höyrynsulku katossa, C2/6.2.1.1

"ei ole aina tarpeellinen sanoi pykälät mitä lystää. "

Mikähän merkitys on sitten nuilla rakennusmääräyksillä... ?

( olivat muuten vuosimallia 1998 )

raksaaja--sh kirjoitti:

"ei ole aina tarpeellinen sanoi pykälät mitä lystää. "

Mikähän merkitys on sitten nuilla rakennusmääräyksillä... ?

( olivat muuten vuosimallia 1998 )

Lue lisää

Joo just näin,pykälistä viis jos asiat niin vaatii.Tosin pitää vaan olla kokemusta asioista jotta tietää mikä toimii mikä ei.

Vastoin monen kuuliaisen kansalaisen luuloja kaikki mikä on painettu pykäliksi johonkin kokoelmaan ei aina ole ainoa/ehdoton totuus.Tuo höyryn sulku on yksi niitä ja sitä paitsi noissa rakennusmääräyskokoelmissakaan ei ole höyrynsulku ehdoton totuus,se kuuluu oleellisesti vaan tietyntyyppisiin rakenneratkaisuihin ei kaikkiin.

niin se vain on.

raksaaja--sh kirjoitti:

niin se vain on.

Vaikka olisi millainen ekotalo esim. paperit seinissä, niin silti katossa pittää olla muovinen höyrynsulku

tuntija kirjoitti:

Vaikka olisi millainen ekotalo esim. paperit seinissä, niin silti katossa pittää olla muovinen höyrynsulku

miks katossa muovi? jos seinissä paperi?

pomppas kirjoitti:

miks katossa muovi? jos seinissä paperi?

Lämmin ja kostea sisäilma nousee ylöspäin. Seinistä voi vapaasti tehdä hengittävät hirrellä tai vaikkapa ekoeristeellä ja höyrynsulkupaperilla. Ei ole mitään järkeä antaa katon hengittää, lue; luovuttaa kosteaa sisäilmaa rakenteisiin. Jos haluaa seinän hengittävän niin siitä vaan vaikka inssit muuta sanookin.

ettäpä kirjoitti:

Lämmin ja kostea sisäilma nousee ylöspäin. Seinistä voi vapaasti tehdä hengittävät hirrellä tai vaikkapa ekoeristeellä ja höyrynsulkupaperilla. Ei ole mitään järkeä antaa katon hengittää, lue; luovuttaa kosteaa sisäilmaa rakenteisiin. Jos haluaa seinän hengittävän niin siitä vaan vaikka inssit muuta sanookin.

Lue lisää

Ai jaa no siinäpä oli taas oikea aivopesty mielipide.
Meinaat siis jotta kaikkiin jo rakennettuihin ja vuosisatojakin asuttuihin kämppiin pitäisi nyt sitten yhtäkkiä käydä lätkimässä muovit kattoon kun inssit niin sanoo muuten ei toimi.

Mistä näitä mielipiteitä aina ilmestyy,meneekö auktoriteetti kuuliaisuus aina oman järjen edelle?

sitpä mieltä kirjoitti:

Ai jaa no siinäpä oli taas oikea aivopesty mielipide.
Meinaat siis jotta kaikkiin jo rakennettuihin ja vuosisatojakin asuttuihin kämppiin pitäisi nyt sitten yhtäkkiä käydä lätkimässä muovit kattoon kun inssit niin sanoo muuten ei toimi.

Mistä näitä mielipiteitä aina ilmestyy,meneekö auktoriteetti kuuliaisuus aina oman järjen edelle?

Lue lisää

Entisajan taloissa ei läträtty saunan, wc:n ja kh:n kanssa niin paljon vettä kuin nykyään. Nykyrakentamisessa tarvitsee siis ottaa toi kosteusfunktio aika hyvin huomioon.

asialla kirjoitti:

Entisajan taloissa ei läträtty saunan, wc:n ja kh:n kanssa niin paljon vettä kuin nykyään. Nykyrakentamisessa tarvitsee siis ottaa toi kosteusfunktio aika hyvin huomioon.

Niinpä niin tämä on tämä yleisin versio millä aivopesua perustellaan, ja pakko se on vissiin olla totta kun niin kerran oikein virallisesti sanotaan.

Kerros vaan mullekin läträtäänkö teillä sen veden kanssa makuuhuoneessa,olohuoneessa,jne. oleskeluhuoneissa.
Kosteusfunktion (että kun kuulostaa fiiniltä)huomioon ottaminen ei ole sama kun höyrynsulkumuovi.

vai silleen kirjoitti:

Niinpä niin tämä on tämä yleisin versio millä aivopesua perustellaan, ja pakko se on vissiin olla totta kun niin kerran oikein virallisesti sanotaan.

Kerros vaan mullekin läträtäänkö teillä sen veden kanssa makuuhuoneessa,olohuoneessa,jne. oleskeluhuoneissa.
Kosteusfunktion (että kun kuulostaa fiiniltä)huomioon ottaminen ei ole sama kun höyrynsulkumuovi.

Lue lisää

Eikös muovi ole yksinkertainen ja tehokas ratkaisu tuohon. Vai mitä haittaa siitä on? Voiko kosteus rakenteissa saada mitään hyvää aikaan (kun se sinne pitää päästää)?

kelmu kirjoitti:

Eikös muovi ole yksinkertainen ja tehokas ratkaisu tuohon. Vai mitä haittaa siitä on? Voiko kosteus rakenteissa saada mitään hyvää aikaan (kun se sinne pitää päästää)?

siis jos se muovikelmu on katossa niin seinät hengittää anyway eli ei luulis hirsitalon sillä ainakaan huononevan...

tuntija kirjoitti:

Vaikka olisi millainen ekotalo esim. paperit seinissä, niin silti katossa pittää olla muovinen höyrynsulku

Ei ole EIKÄ TULE muovia minun talon väli- tai muuhunkaan kattoon. Ainoa hengittämätön kerros katossa on tiilikaton alla oleva alushuopa, jonka tarkoitus on pitää sadevedet ulkona, tämä polymeeriuskovaisille selvennettäköön. Talossani ei myöskään läträtä normaalia enempää ja jos kylppäri tulee, se tulee erillisenä tuuletettuna modulirakenteena huoneen sisälle.

En muuten usko lainkaan tuohon että nykyään esim. keittiössä tulee höyryä enemmän. Nykyään on ensinnäkin moniin taloon asennettu liesituulettimet. Ennen oli laaja puuhella, jolla patoja ja vesikattiloita porisemassa ja pelkkä koneeton huuva ottamassa enimmät höyryt ja talot eivät pilaantuneet.

Käsittämätöntä tämä muovinpalvonta ainakin liittyen vanhoihin taloihin! Tehkää uudet muovikassin kera mutta jättäkää vanhat rauhaan! Oikein vihaksi pistää...

Sinulta meni juttu väärinpäin. Paperi on se ilmansulku ja muovikalvo taas höyrysulku. Jep

Ci-Tikka kirjoitti:

Ei ole EIKÄ TULE muovia minun talon väli- tai muuhunkaan kattoon. Ainoa hengittämätön kerros katossa on tiilikaton alla oleva alushuopa, jonka tarkoitus on pitää sadevedet ulkona, tämä polymeeriuskovaisille selvennettäköön. Talossani ei myöskään läträtä normaalia enempää ja jos kylppäri tulee, se tulee erillisenä tuuletettuna modulirakenteena huoneen sisälle.

En muuten usko lainkaan tuohon että nykyään esim. keittiössä tulee höyryä enemmän. Nykyään on ensinnäkin moniin taloon asennettu liesituulettimet. Ennen oli laaja puuhella, jolla patoja ja vesikattiloita porisemassa ja pelkkä koneeton huuva ottamassa enimmät höyryt ja talot eivät pilaantuneet.

Käsittämätöntä tämä muovinpalvonta ainakin liittyen vanhoihin taloihin! Tehkää uudet muovikassin kera mutta jättäkää vanhat rauhaan! Oikein vihaksi pistää...

Lue lisää

1900 luvulla tehdyn hirsitalon yläpohja näyttää terveemmältä kuin 1950 luvulla tehdyn rintamamiestalon yläpohja.

Mistähän se johtuisi?
Pärekatto oli hengittävä ja peltikatto ei?

((Synnyinkotini on 1901 valmistunut, muistaakseni ja anoppila joskus 1950 luvun lopulla... anoppilassa yläpohjan puuosat ihan mustana, vanhemmassa terveemmät. ai niin... 1971 valmistuneen uudisrakennuksen yläpohja kattotuoleineen on kertaalleen rempattu.))


Olisiko pärekatto ainoa "laillinen" poikkeus C2 6.2.1.1:stä poikkeamiseen?

raksaaja--sh kirjoitti:

1900 luvulla tehdyn hirsitalon yläpohja näyttää terveemmältä kuin 1950 luvulla tehdyn rintamamiestalon yläpohja.

Mistähän se johtuisi?
Pärekatto oli hengittävä ja peltikatto ei?

((Synnyinkotini on 1901 valmistunut, muistaakseni ja anoppila joskus 1950 luvun lopulla... anoppilassa yläpohjan puuosat ihan mustana, vanhemmassa terveemmät. ai niin... 1971 valmistuneen uudisrakennuksen yläpohja kattotuoleineen on kertaalleen rempattu.))


Olisiko pärekatto ainoa "laillinen" poikkeus C2 6.2.1.1:stä poikkeamiseen?

Lue lisää

1900 luvun alussa käytettiin eristeenä kuivaa maa-ainesta ja jäkälää sekä turvetta, 1930-40 alettiin käyttää purua tehokkaampana ja edullisempana eristeenä (sahoja oli tuolloin paljon). 1900 alun taloissa oli tuulettuva avoin rossipohja, 1930-40 luvun alkaessa tuli kellarit ja loivemmat sekä umpinaisemmat vintit. koska puru oli tehokas eriste, seinämateriaalikin oli helposti lautaa ja ilmavälit nolla, tervapahvi välissä. sisällä vain puukuitulevy tai pehmyt 'sellukuitulevy', joka päästää kosteuden lävitseen. näistä pienistä eroista johtuen aina energiakriisiin asti on talot vain laadullisesti heikentyneet, onneksi nykypäivänä laitetaan tumpeloille jotakin lakipykälää väliin ettei 70 luvun alun energiakriisitalot pääse enää yleistymään.

sulle ei ole selitetty asioita oikein selkeästi.seuraavaksi kun juttelet jonkun suunittelijan kanssa niin pyydä semmoinen rautalanka versio rakennefysiikan perusasioista.

Vesikatteessa ei ole höyrynsulkua, tarkoitat varmaan aluskatetta se taas ei toimi höyrynsulkuna koska sen alla pitäisi olla tuuletustila.Sen lisäksi höyrynsulun tehtävä on olla rakenteen lämpimällä puolella siis suomessa yleensä sisäpuolella,estämässä huonekosteuden pääsemistä tiivistymään rakenteisiin.

Jos se höyry "karkaa" ullakolle niin syynä on puutteellinen höyrynsulku,puutteelliset eristeen kosteudensitomismis ominaisuudet tai liian suuri kosteusrasitus huoneistossa.

Muovi ei sinänsä ole paha asia mutta sen käyttöön liittyy tiettyjä ongelmia samoin kun höyrysuluton eli muoviton rakenne.

Täysin huolimatta siitä mitä kukin asiantuntija tai rakennusmääräyskokoelma ehdottaa/määrää/suosittelee niin molemmilla tavoilla siis höyrynsululla tai ilman pystyy kyllä normaalikäytössä olevia asuintaloja rakentamaan jos rakenne ratkaisut on tavoilleen oikein suunitelti ja rakennettu.

ole selitetty kirjoitti:

sulle ei ole selitetty asioita oikein selkeästi.seuraavaksi kun juttelet jonkun suunittelijan kanssa niin pyydä semmoinen rautalanka versio rakennefysiikan perusasioista.

Vesikatteessa ei ole höyrynsulkua, tarkoitat varmaan aluskatetta se taas ei toimi höyrynsulkuna koska sen alla pitäisi olla tuuletustila.Sen lisäksi höyrynsulun tehtävä on olla rakenteen lämpimällä puolella siis suomessa yleensä sisäpuolella,estämässä huonekosteuden pääsemistä tiivistymään rakenteisiin.

Jos se höyry "karkaa" ullakolle niin syynä on puutteellinen höyrynsulku,puutteelliset eristeen kosteudensitomismis ominaisuudet tai liian suuri kosteusrasitus huoneistossa.

Muovi ei sinänsä ole paha asia mutta sen käyttöön liittyy tiettyjä ongelmia samoin kun höyrysuluton eli muoviton rakenne.

Täysin huolimatta siitä mitä kukin asiantuntija tai rakennusmääräyskokoelma ehdottaa/määrää/suosittelee niin molemmilla tavoilla siis höyrynsululla tai ilman pystyy kyllä normaalikäytössä olevia asuintaloja rakentamaan jos rakenne ratkaisut on tavoilleen oikein suunitelti ja rakennettu.

Lue lisää

"Vesikatteessa ei ole höyrynsulkua,"

Vesikate on aina höyrynsulku (tai ainakin pelti ja bitumi). Siihen tiivistyy yläpohjan läpi tullut vesihöyry ja sataa vetenä alas.

"tarkoitat varmaan aluskatetta se taas ei toimi höyrynsulkuna"

Aluskate on tarkoitettu keräämään sen muutoin alas satavan veden.

"Sen lisäksi höyrynsulun tehtävä on olla rakenteen lämpimällä puolella siis suomessa yleensä sisäpuolella,estämässä huonekosteuden pääsemistä tiivistymään rakenteisiin."

Juuri siksi se muovi pitäisi olla katossa, ettei se vesihöyry nouse ullakolle, sinne seuraavaan höyrynsulkuun.

"Jos se höyry "karkaa" ullakolle niin syynä on puutteellinen höyrynsulku,"

Aivan.

"puutteelliset eristeen kosteudensitomismis ominaisuudet"

Höpö höpö. Mikään eriste ei sido höyrynä/kaauna olevaa vettä.

"tai liian suuri kosteusrasitus huoneistossa."

Suurimman osan vuodesta huoneitiloissa on suurempi kosteus kuin ulkona, siksi vesihöyry pyrkii tasaantumaan ulospäin.

"Täysin huolimatta siitä mitä kukin asiantuntija tai rakennusmääräyskokoelma ehdottaa/määrää/suosittelee niin molemmilla tavoilla siis höyrynsululla tai ilman pystyy kyllä normaalikäytössä olevia asuintaloja rakentamaan jos rakenne ratkaisut on tavoilleen oikein suunitelti ja rakennettu."

Varmaankin.

raksaaja--sh kirjoitti:

"Vesikatteessa ei ole höyrynsulkua,"

Vesikate on aina höyrynsulku (tai ainakin pelti ja bitumi). Siihen tiivistyy yläpohjan läpi tullut vesihöyry ja sataa vetenä alas.

"tarkoitat varmaan aluskatetta se taas ei toimi höyrynsulkuna"

Aluskate on tarkoitettu keräämään sen muutoin alas satavan veden.

"Sen lisäksi höyrynsulun tehtävä on olla rakenteen lämpimällä puolella siis suomessa yleensä sisäpuolella,estämässä huonekosteuden pääsemistä tiivistymään rakenteisiin."

Juuri siksi se muovi pitäisi olla katossa, ettei se vesihöyry nouse ullakolle, sinne seuraavaan höyrynsulkuun.

"Jos se höyry "karkaa" ullakolle niin syynä on puutteellinen höyrynsulku,"

Aivan.

"puutteelliset eristeen kosteudensitomismis ominaisuudet"

Höpö höpö. Mikään eriste ei sido höyrynä/kaauna olevaa vettä.

"tai liian suuri kosteusrasitus huoneistossa."

Suurimman osan vuodesta huoneitiloissa on suurempi kosteus kuin ulkona, siksi vesihöyry pyrkii tasaantumaan ulospäin.

"Täysin huolimatta siitä mitä kukin asiantuntija tai rakennusmääräyskokoelma ehdottaa/määrää/suosittelee niin molemmilla tavoilla siis höyrynsululla tai ilman pystyy kyllä normaalikäytössä olevia asuintaloja rakentamaan jos rakenne ratkaisut on tavoilleen oikein suunitelti ja rakennettu."

Varmaankin.

Lue lisää

Voi voi.Vai on vesikate aina höyrynsulku johon yläpohjasta läpitullut vesihöyry tiivistyy.Voisikohan se vesi tulla siihen katteen alapintaan kondensoitumalla ulkoilmasta? olisiko tällainen selitys mitenkään mahdollista?

Höyrynsulkuja ei ole kun yksi vaikka katossa olisikin kaksi muovikerrosta koska aluskatteen alapuolella on tuuletus rako (äly hoi)

Kyllä vaan eristeet sitoo jos ei kaasuna tai höyrynä olevaa vettä niin ainakin vettä sellaisenaan eli kosteutta.Joku eriste enemmän toiset vähemmän.

Ei varmaankin vaan varmasti.Todistus aineistoa höyrynsuluttomasta rakenteesta on olemassa vuosisatojen takaa,höyrynsulullisesta vuosikymmenien takaa.
Molemmilla tavoilla mahdollista tehdä hyvää/paskaa.

naisen logiikalta. kirjoitti:

Voi voi.Vai on vesikate aina höyrynsulku johon yläpohjasta läpitullut vesihöyry tiivistyy.Voisikohan se vesi tulla siihen katteen alapintaan kondensoitumalla ulkoilmasta? olisiko tällainen selitys mitenkään mahdollista?

Höyrynsulkuja ei ole kun yksi vaikka katossa olisikin kaksi muovikerrosta koska aluskatteen alapuolella on tuuletus rako (äly hoi)

Kyllä vaan eristeet sitoo jos ei kaasuna tai höyrynä olevaa vettä niin ainakin vettä sellaisenaan eli kosteutta.Joku eriste enemmän toiset vähemmän.

Ei varmaankin vaan varmasti.Todistus aineistoa höyrynsuluttomasta rakenteesta on olemassa vuosisatojen takaa,höyrynsulullisesta vuosikymmenien takaa.
Molemmilla tavoilla mahdollista tehdä hyvää/paskaa.

Lue lisää

"Vai on vesikate aina höyrynsulku johon yläpohjasta läpitullut vesihöyry tiivistyy.Voisikohan se vesi tulla siihen katteen alapintaan kondensoitumalla ulkoilmasta? olisiko tällainen selitys mitenkään mahdollista?"

Ulkoilmasta ei kondensoidu (esim) peltikaton ullakon puoleiseen pintaan juuri mitään. (Tutkimalla rintamamiestalojen talvikäyttäytymistä oppii paljon.)

"Höyrynsulkuja ei ole kun yksi vaikka katossa olisikin kaksi muovikerrosta koska aluskatteen alapuolella on tuuletus rako (äly hoi) "

Puurot ja vellit sekaisin.
Materiaali on höyrynsulku mikäli se ei läpäise vesihöyryä, se on fysiikkaa. (kaikki muu on sanahelinää)

"Kyllä vaan eristeet sitoo jos ei kaasuna tai höyrynä olevaa vettä niin ainakin vettä sellaisenaan eli kosteutta.Joku eriste enemmän toiset vähemmän. "

Jep, tiedetään.

Sitten kun/jos se höyry tiivistyy sinne rakenteisiin tai villoihin niin (esim) sellueristeet pärjää veden kanssa paremmin tiettyyn pisteeseen asti. (siksi minäkin valitsien ekovillan)
Mutta ne eristeet ei estä sitä että yläpohjan läpi "falskannut" vesihöyry tuppaa tiivistymään kattorakenteisiin & muuttumaan vedeksi joka ei vesikatteen sillä puolella koskaan ole eduksi. Ja ehkä se on syynä C2 rakennusmääräyksien kappaleeseen 6.2.1.1.

Mitään etua en edelleenkään tiedä olevan yläpohjan höyrynsuluttomuudella.

Minun puolestani aihe on toistaiseksi loppuunkaluttu.

raksaaja-sh kirjoitti:

"Vai on vesikate aina höyrynsulku johon yläpohjasta läpitullut vesihöyry tiivistyy.Voisikohan se vesi tulla siihen katteen alapintaan kondensoitumalla ulkoilmasta? olisiko tällainen selitys mitenkään mahdollista?"

Ulkoilmasta ei kondensoidu (esim) peltikaton ullakon puoleiseen pintaan juuri mitään. (Tutkimalla rintamamiestalojen talvikäyttäytymistä oppii paljon.)

"Höyrynsulkuja ei ole kun yksi vaikka katossa olisikin kaksi muovikerrosta koska aluskatteen alapuolella on tuuletus rako (äly hoi) "

Puurot ja vellit sekaisin.
Materiaali on höyrynsulku mikäli se ei läpäise vesihöyryä, se on fysiikkaa. (kaikki muu on sanahelinää)

"Kyllä vaan eristeet sitoo jos ei kaasuna tai höyrynä olevaa vettä niin ainakin vettä sellaisenaan eli kosteutta.Joku eriste enemmän toiset vähemmän. "

Jep, tiedetään.

Sitten kun/jos se höyry tiivistyy sinne rakenteisiin tai villoihin niin (esim) sellueristeet pärjää veden kanssa paremmin tiettyyn pisteeseen asti. (siksi minäkin valitsien ekovillan)
Mutta ne eristeet ei estä sitä että yläpohjan läpi "falskannut" vesihöyry tuppaa tiivistymään kattorakenteisiin & muuttumaan vedeksi joka ei vesikatteen sillä puolella koskaan ole eduksi. Ja ehkä se on syynä C2 rakennusmääräyksien kappaleeseen 6.2.1.1.

Mitään etua en edelleenkään tiedä olevan yläpohjan höyrynsuluttomuudella.

Minun puolestani aihe on toistaiseksi loppuunkaluttu.

Lue lisää

Tulisit joskus mun matkaani niin oppisit in action ne höyrynsuluttomuuden tai oikeastaan muovittomuuden edut.
Taas toisaalta mun edut on just ne muovit ja modernit rakennusihmeet.Pitää kiireisenä ilmeisesti pitkälle tulevaisuuteen.Omaani en muoveja laita kun en viitsi kotona korjailla.

perustietoa 1/5, läpi eristeen siis, höyrynsulku siis periaatteessa pakollinen, poikkeuksia umpipuu, kevytbetoni, ja muu umpinainen rakenne.
yläpohjassa oltava aina höyrysulkumuovi tai tervapahvi.