Uudessa (1992) ja vanhassa (1776) raamatunkäännöksessä on eräs mielenkiintoinen kohta, jossa tulkinnat poikkeavat toisistaan kuin yö ja päivä.
Mielenkiintoiseksi tuon kohdan tekee se, että se sisältää UT:n sisällön kannalta paljon mielenkiintoista symboliikkaa.
Uusi käännös:
1. Moos. 27:38 Silloin Esau sanoi isälleen: "Yksikö siunaus sinulla vain on, isä? Siunaa, isä, minutkin!" Ja Esau itki katkerasti.
39 Hänen isänsä Iisak sanoi hänelle: -- Kaukana on sinun asuinsijasi oleva rehevistä maista, vailla taivaan kastetta.
40 Sinä olet elävä miekkasi varassa ja palveleva veljeäsi. Mutta kun sinä kerran riistäydyt irti, silloin karistat hänen ikeensä niskastasi.
Vanha käännös, sama paikka:
38 Ja Esau sanoi isällensä: yksiköstä siunaus sinulla vaivoin onkin, minun isäni? siunaa myös minuakin, minun isäni: ja Esau korotti äänensä ja itki.
39 Niin vastasi Isaak, hänen isänsä, ja sanoi hänelle: Katso, lihava asuinsia pitää sinulla oleman maan päällä, ja kastetta taivaasta ylhäältä.
40 Sinun miekallas pitää sinun elättämän itses, ja palveleman sinun veljeäs. Ja tapahtuu, että sinä myös tulet herraksi, ja särjet hänen ikeensä niskastas.
Sisällöllistä selitystä löytyy heprealaiskirjeestä:
Hepr. 12:16 Katsokaa, ettei joukossanne ole ketään siveettömästi elävää tai maailmallista, sellaista kuin Esau, joka yhdestä keitosta myi esikoisuutensa.
17 Tehän tiedätte, että kun hän myöhemmin halusi siunauksen itselleen, hänet hylättiin. Hän ei saanut tilaisuutta parannukseen, vaikka hän sitä itkien anoi.
Esauhan kuitenkin SAI siunauksen, mutta ei sellaista, joka olisi miellyttänyt, koskapa suuttui niin, että ajatteli tappaa veljensä.
Tuossa voisi ymmärtää Hengen pilkan vertauskuvan lisäksi olevan myös vertauskuvan siitä, miten "esikoiskansa" eli israelin kansa menettää esikoisuutensa sellaiselle, jolle se ei syntyperän puolesta kuulu, eli pakanoille, eikä saa sitä takaisin, koska pilkkasi Henkeä ja tappoi Jeesuksen.
Mutta tuon maan lihavuuden ja ikeen niskasta karistamisen kääntäminen on ilmeisesti ontunut jomman kumman tai molempien käännösten tekijöillä. King Jamesin raamattu vastaa sisällöllisesti vuoden 1776 käännöstä ja suomalainen, vuoden 33/38 käännös uusinta käännöstä. Tuossa jossain välissä on siis tapahtunut muutos.
Todellisuudessa tuohon "tulet herraksi" sanaan liittyy alkuperäisessä tekstissä heprean sana "ruwd", joka tarkoittaa hallitsemisen lisäksi myös levotonta vaeltelua, joka tuossa tapauksessa olisi ehkä loogisempi merkitys..
Ja kun vanha käännös enteilee Esaulle "lihavaa asuinsijaa", uusi käännös sanoo Esaun asuinsijan olevan niistä kaukana. King James on vanhan käännöksen kanssa samaa mieltä, mutta siinä on selkeästikin paikka kääntäjän väärinymmärrykselle. Olisipa mukava osata hepreaa sen verran, että voisi lukea alkuperäisen tekstin.
Onkohan siis käännösvirhe jakeessa 39, 40, molemmissa vai ei kummassakaan.. Eli oliko Esaun määrä elellä leveästi ja saada herruus suhteessa Jaakobiin, vai elää rosvona köyhyydessä ja karistaa Jaakobin ies niskasta vaeltamalla? ;)
Myöhemminhän kävi niin, että Jaakob ja Esau sopivat riitansa ja Jaakob tarjosi veljelleen osaa perinnöstä, mikä sinänsä on mielenkiintoinen juttu, jos Esaun rikos tosiaan oli anteeksiantamaton.
Siitäpä saivartelemaan ja viilaamaan pilkkua :)
Mielenkiintoiseksi tuon kohdan tekee se, että se sisältää UT:n sisällön kannalta paljon mielenkiintoista symboliikkaa.
Uusi käännös:
1. Moos. 27:38 Silloin Esau sanoi isälleen: "Yksikö siunaus sinulla vain on, isä? Siunaa, isä, minutkin!" Ja Esau itki katkerasti.
39 Hänen isänsä Iisak sanoi hänelle: -- Kaukana on sinun asuinsijasi oleva rehevistä maista, vailla taivaan kastetta.
40 Sinä olet elävä miekkasi varassa ja palveleva veljeäsi. Mutta kun sinä kerran riistäydyt irti, silloin karistat hänen ikeensä niskastasi.
Vanha käännös, sama paikka:
38 Ja Esau sanoi isällensä: yksiköstä siunaus sinulla vaivoin onkin, minun isäni? siunaa myös minuakin, minun isäni: ja Esau korotti äänensä ja itki.
39 Niin vastasi Isaak, hänen isänsä, ja sanoi hänelle: Katso, lihava asuinsia pitää sinulla oleman maan päällä, ja kastetta taivaasta ylhäältä.
40 Sinun miekallas pitää sinun elättämän itses, ja palveleman sinun veljeäs. Ja tapahtuu, että sinä myös tulet herraksi, ja särjet hänen ikeensä niskastas.
Sisällöllistä selitystä löytyy heprealaiskirjeestä:
Hepr. 12:16 Katsokaa, ettei joukossanne ole ketään siveettömästi elävää tai maailmallista, sellaista kuin Esau, joka yhdestä keitosta myi esikoisuutensa.
17 Tehän tiedätte, että kun hän myöhemmin halusi siunauksen itselleen, hänet hylättiin. Hän ei saanut tilaisuutta parannukseen, vaikka hän sitä itkien anoi.
Esauhan kuitenkin SAI siunauksen, mutta ei sellaista, joka olisi miellyttänyt, koskapa suuttui niin, että ajatteli tappaa veljensä.
Tuossa voisi ymmärtää Hengen pilkan vertauskuvan lisäksi olevan myös vertauskuvan siitä, miten "esikoiskansa" eli israelin kansa menettää esikoisuutensa sellaiselle, jolle se ei syntyperän puolesta kuulu, eli pakanoille, eikä saa sitä takaisin, koska pilkkasi Henkeä ja tappoi Jeesuksen.
Mutta tuon maan lihavuuden ja ikeen niskasta karistamisen kääntäminen on ilmeisesti ontunut jomman kumman tai molempien käännösten tekijöillä. King Jamesin raamattu vastaa sisällöllisesti vuoden 1776 käännöstä ja suomalainen, vuoden 33/38 käännös uusinta käännöstä. Tuossa jossain välissä on siis tapahtunut muutos.
Todellisuudessa tuohon "tulet herraksi" sanaan liittyy alkuperäisessä tekstissä heprean sana "ruwd", joka tarkoittaa hallitsemisen lisäksi myös levotonta vaeltelua, joka tuossa tapauksessa olisi ehkä loogisempi merkitys..
Ja kun vanha käännös enteilee Esaulle "lihavaa asuinsijaa", uusi käännös sanoo Esaun asuinsijan olevan niistä kaukana. King James on vanhan käännöksen kanssa samaa mieltä, mutta siinä on selkeästikin paikka kääntäjän väärinymmärrykselle. Olisipa mukava osata hepreaa sen verran, että voisi lukea alkuperäisen tekstin.
Onkohan siis käännösvirhe jakeessa 39, 40, molemmissa vai ei kummassakaan.. Eli oliko Esaun määrä elellä leveästi ja saada herruus suhteessa Jaakobiin, vai elää rosvona köyhyydessä ja karistaa Jaakobin ies niskasta vaeltamalla? ;)
Myöhemminhän kävi niin, että Jaakob ja Esau sopivat riitansa ja Jaakob tarjosi veljelleen osaa perinnöstä, mikä sinänsä on mielenkiintoinen juttu, jos Esaun rikos tosiaan oli anteeksiantamaton.
Siitäpä saivartelemaan ja viilaamaan pilkkua :)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Provo! Provo! Aivan selkeästi yrität provosoida vanhoillislestadiolaisia tutkimaan Raamattua. Ei onnistu!
:D Itseni ainakin olen onnistunut agitoimaan.