Millä perusteella valitaan veneeseen ja moottoriin sopiva vetolaitteen välitys-suhde? Esim. Alphalla tarjolla 1.62/1.47/1.81:1. Vakio taitaa olla 1.62, mutta miksi valita jotain muuta?
Vetulaitteen
gear ratio
93046
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei ole olemassa vakio välityssuhdetta,vaan välitys valitaan moottorin mukaan.Esim.Alphassa vaikkapa 5,7l V8:lle oikea on 1.47(ennen1,5).4,3 litraiselle 1.81(ennen 1.84)jne.Näitä voi tietenkin vaihdella eli valita jonkun toisen välityksen kuin määrätylle koneelle suositeltu on.Mikäli hankkii vetolaite/moottoripaketin,niin tehdas on valinnut jo asiakkaan puolesta sopivimman(-jonka voi tarvittaessa muuttaa).
Ei se pelkästä koneesta ole kiinni. Noi voi tietenkin olla yleispäteviä peukalosääntöjä, mutta homma ei ole aivan noin yksinkertainen.
Periaatteessa kyse on veneen ominaisuuksista: minkä huippunopeuden saavuttaa käytetyllä tehopainosuhteella, käyttötarkoitus ( uittohinaaja - nopeusennätysvekotin ; kaksi ääripäätä), moottorin kierroslukualueesta ja sen vääntökäyrän muodosta.
Potkurin halkaisija vaikuttaa erittäin voimakkaasti sen ottamaan vääntömomenttiin - joka on välityssuhteen kertoma moottorin momentista.
Jos välitystä ei voida vapaasti valita ( vaihde olemassa) , lasketaan koneen akselille antama momentti välityssuhteella ( tai sen käänteisluvulla) kertomalla , eli esim. 1:1.47 suhteella tulee koneen momentti kertoa 1.47:llä.
Tästä vähennetään 10% antamaan vähän pelivaraa nousulle. Sitten lasketaan tai katsotaan taulukosta tätä momenttia vastaava maksimihalkaisija.
Nousu taas lasketaan arvioimalla (taulukosta) luisto, sekä veneen saavuttama maksiminopeus kyseisellä tehopainosuhteella.
Sitten katsotaan nousu:halkaisijaan eli P/D suhde, jonka tulisi olla sopivissa rajoissa ( riippuu veneen nopeudesta). Jos hyvin kävi, niin P/D sattuu sopimaan raameihin ja avot välityskin on potkurille sopiva.
No sitten toki potkurin pitää olla riittävän iso, jotta se jaksaisi työntää veneen liukuun , sillekin löytyy taulukoista sopiva minimihalkaisija.
Periaatteessa mitä kovempaa ajetaan ( kevyemmällä kuormalla), sitä jyrkempi rusetti ( siis suurempi P/D luku) , mitä raskaampi kuorma tai hinattava taakka, sitä isompi halkaisija ja pienempi nousu.
Eli raskas vene tai vetokyky tarpeen: pienenpi välitys ( eli suurempi välityssuhde) ja suurempihalkaisijainen potkuri , mitä kovempaa ja kevyemmällä kuormalla mennään, sitä suorempi välitys, ja tiukempi potkuri ( suurempi P/D).
Peukalosääntönä uppoumaveneissä n. neliöpotkuri on hyvä P/D=1 , nopeammissa veneissä (n. 30KN) 1.2 - 1.4 -> ( yli 40 KN)
Sitten tulee vielä kavitaatio tarkistus , eli jos kavitaatioriski, tulee joko kasvattaa lapapintaa, tai nopeissa veneissä siirtyä täys tai superkavitoivaan potkuriin ( niille taas aivan oma potkurin mitoitus - vaativat kovemman kierrosluvun ollakseen tehokkaita) , tai käyttää super- tai täyskavitoivaa potkuria tuuletettuna potkurina, mikä alentaa vääntömomentin tarvetta ( konetta nostetaan jotta vähemmän potkuria vedessä) - eli siis pintapotkurina.
Summa summarum , välityssuhde, kone, potkuri, ja vene ovat kaikki naimisissa keskenään.
-mutta kuten sanoin:Kun ostaa esim.uuden v8 koneen vetareineen,niin ei siinä juuri kysellä veneen tyypistä mitään vaan tehdas on ajatellut asian omalla tahollaan ja valinnut välityssuhteen valmiiksi.Kaikki nuo luettelemasi asiat ovat tietenkin vaikuttamassa lopputulokseen,mutta käytäntö on toisin.
Näinhän se menee, valmiiseen pakettiin on paha vaikuttaa, ellei ole valinnan varaa.
Sen sijaan jos hommaa uutta konetta vanhaan vetariin niin kannattaa miettiä kahteen kertaan tuleeko paketti toimimaan. Ainakin koneiden kierroslukualueiden tulis olla samalla tasolla. Voi olla vaikea löytää sopivaa potkuria jos alkuperäinen mylly on kiertänyt lähes 6000 ja välitykset olleet luokkaa 1:2 tai enempi ja tilalle pannaan matalalta vääntävä kasi tai dieseli , jolloin potkurin kierrosluku jää melkoisen alhaiseksi ja samaan nopeuteen tarvittaisiin älyttömän jyrkkä potkuri.
Toiseen suuntaan mennessä taas voi vääntö loppua kesken.
Mistähän tommosen taulukon löytäis tai yleensäkin jotain opusta missä kerrotaan potkurin valinnasta uppoumarunkoiselle? Potkuritoimittajan laskelmat meni meinaa päin helv....
Jokamiehen helppo opus on : David Gerr, (The?) Propeller Handbook
Ja netistä löytyy ilmaisia potkurinlaskentaohjelmia , hakusanoiksi vaikka propeller calculation, Propcalc , jne.
Ajelen VP duopropilla ja olen joutunut valitsemaan jyrkimmästä päästä potkurit vaikkakin veneeni saavuttama nopeus on alhainen. Käytännössä olen havainnut että joudun käyttämään aika paljon kierroksia koneessa jotta matka taittuu. Plaanissa nopeus lisääntyy huomattavasti nopeammin kuin mitä kierossluvun olettaisi. Toisin sanoen potkurini luistavat melkoisesti mutta mitä enemmän nopeutta sen vähempi luisto.
Käytänössä tämä on jostain syystä aika hyvä yhdistelmä koska se sallii koneen kierroksien nousun alkuvaiheessa jolloin plaaniin pääsee hyvin. Haittapuoli on että matkavauhdin kierrokset ovat jonkin verran korkeat.
Ehkä joku potkuriguru voisi kertoa miten pielessä yhdistelmäni on. Olen tiedustellut volvon edustajilta miksi yhdistelmäni on heidän taulukoiden ulkopuolella ja mitä mahdollista haittaa siitä on. Ainakaan Volvo penta suomessa (ja ruotsissa) ei ole vastannut kysymyksiini asiantuntevasti. Ehdottelivat oman laskentaohjelman mukaisia potkureita mitkä olisi mennyt monta pykälää pieleen.
Kiitoksia vaan, löytyihän sieltä laskentamalleja potkurin nousuille.
Osaiskohan joku kertoa mitä vaikutusta on pienentää potkurin halkaisijaa esim. jos 14"x8" sorvattaisiin 13"x8":ski? Täytynee hommata toi kirja ja alkaa opiskelemaan alaa...
Toi potkurin sorvaus ei välttämättä ole kovin suositeltavaa , voi tehon hukka kasvaa lavan kärkipyörteilyn kautta - potkuri on suunniteltu kokonaisuudeksi ja tietyn kokoiseksi. Tarvitaan ainakin ammattimies joka on potkureita käsitellyt työkseen. Pieni muutos tosin ei varmaan vielä haittaa pahasti.
Mitenkäs se nyrkkisääntö menikään , tuuma halkaisijaa vastaa n. kahta nousussa - mutta tämä vain niinpäin, että halkaisijaa pienentämällä voidaan nousua kasvattaa , sillä maksimihalkaisija määräytyy koneen suurimman vääntömomentin kautta.