amstaffien ja staffien omistajat HUOMIO !!!!

Heti ekana tuosta allergiasta huomautan että se on riski sekä sinun että koiran kannalta vaikka NYT onkin lievää. Allergisia oireita aiheuttaa mm kaikki koiran eritteet ja hilse. Ja kaikki roduthan ovat yhtä allergisoivia. Se on mahdollista että oireet vaihtelevat tietyn henkilön tapauksessa rodusta ja koirasta riippuen, mutta se tieto ei paljon auta kun sellainen koira on lähes mahdoton löytää ja toisaalta allergia on muuttuvainen. Allergia on riski, mutta en tarkoita tokikaan että se olisi este.

Kaikki rodut sopivat lapsiperheeseen, mikäli koiralle on antaa rodunomaiset olosuhteet ja hyvä rodunomainen peruskasvatus.

Paperittomuudesta voidaan olla montaa mieltä ja pian varmasti sinua tullaan paperittoman koiran hankkimisen harkinnasta syyttelemään, mutta älä anna sen vaikuttaa päätökseenne. Tärkeintä on että tutustutte kunnolla koiran kasvatusolosuhteisiin ja mahdollisuuksien mukaan myös koiran vanhempiin. Kyllä terveellä harkinnalla on enemmän merkitystä kuin papereilla.

Kun vain harrastatte koiran kanssa riittävästi ja panostatte riittävästi peruskasvatukseen niin uskon kyllä että staffi/amstaffi on teille hyvä rotu. Kun on tuosta rottweileristakin kokemusta. Eivät ne toki samanlaisia ole, mutta tuo kokemus on varmasti hyväksi staffin/amstaffin kanssa.

Minä en noita kovin hyvin tunne, toivottavasti muut osaavat niistä kertoa. Ja ainahan voi vierailla kasvattajien luona tai käydä koiratapahtumissa!

Amstaffi sopii siinä mielessä lapsiperheeseen, että sen kipukynnys on korkea ja se pitää ihmisistä. Suurten voimiensa takia se voi kuitenkin helposti tönäistä kumoon pienet ja vähän suuremmatkin lapset, eikä se samasta syystä sovi lasten talutettavaksi.

Karvanlähtö ei amstaffeilla ole runsasta, mutta koska karva on kovaa ja lyhyttä, se on erittäin vaikea saada irtoamaan vaatteista. Allergiasta kehottaisin miettimään, onko lapsella todettu allergiaoireita tai taipumusta allergiaan. Aikuinen voi päättää elää allergiansa kanssa, mutta ei minusta voi tehdä samaa päätöstä lapsen puolesta.

Ja rekisteröimättömyydestä.. papereiden hinta koiran kokonaishinnassa (näillä roduilla 800-1200€) ei ole hyttysen ininää kummempi. Halvempi hinta sen sijaan viittaa piittaamattomuuteen terveystutkimusten tai emän astutusvälien suhteen. Ainakin amstaffit kuuluvat PEVISAan kyynärien, lonkkien ja silmien osalta ja nämä vaivaavat rotua enemmän tai vähemmän ruoka-aineallergoiden ja ihottumien lisäksi. Rekisteröity koira ei välttämättä ole sen terveempi kuin rekisteröimätönkään, mutta ainakin sen kasvattaja on tehnyt parhaansa taatakseen koiralle terveen elämän.

Lisäksi rekisteröimättömän koiran geeneistä sinulla on ainoastaan kasvattajan sana, ja koska ainakin amstaffipiirit ovat hyvin pienet ja koiria vähän, on epätodennäköistä että rekisteröimättömän koiran molemmat vanhemmat olisivat amstaffeja.

Heipsistä vaan :)

Meillä on kasvannu 4 lasta ja 4 staffia sulassa sovussa.Joten lapsiperheeseen sopii.Ja mitä karvanlähtöön tulee niin on minimaalinen,ainakin meillä.

Paperitonta staffia en suosittele.

Jos kiinnostaa kuulla lisää,niin meilaa mulle voin kertoa lisää rodusta ja muutenkin ;)

Omasta amstaffistani on tullut mainio lapsiperheen koira. Alussa oli vaikeampaa kun pennun piti hakea paikkaansa laumassa ja se näykki lapsia terävillä pentuhampaillaan, paikan selkeä ja määrätietoinen osoittaminen perheen arvojärjestyksessä kuitenkin päätti moiset vinkeet. Nyt se vahtii lapsia herkeämättä ja on innokkaasti ja kärsivällisesti mukana mitä erilaisimmissa leikeissä. Sen sijaan lasten kavereitten kyläillessä saa olla tarkkana; joskus koira kokeilee paikkaansa arvojärjestyksessä suhteessa kavereihin.

Omalla koirallani myös suojeluvietti näyttää luonnostaan olevan melko voimakas joten siinäkin suhteessa amstaffi on kyllä turvallisuutta lisäävä perheenjäsen. Amstaffia voi suositella lapsiperheeseen kun muistaa että koulutuksessa joutuu käyttämään ehkä hieman enemmän aikaa ja vaivaa kuin joidenkin muiden miellyttämishaluisempien rotujen kanssa.

Itselläni on sekä staffi ja amstaffi. En voisi kuvitellakkaan parempia rotuja lapsiperheeseen. Itselläni on kaksi lasta ja molemmat saavat tehdä mitä tahansa eivätkä kumpainenkaan ärähdä lapsille. Amstaffini tajuaa sen lapsen taluttaessa, että nyt pitää olla rauhallisempi. Staffini antaa lasten koskea pentuihinsa eikä edes ärähdä lasten ottaessa pentuja syliin.

Älä osta koiraa ilman papereita. Itse en ostaisi, koska haluan, että koirani omaavat hyvän luonteen.

Amstaffi on hieman ärhäkämpi mitä staffi on. Staffi taas kieppuu ihmisten ympärillä hakien huomiota itselleen. Kun amstaffi on tervehtinyt menee se omalle paikallee tarkastelemaan tilannetta. Itselläni ei ole ollut oman amstaffiurokseni kanssa mitään vaikeuksia, vaikka olenkin ostanut sen aikuisena. Hyvin se on tottunut meidän perheeseemme.

Myydään Amstaffin pentuja/ nartuja, jotka ovat syntynyt 23.03.2010 Latviassa. Pennut ovat rekisteröity, sirutettu, rokotettu ja useasti madotettu. Hyvä sukuisista terveistä vanhemmista Vanhemmat ovat perhekoiria, terveitä, erittäin hyväluonteisia ja komeita. Vanhemmat hyvin palkittuja näyttely koiria . Isä Maiks Monarhs Tajan Lorencio valiokoira Latviassa, Liettuassa, Virossa, Bulkariassa. Emä Puma Karted Lorencio LJU, CAC. EU paperit / passit ovat kunnossa. Jos tunnet rodun ja olet kiinnostunut tarjoamaan pennulle hyvän kodin, niin ota yhteyttä sähköpostilla [email protected] . Pentujen hinta on 1000 e, josta maksetaan 250e kun pentu tullaan varaamaan. Luovutus Suomessa.

Meillä on 3v Amstaffinarttu ja toinen narttukoira lapsiperheessä. Sopii hyvin lapsiperheeseen. Meillä käy paljon muidenkin lapsia ja kovasti meidän Amstaffi haluaa pusutella tenavia ja tykkää muutenkin. Ei mitään ongelmia. Meillä oli juuri pereriton pentue. Vanhemmat ovat yhtä priimoja, kuin paperikoiratkin, mutta hinta oli noin puolet halvempi. Kannattaa katsella netin myyntipalstoilta, mutta varmistakaa että molemmat vanhemmat ovat terveitä ja hyväluonteisia. Meidän koirankin löysin netin kautta aikoinaan. Paperiton on, mutta täysin priima rouva.

Anteeksi mutta, niinkauan kuin papereita ei ole niin ei voi kutsua koiraa amstaffiksi. Se on sekarotuinen ilman niitä papereita. Ärsyttää paperittomien omistajat jotka mainostavat koiriaan amstaffeiksi vaikka ne eivät niitä ole vaikkakin sattuisivat niiltä näyttämään!

Jos kaksi paperillista koiraa saa yhden pentueen mitä ei rekisteröidä niin ne pennut on siltikin puhdasrotuisia. Jätetään nämä kennelliiton hössötykset sikseen ja keskitytään otsikon ja aloittajan tekstii, eikö niin? Eikä jatketa enempää tätä seropi vs rotupi-keskustelua.

Meillä on myös ollut harkinnan alla staffi. Mietittiin tässä vaan sitä, että saako sellaista miltään kasvattajalta (rekisteröityä) ensi koiraksi? Kokemusta koirista kyllä on, mutta ei omasta. Paljon on etsitty tietoa rodusta ja selattu kasvattajia. Tuntuu vaan siltä, että monesti ollaan sitä mieltä, että staffi ei ole oikea koira ensi koiraksi. Mikä sitten olisi vastaava rotu joka sopisi? Tässä alkaa itse olemaan pelkkänä kysymysmerkkinä, kun ei enää tiedä mikä se koira olisi sitten, jos ei staffi..

Meille tuli myös staffi aikanaan ensimmäiseksi koiraksi. Tutustuimme noin vuosi ennen pentujen syntymää kasvattajaan. Olimme nuoria ja ymmärrän hyvin, että ammattitaitoinen kasvattaja halusi ensiksi "haastatella" meitä.
Hyvälle kasvattajalle voi soittaa vaikka keskellä yötä hädän tullen! Hyvän kasvattajan merkki on myös se, että myyntisopimukseen kirjataan pykälä siitä, että koiraa ei saa myydä tai lopettaa ilman kasvattajan suostumusta.
Tämä kertoo kiinnostuksesta koiraan, ei vain pennusta saataviin rahoihin.
Hyvän kasvattajan luo pääset tapaamaan emää ja pentuja, jo ennen luovutushetkeä.
Paperitonta staffia (tai mitää muutakaan rotua) en ikinä ostaisi. Siinä vaan jotain hämärää miksei "rotukoiraa" rekisteröi. "Edullisen paperittoman" ostaessa voi käydäkin niin, että saa sairaan koiran jonka hoitokuluihin uppoaa rahaa tonnikaupalla. Rekisteröinnillä tavallaan valvotaan myös emän etuja.
Koiran hankintahinta on pieni kulu kun huomioi, että staffi elää helposti yli kymmenen vuotiaaksi.
Koira kannattaa jo pentuna myös ehdottomasti vakuuttaa!
Lapsiperheeseen sopii varmasti kun pennusta asti pääsee tottumaan lapsiin.
Hulinaa ja melskettä on varmasti luvassa, mutta staffi rotuna on mitä parhain!

Staffi sopii lapsiperheeseen siinä missä monet muutkin rodut. Staffin kipukynnys on syhteellisen korkea, joten lapsen mahdolliset kovakouraisetkin otteet koira sietää hyvin. Staffi tosin suht pienestä koostaan huolimatta ei sovi lapsen talutettavaksi, ei vaikka se aikuisen valvovan silmän alla kulkisikin nätisti lapsen vierellä (kun staffi päättääkin vaihtaa suuntaa, niin lapsen voimilla ei sitä pidellä).

Paperitonta staffia/amstaffia en ottaisi. Jos vanhemmat on terveystutkittu, herää kysymys että minkä takia niitä pentuja ei sitten rekisteröidä. Esimerkiksi sairaus L2-HGA on periytyvä keskushermostoon vaikuttava sairaus, jonka oireina esiintyy ”tutisevaa” liikuntaa, väristyksiä, epileptisen kohtauksen kaltaista jäykistymistä, liikunnan tai jännityksen aiheuttamaa lihasten jäykkyyttä ja muuttunutta käytöstä, esim. tämän varalta vanhempien tulee olla tutkittuja. Lisäksi molemmat rodut ovat raskasrakenteisia, joten toivottavaa olisi että vanhemmilta olisi kuvattu edes lonkat.

Staffi sopii ehdottomasti lapsiperheisiin! Oma staffini ei ole ollut kovinkaan paljon lasten kanssa tekemisissä, mutta osaa varoa pieniä lapsia omalta häsellykseltään.

Ja staffini oli ensimmäinen koirani, joten kyllä niitäkin kasvattajia löytyy jotka antavat ensimmäiseksi koiraksi. Tosin minua myös "haastateltiin", käytiin tutustumassa monesti kasvattajan luona äitikoiraan ja sain kasvattajan luottamuksen, että staffi sopii minulle ja olen valmis antamaan rajoja ja rakkautta innokkaalle possulle.

Paperitonta staffia tai amstaffia en itse ottaisi, koska ei niistä ikinä tiedä millaisia vanhemmat ovat luonteeltaan puhumattakaan terveydestä. Ja ehdottomasti kannattaa käydä tutustumassa kasvattajaan sekä tulevan pennun vanhempiin.

itselläni kotosalla tässä amstaffi ja amstaffi/pitbull koirat jotka juuri saivat pentuja ja hyvin tekivät kauppansa vaikka ei papereita olekkaan.katsokaas on meitä sellaisiakin että esim nartullamme ei ole papereita vaikka onkin puhdan niin sen jälkeläisille on aikas hankalaa saada ne paperit ja omista koiristani voin todellakin sanoa että ovat kilttejä,elävät lapsilaumassa kera kissojen ja ovat erittäin terveitä!että kyllä nää paperrittoatkin koirat menee ihan samasta kuin paperilliset.sen sijaan minulla on tuttu joka on ostanut staffi kennelistä,staffi yhdistyksen puheenjohtajalta pennun.tuttavani katsoi heti alkuun että mikä pentua vaivaa kun ei lattialla pysy jaloillaan johon kasvattaja totesi että kyllä se siitä vahvistuu.no tuttavani tähän sanaan luotti ja jo puoli vuotiaana pentu joutui ensimmäiseen leikkaukseen,ja nyt kun on jo aikunen koira,on se rakennettu täysin uudestaan koko koira,lonkat,kyynärät,silmät,kaikki on leikattu...eli noh,jokaisella omat mielipiteet mutta eipä tässäkään tapauksessa paperit taannut loistavaa terveyttä!

Voisiko joku kertoa mitä todellisia eroja staffilla ja amstaffilla? Miksi staffia suositellaan helpommin ensikoiraksi?

Staffia varmaankin suositellaan helpommin sen koon takia, ovathan ne pienempiä. Muuten en ole oikeastaan mitään eroja niissä huomannut, aikalailla saman luonteisia koiria ovat :) Kysele kasvattajilta enemmän jos kiinnostaa!
http://www.amstaffiyhdistys.net/
http://www.staffordshirenbullterrieriyhdistys.fi/

"Voisiko joku kertoa mitä todellisia eroja staffilla ja amstaffilla? Miksi staffia suositellaan helpommin ensikoiraksi?"

-Tässä nyt omakohtaisten kokemuksien perusteella vastailen eli olen ollut tekemisissä sekä staffien, että amstaffien kanssa ja tällä hetkellä kotoakin löytyy amstaffi.

-Amstaffien koko sekä voimat isommat kuin staffilla.

-Amstaffit yleensä staffeja terävämpiä ja hanakampia esim. puolustamaan omaa reviiriä, vaihka kumpikaan roduista ei niinsanotusti mikään vahti olekaan.

-Amstaffit myös yleensä vielä vähemmän ystäviä vieraiden koirien kanssa, vaihka kummistakaan roduista ei "koirapuistokoiraksi" yleensä ole. Sosiaalistuksella voi vaikuttaa asiaan jonkin verran ja yksilöllisiä eroja on.

-Amstaffit yleensä vähän pidättyvämpiä vieraita kohtaan.

-Molemmat rodut erittäin energisiä sekä toiminnanhaluisia, mutta amstaffi monesti enemmän palveluskoiramainen ja vaatii enemmän älyllisiä virikkeitä sekä koulutusta, ettei kehitä itselleen ongelmia.

Mielestäni minkä koiran tahansa voi ottaa ensikoiraksi, kunhan ottaa asioista selvää ja tiedostaa mihin ryhtyy. Maalaisjärki on monesti tarpeen. Staffi sekä amstaffi ovat yleensä suht helposti koulutettavissa, mutta sosiaalistukseen pitää panostaa ja tosiaan staffilla/amstaffi riittää itsepäisyyttä, vaihka muille jakaa, mikäli se sille päälle sattuu.

Kiitosta, asdmolossi ja Nimetön83!
Kumpikin rotu erittäin kiinnostava. mutta ulkonäöllisesti kyllä amstaffi vetää puoleensa hieman enemmän... Tarkoitatko tuolla pidättyväisyydellä sitä, että amstaffit käyvät vieraita morjestamassa ja sitten siirtyvät muualle, kun staffi taas jää siihen pyörimään? Vai tarkoitatko että oikeasti arka/epäluuloinen vieraiden suhteen?
Tuo koirasosiaalisuus kyllä taitaa vetää sinne staffin puolelle näin ensikoiraa ajatellen, vaikkan onhan se mahdollista ettei sekään tule koskaan aikuisiällä toimeen toisten koirien kanssa :( Joskus kyllä meillä tulee vielä amstaffi olemaan aivan varmasti!

"Tarkoitatko tuolla pidättyväisyydellä sitä, että amstaffit käyvät vieraita morjestamassa ja sitten siirtyvät muualle, kun staffi taas jää siihen pyörimään? Vai tarkoitatko että oikeasti arka/epäluuloinen vieraiden suhteen?"

-Amstaffi ei missään nimessä saisi olla arka missään tilanteessa eli tarkoitin sitä, että Amstaffi käy tosiaan morjestamassa vieraita ja sitten vetäytyy istumaan muualle, kun taas Staffi voi taas iloisena pyöriä, vaihka kuinka kauan vieraiden luona. :) Amstaffi rakastaa kyllä myös kaikkia ihmisiä, mutta yleensä hösöttää vähemmän kuin Staffi. :D

Onnea koiranhankintaan!

Ei kannata ilman papereita ostaa. Paperillisesta koirasta saat tietää enemmän kaikesta suvussa olleista sairauksista, esim. onko ataksiaa suvussa.
Joten suosittelen paperillista vaikka maksaakin enemmän.

Paperittoman koiran kanssa on aina riskinsä, koskaan ei voi olla varma onko molemmat vanhemmat ataksia testattu tai onko lonkat ja kyynärät kuvattu, todella paljon on myynnissä ulkomailta tuotujen koirien pentuja joiden vanhemmista ei ole mitään papereita tai pahimmassa tapauksessa nekin on tekaistuja. Nykyään on jokin buumi että ensin koiraa myydään amstaffina ja kun ei mene kaupaksi niin vaihdetaankin pitiksi vaikka koira onkin täysin sekarotuinen ja sattuu muistuttamaan näitä.
Ataksia on myös todella ilkeä sairaus koska se aina johtaa koiran kuolemaan.

Meillä on 5kk amstaffi tyttö joka höheltää kotona kuin viimeistä päivää. :)
Meillekkin amstaffi on ensimmäinen koira ja käytiin kasvattajilla haastatteluissa joka oli ensin hieman pelottava ajatus, päässä pyöri ensimmäisellä tapaamisella "mitä jos me annetaan väärä kuva" mutta pelko osoittauti turhaksi ja ensimmäisen tapaamisen jälkeen olimmekin jo jonossa, harmiksemme pentueeseen synti vain yksi uros mutta onni onnettomuudessa kasvatta ilmoittikin meille viikon jälkeen että toisella kasvattajalla oli tullut peruutus nartusta ja seuraavana päivänä olimmekin jo matkalla tapaamaan meidän nykyistä prinsessaa.

Tuhoista meillä ei ole kuin yksi kaluttu tuolin jalka, eli eivät nämä välttämättä mitään täystuhoja ole. :)

Allergiasta viellä että minulla on myös jo lapsena todettu koira allergia mutta en ole kertaakaan saanut oireita näistä koirista toisin kuin kaverini labbiksesta, jokaisella allergia on yksilöllistä joten kehoitan että käytte kasvattajilla ja jos mahdollista niin myös koirien omistajilla kylässä katsomassa tuleeko niitä oireita. ;)

Koira on sekarotuinen kunnes se rekisteripaperilla todistetaan puhdas rotuiseksi.

Meillä kolme vuotias amstaffi neiti ja tosta pidättyväisyydestä ei kyllä tän tytön kohdalla ole koskaan ollu tietookaan. Kaikki vieraat on maailman ihanimpia ikinä ja ihmiset koosta/sukupuolesta riippumatta pitäisi saada pusuteltua.

Sopii erittäin hyvin lapsiperheeseen, juurikin ton korkean kipukynnyksen ja pitkäpinnaisuuden vuoksi josta jo edellä mainittiin.

Vaatii paljon aktiviteettejä, en suosittele sellaiselle jolla ei ole aikaa touhuta koiran kanssa kunnolla. Pelkkä narun päässä lenkkeily ei riitä, tarvitsee aivoile tekemistä ja kunnon metsälenkkejä tai jotain sellaista liikuntaa missä voi vetää itsensä "piippuun".

Meillä ainakin oli alussa paljon valtataisteluita, jämäkkä linja on mielestäni kasvatuksessa oltava. Nykyään ei neiti enää yritä haastaa mutta nuorempana yritti kyllä useaan otteeseen ottaa johtajan paikkaa.

Luonteeltaan aivan ihania ja avoimia. Huumorintajua ja todella pitkää pinnaa näiden kans tarvitsee olla, koulutus ei välttämättä ole niin helppoa. Amstaffilla ei ole luontaista tarvetta miellyttää omistajaansa, samalla tavalla kun esim.. palveluskoirilla on. Mut sinnikkyys palkitaan :)

Tosta koirapuistoilusta oon sitä mieltä et riippuu niin koiran luonteesta. Meillä tulee kaikkien urosten kanssa hyvin juttuun ja niiden narttujen jotka tälle meidän neidille alistuu.. Mutta.. en päästä leikkimään tuntemattoman nartun kanssa, koska haasteen ainakin tää typy ottaa heti vastaan ja jälki voi olla ikävää. Olemme sosiaalistaneet pennusta pitäen mahd paljon, koira on melkein joka paikassa ollut mukana ja tavannut tod paljon sekä toisia koiria, että ihmisiä.
Tää neiti on hyvin hellyydenkipeä, kuvittelee olevansa sylikoira. Kaikki pehmeät ja lämpimät paikat on kivoja :) välillä uskomaton sohvaperuna, aamu-uninen, välillä saa houkutella pissalle. Jääräpäinen ja huono syömään, meillä ollu pennusta asti ongelmia ton syömisen kanssa, kaikki niksit kokeiltu mut jos neiti on päättänyt ettei jotain tiettyä ruokaa syö niin se ei sit syö. Parhaimmillaan oli 5 päivää syömättä kun lääkäri sanoi ettei se nälkään kuole vaan luovuttaa jossain kohtaa ja syö. En tiedä olisko sit kuudentena päivänä syöny, mut en pystyny enää kattoo kun toinen oli niin nälissään. Ehkä annoin tässä asiassa liian helpolla periksi, mut kaikki tekee virheitä :)

allergiaa on meillä ollut ja se tulee olemaan loppuelämän ajan ongelma. Eläinlääkääkäriin on menny uskomattomat määrät rahaa :( mutta mitäpä sitä ei oman koiran eteen tekisi. Vakuutusta siis suosittelen heti otettavaksi, oli sit kyseessä minkä rotuinen koira tahansa.

Kaikenkaikkiaan amstaffi on mielestäni loistava koira ja sopii kyllä ensimmäiseksi koiraksi jos vaan omistajat ottaa kasvattamisen "tosissaan" periksi näille ei saa antaa, muuten on kusessa!

Ittelläni on amstaffin uros, päälle vuoden ikäinen. Paljon ollaan sen kanssa jouduttu painimaan ja otettu yhteen mutta meijän pojalla toi uhoominen loppu tossa 6kk ikäsenä, nytten tässä vähän odottelen tota uhmaa, että millos taas sitte vähän taistellaa.

Mitä lapsiin tulee, niin meidän poika ainakin rakastaa olla lasten kanssa, enmmänkin vaan vahtii ja tarkkailee, mutta välillä vähän innostuu liikaakin, mutta meillä lapset on opetettu myös komentamaan koiraa ja koira kyllä uskoo kun lapset sanooo että ei.

Meillä koira ei tule toimeen muitten urosten kanssa ollenkaan, paitsi paljon isompi kokosten urosten kanssa, en tiedä mistä sekin johtuu mutta näin on.
Ja kaikki nartut kyllä on kavereita pienemmistä isompiin :)

meillä amstaffi oli myös ensimmäinen koira ja hyvin ollaan pärjätty, sehän on vain omasta asenteesta kiinni.

Mutta sehän on varma että ennakkoluuloihinhan tulet törmäämään, kun kaikki ihmiset eivät ymmärrä näitä rotuja, mutta niistä ei kannata välittää.