anoreksia

ex-anorektikko kirjoitti:

Olen aina ollut hoikka. Pari vuotta sitten itsetuntoni laski, kun minua haukuttiin koulussa (eräät pojat haukkuivat). En tiedä miksi ne haukkuivat, ehkä se oli vain jokin vitsi, mutta sain silloin jostain päähäni, että se johtui siitä, että olen ruma ja läski. Kauan mielessäni kyti ajatus laihduttamisesta, kunnes aloin laihduttamaan. Kaiket päivät vain hypin ja pompin kotona ollessani ja kävelin kaikki matkat mitkä ennen kuljin bussilla jne... Söin päivässä vain yhden pienen lautasellisen päivällistä. Äidille vain väitin syöneeni koulussa niin paljon, etten jaksanut siksi kotona syödä, tai että olin syönyt kaverin luona tai käynyt hesessä tms... Laihduin ulkoisesti, mutta paino ei laskenut, koska lihasmassan määrä kasvoi kuntoillessani. Pidin edelleen itseäni läskinä, enkä myöntänyt että minulla oli anoreksia vaikka kaverit kyselivät. Jossain vaiheessa tajusin, että "ei helvetti! mulla on anoreksia!". Se loppui siihen. Oli vaikeaa alkaa taas syömään, mutta pikkuhiljaa lisäsin syömistä ja liikunnan ylenmääräinen harrastaminenkin loppui. Lihoin taas normaaleihin mittoihini, ja olen edelleenkin hoikka. Oli outoa kun ensin ajatteli koko ajan ruokaa ja liikkumista ja yhtäkkiä ajattelikin kaikkea muuta ja syömisestä tuli ihan normaali-rutiini jälleen. En siis kaivannut mitään ulkopuolista apua missään vaiheessa. Vähän aikaa sitten pelästyin kun huomasin, että aloin taas vähentää syömistäni ja harrastamaan liikunta, tiedostamattani. Tälläkin hetkellä syön hieman normaalia vähemmän, ja pelkään, että se sama juttu alkaa uudelleen. En todellakaan halua sitä, mutta ei sille pysty tekemään mitään... Tuskin sittenkään olen ex-anorektikko...

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä