Hei kaikki aivohalvaus- tai aivovammapotilaat!
Millaisia kokemuksia teillä on kuntoutuksen, fysioterapian tai muun, saatavuudesta ja tasosta etenkin akuuttivaiheen jälkeen.
Kuten arvaatte minulla on huonoja kokemyksia :)
Millaisia kokemuksia teillä on kuntoutuksen, fysioterapian tai muun, saatavuudesta ja tasosta etenkin akuuttivaiheen jälkeen.
Kuten arvaatte minulla on huonoja kokemyksia :)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Minulla on hyviä kokemuksia. Sairaalassa oloaikana olin puheterapeutin luona ja samoin neuropsykologin vastaanotolla.
Ainoa, mitä olisin toivonut, niin paikalliselta avh-yhdistykseltä aktiivisempaa lähetymistä sairastuttuani. Kun ei siihen porukkaan tullut heti lähdettyä,niin nyt ne on jo vaikeampaa ja saman kokeneiden kanssa olisi hyvä voida keskustella.
Paranitko niin hyvin, että et ole tarvinnut puheterapeuttia sairaalassaolon jälkeen? Minulle on moni valittanut, että puheterapiaa on hyvin vaikea saada kun on hoito sairaalassa loppunut.
Olen ollut mukana yhdistystoiminnassa, mutta lopettelen, kun toimintakykyisiä/haluisia on niin vähän mukana toiminnassa, että taakkka yhden osalle tulee liian suureksi.
En yhtään tiedä, miten isolla paikkakunnalla asut, mutta kerhoiltoihin ei pitäisi olla korkea kynnys. Sinne voi aluksi mennä ihan vaan kuulostelemaan. Itse asun pikkukaupungissa, jossa kaikki tuntevat toisensa, joten minut melkein kiskottiin mukaan.
Turussa olen joskus käynyt ja siellä kävijöitä on niin paljon, että pystyy vierailemaan lähes huomaamatta.
Hei!
Puhekykyni palasi melko nopeasti, eikä jatkoterapiaan ollut oikeastaan tarvetta.
Ehkä olisi heti vaan rohkeasti itse pitänyt lähteä paikallistoimintaan mukaan. Kuntoni on palautunut lähes ennalleen ja nyt tuntuu vähän hölmöltä mennä "terveenä" porukkaan...
Sinun kaltaisiasi siellä juuri tarvittaisiin.
Olen paljon miettinyt ja muidenkin kanssa keskustellut, että sairaus on sikäli hankala yhdistystoiminnan kannalta, että ne jotka toipuvat kokonaan, eivät enää tunne kuuluvansa porukkaan, eikä siis yhdistystoiminta tunnu tärkeältä. Ne taas joille jää pysyviä vaurioita, ovat niin huonokuntoisia, että eivät jaksa hoitaa hyvä kun jotenkin omat asiat.
Minulle jäi vasen käsi halvaantuneeksi toimenpiteen komplikaation seurauksena, ja nyt käsi kotitöissä kipeytyy ja sormet vetäytyvät tiiviimmin nyrkkiin. Vasta kun olin oikein hankala, soitin terveyskeskuksen johtavalle lääkärille ja kuntoutustyöryhmän sihteerille ja kuntoutusosaston osastonhoitajalle, aika fysioterapeutille löytyi tosi nopeasti. Kun sitten tälle kerroin sairauteni koko historian, hänellä oli kyyneleet silmissä kun lähdin Eilen sitten tuli soitto että fysioterapiani alkaa huomenna! Ja nyt on huono omatunto kun olen sivuuttanut jonossa olevia ihmisiä :(