Onko hyviä linkkejä sivuille, jossa kerrotaan mitä asioita täytyy ottaa huomioon okt:tä ostaessa? Myös paperille painetut "aloittelijan oppaat" kelpaavat. Lähinnä kiinnostaa hyötyjen ja haittojen vertailut:
vanha mutta remontoitu vs. uudehko
tiili vs. puu
öljylämmitys vs. sähkölämmitys
vanha mutta remontoitu vs. uudehko
tiili vs. puu
öljylämmitys vs. sähkölämmitys
Vastaukset 10
Vanhimmat
Öljylämmitykseen suhtauduttavasti varauksella kalliin hinnan takia. Voihan se hinta laskeakin, mutta eppäilen. Ensin Kiinalainen tyytyi riisikippoon, sittten piti saada sitä kananpoikaan siihen riisin lisäksi. Seuraavaksi polkupyörä muuttu mopoksi, skootteriksi ja lopulta autoksi. Siihen se Öljy sitten loppuikin. No, eihän se lopu, hinta vain kaksin-, kolminkertaistuu.
En muuten ostaisi myöskään kovin montaa vuotta vanhaa taloakaan tässä suhdanteessa. Rakentaisin uuden, säästö sen verran suurin verrattuna johonkin energiakriisiä edeltäneen aikauden tasakattoviritelmään. Sellaisen talon oston jälkeen saakin todennäköisesti aloittaa salaoja remontilla.
Tällä hetkellä todella vanhoista omakotitaloista pyydetään enemmän kuin uuden rakentaminen tontilla maksaa että vedä siitä johtopäätökset.
Tällä hetkellä oljylämmitys on vielä kuitenkin edullisempaa kuin sähkölämmitys... Ja jos se on tehty hyvin, niin kattilan vaihdolla (ellei jo ole) saa käyttöön joko puu- tai sähkölämmityksenkin.
Itse pidän parhaana ratkaisuna öljylämmitteistä, vesikiertoon perustuvaa lattialämmitystä jota tuetaan puuta polttamalla. Sähkö lähinnä hätävarana, jos pääsee öljy loppumaan...
Samoilla linjoilla rotan kanssa korostaen nimenomaan sitä, että pitää olla puunpolttomahdollisuus. Puuta saa kykenevä (ei uusavuton) ihminen ilmaiseksi tai halvalla jos on harrastehenkisyyttä sitten työstää polttopuita. Säästää öljylaskuissa kummasti. Nykyään lämmitysöljy on kuuleman mukaan päälle 60 snt/l, todella korkea hinta, mutta niin on sähkökin kallista. Vesikiertoinen on lisäksi aivan eri asia kuin pölyä polttavat ionisaattorit (siis sähköpatterit). Vesikiertoisen patterin lämpö on tasaista ja kodikasta, ei 'aggressiivista' kuten sähköpatterin.
Pitää vielä hehkuttaa sen lattialämmityksen puolesta ihan erikseen. Pysyvät jalat lämpiminä ja flunssa poissa... Ja taitaa tehdä hyvää rakenteillekin, kun ei sitä kosteutta ainakaan lattioihin kovin herkästi kerry... :)
Eipä tuohon taida olla yksiselitteistä vastausta.
Useamman kymmenen vuotta vanhasta ei tahdo järkevillä kustannuksilla pystyä remppaamaan uuden veroista - silti jotkut väittävät sen "tunnelman" riittävän asumaan vähän huonommin kuin uudessa. Tuota on tullut kokeiltua...
Jos uudempaan pääsee kiinni, siinä pitäisi kaiken olla steriilin hyvin - eikä toivottasti hommaa ja probleemia ihan niin paljon kuin vanhassa talossa.
Minusta talon lämmityksen tärkein ominaisuus on että se pitää talon lämpimänä - talon energialaskuista toivon mukaan pystyy tarkistamaan paljonko se on maksanut. Mitä halvemmalla talo lämpiää sen parempi ja arvokkaampi se on.
Puutalo on hyvä valinta niille jotka tykkäävät nikkaroida, esim. maalailla (halvempihan se on - ja joillekin siinä on se "tunnelma"). Kalliimpi kivitalo on huolettomampi (keskimäärin) ja siinä on yleensä aina paljon parempi äänieristys (autojen äänet, myrskyt, pihalla kiljuvat tenavat tms.
Minusta ihmisen onnellisuuteen vaikuttaa (probleemattoman talon lisäksi) erityisesti se millaisessa paikassa, naapuristossa se on ja että siinä on tilaa kaikille - kaikki nuo tekniset yksityiskohdat on sittenkin aika triviaaleja - joku friikki niistä saa "kiksit", mutta normaali ihmiselle ne on lopultakin käytössä aika yhdentekeviä.
Omakotitalossa on _aina_ hommaa paljon enemmän kuin missään muussa asumismuodossa - joten niistä on syytä tykätä.
Kerrankin kiihkoton, kokemusta huokuva kirjoitus!
"Minusta ihmisen onnellisuuteen vaikuttaa (probleemattoman talon lisäksi) erityisesti se millaisessa paikassa, naapuristossa se on ja että siinä on tilaa kaikille - kaikki nuo tekniset yksityiskohdat on sittenkin aika triviaaleja - joku friikki niistä saa "kiksit", mutta normaali ihmiselle ne on lopultakin käytössä aika yhdentekeviä."
Erityisesti tämä kohta on tärkeä! Jos on lapsia, on tärkeää että naapurustossa asuisi muitakin lapsiperheitä (lapsilla kavereita). Liian usein asuinpaikka valitaan vain aikuisten maun mukaan ja sitten "valmiilla" alueella asuu vain eläkeikää lähestyviä pariskuntia, eikä lapsilla ole kavereita.
Itse priorisoisin myös tilan aika korkealle. Kun kaikilla on tarpeeksi tilaa vetäytyä olemaan myös itsekseen, toteutuu se ok-asumisen ihanuus. Se mikä lämmitysmuoto talossa on, on yhdentekevää jos se on kohtuuhintaista ja toimii.
Jos olet ostamassa vanhaa remontoitua taloa, ole epäluuloinen. Haistele ja koputtele, erityisesti sellaisissa paikoissa, joiden lähellä on vesipisteitä ja viemäreitä. Haistele taloa, kun ikkunat ovat varmasti olleet jonkin aikaa kiinni. Katso, että sokkeli on tarpeeksi korkea. Tarkista salaojat ja sellaiset. Kiipeä katolle. Ryömi välikatolle. Ole edelleen epäluuloinen. Juttele jonkun potentiaalisen naapurin kanssa. Ja muutaman järkevän ihmisen, joilla on kokemusta okt-asumisesta ja remontoimisesta. Mieti myös, mikä on tontin arvo. Jos etsit taloa pk-seudulta, voi vanhempi talo isolla tontilla olla pitemmän päälle hyvä sijoitus. Äläkä luota siihen, että uusikaan talo on oikein tehty!
Minun suosikkini on vesikiertoinen lattialämmitys. Varaaja lämpiää yösähköllä jä tarvittaessa voi lisänä käyttää samaan systeemiin kytkettyä puukattilaa. Varaava takka tai uuni on myös hyvä.
Tosielämässä tapahtunut: Talosta löytyi hometta. Kun talo sitten alettiin remontoida, niin sattui seuraavaa: makuuhuoneen lattia oli revitty auki ja sieltä alta löytynyt ihan kunnon karvahometta, no viereisessä huoneessa suoritettiin huoneilmasta kosteusmittausta (vai mikä se on oikeelta nimeltä) kuitenki, mittauksen arvot oli erinomaiset! Eli vaikka se homeinen lattia oli siellä revitty auki, niin ei viereiseen huoneeseen näkyny. Ja ko. tapauksessa ei oltu hajun perusteella alettu epäillä mitään. Eli siis kuntotarkastus aina! Säästyy monelta harmilta jälkikäteen.
Seuraavassa lainaus sivulta:
www.ymparisto.fi
Homeet ja sienet
Sisäilman kuivuus ei ole homeiden ja sädesienien kasvua rajoittava tekijä, vaan tärkein kasvua säätelevä tekijä on kasvualustan kosteus, vesiaktiivisuus. On huomattava, että homeongelman syntyyn ei aina tarvita varsinaista kosteusvauriota, vaan lämpötilaeron aiheuttama kosteuden tiivistyminen vaikkapa kylmään kaakeliseinään tai rakenteen kylmäsiltaan riittää kasvun alkamiseen. Kokeellisissa tutkimuksissa on todettu, että homekasvusto aktivoituu, kun pinnan tai rakenteen vesiaktiivisuus 75 prosenttia.
Jos kasvupaikka on lämmin, kostea ja ravinnerikas, sieni kasvaa paikallaan ja tuottaa vähän itiöitä. Tämä selittää sen, miksi ilmanäytteissä voidaan todeta matala itiöpitoisuus, vaikka homekasvu on silminnähtävää. Jos kasvupaikka alkaa kuivua, sieni alkaa tuottaa runsaasti itiöitä löytääkseen uuden kasvupaikan. Bakteerien ja sienien itiöt kestävät äärimmäisen epäedullisiakin olosuhteita, kuivuutta, pakkasta ja lämpöä erittäin hyvin pitkiäkin aikoja. Kun olosuhteet muuttuvat suotuisammiksi, ne alkavat jälleen lisääntyä. Pelkkä homehtuneen materiaalin kuivattaminen ei siis ratkaise ongelmaa.
Eräät sienet (esimerkiksi lattiasieni) pystyvät siirtymään paikasta toiseen rihmaston avulla. Emosieni elää turvallisessa kosteassa paikassa ja sitkeän rihmaston avulla voi siirtyä useita metrejä jonkin epäedullisen materiaalin yli toiseen kasvupaikkaan.