Mieheni riutui seksittömän elämämme vuoksi. Ja minä kärsin siitä, kun itselläni ei ollut haluja. Rakastelimme kerran viikossa tai kerran kuussa... olihan ne pilleritkin sitä varten hankittu.
Eräänä päivänä tätä taas murehtiessani, löysin itseni selaamassa tätä keskustelupalstaa haluttomuudesta. Jokin kilahti sydämessäni/päässäni! Jossakin oli ohje, että seksin ajatteleminen kasvattaa seksin nälkää yms. niinpä sitten tein työtä käskettyä. Aloin sitä ajatella ihan tosissaan. Ajattelin että olen kaunis, haluttava, rintani suorastaan pursuavat täyteläisinä, että mieheni poimisi ne (vaikka todellisuudessa ovatkin aika rusinat). No, väliäkös tuolla, mutta ajatus tärkein: Olen kyennyt tekemään aloitteen! Minä, joka yleensä nukahdan ennenkuin mieheni ehtii edes vuoteeseen, olen odottamassa siellä häntä. Eikä se ollut vain yhden illan juttu. Olen ruvennut ihan oikeasti haluamaan rakastelua. Rakastan miestäni...miksi en myös näyttäsisi sitä? En osaa tarkalleen sanoa mihin ne haluni aikoinaan katosi. Lapsen saaminen oli hiukan vaikeaa. siihen kului vuosia. Ja kai syntymän jälkeen tuntui turhalta...kun tavoite oli saavutettu ja lisää lapsia ei yritetty. Oli syyt mitkä tahansa, toivon että haluttomuuden aika on ohi. Nyt on kuvioissa toisenlaiset ongelmat...miten löytää lapsiperheen arjen keskellä aikaa, paikkaa ja rauhaa rakasteluun?
Eräänä päivänä tätä taas murehtiessani, löysin itseni selaamassa tätä keskustelupalstaa haluttomuudesta. Jokin kilahti sydämessäni/päässäni! Jossakin oli ohje, että seksin ajatteleminen kasvattaa seksin nälkää yms. niinpä sitten tein työtä käskettyä. Aloin sitä ajatella ihan tosissaan. Ajattelin että olen kaunis, haluttava, rintani suorastaan pursuavat täyteläisinä, että mieheni poimisi ne (vaikka todellisuudessa ovatkin aika rusinat). No, väliäkös tuolla, mutta ajatus tärkein: Olen kyennyt tekemään aloitteen! Minä, joka yleensä nukahdan ennenkuin mieheni ehtii edes vuoteeseen, olen odottamassa siellä häntä. Eikä se ollut vain yhden illan juttu. Olen ruvennut ihan oikeasti haluamaan rakastelua. Rakastan miestäni...miksi en myös näyttäsisi sitä? En osaa tarkalleen sanoa mihin ne haluni aikoinaan katosi. Lapsen saaminen oli hiukan vaikeaa. siihen kului vuosia. Ja kai syntymän jälkeen tuntui turhalta...kun tavoite oli saavutettu ja lisää lapsia ei yritetty. Oli syyt mitkä tahansa, toivon että haluttomuuden aika on ohi. Nyt on kuvioissa toisenlaiset ongelmat...miten löytää lapsiperheen arjen keskellä aikaa, paikkaa ja rauhaa rakasteluun?
Vastaukset 6
Vanhimmat
On vahva asia.. sitä ei moni edes tajua että tekevät sitä jo "ei minusta ole mihinkään, olen ruma blah blah" niin harvoin sitä käytetään johonkin oikeasti hyödylliseen.
miten saa haluttoman naisensa sitten edes lukemaan haluttomuudesta mitään, kun aihe ei kiinnosta alkuunkaan.
syökö vaimosi/tyttöystäväsi e-pillereitä? Itse söin ja olin haluton. Lopetin niiden syömisen n. kuukausi sitten ja halut todella palasivat. 2X päivässäkin nykyään vaikka ennen saatto olla useamman kuukaudenkin tauko.
Joo, kyllä pillerit on loistava ehkäisyväline. Ei todellakaan tarvi pelätä raskautta kun ei ole halujakaan. Itselleni kävi nimittäin samoin, halut katosi täysin ja vaikuttivat mieleen muutenkin. Pari vuotta sitä kestin aikoinaan ja sitten riitti.
Kirjoitin tuonne haluttomuus juttuunkin. Mutta siis sama täällä. Meille on tullut uusi harrastus, kun lopetin e-pillereiden syönnin, ja se on seksi. On kuin olisi uudestisyntynyt. Mies taitaa olla onnensa kukkuloilla.. ;))
Lelujakin on hankittu.. =))
Itse kokeilin raskauden jälkeen kierrukkaa,joka tulla tupsahti pois omia aikojaan. Onneksi satuin heti huomaamaan...jäi wc-paperiin tököttämään! Sinänsä säikäytti, koska minulla ei ollut ollenkaan kipuja. Luulin, että kyllä sen tuntee, jos kierukka meinaa tulla pois. No, niin. Sen jälkeen vaidettiin pillerit. Haluihin ne ei todennäköisesti ole vaikuttanut millään viisiä, kun niitä haluja ei ollut ennen pillerien ottamistakaan. Kuten yllä kerroinkin halut ovat nyt löytyneet, ja siihen olen tyytyväinen.
Pasi siellä kyseli, että miten saada vaimo näitä sivuja lukemaan, kun ei kerta kaikkiaan halua niin ei halua. En osaa siihen mitään neuvoa, kuin puhua vain omasta puolestani. Itseäni ainakin satutti se , että toistuvasti torjuin mieheni lähentymisyritykset. En siksi että inhoaisin häntä, kun en vaan halunnut! ei sitä osaa selittää. Sitten aloin jo inhoamaan itseäni sentähden etten halunnut ja haluttomuus vain paheni. Koska se satutti myös miestäni, jota kuitenkin rakastan. Sitten aloinkin keskittyä enemmän itseeni. Luoda itselleni paremman mielikuvan itsestäni. Sain vaihteen päälle, että kyllä tästä jotain vielä tulee. En tiedän minkä aikaa teillä on haluttomuudestä kärsitty. meillä sitä kesti n.5 vuotta.