Jaden vanhemmat ovat kuolleet tulipalossa hänen oltuaan 14. Niimpä Jade muutti tätinsä Margen ja hänen tyttärensä Isabelin luo. Siellä vartuttuaan Jade päätti lopulta muuttaa omaan kotiin pokaystävänsä Juhan kanssa.Pian heille syntyi ihana vauva Mimo (olen yrittänyt kirjoittaa simsmäisesti)
Alkaa:
Jaden mielestä uusi koti oli aivan ihana. Taloon oli mennyt paljon vanhempien perinnöstä, mutta se oli kyllä kannattanut. Jade meni ihastellen olohuoneeseen ja käynnisti tietokoneen. Tänään työpaikkoina oli siivoojan pesti, paikka tarjoilijana ja tiskaajana. Tarjoilijan ura tuntui parhaimmalta, niimpä Jade valisi sen. Juuri kun hän sammutti tietokoneen alkoi ovikello soida. Joten hän meni avaamaan oven. Ulkona seisoi kukas muukaan, kuin Juha.
-Moi kulta! Juha tervehti hymyillen. Jade vastasi ilahtuneena:
-Moi, menkikö töissä hyvin? Juha mumisi myöntävästi ja antoi suukon Jadella. Jade meni tekemään ruokaa sillävälin kun Juha leikki pikku Mimon kanssa. Ruoka oli lopulta valmista ja syödessään kalaa Jade sanoi hieman huolestuneena:
-Kulta pärjäätkö sinä yksin Mimon kanssa iltapäivän, kun minä sain sen uuden työpaikan ja se on iltapäivisin.
-Tottakai, mene sinä vain, Juha sanoi huolettomasti. Melkein heti kun ovi paukahti kiinni Juha otti kännykän esiin ja soitti lastenhoitajan Mimolle. Kun Lastenhoitaja viimein tuli Juhalta oli pudota silmät päästä, niin kaunis tuo ovensuussa seisova nainen oli. Pikku Mimo unohtui molemmila, kun he alkoivat juttelemaan. Kun ilta oli jo pitkällä ja lastenhoitaja oli nukuttanut Mimon, niin Juha sanoi käheällä äänellä:
-Älä lähde vielä. Voisin tarjota lasilliset viiniä. Anaksi osoittautunut lastenhoitaja sanoi:
-No miksen voisi jäädäkkin. Viiniä tuli juotua hieman liikaakin, sillä Juha villiintyi suutelemaan Anaa. Kesken kaiken ulkoovi kävi ja Jade tuli sisään. Juhalla oli vielä sen verran tolkkua päässään että kuiskasi Analle, joka vain tirskui:
-Hig Jade taisi tulla. Nyt me joudemme kiipeliin, ellet sitten piiloudu vaikka makuuhuoneeseen. Anan hiippaillessa Jaden ja Juhan makuuhuoneeseen Juha meni tervehtimään vaimoaan ja toivoi parasta...
Niin jatkanko tarinaa? Haluatteko tietää kuinka käy?
Alkaa:
Jaden mielestä uusi koti oli aivan ihana. Taloon oli mennyt paljon vanhempien perinnöstä, mutta se oli kyllä kannattanut. Jade meni ihastellen olohuoneeseen ja käynnisti tietokoneen. Tänään työpaikkoina oli siivoojan pesti, paikka tarjoilijana ja tiskaajana. Tarjoilijan ura tuntui parhaimmalta, niimpä Jade valisi sen. Juuri kun hän sammutti tietokoneen alkoi ovikello soida. Joten hän meni avaamaan oven. Ulkona seisoi kukas muukaan, kuin Juha.
-Moi kulta! Juha tervehti hymyillen. Jade vastasi ilahtuneena:
-Moi, menkikö töissä hyvin? Juha mumisi myöntävästi ja antoi suukon Jadella. Jade meni tekemään ruokaa sillävälin kun Juha leikki pikku Mimon kanssa. Ruoka oli lopulta valmista ja syödessään kalaa Jade sanoi hieman huolestuneena:
-Kulta pärjäätkö sinä yksin Mimon kanssa iltapäivän, kun minä sain sen uuden työpaikan ja se on iltapäivisin.
-Tottakai, mene sinä vain, Juha sanoi huolettomasti. Melkein heti kun ovi paukahti kiinni Juha otti kännykän esiin ja soitti lastenhoitajan Mimolle. Kun Lastenhoitaja viimein tuli Juhalta oli pudota silmät päästä, niin kaunis tuo ovensuussa seisova nainen oli. Pikku Mimo unohtui molemmila, kun he alkoivat juttelemaan. Kun ilta oli jo pitkällä ja lastenhoitaja oli nukuttanut Mimon, niin Juha sanoi käheällä äänellä:
-Älä lähde vielä. Voisin tarjota lasilliset viiniä. Anaksi osoittautunut lastenhoitaja sanoi:
-No miksen voisi jäädäkkin. Viiniä tuli juotua hieman liikaakin, sillä Juha villiintyi suutelemaan Anaa. Kesken kaiken ulkoovi kävi ja Jade tuli sisään. Juhalla oli vielä sen verran tolkkua päässään että kuiskasi Analle, joka vain tirskui:
-Hig Jade taisi tulla. Nyt me joudemme kiipeliin, ellet sitten piiloudu vaikka makuuhuoneeseen. Anan hiippaillessa Jaden ja Juhan makuuhuoneeseen Juha meni tervehtimään vaimoaan ja toivoi parasta...
Niin jatkanko tarinaa? Haluatteko tietää kuinka käy?
Vastaukset 3
Vanhimmat
aivan sika mahtava tarina
Kiva että jotku pitää :D
säälittävä!