Mitä eroa käytännössä on Sähköpätevyyksien 2 ja 3 välillä? Tuohon 2:een vaaditaan työkokemusta, mutta minkälainen sähköalan työkokemus kelpuutetaan?. Käykö suunnittelutehtävät esim.elektroniikka, vai pitääkö olla sähköasentajan hommia takana? Koulutus on DI (sähkötekniikka, ei voima). SETI:n sivut ei aivan yksilöi työkokemuksen laatua. Sähköpätevyys 3:een ei ilmeisesti vaadita työkokemusta, jos koulutus on riittävä.
Sähköpätevyyksistä
Kokemustako puuttuu
195308
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
saat heti kun turvallisuustutkinnon suoritat.
Itse olen "vain" sähköalan teknikko ja sekin riitti.
Tosin oli työkokemustakin, muttei olisi tarvittu.
kun on suorittanut kolmevuotisen sähkövoimatekniikan PERUStutkinnon. kaksi vuotta vaaditaan kun jokin muun sähköalan peruskoulutus.
tämä koskee siis sähköpätevyys kolmosta.
ja oliko se nyt kuusi vuotta kun on työkokemusta sähköalalta niin sekin riittää, ilman sähköalankoulutusta.
Merkitystä on, onko nimen omaan _sähkövoima_tekniikan tutkinto. Jos ei ole, niin vaaditaan työkokemus. Ei auta vaikka on DI.
Setin sivuilla sanotaan SP3 kohdalla näin:
"Sähkövoima-alan tehtävissä muun sähköalan kuin sähkövoimatekniikan koulutuksen suorittaneilta edellytetään LISÄKSI YKSI VUOSI SÄHKÖVOIMA-ALAAN perehdyttävää työkokemusta"
Mitä noilla sähkövoima-alan tehtävillä ymmärretään, ilmeisesti vain sähkönsiirtoon ja tuotantoon liittyvät hommat? Muihin sähkötöihin SP3:n voinee saada myös muun sähkötekniikan tutkinnon suorittanut, ja ilman työkokemusta? Sehän on oikeastaan "korjaamopätevyys", ja sinällään aika rajoittunut.
Itselläni oli sähkölaitehuollon piällysmiehen paperit, kun suoritin K-tutkinnon. Nykyään siis ilmeisesti SP3-pätevyys nimellä.
Mutta näillä luvilla ei asenneta oikeastaan kiinteitä sähköasennuksia edelleenkään. Sähköverkkoon liitettävät laitteet max 1000ACV, huolto ja korjaus.
Myös yksittäisen syöttöjohdon asentaminen asennusrasialta tai keskukselta lähtien rinnastetaan näiden sähkölaitteiden ja -laitteistojen korjaustöihin.
Setin vastaus kysymykseeni:
Oman talon sähkötöiden tekeminen edellyttää muulla kuin sähkövoimatekniikan alalla suoritetun teknikkotutkinnon jälkeen vähintään yhden vuoden sähkövoima-alan työkokemuksen.
Eli käytännössä vuoden kokemuksen kiinteistöjen sähköasennuksista.
Eli 1v MMJ:n vetoa työkseen riittää...
termi sähkövoima-ala tarkoita paksusähköhommia noin yleensä erotukseksi esim. elektroniikkahommista, jotka ovat myös sähköalanimikkeen alla. Jakeluverkko- tai voimalaitoshommia tuolla ei (pelkästään)tarkoiteta.
Eihän muihin kuin "paksusähkö" hommiin tarvita mitään virallisia pätevyyksiä. Rajahan taitaa mennä 50V jännittessä. Luulisin sähkövoiman tarkoittavan yli 230/400V jännitteitä tai hyvin suuria virtoja?
sitten vielä: Sähkövoima-ala tarkoittaa muita kuin pienoisjännitteitä. Toisin sanoen yli 50 VAC jännitteet ilman ylärajaa ovat kaikki sähkövoima-alaa työkokemusmielessä.
Käytännössä kuitenkin pätevyystodistusta myönnettäessä arvioidaan lähinnä työkokemusta ihan normaaleissa talonrakennusalan tai teollisuuden sähkötöissä. Sitähän useimmilla sähköalan ihmisillä kuitenkin on.
En ota kantaa koulutusohjelmiin, koska sähköala-nimikkeen alla löytyy monenlaisia suuntauksia, jopa kokonaan ilman sähköalan opintoja (mm. ammattikorkeakouluista).
tutkinnon jälkeen pidetään itsenäiseen työhön kykenevänä sähköalan ammattilaisena (=voidaan myöntää pätevyystodistus) KTMp 516 11 § mainituille itsenäiseen työhön kykeneville sähköalan ammattilaisille: Sähkövoima-alan teknikot, inssit, inssit amk ja DI:t, sähköalan oppisopimuskoulutuksen hyv. suorittaneet ja yli 6 vuotta sähkötöitä tehneet.
Perustutkinnon suorittaneita ei katsota sähköalan ammattilaisiksi ennen kuin työkokemusta on riittävästi. Koulua ja työkokemusta yhteensä pitää olla 4 vuotta.
Jos on suorittanut tutkinnon muulta sähköalalta (esim. elektroniikka) kuin sähkövoima-alalta (siis se paksusähköpuoli), tarvitaan lisäksi 1 vuosi työkokemusta paksusähköpuolelta. Sen jälkeen henkilöä voidaan pitää paksusähköpuolella itsenäiseen sähkötyöhön kykenevänä sähköalan ammattilaisena.
HUOM! HUOM! Edellä kerrotut asiat eivät siis pätevöitä KETÄÄN tekemään muille sähköasennuksia. Ne pätevöittävät vain tekemään itsenäisesti sähkötöitä urakointiliikkeen asentajana urakointiliikkeen asiakkaille.
Jos haluaa itse tehdä hommia muille, marssijärjestys on seuraava: Tarvitaan em. ammattilaisen status, suoritettu turvallisuustutkinto ja pätevyystodistus aiotulle urakointialueelle, on nimettävä sähkötöiden johtaja ja huolehdittava rekisteröinnistä TUKESin urakoitsijarekisteriin. Sitten voi heittää sen ekan OMAN sukokeikan.
Näin siis pääsäännön mukaan.
suunnittelutyöt, ei varsinkaan elektroniikka. Kyllä
kiinteistöasennustyöt ovat välttämättömiä. Esim.
teollisuusasennuskokemus ei riitä.
Kysäise SETI:ltä. Taitaa olla ainokainen paikka
maassamme, josta asia selviää.
Joo, niin se taitaa olla eli pari vuotta pitäisi olla sähköasentajana valmistumisen *jälkeen*. Aika harva inssi siis saa tuon SP2:n, vai? Kuitenkin sitä vaaditaan nimenomaan sähkötöiden johtajalta / vastuuhenkilöltä, joka ei välttämättä itse edes osallistu asennuksiin. Ammattikoulun käynyt asentaja sen saa, kun on 3 vuotta työkokemusta, mutta asentajat ei kai yleensä johda hommia. Onko tuossa nyt joku ristiriita?
ristiriitaa ole. Nykyään sähköasentajat toimivat
itse omina työnjohtajinaan, ja vastaavat asennuksen
laadusta. Tämän takia esimerkiksi www.mol.fi:ssä
ilmoituksiaan julkaisevat sähköurakoitsijat vaativat
juuri tuon kakkospätevyyden tai riittävän työkokemuksen.
Sähkötöiden johtaja vastaa käytännössä siitä, että
palveluksessa on pätevää työvoimaa. Tämä taas johtaa
siihen, että ilman ammattikoulutaustaa tai suhteita
on erittäin vaikeata saada paikkaa harjoittelijana, että saisi tuon
kahden vuoden työkokemuksen.
jonkin pätevyyden omaaminen tarkoittaa sitä, että saa toimia sähkötöiden johtajan tehtävissä. Jokaisessa sähkötöitä tekevässä yrityksessä tulee olla sähkötöidenjohtaja, mutta niitä ei tarvitse olla kuin YKSI. johtajan tehtävä on vastata mm. sähkötyöturvallisuudesta ja että asennukset tehdään määräysten mukaisesti. jokainen yrityksessä sähköpätevyydet omaava ihminen ei siis toimi sähkötöiden johtajana.
missään ei ole sanottu että pätevyyksien saamiseksi tarvitsisi olla kokemusta juuri kiinteistöjen sähköasennuksista.
lisäksi pätevyyksien saamiseksi täytyy olla suoritettuna turvallisuustutkinto.
lisää aiheesta löytyy mm. tukesin ja setin sivuilta. lisäksi kannattaa lukea kauppa- ja teollisuusministeriön päätös KTMp 516/1996. pitäisi löytyä ktm:n sivuilta.
Juu, näin on. Ihmettelin vaan sitä, että käytännössä pätevyyden sähkötöiden *johtamiseen* saa vain asentajan työkokemuksella, vaikka kyse on nimenomaan virallisten määräysten hallinnasta enemmän kuin varsinaisesta käytännön asennustyöstä. Sähköasentajaltahan tätä virallista pätevyyttä ei itse työn tekemiseen edes vaadita, mutta insinööri ei sitä saa, jos ei toimi kahta (DI) tai kolmea (amk) vuotta päätoimisena asentajana tutkinnon *jälkeen*? Vai onko siihen joku muu tie?
missään ei mielestäni ole sanottu että työkokemuksen pitäisi olla juuri asennuskokemusta. setin sivuilla esimerkiksi SP1:n vaatimuksissa on isolla kirjoitettu "SÄHKÖTÖIDEN JOHTAMISEEN perehdyttävää työkokemusta" ja SP2:n vaatimuksissakin "RIITTÄVÄN LAAJA-ALAISTA sähkötöihin perehdyttävää työkokemusta". muuta eroahan ei näillä juuri ole, kuin että SP1:n omaava voi toimia myös yli 1kV:n töiden johtajana.
SP3:n omaava taasen voi toimia ainoastaan sähkölaitteiden ja laitteistojen korjaustöiden johtajana.
myös DI ja ins. voivat saada siis sähköpätevyydet muutenkin kuin asennuskokemuksella. mielestäni nykyään SP1:n saamiseksi vaaditaankin vähintään teknikon tutkinto. kukaan ei itsenäisesti saa tehdä sähkötöitä ilman tarvittavaa pätevyyttä. poikkeusena itselle, puolisolle, vanhemmille, isovanhemmille, sekä omille, että puolison lapsille tehtävät työt. näille töitä saa tehdä sähköalan DI, ins., teknikko, sähköasentaja.
todettakoon kuitenkin vielä että elektroniikkaan liittyvällä työkokemuksella tuskin ainakaan SP1:stä tahi 2:sta lohkeaa. ja vaikkei asennuskokemusta välttämättä vaaditakaan niin ei se ainakaan pahasta ole.
tässä oman ymmärrykseni mukaan, mutta parhaiten varmasti osataan vastata Tukesissa ja Setissä.
viestini hieman ylempänä. Nyt ajatuksesi ovat pahasti metsässä työkokemuksen suhteen. Vain sähköasentaja tarvitsee työkokemusta _perustutkinnon_ jälkeen.
Aiemmasta vastauksestani puuttui tietysti sähköasentajan _ammattitutkinto_ ja _erikoisammattitutkinto_, joiden jälkeen ei myöskään enää tarvita lisää työkokemusta. Tosin näistä ei pääse läpi ilman työkokemusta.
pätevyys asiat ovat tällä hetkellä mielestäni melkoisen sekavia ja vailla kunnon tasapuolista ohjeistusta.
kiinnostaa enemmän, uskoisin muidenkin kouluttajien käyvän tämän asian perusteellisesti läpi esim. yleisellä sähköturvallisuuskurssilla.
Sähkötyötä tekeville asentajille, työnjohtajille, sähkötöiden johtajille ja asiantuntijatehtävissä oleville kurssi on sitä paitsi pakollinen.
BOMBER