Sattui Raamattua lukiessani eräs mielenkiintoinen kohta eteeni. Seuraavat jakeet löytyvät Luukkaan evankeliumista (9:49-50):
"Silloin Johannes rupesi puhumaan ja sanoi: 'Mestari, me näimme erään miehen sinun nimessäsi ajavan ulos riivaajia, ja me kielsimme häntä, koska hän ei seuraa meidän mukanamme'. Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Älkää kieltäkö; sillä joka ei ole teitä vastaan, se on teidän puolellanne'."
Opetuslapset ovat siis tavanneet miehen, joka tekee uskonsa voimalla parannustekoja. Tämä mies ei kuitenkaan seuraa opetuslapsia, eli on toisin sanoen kuullut Jeesuksesta jotain toista kautta, uskonut syntinsä omalle kohdalleen anteeksi ja sen voimalla nyt parantaa ihmisiä.
Esittäisinkin nyt kysymyksen: VL-oppiin kuuluu se, että ihmisen on saatava synnit anteeksi uskovaisen saarnaamana. Mitenkäs nyt sitten? Jeesus sallii miehen työt aivan selkeästi ja täten osoittaa, että tämä on opetuslasten kanssa samalla puolella - ei hänen ole välttämätöntä seurata opetuslapsia.
Jos sovellamme näitä jakeita tähän päivään, niin millä perusteella VL-liike voi edellyttää omaan liikkeeseensä kuulumista sille, että saa synnit anteeksi ja voi täten tehdä työtä Jeesuksen nimessä, kun itse Jeesus ei edellyttänyt uskovaisen seuraavan häntä hänen opetuslastensa joukossa?
"Silloin Johannes rupesi puhumaan ja sanoi: 'Mestari, me näimme erään miehen sinun nimessäsi ajavan ulos riivaajia, ja me kielsimme häntä, koska hän ei seuraa meidän mukanamme'. Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Älkää kieltäkö; sillä joka ei ole teitä vastaan, se on teidän puolellanne'."
Opetuslapset ovat siis tavanneet miehen, joka tekee uskonsa voimalla parannustekoja. Tämä mies ei kuitenkaan seuraa opetuslapsia, eli on toisin sanoen kuullut Jeesuksesta jotain toista kautta, uskonut syntinsä omalle kohdalleen anteeksi ja sen voimalla nyt parantaa ihmisiä.
Esittäisinkin nyt kysymyksen: VL-oppiin kuuluu se, että ihmisen on saatava synnit anteeksi uskovaisen saarnaamana. Mitenkäs nyt sitten? Jeesus sallii miehen työt aivan selkeästi ja täten osoittaa, että tämä on opetuslasten kanssa samalla puolella - ei hänen ole välttämätöntä seurata opetuslapsia.
Jos sovellamme näitä jakeita tähän päivään, niin millä perusteella VL-liike voi edellyttää omaan liikkeeseensä kuulumista sille, että saa synnit anteeksi ja voi täten tehdä työtä Jeesuksen nimessä, kun itse Jeesus ei edellyttänyt uskovaisen seuraavan häntä hänen opetuslastensa joukossa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Silloin Johannes rupesi puhumaan ja sanoi: 'Mestari, me näimme erään miehen sinun nimessäsi ajavan ulos riivaajia, ja me kielsimme häntä, koska hän ei seuraa meidän mukanamme'. Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Älkää kieltäkö; sillä joka ei ole teitä vastaan, se on teidän puolellanne'."
> Opetuslapset ovat siis tavanneet miehen, joka
> tekee uskonsa voimalla parannustekoja.
Tarkkaan ottaen tuo Raamatun kohta ei kerro, kuinka hyvin mies onnistuu riivaajien ulos ajamisessa.
> Tämä mies ei kuitenkaan seuraa opetuslapsia, eli
> on toisin sanoen kuullut Jeesuksesta jotain
> toista kautta, uskonut syntinsä omalle
> kohdalleen anteeksi ja sen voimalla nyt parantaa
> ihmisiä.
Tämä on täysin omaa tulkintaasi sanojen "hän ei seuraa meidän mukanamme" perusteella. Missään ei sanota, etteikö mies olisi voinut aikaisemmin olla kuuntelemassa Jeesusta (tai hänen opetuslapsiaan) ihan henkilökohtaisesti, mikä minusta tuntuu hyvin todennäköiseltä.
Edelleen, tuo Raamatun kohta ei kerro, että yksinään riivaajia pois ajava mies saisi saman palkan kuin Jeesuksen seuraajat. Itse ymmärtäisin niin, että Jeesus ei tahdo häntä estää, koska ei koe hänestä olevan mitään haittaakaan evankeliumin työlle - eihän hän ole esim. kivittämässä tai vangitsemassa Jeesuksen seuraajia.
Summa summarum. Tuon yksittäisen Raamatunkohdan perusteella on hyvin vaikea tehdä minkäänlaisia pidemmälle luotaavia johtopäätöksiä.
"Tarkkaan ottaen tuo Raamatun kohta ei kerro, kuinka hyvin mies onnistuu riivaajien ulos ajamisessa."
Tuo ei liene millään lailla olennaista? Kuinka hyvin minkään tahansa uskonsuunnan edustaja onnistuu nykyään riivaajien pois ajamisessa?
"Tämä on täysin omaa tulkintaasi sanojen "hän ei seuraa meidän mukanamme" perusteella. Missään ei sanota, etteikö mies olisi voinut aikaisemmin olla kuuntelemassa Jeesusta (tai hänen opetuslapsiaan) ihan henkilökohtaisesti, mikä minusta tuntuu hyvin todennäköiseltä."
Vaihdat tässä minun tulkintani omaan tulkintaasi - kumpaakaan ei liene mahdollista todistaa oikeaksi. Mielestäni omalle kannalleni on kuitenkin paremmat perustelut: Jeesus olisi voinut tehdä asian täysin selväksi sanomalla "Hän on jo saanut parannuksen armon minun kauttani, ei hänen tarvitse enää kulkea jäljessäni". Jeesus kuitenkin valitsi sanoa vain, että ne, jotka eivät ole opetuslapsia vastaan, ovat heidän puolellaan.
"Itse ymmärtäisin niin, että Jeesus ei tahdo häntä estää, koska ei koe hänestä olevan mitään haittaakaan evankeliumin työlle."
Pidätkö mahdollisena, että Jeesus olisi sallinut nimessään tehtävän työn, joka ei ole hänestä lähtöisin? Eikö Jeesus olisi sallinut "kuolleen uskon" leviämisen tällä tavalla? Silloinhan opetuslapset olisivat olleet oikeassa!
Kuitenkin haluaisin kiinnittää huomiota nykyisiin vanhoillislestadiolaisiin, kun kerran tällä palstalla ollaan. Nykyään ei kerta kaikkiaan ole mahdollista se, että joku sanoo lestadiolaiselle seuraavansa Jeesusta ja tekevänsä hyvää hänen nimissään. Olen kuullut seurapuheesta muun muassa sanottavan seuraavasti: Vaikka joku ihminen sanoisi uskovaiselle uskovansa täsmälleen samalla tavalla kaikista asioista, niin Pyhä Henki osoittaa tämän kuitenkin olevan epäuskoinen, koska hän ei ole saanut kuulla parannussaarnaa uskovaisen suusta.
"Edelleen, tuo Raamatun kohta ei kerro, että yksinään riivaajia pois ajava mies saisi saman palkan kuin Jeesuksen seuraajat."
Eikö ole hyvin omituista, että Jeesus ei tätäkään tuo esiin? Ainoa asia, jonka hän haluaa sanoa on se, että opetuslapset ovat väärässä moittiessaan tätä miestä ja toteaa lisäksi, että tämä mies on opetuslasten puolella.
Omat olettamukseni ovat yhteneväisiä Jeesuksen sanojen kanssa:
"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi. Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen."
(Joh.3:16-18)
Eikö Jeesuksella olisi ollut kuningastilaisuus tehdä selväksi ajatus siitä, että vain yksi ainoa yhteisö pääsee hänen pelastustyönsä kautta taivaaseen? Hän ei tätä tehnyt, vaan sen sijaan osoitti opetuslasten käytöksen ja olettamukset vääriksi.
Niin, minun "tulkintani" oli aivan yhtä pätevä kuin sinunkin, kuten sanoit, kumpikin voi olla vaikea todistaa oikeaksi. Tuon raamatunkohdan perusteella on vaikea sanoa, oliko mies Jeesuksen uskossa vai eikö. Vielä yksi mahdollinen tulkinta on se, että tämä mies oli ollut kuuntelemassa Jeesusta ja uskonut hänen sanansa. Vahvana uskossaan hän oli sitten lähtenyt tekemään "omin päin" lähetystyötä. Siis fyysisesti, paikallisesti irrallaan Jeesuksesta, mutta hengen yhteydessä. Ei kai sen, että on olemassa yksi joukko, tarvitse tarkoittaa sitä, että kaikki nämä joukon muodostavat yksilöt liikkuvat yhtenä ja samana fyysisenä laumana. Kyllä se on enemmänkin hengen yhteys, millä on merkitystä, ei fyysinen, paikallinen yhteys.
Hengen yhteys on tietenkin oleellisin asia, se on ihan itsestäänselvyys. Pohdin tuota raamatunkohtaa ainoastaan sitä kautta, että se muodostaa erittäin hyvän vertauksen nykyajan lestadiolaisuuden kanssa: ei-lestadiolaisia pidetään ulkopuolisina ja heidän uskoaan kuolleena. Itse asiassa ei-lestadiolaiset kristityt ovat pyrkineet yhteisymmärrykseen ja ekumeniaan, vaikka opillisia kiistoja olisi paljonkin. Toisin sanottuna esimerkiksi protestanttiset ja katoliset kirkot ovat yrittäneet löytää sopua ja keskinäistä kunnioitusta aivan niin kuin Jeesus tässä minun mielestäni opetuslapsia opettaa. Oleellista on usko syntien anteeksiantamiseen, muu on vähemmän tärkeää.
Täytyy vielä muistaa sekin asia, että alkuseurakunnat olivat opillisesti hyvin erilaisia ja apostolien kokouksissa kiisteltiin jyrkästi opetuslastenkin kesken. Kuka opetuslapsista edusti oikeaa henkeä? Vastaus: kaikki, sillä he uskoivat syntinsä anteeksi Jeesuksen sovitustyön tähden. Näin ollen myös mies, joka ei seurannut Jeesusta opetuslasten joukossa, sai Jeesuksen hyväksynnän.