Korvausilma

Tärkein asia on asumismukavuus. Yhtä tärkeä asia on puhdas sekä terveellinen huoneilma.
Mikäli mahdollista niin korvausilma kannattaa ottaa erillisen seinäventtiilin kautta jossa on tiheä suodatin.
Väliaikaisesti voidaan korvausilma ottaa tiivisterakojen kautta. Hallittu ilmanvaihto tiivisteiden kautta tehdään ainoastaan tuuletusikkunaan. Tuuletusikkuna on verhon takana ja lasi on kapea eikä jäähdytä koko huonetta. Ota sisäikkunan ylävaakatiivisteestä keskeltä pois n 80 mm. Ulkoikkunan alavaakatiivisteestä poistetaan n 80 mm. Poista ulkoikkunan yläkulmista n 10 mm tiivistettä. Jos jostakin syystä lasien väliin kertyy kosteutta niin se pääsee pienistä yläkulmaraoista pois.
Tiivistys on harvojen tietoa asioista eikä kuten olet muista vieteistä havainnut "luuloa".

Jos on koneellinen poisto, niin ilma tulee yleensä kovin hyvin tiivisteraosta ja on monesti ainoa mahdollisuus. Tällöin sisäilmaa ei mene kondensoitumaan ulkolasiin.

Totta kai korv. venttiili on parempi kaikissa tapauksissa.

fdfdfd kirjoitti:

Jos on koneellinen poisto, niin ilma tulee yleensä kovin hyvin tiivisteraosta ja on monesti ainoa mahdollisuus. Tällöin sisäilmaa ei mene kondensoitumaan ulkolasiin.

Totta kai korv. venttiili on parempi kaikissa tapauksissa.

Lue lisää

Koko tuulettuvan kaksipuitteisen ikkunan perusajatus on menetetty jos ilma vuotaa tiivisteistä sisään. Samalla ilmanvaihto on täysin hallitsematonta - vai vaihdetaanko teillä eri tiivisteet talveksi ja kesäksi? Tai missä vauhdissa ilma vaihtuu kun korvausilmaa tulee jostain viallisista tiivisteistä?

Ja kun joku seuraa tuota sinun neuvoasi yläkerrassa niin sillä mädättää ikkunat jopa parissa vuodessa kun lämmin sisäilma menee puiteväliin ja tiivistyy vetenä ulkolasista karmille.

Sisääntulevalle ilmalle pitää olla ihan oikeasti sitä varten suunniteltu reitti - sellainen asia kuin venttiili taitaa olla ihan vieras ajatus?

Kyllähän korvausilmaa kannattaa ottaa ilman muuta jättämällä rako ikkunantiivisteeseen, sillä tavalla ilma myös lämpenee hiukan sisääntullessaan toisin kuin seinässä olevasta venttiilistä. Yläkerrassa tosin voi ilmetä tietyissä tapauksissa huurtumista, silloin kannaattaa harkita niiden ikkunoiden täydellistä tiivistämistä ja ottaa ilma alakerrasta.

raco kirjoitti:

Kyllähän korvausilmaa kannattaa ottaa ilman muuta jättämällä rako ikkunantiivisteeseen, sillä tavalla ilma myös lämpenee hiukan sisääntullessaan toisin kuin seinässä olevasta venttiilistä. Yläkerrassa tosin voi ilmetä tietyissä tapauksissa huurtumista, silloin kannaattaa harkita niiden ikkunoiden täydellistä tiivistämistä ja ottaa ilma alakerrasta.

Lue lisää

lue tosta ylhäältä. minä teen näitä hommia ammatikseni. mutta lahota vaan ikkunasi ihan miten huvittaa.

raco kirjoitti:

Kyllähän korvausilmaa kannattaa ottaa ilman muuta jättämällä rako ikkunantiivisteeseen, sillä tavalla ilma myös lämpenee hiukan sisääntullessaan toisin kuin seinässä olevasta venttiilistä. Yläkerrassa tosin voi ilmetä tietyissä tapauksissa huurtumista, silloin kannaattaa harkita niiden ikkunoiden täydellistä tiivistämistä ja ottaa ilma alakerrasta.

Lue lisää

nykyäänhän on korvausilman lämmittimiä tai millä hienolla nimellä ne nyt sit tunnetaankin. eli seinään asennettava korvausilmaventtiili joka samalla lämmittää huoneeseen tulevan korvausilman.

myyjä kirjoitti:

lue tosta ylhäältä. minä teen näitä hommia ammatikseni. mutta lahota vaan ikkunasi ihan miten huvittaa.

Kaksipuitteinen perinteinen ikkuna ei saa olla täysin tiivis. Palat pois vain tiivisteistä tässäkin ketjussa annettujen ohjeiden mukaan ja asia on kunnossa. Talveksi sisäpuitteeseen vain ikkunapaperi ja sen tulee olla nimenomaan paperia eikä esim. jotain muoviteippiä jota nykyään tarkoitukseen kaupataan.

Niin, ja olen myös itse alan ammattilainen joten sekin puoli on kunnossa kun se näyttää olevan joku arvo.

Vanhan korjaaja kirjoitti:

Kaksipuitteinen perinteinen ikkuna ei saa olla täysin tiivis. Palat pois vain tiivisteistä tässäkin ketjussa annettujen ohjeiden mukaan ja asia on kunnossa. Talveksi sisäpuitteeseen vain ikkunapaperi ja sen tulee olla nimenomaan paperia eikä esim. jotain muoviteippiä jota nykyään tarkoitukseen kaupataan.

Niin, ja olen myös itse alan ammattilainen joten sekin puoli on kunnossa kun se näyttää olevan joku arvo.

Lue lisää

Unohdimpa mainita, että tuo ilmavaihtotekniikka kyllä vaikuttaa asiaan. Jos on koneellinen ilmastointi vanhassa talossa niin tuolloin ikkunoiden tulee olla tiiviit. Koneellinen ilmastointi myös monesti tarkoittaa, että talo on muovitettu höyrynsululla jonkin remontin yhteydessä ja silloin on elettävä sen ehdoilla. Koneellinen ilmastointi on täysin turha härpäke oiken pidetyssä vanhassa talossa samoin kuin höyrynsulutkin. Hygroskooppista rakennetta ei juuri koskaan kannata muuttaa muuksi.

valitettavsti vasta viimeisen 8 vuoden aikana on tullut ikkunoita asuntoihin joiden tiivisteisiin ei pidä jättää yläpuolelle tuuletusrakoa korvausilmalle.

Kyseessä lienee puukarmiset ikkunat jälkeenpäin asennetuilla alumiinisilla tippapelleillä, ellen erehdy.

Ikkunat hengittävät. kirjoitti:

valitettavsti vasta viimeisen 8 vuoden aikana on tullut ikkunoita asuntoihin joiden tiivisteisiin ei pidä jättää yläpuolelle tuuletusrakoa korvausilmalle.

Kyseessä lienee puukarmiset ikkunat jälkeenpäin asennetuilla alumiinisilla tippapelleillä, ellen erehdy.

Lue lisää

Joitakin poikkeuksia lukuunottamatta koko tiivistysketju täynnä "musta tuntuu" ohjeita.
Puhdas sisäilma on asukkaan terveyden ja viihtyvyyden kannalta tärkein asia.
Toimiva ilmanvaihto perustuu riittävään poistoon sekä suodattimella varustettuun korvausilmaventtiiliin.
As Oy:ssä kitupiikki hallitus sekä isännöitsijä ei välitä asukkaiden epäterveellisestä asumisesta.
Kerrostalossa asukkaalla ei ole lupaa puhkoa seiniä. Silloin ainoa vaihtoehto on tiivisteillä tehtävä korvausilman tuloreitti
Ainoat oikeat ohjeet sait: 2 tärkeää asiaa. Ilmatiivis

Taas joku höpö höpö yritys

Oletko varma, että noin isot reiät eivät ole liikaa?

Pari milliä paksu rako ja 5cm pitkä ja ikkunoita yhteensä vaikka 20kpl tekee yhteensä saman verran kuin yksi 4x5cm kokoinen reikä. Tuohan on aivan hirveän kokoinen aukko! Onneksi ilma kulkee tuollaisista pienistä raoista huomattavasti huonommin, kuin yhdestä noin valtavasta. Silti tuollaisista raoista saattaa kulkea yhteensä jopa muutama litra ilmaa minuutissa.

Aivan tajutonta liioittelua! Mieti nyt tuota energiamäärää joka tulee tuhlattua!

tajutontaliioittelua kirjoitti:

Oletko varma, että noin isot reiät eivät ole liikaa?

Pari milliä paksu rako ja 5cm pitkä ja ikkunoita yhteensä vaikka 20kpl tekee yhteensä saman verran kuin yksi 4x5cm kokoinen reikä. Tuohan on aivan hirveän kokoinen aukko! Onneksi ilma kulkee tuollaisista pienistä raoista huomattavasti huonommin, kuin yhdestä noin valtavasta. Silti tuollaisista raoista saattaa kulkea yhteensä jopa muutama litra ilmaa minuutissa.

Aivan tajutonta liioittelua! Mieti nyt tuota energiamäärää joka tulee tuhlattua!

Lue lisää

Ja mikä onkaan ilmanvaihtoventtiilin koko - tavallisesti 10 senttiä halkaisijaltaan eli 25 neliösenttimetriä, toki ilmanvaihto on säädettävissä pienemmälle kannen avulla. Mutta näitä on useita ingenjöörien suunnitelmissa, joten siis mikä energiahukka. Kunhan ilmanvirtaus pysyy kohtuullisena eikä vedontunnetta synny niiin ilmanvaihto skulaa.

Jos vetoisuutta tuntuu ja varpaat ovat jäässä niin pienennä rakoa toki kunnes ilmanvaihto tuntuu sinulle sopivalta. Tarkoitus on saada ilma vaihtumaan ilman palelemista tai ikkunoiden huuruutumista, sillä kukaan ei halua elää liian vetoisessa tilassa tai ikkunat huurussa.

50x2 millimetriä tekee noin 100 neliömillimetriä eli 1 neliösenttiä https://fi.wikipedia.org/wiki/Pinta-ala - ei tunnu paljolta, eihän?

Mutta tee kuten haluat, mutta älä mulle valita, jos palelet tai tukehdut kuumuuteen.

Tämä on toiminut naiseni painovoimaisessa asunnossa hyvin eikä ole tarvinnut kärvistellä vetoisuuden kanssa sisälämpötilan ollessa noin 22 astetta (mielestäni aika sopiva lämpötila useimmille) eikä termarit edes ole täysillä - tosin naiseni asunto on tiilirunkoinen eikä betoni-elementeistä tehty, joten rakennusmateriaaleillakin on merkitystä lämmöntunteeseen.

Lämmitys ja ilmanvaihto ovat vaikeita asioita - mikä sopii toiselle on taas täysin väärä toiselle, mutta kokeilemalla sen oppii.

kokeilemallaoppii kirjoitti:

Ja mikä onkaan ilmanvaihtoventtiilin koko - tavallisesti 10 senttiä halkaisijaltaan eli 25 neliösenttimetriä, toki ilmanvaihto on säädettävissä pienemmälle kannen avulla. Mutta näitä on useita ingenjöörien suunnitelmissa, joten siis mikä energiahukka. Kunhan ilmanvirtaus pysyy kohtuullisena eikä vedontunnetta synny niiin ilmanvaihto skulaa.

Jos vetoisuutta tuntuu ja varpaat ovat jäässä niin pienennä rakoa toki kunnes ilmanvaihto tuntuu sinulle sopivalta. Tarkoitus on saada ilma vaihtumaan ilman palelemista tai ikkunoiden huuruutumista, sillä kukaan ei halua elää liian vetoisessa tilassa tai ikkunat huurussa.

50x2 millimetriä tekee noin 100 neliömillimetriä eli 1 neliösenttiä https://fi.wikipedia.org/wiki/Pinta-ala - ei tunnu paljolta, eihän?

Mutta tee kuten haluat, mutta älä mulle valita, jos palelet tai tukehdut kuumuuteen.

Tämä on toiminut naiseni painovoimaisessa asunnossa hyvin eikä ole tarvinnut kärvistellä vetoisuuden kanssa sisälämpötilan ollessa noin 22 astetta (mielestäni aika sopiva lämpötila useimmille) eikä termarit edes ole täysillä - tosin naiseni asunto on tiilirunkoinen eikä betoni-elementeistä tehty, joten rakennusmateriaaleillakin on merkitystä lämmöntunteeseen.

Lämmitys ja ilmanvaihto ovat vaikeita asioita - mikä sopii toiselle on taas täysin väärä toiselle, mutta kokeilemalla sen oppii.

Lue lisää

Sarkastisuus on asia joita kaikki eivät ymmärrä. Yksi tällainen selvästi olet sinä.

Omassa talossani ilmaa vahituu yli 100 litraa joka sekunti aivan koneen toimesta.

Iso osa kirjoitustasi on taikauskoa, mutta usko rauhassa.

tajutontaliioittelua kirjoitti:

Sarkastisuus on asia joita kaikki eivät ymmärrä. Yksi tällainen selvästi olet sinä.

Omassa talossani ilmaa vahituu yli 100 litraa joka sekunti aivan koneen toimesta.

Iso osa kirjoitustasi on taikauskoa, mutta usko rauhassa.

Lue lisää

Nuu ei ole taikauskoa vaan useamman vuosikymmenen kokemus.

Mikä sopii toiselle on jollekin muulle taa sitten sopimatonta lähinnä vedontunteen takia.

Jos sinulla on koneellinen ilmanvaihto niin älä kysy painovoimaisen ilmanvaihdon asioista vaan pidä klasit pokineen tiiviinä ja anna koneiden hoitaa ilmanvaihto.

Idiootti-insinöörien savolais-sarkasmin olen aina jättänyt huomioimatta.

klasandersson kirjoitti:

Nuu ei ole taikauskoa vaan useamman vuosikymmenen kokemus.

Mikä sopii toiselle on jollekin muulle taa sitten sopimatonta lähinnä vedontunteen takia.

Jos sinulla on koneellinen ilmanvaihto niin älä kysy painovoimaisen ilmanvaihdon asioista vaan pidä klasit pokineen tiiviinä ja anna koneiden hoitaa ilmanvaihto.

Idiootti-insinöörien savolais-sarkasmin olen aina jättänyt huomioimatta.

Lue lisää

>>Nuu ei ole taikauskoa vaan useamman vuosikymmenen kokemus.

Kerrotko lisää mistä sinulla on monen vuosikymmenen kokemus?

>> Jos sinulla on koneellinen ilmanvaihto niin älä kysy painovoimaisen ilmanvaihdon asioista vaan pidä klasit pokineen tiiviinä ja anna koneiden hoitaa ilmanvaihto.

En ole kyllä mitään kysynyt painovoimaisesta ilmanvaihdosta. Ja ikkunat ovat tiiviit. Mistä päättelet, että ne eivät olisi?

Ilmeisesti kirjoitit myös:

>>tavallisesti 10 senttiä halkaisijaltaan eli 25 neliösenttimetriä,

Kerrotko kuinka pääsit tähän monen vuosikymmenen kokemuksella?

>>Jos vetoisuutta tuntuu ja varpaat ovat jäässä niin pienennä rakoa toki kunnes ilmanvaihto tuntuu sinulle sopivalta.

Vähentääkö vedon tunne ilmanvaihdon tarvetta? Eikö ilmanvaihdon tarve ole kuitenkin sama talvella ja kesällä?

>>50x2 millimetriä tekee noin 100 neliömillimetriä eli 1 neliösenttiä https://fi.wikipedia.org/wiki/Pinta-ala - ei tunnu paljolta, eihän?

Ei tunnu paljolta, vaan niin mitättömän vähältä, että ei tuon kautta mitään ilmaa aikuisten oikeasti vaihdu.

>>tosin naiseni asunto on tiilirunkoinen eikä betoni-elementeistä tehty, joten rakennusmateriaaleillakin on merkitystä lämmöntunteeseen.

Kerrotko vuosikymmenien kokemuksella miksi seinämateriaalilla on merkitystä lämmöntunteeseen?