Olen kärsinyt paniikkihäiriöstä jo monta vuotta, ja kun se ei tuntunut laantuvan, hain kuukausi sitten lääkityksen (Propral 20-30mg päivässä), joka ei kuitenkaan tunnu auttavan ainakaan riittävästi. Oireet (mm. hikoilen ku saunassa) ovat ehkä hieman lieventyneet, mutta kohtauksia tulee silti päivittäin. Miten niistä eroon? Kuinka suuri vaikutus tupakoinnilla on? Kahvinjuontia olen vähentänyt, lisännyt liikuntaa ja yrittänyt syödäkin terveellisemmin, mutta ei tunnu tepsivän.
Mikä neuvoksi? Jatkanko nykyisellä lääkityksellä, vai onko jotain muita vaitoehtoja. Koulu alkaa, ja siellä olisi pakko yrittää selviytyä. Helpolta se ei näytä.
Mikä neuvoksi? Jatkanko nykyisellä lääkityksellä, vai onko jotain muita vaitoehtoja. Koulu alkaa, ja siellä olisi pakko yrittää selviytyä. Helpolta se ei näytä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ihmisethän tietysti reagoivat eri tavalla, mutta tässä omia kokemuksiani:
Kahvi lisäsi oireita ehdottomasti. Meni vain useita vuosia ennen kuin asian tajusin. Ajattelin vain asiaa siltä kannalta, että kun muutkin pystyy juomaan.
Tupakointi jäi väkisin, sillä sen vaikutti kielteisesti vielä tehokkaammin kuin kahvi.
Alkoholi taas auttoi oireisiin, mutta seuraavana aamuna tilanne oli entistä pahempi. Ja kunnon kännäämisen jälkeen olo oli aivan kauhea.
Liikunta, terveellinen ruokavalio ja terveelliset elämän tavat yleensäkkin auttoivat omalla kohdallani.
Tuosta lääkkeestä en osaa sanoa, mutta itse käytin (en enää muista nimeä) lääkettä jonka kuuri kesti aina kerrallaan kuusi kuukautta.
esim. hikoiluun, käsien vapinaan tai sydämentykytykseen, sehän on beetasalpaaja, ei mikään PVK-lääke.
Jos sinulla on kerran diagnosoitu paniikkihäiriö, pitää siihen saada kunnon lääitys, eli pohjalle jokin SSRI-lääke ja akuuttikohtauksiin sitten tarvittaessa esim. alpratsolam tms.
Ihmettelen psykiatrisi sinulle määräämää lääkitystä, Propral EI poista paniikkioireita.
Lisänä esim. kognitiivinen terapia.
T.paniikkieloa 15 v:n ajan