Itselläni on neljä lasta ja olen eronnut vähän aikaa sitten. Teimme suullisen sopimuksen, jossa äidin luona asuu kaksi lapsista ja minun luona kaksi. Lapset tapaisivat pääsääntöisesti vähintään viikonloppuisin perjantaista sunnuntaihin ja välillä sitten viikollakin. Kun sitten menimme lastenvalvojalle tekemään sopimuksen ei tämä enää äidille sopinutkaan, vaan hän ehdottomasti vaatii yksinhuoltajuutta kaikille lapsille. Onko kenelläkään pidempi aikaista kokemusta tällaisesta lapsien erottelusta, sinä isälle ja sinä äidille tyyliin. Ainakin minun luona olevat lapset ovat olleet erittäin tyytyväisiä ja iloisia. En ole mollannut lasten äitiä ja olen yrittänyt muutenkin sovitella tapaamisia. Toistepäin asia ei ole näin, mutta siitä sen kummempia puhumatta olisi kiva saada tietää kokemuksia lasten jakamisesta.
Näin joku aika sitten tutkimuksen, jossa havaittiin, että lasten jako ei ole huono asia, vaikka niin ollaankin yleisesti kuviteltu. Sitä mieltä olen minäkin, koska lapset saavat tällöin enemmän huomiota vanhemmaltaan ja saavat kuitenkin tavata toisiaan vähintään kolmena päivänä viikossa. Eivätkä he menetä tällöin vanhempiaan eikä sisariaan.
Näin joku aika sitten tutkimuksen, jossa havaittiin, että lasten jako ei ole huono asia, vaikka niin ollaankin yleisesti kuviteltu. Sitä mieltä olen minäkin, koska lapset saavat tällöin enemmän huomiota vanhemmaltaan ja saavat kuitenkin tavata toisiaan vähintään kolmena päivänä viikossa. Eivätkä he menetä tällöin vanhempiaan eikä sisariaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mieheni erotessaan otti pienemmän 6v mukaansa, ja jätti isomman 12v äidilleen. Kaikki olivat tyytyväisiä isompi lapsi jopa sanoi, että avioeron paras puoli oli juuri tuo.
Lapset tapasivat tapaamiviikonloppuisin, eli käytännössä joka viikonloppu, koska he olivat yhdessä milloin täällä ja milloin äidillään. paperit tekivät heti valmiiksi sossussa...
Mutta sitten....
Kun mieheni alkoi minun kanssani, ja olimme vakavissamme, tämä äiti tuli aivan hulluksi.
Nyt ollaan menossa toisen kerran oikeuteen, kun äiti haluaakin molemmat lapset vuosien jälkeen, ja valtavat elatusmaksut on vaateena. No tuskin onnistuu, mutta meiltä palaa rahaa tajuttomasti vaikka on vakuutus, ja tämä äiti saa käydä "oikeuttaan" valtin piikkiin.
Neuvon kuitenkin, että älä suostu noihin äidin vaatimuksiin. Älä luovu yhteishuoltajuudesta. Äläkä vaan mene sanomaan sossussa mitään pahaa äidistä, siten saat sossun niskaasi, koska ne on automaattisesti äidin puolella. Latelet vain yksinkertaisia tosiasioita vaikka se äiti kuinka syytäisi paskaa päälle.Ilmeisesti jos et suostu tekemään kaikessa mitä äiti haluaa, hän vetää asian oikeuteen, mutta älä sitäkään pelkää. Tuskin noin pahaa tapausta kuin mieheni ex voi juuri muita olla....
Kolme lasta jäivät äidille aluksi, mutta keskinmäinen ilmasi halunsa muuttaa luokseni ja muutos tehtiin kesän alussa, homma toimii ihan ok.
Riitävän vanhalta lapselta voidaan kysyä, missä haluaa asua, mutta jos toinen hankaa vastaan, voi olla että oikeuteen joudutte puimaan asumisoloja.
Takana varmaan ovat taloudelliset seikat, koska entisesi on kääntänyt kelkkansa.