Olen tuossa lueskellut kokemuksia sektioista, toki on ihan ihmisestä kiinni miten asiat kokee, mutta omalla kohdallani täytyy sanoa että sektio on helppo tapa synnyttää. Vasta 2,5 viikkoa omasta hätäsektiosta ja ensipäivien jälkeen olin jokseenkin toipuneempi nopeammin kuin kahdesta edellisestä alatiesynnytyksestä. Onko todella kaikilla niin paha olla sektion jälkeen mitä kuvaillaan vai onko se sitä suurentelua (anteeksi jos loukkaa jotakuta) jonka toki ymmärrän, onhan niin moni sitä mieltä ettei sektio edes synnytys ole, mutta tehostavatko leikatut kokemustaan selittämällä ällistyttäviä kipuja yms. Itse olin noin 4-5vrk kipeä totaalisesti sektion jälkeen, mutta aloitin normaalielämän heti kotiin palattuani ilman kummempia kipuja ja varomisia (MYÖS alatiesynn.jälkeen on TODELLA kipeä, mielestäni pidempään kuin nyt). Myös jälkivuoto on jättänyt rauhaan suuremmitta vuodoitta ja istuminenkin on mahdollista ilman tyynyjä peffan alla:) Että liioittelevatko muut näitä kipuja ja ongelmia sektion jälkeen? Varmaan tää nostattaa myrskyn vesilasissa, mutta jatkan mielipidettäni siitä että sektiossa pääsee synnyttäjä helpolla.
Helppo sektio?
hämminki
61128
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kaikilla on varmaan erilainen tuo kipukynnys. Mulle kans tehtiin hätäsektio. Mut leikattiin maanantai aamuna ja seuraavan kerran tajusin kivuiltani jotain keskiviikkona. Silloin siis näin lapsenkin ensimmäisen kerran. Kyllä minä ainakin kiljuin suoraa huutoa kun heräsin leikkauksesta. En tiedä oliko mulle edes annettu mitään kipulääkitystä leikkauksen loppuvaiheella, mutta tuskaa oli. Sängystä en päässy ite ylös moneen päivään, eikä se kyllä kotiin päästessäkään helpottanu. Lapsi jäi osastolle (ennenaikainen), että sikäli oli helpompaa kun ei tarvinnu hoitaa lasta samalla niin sai rauhassa toipua. Oon menossa marraskuulla nyt suunniteltuun sektioon ja haluan kyllä edellisestä viisastuneena ehdottomasti kipupumpun, jospa noi kivut sillä helpottais paremmin. Niin ja sänkyyn semmosen systeemin millä sais itsensä kammettua ylös, en siitäkään viimeksi mitään tienny...Varmaan kuukaudessa tunsin että oon parantunu tarpeeksi jokapäiväiseen elämään. Ei mulle huonoja fiiliksiä sektiosta jääny, ehkä seuraava onkin helpompi kun tietää jo vähän mitä on edessä. :)
Moikka!
Minulle tehtiin suunniteltu sektio 12.8 ja olen toipunnut todella hienosti.
Kipulääkkeitä söin vain sairaalassa,perjantaina leikattiin ja maanantaina kotiin.
Siis minullakin todella helppo sektio jos näin voi sanoa.
Minulla myös 3 alatiesynnytystä takana.
Ei kai sitä voi yksoikosesti sanoa, että sektio olisi helpompi tapa synnyttää. Toisille se on ja toisille ei ja eiköhän se ole sama juttu alatiesynnytyksessäkin. Mielipiteesi toki varmasti pätee omalla kohdallasi, mutta eipä kannata puhua kaikkien puolesta.
Mielestäni vaihtelee niin sektiokokemukset kuin synnytyskokemuksetkin. Ja kaikki ovat ihan oikeita tuntemuksia.
Itselläni ei mitään kipuja sektion jälkeen. Lapsi syntyi sektiolla yöllä ja jo aamulla normaalisti suihkuun ja touhusin kuten ennenkin, haavaa tietysti varoen ja nostorajoituksin, mutta ei mitään kipuja yhtään missään. Ystävättäreni taas tosi kipeä. En tiedä mistä johtuu. Sattumaa tuo lienee.
Minulle tehtiin suunniteltu sektio kuukausi sitten ja olen toipunut siitä hyvin. Aluksi oli tietty kipuja ja hankalaa, oli vaikea nousta sängystä tai tuolista tms., mutta paremmin ja nopeammin olen toipunut, mitä olisin luullut etukäteen.
Joskus, kun nostan yli 4-kiloista poikaani, niin mahaan sattuu ja toki mies tekee kaikki raskaimmat kotityöt, käy kaupassa jne. eli en ole uskaltanut nostaa mitään painavaa, mutta muuten ei ole ollut mitään vaivoja. Haava on parantunut hyvin. Särkylääkettä söin vain sairaalassa ollessa ja kotiin tultiin kun vauva oli 6 pv vanha. Minulla siis ihan ok kokemus, ainoastaan puudutus ja siitä toipuminen oli mulle tosi epämiellyttävä kokemus.
Mulla oli siis kipupumppu ja se oli tosi hyvin toimiva homma. Ja vauva oli 2 ekaa vuorokautta lasten osastolla, en olisi pystynyt hoitamaan häntä kyllä niiden 2 ekan vuorokauden aikana ja sen jälkeenkin vein kyllä hänet vauvalaan osastolla vielä monta kertaa, kun olin niin puhki ja maha oli niin arka.
Mun pointti oli se, että toivuin sektiosta nopeammin, mitä olin luullut, oli kuvitellut etten pystyisi nostamaan vauvaa moneen vuorokauteen ja nyt pystyin jotenkin siihen parin vuorokauden jälkeen.