tämä voi kuulosta tyhmältä kysymykseltä, mutta tulevaisuutta ajatellen olen miettinyt seuraavaa:
voiko kansainvälistä adoptiota harkitseva esittää vaatimuksen että lapsi ei saisi olla allerginen kissoille ? Vai sanotaanko adoptiotoimistosta että hävittäkää kissat jos haluatte lapsen ?
tämä nyt ei ole mitenkään ajankohtaista meille vielä moneen vuoteen, mutta mietityttää jo nyt. Kissat ovat tärkeitä enkä niistä haluaisi mahdollisten lasten -biologisten tai adoptoitujen- takia luopua jos ei aivan pakko olisi.
voiko kansainvälistä adoptiota harkitseva esittää vaatimuksen että lapsi ei saisi olla allerginen kissoille ? Vai sanotaanko adoptiotoimistosta että hävittäkää kissat jos haluatte lapsen ?
tämä nyt ei ole mitenkään ajankohtaista meille vielä moneen vuoteen, mutta mietityttää jo nyt. Kissat ovat tärkeitä enkä niistä haluaisi mahdollisten lasten -biologisten tai adoptoitujen- takia luopua jos ei aivan pakko olisi.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Sitähän ei voi mitenkään tietää etukäteen, kuka tulee allergiseksi. Allerginen kun ei nimittäin ole ennen kuin on altistunut jollekin (kissalle) jonkin aikaa (pitemmän tai lyhyemmän riippuen omista ominaisuuksista ja alistuksen voimakkuudesta). Samassa lapsikatraassakin joku tulee allergiseksi ja joku toinen ei.
Ethän voi tietää vaikka itse altistuisit kissoille. Kuinka voit verrata lapsen ja kissan olemassa oloa. Normaali ihminen joka lapsen saa, laittaa elukat pois jos lapsi allergisoituu. Toivottavasti et lapsia saa.
Haluan sanoa ystävällisesti, että kysymyksesi oli tyhmä. Mikäli kissat ovat sinulle tärkeitä niin valitse ne ja unohda lapset. Ihmiset tekevät valintoja elämässään, eikä kaikki halua lapsia ollenkaan koska muut asiat tai arvot ovat tärkeämpiä.
Jotkut adoption palvelunantajat sallivat laittaa hakemukseen toivomuksen lapsen sukupuolesta, mutta yleensä adoptiolapsen osalta valitaan vain maa ja ikätoive (esim. 2-3 vuotias). Eihän biologisen lapsen kohdallakaan voi esittää toivomuksia. Lapset eivät ole kauppatavaraa kuten kissat.
Jos vanhemmilla ei ole astmaa/allergioita niin ei lapsikaan niitä niin helposti saa... Mekin mieheni kanssa toivomme ettei tulevalla lapsellamme tällaisia vaivoja olisi, sillä rakas koiramme on meille perheenjäsen!!
Alkup. kirjoittaja tuskin tarkoitti että hän, oman lapsensa kohdalla, valitsisi mieluummin lemmikkinsä kuin lapsen. Ja sitä paitsi; pienestä allergiasta selviää muillakin keinoin kuin luopumalla lemmikistä (ilmanpuhdistajat jne.), astma tai pahempilaatuinen allergia onkin sitten toinen juttu, ja uskoakseni tällaisista vakavempilaatuisista lapsen sairauksista adoptoiva taho on kyllä tietoinen!
Tyhmiä kysymyksiä ei olekaan, antakaahan järkevämpiä vastauksia! (minä kun en neuvoa osaa)
Alkuperäiselle onnea prosessiin!
kun on ne siedätyshoidot.semmostakin on et ne onkin allergisempia jotka eivät totu eläimiin lainkaan. Kummastuttaa vaan miten noi tutkimukset antaa 20v välein eri tuloksia.
Itsellänikin allergia parantunut.
allerginen lapsena olin kaikelle!!!!!!!
kun on ne siedätyshoidot.semmostakin on et ne onkin allergisempia jotka eivät totu eläimiin lainkaan. Kummastuttaa vaan miten noi tutkimukset antaa 20v välein eri tuloksia.
Itsellänikin allergia parantunut.Asiat jotka aiheuttivat allergiaa hävisivät raskausaikana kokonaan pois.
Tietenkään sitä ei voi kenenkään kohdalla taata tuleeko joskus elämässään allergiseksi, ei biologisen eikä adoptoidun lapsen kohdalla. Kysymys olikin siitä onko mahdollista että lapselle tehtäisiin allergiatesti, jotta tiedettäisiin onko hän jo alkujaan allerginen. Jos lapselle puhkeaisi myöhemmin elämässä paha allergia, joka ei kertakaikkiaan sietäisi eläimiä kodissa, luuletteko että kantaisin lapset takaisin adoptiotoimistoon?
Mielestäni ei myöskään tarvitse tuijottaa asioita niin yksipiippuisesti että kaikki pitää laittaa lapsen takia ihan uuteen uskoon. Kuka tahansa voi esittää älyttömiä vaatimuksia tyyliin jos rakastat lastasi et voi rakastaa kissojasi. Yhtä hyvin voisi vaatia lopettamaan vaikka moottoripyöräharrastuksen, alkoholin juomisen tai minkä tahansa asian. Minä teen kiitos vaan nuo arvovalinnat omassa elämässäni ihan itse: haluan sekä lapsia että kissoja.
Adoptoidun lapsen kohdalla VOI ESITTÄÄ TOIVOMUKSIA: kuten maa josta adoptoi, sukupuoli, ikä jne. Miksi ei voisi sitten esittää toivomusta joka helpottaisi lapsen muuttamista vanhempiensa elämään? Halusin kysyä voiko sellaista tehdä vai suhtautuvatko adoptiotoimistot tähän samalla tavalla kuin muutamat yläpuolelle vastanneet?
Kiitos kaikille muille vastanneille asiallisista vastauksista.
Perhelomakkeeseen merkitään taloudessa olevat koti- ja lemmikkieläimet. Näistä merkinnöistä viranomaiset tietysti voisivat päätellä jotain.
Esimerkiksi Kiinaan lähtettävissä valokuvissa ei saa / kannata näkyä sisällä olevia lemmikkejä. Niitä on poistettu tuoleilta yms. kuvankäsittelyllä. Eli jos kulttuuri on kohdemaassa sellainen ettei sisällä olevia lemmikkejä ymmärretä olisivatko mahdollisuudet lapsiesitykseen huonot, jos toiveena olisi kissojen & lapsen yhteensovittaminen? Ehkä, en tiedä.
Siltä varalta, että muotoilin sanani huonosti: Tarkoitin kissojen ja lasten yhteen sovittamisella sitä ettei ehkä kannata laittaa vaatimusta / toivetta papereihin. Sen, että kissoja on ei pitäisi vaikuttaa mitenkään adoption onnistumiseen muuten. Jollei nyt kissoja ole useita kymmeniä :)
Kysymykseesi asiattomasti vastanneet ihmiset ovat sekä tunneköyhiä että ymmärtämättömiä.
Minulla oli hieman vastaavanlaisia ajatuksia nuorempana. Oli koira jota rakastin yli kaiken niin paljon että jopa mietin miten kauheaa olisi rakastua allergiseen mieheen. entä jos synnyttäisi lapsen josta tulisi allerginen...maailman loppu!
sitten kun lapsi joskus paljon myöhemmin syntyi asiat menivät tärkeysjärjestykseen. nyt en ymmärrä miten tuollaisia ajatuksia on voinut päässäni ikuna liikkua. paitsi että ymmärrän; silloin koira oli minulle SE tärkein ja rakastetuin, nyt se on lapsi. ja niin käy kaikille muillekkin jotka lapsen saavat.
ei lapsen ja eläimen rakastamista voi verrata toisiinsa kuin vasta sitten kun lapsi on olemassa.
Meillä oli lapsen 3 ensimmäistä vuotta sisäkoira, joka sitten kuoli ihan vanhuuttaan. Tänä aikana lapsemme allergisoitui koiralle ja se selvisi vasta nyt kun koiran kuolemasta on 2 vuotta. Lapsellamme on ilmeisesti astma, mutta diagnoosia ei tehdä ennen kuin vuoden kuluttua epäilystä. MUTTA meille tehtiin erittäin selväksi että minkäänlaista larvaista eläintä ei meille saa sisälle laittaa. Ja ne meidän 2 ulkokoiraa ei saa käydä sisällä talossa koskaan, kuten ei saa kuljettaa koiraa samassa autossa kun missä lapsi matkustaa. Siis kannattaa olla tarkkana allergiassa, se kun voi kehittyä astmaksi ihan huomaamatta. Siedätyshoito voi olla enemmän vain altistumista.
En usko, että missään tilanteessa voisit pyytää kohdemaata allergiatestaamaan mahdollisen tulevan lapsesi. Tuskin edes kaikissa maissa sellaisia testejä on. Tämän ajatuksen voit minun mielestä unohtaa. Kissoissa sinun ei pidä luopua adoptioodotuksen aikana ja toivottavasti ei lapsen tultuakaan. Mutta jos lapsi on allerginen on varmasti olemassa vain se ratkaisu, että kissasi muuttavat muualle.
Ymmärrän tunteesi siinä mielessä, että itsellänikin on rakkaita lemmikkejä ja yksi lapsi on tullut ja hyvin niiden kanssa pärjännyt. Nyt odotetaan toista ja sen sitten näkee kuin tälläkertaa käy. Tämä epävarmuus ja allergian mahdollisuus on vain hyväksyttävä, ei ole muuta mahdollisuutta.
"Jos vanhemmilla ei ole astmaa/allergioita niin ei lapsikaan niitä niin helposti saa..."
mistähän olet moista päätellyt?? minun vanhempani eivät ole allergisia kissoille eivätkä koirille, kun taas minä olen pahasti allerginen molemmille, samoin siskoni (toinen sisko ja veli taas eivät). Ja samoin on päässyt käymään minun kohdallani useiden ruoka-ainedenkin kanssa...
Joten lapselle kyllä saattaa tulla allergiaa siitä huolimatta, että vanhemmilla ei sitä ole!
Olen itse pohtinut aivan samaa asiaa adoption suhteen. Mitä lasten terveydestä tiedetään varsinkin jos lapsi on vanhempi ja onko mahdollista vaikuttaa siihen että ainakin selkeästi allerginen lapsi ei joutuisi lemmikkiperheeseen. Meillä monta eläintä ja ne ovat perheenjäseniä eikä niistä mielellään luovuta.
Odotamme nyt esikoistamme ja yritämme kaikin mahdollisin keinoin ehkäistä eläinallergiaa mutta tottakai lapsen terveys menee eläinten edelle.
Mielestäni kysymyksessäsi ei ollut mitään typerää... Kyllä asiaa joku muukin on miettinyt eli meitä ilkeitä ihmisiä joille lasta ei saisi antaa on enemmänkin.
kiitos asiallisista vastauksista. Näinhän tuo taitaa olla ettei takuuseen voi mennä biologisten eikä adoptoitujen lasten kohdalla -lapsi tulee sellaisena kuin on, ja häntä on rakastettava oman itsensä vuoksi kaikissa asioissa. Ja tottakai kun se lapsi joskus on tässä rinnalla, on hän se kaikkein tärkein -ja väärin olisi jos näin ei olisi. Täytyy vain toivoa että tulevaisuudessa kaikki asiat loksahtavat kohdalleen, että voi elää kissoineen ja vauvoineen ilman ongelmia!
hihihihiiiiiihihihii.
Osta kaupan hyllystä mitä mielit!
mutta vihjeeksi sen adoptiohakemuksen tai jonkin muun asiakirjan laadintaan mainitsisin, että suomen oikeinkirjoituksessa sanan ja välimerkin väliin ei tule ylimääräistä välilyöntiä. Piste, pilkku, puolipiste, kaksoispiste, kysymysmerkki ja huutomerkki kirjoitetaan suoraan ko. merkkiä edeltävän, lauseen viimeisen sanan perään. :)
no kiitos huomautuksesta:)
Pääsitpä pätemään suomenkielen oikeinkirjoitustaidoillasi.
Ehkäpä sillä ei näin nettikeskustelussa ole vallan suurta merkitystä jos teksti on muuten selkeää ja ymmärrettävää.
Ei se ole tyhmyyttä se, että punnitsee asiat ja arvot ennen kuin ne toteuttaa hankkeen.