Minulla jo vuosia kestänyt paha kahvikuppineuroosi liittyy lähes yksinomaan juhliin ja pieniin posliinikuppeihin, joista ei saa kunnon otetta ja jotka on yleensä kaadettu täyteen kahvia tai teetä.
Onko muilla kahvikuppineuroosista kärsivillä ollut vastaavia ongelmia eli tuntuu ettei lääkkeet tehoa riittävästi? Käsistä ei tule täysin vakaita edes lääkkeiden avulla. Se kaikkein pahin tärinä kyllä katoaa, mutta siltikin nähtävillä olevaa tärinää saattaa ilmetä hetkittäin (ikään kuin lmoittaakseen olemassa olostaan). Vaadinko liikaa, kun haluan tärinän katoavan kokonaan???
Olen kokeillut eri lääkeyhdistelmiä, joista viimeisin yhdistelmä on Opamox 20 mg ja Propral 80 mg. Lääkkeet otan n. 1-2 tuntia ennen kahvihetkeä. Lääkärit eivät suosittele jatkuvaa lääkitystä, koska masennus/ahdistus, ym. lääkkeisiin tulee yleensä riippuvuus päivittäisen käytön myötä eikä ylipäätään minussa ole diagnoitavissa masennuksen/yleisen ahdistuksen "oireita". Arkielämässä pärjään yleensä ilman lääkkeitä, joskus otan pienen annoksen propralia.
Onnekseni näitä juhlatilaisuuksia ei ole usein, koska pelkään niitä niin paljon, että jätän ne usein väliin. Tekosyiden keksiminen ja/tai tilanteiden välttely ei tunnu mukavalta.
Onko kukaan saanut apua hypnoositerapiasta? Ryhmäterapiasta?
Onko muilla kahvikuppineuroosista kärsivillä ollut vastaavia ongelmia eli tuntuu ettei lääkkeet tehoa riittävästi? Käsistä ei tule täysin vakaita edes lääkkeiden avulla. Se kaikkein pahin tärinä kyllä katoaa, mutta siltikin nähtävillä olevaa tärinää saattaa ilmetä hetkittäin (ikään kuin lmoittaakseen olemassa olostaan). Vaadinko liikaa, kun haluan tärinän katoavan kokonaan???
Olen kokeillut eri lääkeyhdistelmiä, joista viimeisin yhdistelmä on Opamox 20 mg ja Propral 80 mg. Lääkkeet otan n. 1-2 tuntia ennen kahvihetkeä. Lääkärit eivät suosittele jatkuvaa lääkitystä, koska masennus/ahdistus, ym. lääkkeisiin tulee yleensä riippuvuus päivittäisen käytön myötä eikä ylipäätään minussa ole diagnoitavissa masennuksen/yleisen ahdistuksen "oireita". Arkielämässä pärjään yleensä ilman lääkkeitä, joskus otan pienen annoksen propralia.
Onnekseni näitä juhlatilaisuuksia ei ole usein, koska pelkään niitä niin paljon, että jätän ne usein väliin. Tekosyiden keksiminen ja/tai tilanteiden välttely ei tunnu mukavalta.
Onko kukaan saanut apua hypnoositerapiasta? Ryhmäterapiasta?
Vastaukset 5
Vanhimmat
"... pieniin posliinikuppeihin, joista ei saa kunnon otetta ja jotka on yleensä kaadettu täyteen kahvia tai teetä..."
Paniikki iskee tuossa tilanteessa. Ihmettelen, miksi ei käytetä kunnon mukeja china-posliinien sijaan:(
...esim kylässä näen kun emäntä kiikuttaa jotain hemmetin myrna-kuppeja pöytään..kääk! :/
löisivät kunnon tukevat mukit pöytään niin ongelma pienenis puolella!
Aivan sama juttu, itekin heti katson onko tukevat kupit. Otetaampa oikein porukalla hauskaa näistä jutuista ja ruvetaan nauramaan, että siitä vaan. Mennään vaan juomaan siinä missä muistakin kupeista, ite en ota kupin korvasta kiinni vaan koko kupista, että tulee parempi ote
...molemmilla käsillä kiinni jos kerran ollaan niin polosia että pelätään yksiä kuppeja... ;)
on tämä kyllä huvittavaa,pitäis kai oppia nauramaan itelleen! on se muuten vaikeaa, siinäpä oliskin meille haastetta että käyttäisimme kupin huulille nostamiseen vain peukaloa ja etusormea =o)
...tässä haasteessa ottaa koko kupista vaan vain etusormella ja peukalolla korvasta! seuraavassa haasteessa kuppi pitäisi vielä itse kantaa piripintaan olevana pöytään, aluslautanen on tietysti oltava ja myrna-kupit =o)