Puolustukselle todistanut lääkäri totesi eilen (29.8.) että Gustafssonin aivovamma on mahdollinen ja esitti jopa kliinisiin tutkimuksiin perustuvaa näyttöä asiasta.
Hän sanoi myös, että ei ole mitään syytä epäillä 60-luvun lääkärien diagnooseja tapauksesta.
Mielestäni silloisten lääkärien tulkinnoilla koskien Gustaffsonin tilaa ei ole pääsääntöisesti näyttöarvoa.
Pääsääntöisesti lääkärin pitää ja on järkevää uskoa potilasta. Eihän lääkäri ole mikään yli-ihminen, joka pystyy päättelemään kaikki vammat ja sairaudet vain fyysisiin seikkoihin perustuen.
Jos ihminen esiintyy sekavana ja puhekyvyttömänä, on aivan järkevää ja eettisesti oikein olettaa, että potilas on saanut vakavia fyysisiä ja psyykkisiä vammoja. Ei kai kenenkään potilaskertomukseen kirjoiteta, että potilas "esiintyi sekavana" vaan että "oli sekava". Tai "väittää, että on rintakipuja" vaan todetaan yksinkertaisesti "rintakipuja". Sairaanhoidon tehtävä ei ole ensisijaisesti epäillä potilaita vaan hoitaa heidät terveiksi.
Jos poliisi olisi pyytänyt lääkäreiltä diagnoosia perustuen siihen, että kyseessä on todennäköinen syyllinen, lääkärien pöytäkirjat olisivat olleet erilaisia. Silloin sananmuodot ovat sellaisia kuin "mahdollisesti" tai "epätodennäköistä" tai "harvinaista". Näitä termejä on tässä prosessissa kuultukin.
Minusta todistajaksi oikeuteen pitäisi kutsua pätevä historioitsija tai yhteiskuntatieteilijä. Hän voisi yksinkertaisesti selvittää oikeudelle, että epäpätevyys (nykyisten mittapuiden mukaan) lääkäri- ja poliisikunnassa oli tuohon aikaan tavallista, eikä kaikkia viranomaisten toimintaa kuuluvia rutiineja jotka helpottavat nykyään rikostutkimusta, ollut vielä käytössä.
Palaan otsikkooni. Edellä mainitun perusteella vain kliiniset tutkimukset pitäisi huomioida päätöksessä, ja hoitaneiden lääkärien kokonaisarviot puolestaan jättää huomioimatta.
Hän sanoi myös, että ei ole mitään syytä epäillä 60-luvun lääkärien diagnooseja tapauksesta.
Mielestäni silloisten lääkärien tulkinnoilla koskien Gustaffsonin tilaa ei ole pääsääntöisesti näyttöarvoa.
Pääsääntöisesti lääkärin pitää ja on järkevää uskoa potilasta. Eihän lääkäri ole mikään yli-ihminen, joka pystyy päättelemään kaikki vammat ja sairaudet vain fyysisiin seikkoihin perustuen.
Jos ihminen esiintyy sekavana ja puhekyvyttömänä, on aivan järkevää ja eettisesti oikein olettaa, että potilas on saanut vakavia fyysisiä ja psyykkisiä vammoja. Ei kai kenenkään potilaskertomukseen kirjoiteta, että potilas "esiintyi sekavana" vaan että "oli sekava". Tai "väittää, että on rintakipuja" vaan todetaan yksinkertaisesti "rintakipuja". Sairaanhoidon tehtävä ei ole ensisijaisesti epäillä potilaita vaan hoitaa heidät terveiksi.
Jos poliisi olisi pyytänyt lääkäreiltä diagnoosia perustuen siihen, että kyseessä on todennäköinen syyllinen, lääkärien pöytäkirjat olisivat olleet erilaisia. Silloin sananmuodot ovat sellaisia kuin "mahdollisesti" tai "epätodennäköistä" tai "harvinaista". Näitä termejä on tässä prosessissa kuultukin.
Minusta todistajaksi oikeuteen pitäisi kutsua pätevä historioitsija tai yhteiskuntatieteilijä. Hän voisi yksinkertaisesti selvittää oikeudelle, että epäpätevyys (nykyisten mittapuiden mukaan) lääkäri- ja poliisikunnassa oli tuohon aikaan tavallista, eikä kaikkia viranomaisten toimintaa kuuluvia rutiineja jotka helpottavat nykyään rikostutkimusta, ollut vielä käytössä.
Palaan otsikkooni. Edellä mainitun perusteella vain kliiniset tutkimukset pitäisi huomioida päätöksessä, ja hoitaneiden lääkärien kokonaisarviot puolestaan jättää huomioimatta.
Vastaukset 15
Vanhimmat
ovat siskot, kun kerran jäivät henkiin. Vertaa Nilssiin.
Tuo edellinen tuli ensin väärään paikkaan - kuului edelliseen vasstaukseksi
lievät HYÖKKÄYSVAMMAT ja muilla "hyvillä" kavereilla KARMEAN OKSETTAVAT PUOLUSTUS/UHRIN VAMMAT????????
Känninen vihainen katkera himokas isoin ja hiukan hölmökin suomalainen mies jää teltan päälle pötkölle ja eloon siitä sylttytehtaasta...Reality Check!
Heh! Taas sinä hassu veikko vouhkaset hyökkäysvammojesi kanssa!
Täällä tuntuu olevan sellainen yleinen harhakäsitys että poliisitoiminta ja lääketiede 60-luvulla olivat jotenkin kivikautista. Kyllä tuontyyppiset vammat osattiin jo silloin diagnosoida hyvin tarkasti (varsinkin käytännön työtä tehneiden lääkäreiden toimesta). Toisaalta eipä tuo DNA tutkimuskaan tunnu tässä rikoksessa tuovan mitään merkittävää uutta.
so called ATTACK WOUND´S profiili ja muilla DEFENSE WOUND´S profiili. On se kieltämättä kipeä juttu, että muita moukaroidaan stemulla lärviin (jälki ei ole kaunista) ja pistellään kuin sikaa puukolla (yök...) ja sitten tämä Hisse-poika ottaa parit turpaan vedot siinä sivussa ollessaan uhrina uhrien joukossa ja teltassa ja vaikka missä tämän brutaalin hyökkäyksen saamapuolella muiden lihasäkkien tavoin runneltavana........miten hisse jäi vaille niitä luita murskaavia moukarin iskuja ja kylmän teräksen penetraatioita keuhkoihin ja kaulaan (auts)?
Miksi Hisse on siis ollrait ja muut jauhelihaa?
Kyllä se nyt on ilmiselvää, että nykykäytäntöön nähden poliisi teki aivan järjettömästi "virheitä".
1) Gustafssonia ei otettu heti pääepäillyksi
2) tapahtumapaikkaa ei eristetty riittävästi
Lääketieteellisesti laiminlöitiin mm.
1) Gustafssonilta ei mitattu veren alkoholipitoisuutta
Esimerkiksi lapsikuolleisuus oli Suomessa viisikymmentäluvulla erittäin korkea ja sairaanhoito kehitysmaan tasolla. Tapahtumahetkellä on moderni sairaanhoitojärjestelmä ollut vielä kehittymäisillään. Lääketieteessä oli diagnooseja, hoitomuotoja ja menetelmiä, jotka on myöhemmin kumottu. Rauhattomille vauvoille annettiin alkohoolia, äitejä kiellettiin imettämästä, mielenterveypotilaiden aivoja leikeltiin, jne..
Rikos on tapahtunut aivan erilaisessa yhteiskunnassa, missä me nyt elämme. Siksi tästä asiasta voi todistaa vain pätevä historioitsija tai yhteiskuntatieteilijä.
Lääkärillä tai poliisilla ei ole tähän asiaan tarvittavaa pätevyyttä. Heidän koulutuksensa ei anna siihen mitään erityisiä valmiuksia.
Oletko ilmeisesti toiminut poliisin tai terveydenhoidon palveluksessa 40 vuotta ja voit kumota väitteeni "yleisenä harhakäsityksenä"?
Dna-testi on pieni teknologinen edistysaskel. Oikeuslääketiede ja viranomaisrutiinit poliisin ja terveydenhoidon rajapinnassa ovat kehittyneet aivan varmasti valtaisasti. Erehdyksistä kun oppii.
http://www.destgulch.com/movies/deliver/deliv37.wav
"Rikos on tapahtunut aivan erilaisessa yhteiskunnassa, missä me nyt elämme. Siksi tästä asiasta voi todistaa vain pätevä historioitsija tai yhteiskuntatieteilijä.
Lääkärillä tai poliisilla ei ole tähän asiaan tarvittavaa pätevyyttä. Heidän koulutuksensa ei anna siihen mitään erityisiä valmiuksia."
Voi hyvät hyssykät! Tämä se vielä puuttuikin!
Tämä keskustelu lähti siitä, että maanantaina puolustus esitti, ettei ole mitään syytä epäillä hoitavien lääkärien lausuntoja. Minusta epäilyyn on paljonkin syytä.
Tarkoitin "tästä asiasta" poliisitoiminnassa ja lääketieteen rutiineissa sekä näiden yhteistyössä tapahtuneita muutoksia. Niistä voi todistaa vain asioihin perehtynyt, ei lääkäri tai poliisi, joilla ei ole yhteiskunnallisen tai historian alan erikoiskoulutusta. Rikoshan on tapahtunut *40 vuotta* sitten. Sillä on merkitystä.
Minusta on vain kerta kaikkiaan huvittavaa, että lääkärin lausuntoa pidetään edelleenkin yleisesti jonkinlaisena yli-ihmisen kuvaamana absoluuttisena totuutena. Lukisit nyt tämän ketjun alusta saakka ennen kuin alat hyssytellä. Viestini koski vain tätä yhtä puolustuksen esittämää argumenttia, jonka minusta voi kumota.
No ei se nyt pidä paikkansa, että lääkärit ovat täysin potilaan ulosannin armoilla. Tästä mainio todiste on tuo Assmannin tekeytyminen tajuttomaksi (niin miksiköhän jos oli menossa hakemaan sairaalasta apua vatsakipuihin??). Tajuton potilas ei itse kykene tajuttomuuden aikana antamaan minkäänlaista selvitystä tilastaan. Tajuttomuuden jälkeen tällaiset potilaat eivät myöskään muista mitään tajuttomuuden ajalta. Lääkärien täytyy kuitenkin pystyä toimimaan vaikka potilaan kertomusta ei saada juuri kriittisillä hetkillä.
No ei tietenkään ole minkään uloasannin armoilla. Mutta kyllä kipu esimerkiksi on yksi tärkeimmistä indikaatioista.
Tarkoitin sitä, että jos potilas antaa harhauttavaa tietoa tilastaan tai teeskentelee, niin ei lääkäri välttämättä pysty paljastamaan sitä, ei ainakaan kaikki lääkärit tai ei ainakaan, jos ei ole mitään syytä epäillä asiaa. Nykyinen lääketiede on kehittyneempää ja menetelmiä ja diagnosointiarsenaalia on enemmän.
Gustafssonia pidettiin väkivaltaisen hyökkäyksen urhina. Mikään hänen olemuksessan ei nähtävästi viitannut siihen etteikö näin olisi. Lisäksi hänellähän oli todellisia vammoja, niin kuin moneen kertaan oli todettu, ja muistinmenetys. Muistinmenetystähän ei voi millään tieteellisellä tutkimuksella varmentaa vai voiko?
Ylä- ja alaleukaluut murtuneet, sekä kallonmurtuma ohimon kohdalla? Sekin oli varmaan teeskentelyä, että korvasta vuoti verta? Sekin oli teeskentelyä, että selkäydinnesteestä löytyi huomattavan paljon punasoluja-->joka viittaa aivovammaan.
Varmaan teeskenteli myös sen haavan leuassa, josta näkyi hampaat. Sellaise saa ilmeisesti itse aiheutettua aika helposti??
Epäilen.
Jos nuo vammat tulivat siitä, että NG hyökkäsi kavereidensa kimppuun ulkoa päin, niin miten hänen verta löytyi teltan pohjasta juuri siitä kohtaa, jossa hän sanoi nukkuneensa?
Jos NG:n vammat tulivat toisten puolustaessa itseään, niin miten hän on voinut surmata toiset tuollaisen tällin jälkeen. En minä ainakaan usko, että olisi kyennyt enää tappamaan.
Myöskään en usko sitä, että hän olisi ryöminyt kavereidensa päälle makaamaan surmatyön jälkeen.
Leukaluun murtuma on ollut tietenkin täysin kliininen diagnoosi, ja käsittääkseni todettu myöhemminkin. Luunmurtumaa koskevat diagnoosit ovat tietenkin täysin päteviä todisteita. Mutta sen sijaan tajuttomuudesta ja muistinmenetyksestä ei ole olemassa vedenpitävää näyttöä suuntaan eikä toiseen. Muistinmenetyksen osalta nyt ei ainakaan.
"Myöskään en usko sitä, että hän olisi ryöminyt kavereidensa päälle makaamaan surmatyön jälkeen"
Esimerkiksi sodan aikana on moniakin tapauksia, joissa ihmiset ovat pelastautuakseen makailleet päiväkausia ruumiskasoissa. Kyllä ihminen pystyy aikamoisiin asioihin. Voihan sitä vetäistä vaikka päänsä täyteen, jos tuntuu ettei muuten kestä siinä olla. Alkoholiahan seurueella oli mukana.
Tajuton tai ei, mutta pystyykö ihminen surmatyöhön sellaisten vammojen jälkeen? Kuvia on olemassa NG:sta sairaalassa. Hänen naama oli kieltämättä aika karseassa kunnossa. Molemmat silmät mustana ja turvonneet umpeen.
Leffoissa ehkä pystyy tekemään mitä vain puolikuolleenakin, mutta tosielämä on jotain aivan toista.