eilen ykköskanavalta tuli todella mielenkiinotoinen keskustelu ohjelma.
siinä puhuttiin "oikeasta " synnytysiästä.
siinä mm.sanottiin siitä kun nykyään naiset ovat tahattomasti lapsettomia,koska haluavat ammatin.nainen televisiossa oli sitä mieltä,että ammatin ehtii myöhemminkin saada,ja sitten on omaa aikaa vanhempana. itse olen 31 vuotias kun lapseni on 15. enkä kadu päivääkään.. ehdin sentään elää.
siinä puhuttiin "oikeasta " synnytysiästä.
siinä mm.sanottiin siitä kun nykyään naiset ovat tahattomasti lapsettomia,koska haluavat ammatin.nainen televisiossa oli sitä mieltä,että ammatin ehtii myöhemminkin saada,ja sitten on omaa aikaa vanhempana. itse olen 31 vuotias kun lapseni on 15. enkä kadu päivääkään.. ehdin sentään elää.
Vastaukset 17
Vanhimmat
biologisesti 16v
Odotan perusteluja.
Kaikilla ei ole edes kuukautiset alkaneet 16-vuotiaana. Lantion seutu ei ole juuri kenelläkään vielä kehittynyt 16-vuotiaana. Biologialliset äidilliset vaistot, jotka sisältävät henkiinjäämisvaistot itseään ja lasta kohtaan, eivät ole vielä syttyneet monellakaan 16-vuotiaalla. Rinnat eivät ole vielä kehittyneet 16-vuotiaalla (rinnat ovat oleellinen osa lapsen ruokintaa). Historiallisesti, jolloin lääketiede ei ollut kehittynyttä ja äidit nuorempia, nuoret äidit menehtyivät synnytykseen varmemmin kuin iäkkäämpi äiti (juuri tuon kehon kehittymättömyyden takia, paikat repeilevät...).
Siis anna muutamia perusteluja, kun näin maalaisjärkikin sanoo aika perusteellisesti vastaan väitettäsi.
Suomessa alkaa naisilla keskimäärin kuukautiset 12-13-vuotiaina eikä ilman kuukautisia tule edes raskaaksi. Elimistö antaa raskauden tapahtua, jos äiti on kypsä kantamaan sen läpi.
Äidinvaistot heräävät raskauden aikana ja etenkin raskauden jälkeen, kun lapsi on syntynyt. KENELLÄKÄÄN ei ole niitä vaistoja ennen raskautta. Ei edes niillä, joilla on ammatti.
Oliko tuo nyt sivistävää? Jos kuukautiset alkavat keskimäärin 12-13-vuotiaana, niin se ei tee sellaisesta jolla alkaa vaikka 17-vuotiaana, kykenevää lisääntyä vielä 16-vuotiaana. Vai miten on?
Kun elät vanhemmaksi huomaat, että ihmisen jotkin vaistot voimistuvat ajan myötä, naisilla äidin vaistot muunmuassa, vaikka et olisi raskaana. Niillä joilla on ammatti (?) on kieltämättä sitten muitakin edellytyksiä kasvattaa lastaan, ei tarvitse vain vaiston varassa mennä, vai miten tuo ammatti liittyi asiaan?
Hyvä, että huomasit kuitenkin pointtini, kun elimistö on valmis kantamaan raskauden läpi, on kypsä lisääntymään. Todellakaan kaikki 16-vuotiaat eivät ole, joten niitä perusteluja vaadittaisiin, että miksi 16-vuotta on paras ikä naisen tehdä lapsia...
"Kaikilla ei ole edes kuukautiset alkaneet 16-vuotiaana."
- Eivät toki. Mutta tällöin joku on yleensä jo "pielessä" ja saatetaan turvautua lääkärin apuun. Joillain 8-vuotiailla sen sijaan alkaa kuukautiset, eihän sitäkään ikää käytetä rajanvetoon sopivaa tai sopimatonta synnytysikää mietittäessä. Aina on ääritapauksia.
"Biologialliset äidilliset vaistot, jotka sisältävät henkiinjäämisvaistot itseään ja lasta kohtaan, eivät ole vielä syttyneet monellakaan 16-vuotiaalla."
- Väärin. Etkö ole nähnyt kolmevuotiasta isosiskoa hellimässä sitä pikkuvaavia ja selittämässä äidille, että vaavi tahtoo ruokaa? Osa on tietysti opittua, ja osa opitaan vasta äitiyden myötä, mutta en usko että 16-vuotiaalla ja 26-vuotiaalla on mitään eroa "äidinvaiston" suhteen. Kärsivällisyys, vastuuntuntoisuus ja tiedon määrä ovat aivan eri asia kuin vaisto, joka ohjaa ihmistä pitämää huolta toisesta ihmisestä.
"Rinnat eivät ole vielä kehittyneet 16-vuotiaalla (rinnat ovat oleellinen osa lapsen ruokintaa)."
- Lukion ensimmäisellä luokalla (oppilaiden ikä 15-17 vuotta) näkyi kyllä A-kuppia, mutta löytyyhän niitä aikuisiltakin. Yhtä ainoaa "rinnatonta" tyttöä en ole nähnyt lukiossa, vaikka niitäkin ääritapauksia varmasti tämä maa päällään kantaa. Pikkusiskolleni (11v.) on alkanut kasvaa rinnat. Ala-asteella ainakin neljälle tytölle meidän luokalta minut mukaan lukien alkoi kasvaa tuota etuvarustusta, loput ottivat kiinni yläasteella. Monilla rinnat kasvaa vielä myöhemmällä iällä, mutta se sitten liittyy lähinnä teinikuikeloinnista eroon pääsyyn alias lihomiseen.
"Historiallisesti, jolloin lääketiede ei ollut kehittynyttä ja äidit nuorempia, nuoret äidit menehtyivät synnytykseen varmemmin kuin iäkkäämpi äiti (juuri tuon kehon kehittymättömyyden takia, paikat repeilevät...)."
- Se, mitä nykyään käsitetään "iäkkäämmällä äidillä", oli toinen jalka haudassa raahustava mummo, kun mennään riittävän kauaksi historiaan. Historiaa perusteena käyttäessäsi muista huomioida myös se, että se on historiaa. Kuukautisten alkamisikä on laskenut, synnytysikä noussut huimasti (viimeisen 30-40 vuoden aikana). Liian pieni synnyttäjä on liian pieni, ikään katsomatta. En minä aikanaan ole kasvanut 16-vuotispäiväni jälkeen.
Haluaisin kyllä tutustua kyseisiin tilastoon / tutkimukseen, jos kerrot mistä sellaisen löysit? Raamatun henkilöt muistaakseni pukkailivat lapsia maailmaan 14-15-vuotiaina, eikä sitä siinä taivasteltu. Se tosin EI ole tiedekirja, mutta ainut esimerkki mikä nyt tuli mieleen.
En väitä, että 16 olisi paras synnytysikä. Koulutukseeni liittyvillä biologiantunneilla kyseiseksi iäksi taidettiin mainita 18. Siis hedelmällisin ja biologisesti paras synnytysikä. Psyykkinen puoli onkin sitten luku sinänsä...
Anteeksi, kuukautisten alkamisikä ei olekaan laskenut kuin hieman sitten 50-luvun. Tekstini antoi väärän kuvan.
Et siis väitä, mutta puolustelet silti, kun joku väittää noin hassuja?
Kuitenkin ei voi todeta, että 16-vuotta on paras synnytys ikä, sillä se ei sitä ole. Kuten aiemminkin on sanottu se ei ole sitä esimerkiksi naisella jonka kuukautiset eivät ole silloin alkaneet.
Eiköhän se ole yksilöllistä, kuten jokaisen ihmisen kehitys muutenkin, niin ei voi sanoa, mikä on biologisesti (?) paras synnytys ikä. Koko keskustelu on naurettava.
Haluiaisin vielä joskus muuten nähdä sen kolmevuotiaan isosiskon, joka on valmis taistelemaan pikkusiskonsa elämästä henkiinjäämis mielessä, niin ja tietenkin sen ruokkivan sitä vauvaa omin keinoin. Varmasti olisi jo hyvä äidiksi, kun osaa noin fyysisestikin pitää jo pelkästään itsestäänkin niin hyvän huolen...;)
En väitä, koska en tiedä miten asia oikeasti on. Riippumatta siitä, mikä on fakta, faktan perusteet ovat taatusti jotain aivan muuta kuin nuo "kumoamani". Siksi pistin näppini peliin. Ymmärrän loistavasti henkilöitä, jotka kaipaavat teräville kannanotoille kunnon perusteluja, mutta silloin heidän itsensäkin olisi kyettävä siihen.
Biologisesti paras synnytysikä on käsite, joka ei tietenkään koske jokaista yksilöä. Käsite on kuitenkin olemassa. Pitäisikö mielestäsi kaikki yleistävät ja keskiarvoihin perustuvat käsitteet kieltää? Käy kommunikointi vaikeaksi.
Keskustelu ei toki ole naurettava. Pohditaanhan sitäkin, mikä on paras mahdollinen ikä aloittaa koulu. Se pohdinta perustuu keskiarvoihin, ja tarvittaessa yksilöiden kohdalla tehdään poikkeuksia. Ja on myös tutkittu, mikä on lapsen motorisen kehityksen kannalta järkevin ikä aloittaa joku tietty liikuntaharrastus: Se ei välttämättä tarkoita, että lapsen psyykkiset tai sosiaaliset kyvyt riittäisivät siihen keskiarvona ajateltuna, tai ainakaan että kaikki kyseisen ikäiset lapset olisivat motoriselta kehitykseltään juuri silloin juuri siinä vaiheessa.
"Vaisto" on eri asia kuin henkiset kyvyt toteuttaa vaistoaan, riittävän tiedot tehdä järkeviä päätöksiä vaistolta saadun "hälytyksen" jälkeen tai fyysiset mahdollisuudet noudattaa vaistoaan. Puhe oli vaistosta.
Niin, puhutaanhan siitäkin mikä olisi sopivin ikä aloittaa koulu...
Niinpä, nämä ovat sellaisia mielipide asioita, joista et sitä faktaa löydä sitten etsimälläkään. Koskaan en ole ennen tätä kuullut keskustelua sopivimmasta synnytysiästä, ja todellakin on naurettavaa. Toisaalta keskustellaanhan monestakin muusta asiasta, mutta se mikä tästä naurettavaa tekee on se, että joku osaa iskea faktaa tiskiin tälläisissä asioissa...
Yhä edelleenkään kolme vuotias ei pysty pitämään itseäänkään hengissä, ei edes vaistonsa varassa, saati elättämään muuta vaistonsa siivellä. Vaistot ovat hyvin paljon samoja kuin vietit (enemmän eläinkunnanjuttuja vain), en ole kuullut myöskään kolme vuotiaasta joka olisi viettinsä varassa potenut vauvakuumetta, tai etsinyt itselleen miestä tositarkoituksella perhettä perustamaan (. En ole siis kuullut äidinvaistoista kolme vuotiaalla. Mutta eka kerta kutakin, kunhan minun ei tarvitse tosissani uskoa...
Etkö tosiaan ole kuullut keskustelua aiheesta aikaisemmin? Onhan sitä tutkittu ties kuinka monen miehen voimin ja luoja ties kuinka kauan, minkä ikäisenä (keskimäärin) naisen keho kestää parhaiten raskauden ja synnytyksen, sekä antaa sikiölle toimivan ja turvallisen kasvuympäristön. Samoin kuin sitä, milloin nainen on hedelmällisimmillään. Nuo liene kulkevat aika hyvin käsi kädessä.
Sen vuoksi biologisesti paras synnytysikä ei ole mielipideasia. Jos filosofiselle linjalle lähdetään, voisimme pohtia faktan olemusta, mutta se ei kai liity enää tähän keskusteluun.
Yhä edelleen kolmevuotias ei pysty pitämään itseään hengissä. Mutta vaisto ja sen toteutus on kaksi eri asiaa, kuten jo selitin. Itse asiassa jo vauvan eloonjäämistä edistävät vaistot ovat äärimmäisen voimakkaat. Hän pelkää kaikkia kovia ääniä, vieraita hajuja ja isoja tuntemattomia lähestyviä esineitä. Se ei ole tietoa. Hän reagoi näihin huutamalla, koska vaisto käskee: huutamalla hän taas saa apua (hoitaja) jne jne. Ei tuo vaisto ole mitään, mikä opitaan täysi-ikäisenä =)
Äidinvaisto, hoivavietin yksi alalaji, onkin sitten asia erikseen. Se, missä menee hoivavietin ja äidinvaiston raja, on häälyväistä. Itse asiassa äidinvaisto sanan puhtaimmassa muodossa kehittyy varmaan vasta äitiyden myötä. Mutta jonkintasoinen hoivavietti on joka ikisellä psyykkisesti terveellä ihmisellä, ihan pienestä pitäen. Miksi 16-vuotiaalla olisi heikommat mahdollisuudet jalostaa hoivaviettinsä puhtaaksi äidinvaistoksi kuin kymmenen vuotta vanhemmalla? En löydä tuolle mitään selitystä.
Tästä lienee turha jängätä, mutta varmasti biologian kirjoista (ei peruskoulun) löytyy lisää tietoa siitä, milloin naisen keho keskimäärin on tarkoituksenmukaisin raskauteen ja synnytykseen. Vaistoista voit sitten etsiä psykologian tai filosofian kirjoista...
Minulle on todella uutta keskustelu biologisesta synnytysiästä, ehkä johtuen, että olen perehtynyt enemmän ihmisen käyttäytymistieteiden puolelle, kuin biologiaan. Minulle on itsestään selvyys, että ihminen on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus ja olen enemmän sen pohjalta kuullut pohtimisia milloin mihinkin on oikea aika. Koskaan en tuolleen eritellysti, vain fyysieltä tasolta.
Biologisesti kuitenkin nisäkäs on kyvykäs lisääntymään välillä ovulaation alkaminen - sen loppuminen. Eli nainen kuukautisten alkamisesta vaihdevuosiin. Siinä välillä on hyvin yksilöllistä milloin on parasikä, ja se on täysin mielipide asia, jokaisen naisen oma päätös. Jos nyt ajatellaan sitä fysiikkaa (biologiaa), niin nainen voi vaikka nuorena 20-vuotiaana käyttää päihteitä niin paljon fyysisesti, jolloin hänen paras lapsenteko ikänsä tulee myöhemmin, tai nainen voi olla fyysisesti ilman partneria vielä 20-vuotiaana, jolloin hänen biologisestikin parhaat mahdollisuutensa saada lapsi on vasta myöhemmin, kun on kumppani. Siis henkinen ja sosiaalinen puoli on hyvin paljon sidoksissa tuohon fyysiseenkin puoleen.
Turha mennä sanomaan 20-kymppiselle neitsyelle, että nyt oli sinun paras lapsenteko ikäsi, se ei ole biologisestikaan mahdollista, vaan hänen on parempi tehdä lapsia sitten kun neitsyys on mennyt.
No niin vauva jo siis reakoi huutamalla kun on hätä ja saa silloin hoivaa ja tarpeensa tyydytettyä. Jos se vauva on säikähtänyt jotain ääntä, niin varmasti se kolme vuotias isosiskokin on paniikissa sen äänen takia. Tuskin siltä kolmevuotiaalta silloin löytyy sitä äidinvaistoa, että pystyy huolehtimaan niistä vauvan tarpeista, vaan kaipaa silloin itsekin äitiä. Mutta aivan, sinä siis olet puhunut hoivavietistä, joka löytyy jokaiselta nisäkkäältä, minä olen puhunut emonnvaistosta, siitä mikä saa poikaset pysymään hengissä avuttomimman ajan yli. Sitä minä olen ihmetellyt sillä kolme vuotiaalla ihmisellä... ;)
Miksi muuten kun olet näitä keskusteluja kuullut tuollaista asiaa pohditaan? Onko tarkoitus löytää jokin yhdenmukaistava malli, kaikki naiset samaan muottiin, vai syyllistää niitä, jotka tekevät oman päätöksensä? Miksi pitäisi miettiä biologisesti parasta synnytys ikää, koska eihän sillä ole mitään tekemistä sen kanssa onko ihminen valmis vanhemmaksi?
Kouluunlähtöikä esimerkiksi on ihan ymmärrettävä, että sitä pohditaan asiantuntija voimin, sillä meillä on laki joka määrää meidät kouluun yhdeksäksi vuodeksi. On hyvä, että on tutkittu, milloin lapsi saa fyys, sos ja psyykk eniten koulusta, milloin se on hyvä aloittaa. Mutta eihän meillä ole lakia joka määrää milloin lapset täytyy tehdä... Mitä tarkoitusta varten tämä keskustelu siis on?
Vaikka ihminen on psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen kokonaisuus, noita osa-alueita kyllä tutkitaan ja pohditaan erikseenkin.
Jaa-a, enpä tosiaan tiedä onko keskustelulla joku päämäärä. Käsite biologisesti paras synnytysikä on kuitenkin vilahdellut jo yläasteen ja lukion biologiantunneilla, vaikkei siitä kirjoissa puhutakaan, ja kylläpä tuota ruodittiin lähihoitajakoulutuksessakin. Olen myös lukenut aiheesta lehtiartikkelin, mutta en valitettavasti muista mikä lehti tai mikä vuosi.
Tavoitteena ei taatusti ole syyllistää ketään. Eihän sopiva koulunaloitusikäkään ole sitä varten, että 6- tai 8-vuotiaana koulun aloittavat tuntisivat itsensä huonoksi. Sillä tosin on ihan toinen tavoite, parasta synnytysikää on varmaan tutkittu ihan uteliaisuutta siinä samalla, kun mietitään mitkä riskitekijät kasvavat kun raskaus lykätään sinne neljänkympin hujakoille.
Paras synnytysikä on tosiaankin niin henkilökohtainen juttu, että kokonaisuutena sitä ei voida pohtia, mutta pelkän fyysisen puolen näkökulmasta kyllä. Eikä se silloinkaan ole mielipidekysymys. Puhuit 20-vuotiaan alkoholinkäytöstä. Sillä ei ole mitään tekemistä keskimäärin biologisesti parhaan synnytysiän kanssa, ei sen enempää kuin esimerkiksi yhden 6-vuotiaan halvaantuminen vaikuttaisi yleiskäsitykseen parhaasta koulunaloitusiästä.
Paras synnytysikä ei tosiaan ole mikään sääntö tai käsky, mutta kuvittele tilannetta jossa ihmisillä olisi käsitys, että hedelmällisyys ja kehon valmiudet raskauteen ja synnytykseen olisivat tasavertaiset kuukautisten alkamisesta niiden päättymiseen asti. Missä taivaissa synnytysikä silloin olisi, miten moni jättäisi perheenlisäyksen liian myöhäiseen vaiheeseen ja epäonnistuisi siinä...? Näkyisikö sellainen luulo niissä tilastoissa, joissa verrataan kehitysvammaisten lasten osuutta syntyneisiin lapsiin?
Nyt lopetan tämän keskustelun tällä palstalla, mutta jos haluat aiheesta jatkaa niin voin antaa sähköpostiosoitteen.
Tässä muutamia linkkejä, joissa viitataan "terveellisimpään synnytysikään" tai "biologisesti parhaaseen synnytysikään". Näiden mukaan se näyttäisi olevan kahdenkympin hujakoilla.
En pidä nettiä Raamattunani, mutta jos et tosiaan ole keskusteluun törmännyt koskaan ennen, nyt on aika.
http://www.stakes.fi/dialogi/05/dia205/2.htm
http://www.jyu.fi/psykologia2002/kaijaluo.htm
https://extra.kokoomus.fi/tiedote/dokumentit/92df666f-Vastuutajavalinnanmahdollisuuksia.pdf
Täällä sitten vielä...
http://www.diabetes.fi/cgi-bin/ubb/ultimatebb.cgi?ubb=print_topic;f=5;t=000193
Näiden lisäksi löytyi lukuisia sivuja, joissa mainittiin kohonneen synnytysiän lisäävän lapsettomuuden riskiä sekä mahdollisesti useiden sairauksien tai vaivojen (mm. diabetes, asfyksia Alzheimer) riskiä. Eli iällä on merkitystä.
Minä en tiedä mikä noista on totta ja mikä ei, mutta tiedän ainakin että tätä keskustelua käydään. Ehkä löydät jostain tuolta vastauksen, että miksi.
hyvä on tehdä lapset parikymppisenä, jos on tarpeeksi kypsä vanhemmuuteen. Useinkaan parikymppiset eivät sitä ole. Jäädään haikailemaan menetettyjen mahdollisuuksien perään ja ties mitä ja kasataan ongelmia ja paineita. Parikymppisen maailmankuva on useimmiten vielä aika rajoittunut. Mielestäni hyvä synnytysikä on silloin, kun tuleva äiti tuntee olevansa kypsä vanhemmuuteen.
tuota minä luin tässä vasta jostain, olisiko ollu joku vauvalehti tai vastaava että biologisesti paras synnytysikä on alle 23-vuotiaana. mutta sehän riippuu ihan yleiskunnosta..
Olen myös lueskellut, että sopivin ja "turvallisin" synnytysikä on tosiaan siinä 20 kieppeillä. Sitä ennen ja myös jälkeen (huom.4kymppiset äidit!) tapahtuviin raskauksiin ja synnytyksiin liittyy riskejä, sitä enemmän mitä enemmän poikkeaa tuosta sopivimmasta ja naiselle alkujaan luonnollisimmasta lapsensaanti-iästä. 16-vuotias ei siis ole vielä sopivassa iässä, vaan kyseessä on riskiraskaus. En kuitenkaan tällä tarkoita etteikö pärjäisi tai mitään, mielipide siis vain sopivasta synnytysiästä.
naisella biologisesti paras ikä tehdä lapsi on 21 vuotta. miehellä taas 25 vuotta (siittiöt silloin"parhaimpia")