Rottweilerini kuoli

Halusin vain kertoa teille koiraihmisille siitä, miten ihanaa aikaa koirienne kanssa nyt vietätte ja nauttikaa siitä.

Itselläni oli lähes 10 vuotta pennusta saakka Rottweiler-poika Yri, joka antoi kaiken rakkautensa emännälleen. Meillä oli ihania hetkiä yhdessä ja Yristä tuli täysin perheenjäsen. Hän oli niin älykäs koira, että meillä synkkasi hyvin yhteen, jopa nauroimme yhdessä.

Yri sairastui syöpään, jonka havaitsimme niin myöhään, että Yri kuoli itsekseen pari päivää sen jälkeen ilman piikkejä.

Yri jätti hirmuisen aukon elämäämme ja tulen häntä aina lämmöllä muistamaan. Hänet on haudattu kesämökkimme pihaan Unkariin. Asumme itse Itävallassa.

Kk Yrin kuoleman jälkeen tulin raskaaksi, joten tuleva vauva paikkaa Yrin jättämää aukkoa. Ajattelen, että Yri osasi haistaa tarkalla kirsullaan, että äitiä tullaan tarvitsemaan vauvan kanssa, joten hänen aikansa on ollut ja mennyt. Yri teki koko elämänsä näin, oli aina täydellinen olemukseltaan ja teoiltaan.

Yri-kulta olet sydämessäni aina.
7294
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Viisas enoni, jolla on aina ollut metsästyskoiria sanoi, että:

"Ainoa huono puoli koirissa on se, että niistä pitää osata luopua."

Se on totta, ja siksi niistä keskim. 10 vuodesta koiran kanssa, tulisi nauttia. Koira vanhenee paljon nopeammin kuin ihminen ja siksi olisi hyvä, että koiran kanssa elätään joka päivä kuin viimeistä päivää eli leikitään sen kanssa ja vietetään sen kanssa aikaa.

...ettei myöhemmin sitten tulisi huono omatunto:
Miksen ollut sen kanssa enemmän aikaa tai miksi en heitellyt palloa aina, kun koiran sen minulle syliin asti toi.

Äänestä

...mä muistan ja oon kokenut ton monet kerrat.
Kirjoitin runonkin sittä...ja se meni näin
"Päättyi syksyinen yö,
ei sinun sydämmesi kultainen enään lyö,
syystuulessa itkien teitä muistaen (oma nimeni)"
Mutta ajtella miten paljon ne jättää meille muistoja, muistoja jota ei voi mitata mitenkään, ei millään eikä koskaan.....hyviä hetkiä vauvan kanssa...

Äänestä
  • Kiitos ihanasta runostasi, joka sai minulle tietysti kyyneleet silmiin.

    Ja vauvan tuloa odottelen nyt innolla, koska sitten saan jotain Yrin tilalle, uuden perheenjäsenen.

    Äänestä

voi miten surullista!on aina niin hirveää kun koira kuolee.otan osaa ja toivon että Yri olisi sinun mielessäsi pitkään ja kertoisit lapsellesi millainen koira Yri oli ollut ennen kuin sairastui syöpään.miten se osasi jopa nauraa sinun kanssasi ja miten älykäs se oli.*nyyh* ihan tippa tuli linssiin kun miettii miltä tuntuu kun oma koira kuolee.olen pahoillani ja toivon sinulle ja lapsellesi hyviä jatkoja!

Rauhaa Yrin sielulle!

Äänestä

Osanottoni.
Meilläkin on surun aihetta koska 3vuotias rotikkapokamme jouduttiin nukuttamaan vaikean sydänvian takia...

Äänestä
  • tiedän miltä se tuntuu.. Itselläni oli ihana koiranpentu, Veera (dobermannin ja saksanpaimenkoiran sekoitus) joka kuoli pentuna.. Ehti olla luonani vain viikon :(

    Äänestä

Mä tiedän tasan tarkkaan miltä susta tuntuu...
mulla oli saksanpaimenkoira, mut se jouduttiin lopettamaan 7.6. koska oli sairas ja siihen sairauteen ei pitänyt olla hoitoa... mutta kun koiramme oli lopetettu lääkärit sanoivat että siihen sairauteen olisikin ollut hoito...
Jeri (koirani) oli meillä melkein kymmenen vuotta ja luopuminen oli tuskallista!!
Ja Jeri haudattiin mun vanhempieni talon pihaan..

Jeriä lämmöllä muistaen
-Nansku

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Surullinen kirjoitti:

Halusin vain kertoa teille koiraihmisille siitä, miten ihanaa aikaa koirienne kanssa nyt vietätte ja nauttikaa siitä.

Itselläni oli lähes 10 vuotta pennusta saakka Rottweiler-poika Yri, joka antoi kaiken rakkautensa emännälleen. Meillä oli ihania hetkiä yhdessä ja Yristä tuli täysin perheenjäsen. Hän oli niin älykäs koira, että meillä synkkasi hyvin yhteen, jopa nauroimme yhdessä.

Yri sairastui syöpään, jonka havaitsimme niin myöhään, että Yri kuoli itsekseen pari päivää sen jälkeen ilman piikkejä.

Yri jätti hirmuisen aukon elämäämme ja tulen häntä aina lämmöllä muistamaan. Hänet on haudattu kesämökkimme pihaan Unkariin. Asumme itse Itävallassa.

Kk Yrin kuoleman jälkeen tulin raskaaksi, joten tuleva vauva paikkaa Yrin jättämää aukkoa. Ajattelen, että Yri osasi haistaa tarkalla kirsullaan, että äitiä tullaan tarvitsemaan vauvan kanssa, joten hänen aikansa on ollut ja mennyt. Yri teki koko elämänsä näin, oli aina täydellinen olemukseltaan ja teoiltaan.

Yri-kulta olet sydämessäni aina.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu