Pohdin vain eron jäljiltä liikoja ajatteleva..Kuinka moni uskoo itsensä oleva syy sille että erositte ja kuinka paljon syytätte exäänne???
Itse erosimme kuin paikkakunnat vaihtuivat ja kaukorakkautta exäni ei harrasta..mutta tietenkin sehän on vain suuri valhe..Hän ei vain halunnut jatkaa kanssani.. Niin siis pohdin lukemattomia eron syyn vaihtoehtoja..........keksiikö kukaan yhtäkään ... :) ????
Itse erosimme kuin paikkakunnat vaihtuivat ja kaukorakkautta exäni ei harrasta..mutta tietenkin sehän on vain suuri valhe..Hän ei vain halunnut jatkaa kanssani.. Niin siis pohdin lukemattomia eron syyn vaihtoehtoja..........keksiikö kukaan yhtäkään ... :) ????
Vastaukset 34
Vanhimmat
koska sillä toisella ei ollut riittävästi aikaa. Liikaa tärkeitä tekemisiä ja vielä asuttiin eri paikkakunnilla. Tosisyy: Emme olleet valmiita tekemään riittävästi töitä suhteen eteen. Se toinen ei varmasti ollut läheskään niin ihastunut kuin minä, ja minä taas en voinut loputtomiin roikkua mukana kun vauhti vaan kiihtyi. Ihan tyhmä juttu : (
Suhteeni entisen tyttöystäväni kanssa päättyi hänen liiallisen alkoholinkäyttönsä vuoksi. Aloholinkäyttö toi mukanaan uusia ongelmia, esim. kaikki rahat menivät baarissa, hänen käyttäytymisensä muuttui agressiiviseksi ja en voinut enää luottaa häneen koska kuulin (ja näinkin joskus) hänen myös pettäneen minua...eli ihan oikeita syitä mielestäni ja tätä kaikkea jaksoin useamman vuoden ennenkuin sain rohkeutta ja voimaa jättää hänet. Nyt onneksi elämä hymyilee :)
ja ei harmita et ero tuli, koska rakastan tätä ihmistä,jonka kanssa petin "rakastani" olet ihana kultsini..sua en koskaan petä..pysy aina mun elämässä :)
pettää, pettää aina uudelleen!
Oletpa wiisas, kun osaat tuon noin varmaksi sanoa.
Onnittelen, olet varmasti älykkyysosamäärältäsi neron luokkaa...
en ainakaan pysty luottamaan sellaiseen ihmiseen...
Oma tunteesi ja se ettet voi johonkuhun luottaa on kuitenkin eri asia kuin se, että henkilö joka on joskus elämässään jotakuta pettänyt, tekisi niin aina jatkossakin.
Olen pettänyt kerran ja asia ei tule todellakaan toistumaan. Pettämisestä jää todella paha olo, jos oikeasti välittää siitä, jota on pettänyt. Suhteen viileneminen ajoi pettämiseen, mutta ei päättänyt suhdettani rakastamaani ja pettämääni ihmiseen.
AIVAN SAMAA MIELTÄ!
..."Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa..."
Toisella ei ole ollut uskallusta tai halua sitoutumiseen, eikä varmaankaan omaa tahtoa tarpeeksi tehdä työtä juuri tämän parisuhteen eteen. Kuvitellaan että tunteet korvaavat kaiken. Kun tunteet loppuvat, tykätään laittaa hanskat hiljaa pöydälle ja hiippailla ulos vapauteen.
Edellinen suhde jäi, kun kaukosuhde muuttui ihan "oikeeksi" suhteeksi ja se ei sitten toiminutkaan. Kaukaa toimi (tai sitten ei, mutta sitä ei tiennyt), mutta tavallinen arki ja toisen läsnäolo ei sopinutkaan meille. Me ei vaan sittenkään ehkä rakastettu toisiamme.
Sitä edellinen päättyi, kun tyttöystävästä tuli agressiivinen känniääliö.
Sitä edellinen päättyi, kun tyttöystävä alkoi laukata muissa sängyissä.
Kaikenlaista mahtuu eroihin. Kenen syy se sitten on, niin en ota kantaa. Pettäjää on helppo syyttää, mutta tunteiden laantumiseen tai yhteensopimattomuuteen on vaikea lähteä etsimään syyllistä.
Nuo edellisten kuvaukset on kyllä osuvia, ihan samat syyt. onkohan tullut muotiin toi pettäminen, se ei ole mitään kun hyppää toisiin sänkyihin, siis sille hyppääjälle. mutta jos häntä kohtaan tekis saman niin syntyis kova haloo.ja alko on toinen, en ole kovinkaan montaa lesboa tavannut jotka ymmärtäisi viineistä tms kulttuurista,ainoo tuntemus on olut ja siideri.
kaiken huippu oli joskus kun erehdyin pyytämään kotiin treffiseuran. kävi niin, että ko.henkilö alkoi kittaamaan asunnossani omia pussikaljojaan pullon suusta.siinäpä oli tukala paikka päästä eroon.no joo..että näin kun vanhenee niin viisastuu ja osaa valita seuransa. aika yksinäistä on kun ei tahdo löytyä seuraa joka osais käyttäytyä ja jotain luottamusta olisi.en tarkoita ystäviä vaan sitä tilannetta että hakee seuraa tositark.
Ai että lesbot ei ymmärrä viineistä? Olet tainnut pyöriä väärissä porukoissa. Teineillä ei tietenkään ole maku vielä kehittynyt ja yleensä juuri siideri/kalja maistuu ekana (hyvä hinta ja tarjonta).
Olemassa on myös tietty alkoholisoitunut/nopeasti alkoholisoituva osuus lesboissa, mutta että siitä vetäisi noin rajuja johtopäätöksiä... Onhan vastapainoksi myös paljon absolutisteja, en ole valtaväestössä tavannut niin montaa alkoholitonta ihmistä kuin lebeissä vaikka tunnen/tiedän hetskuja valtavan paljon enemmän kuin meikäläisiä.
Treffiseurasi kieltämättä oli varmasti järkytys, mutta tiesitkö että todelliset oluenharrastajat juovat oluensa pullon suusta (tuoppiolut menettää neljässä minuutissa jotain olennaisia aromeja tms.)? Mutta eivät toki pussista...
Olen vahvasti sitä mieltä, että erot ovat kohdallani tapahtuneet ja tapahtuvat yleensäkin vain siksi, että ihmiset ovat epäsopivat toisilleen. Käytännössä saattaa tapahtua mitä vain mutta pohjimmiltaan syy on siinä, että nämä kaksi eivät vain ole toisilleen ne sopivat.
Joskus voi viedä kauankin aikaa, kunnes se alkaa nakertaa yhteistä eloa. Joskus taas aloitettaessa ollaan sopivat mutta kun aika kuluu, ihmiset kasvavat ja muuttuvat, elämät muuttuvat, ei enää ollakaan. Siksi minusta on turhaa syytellä liikaa itseään tai sitä toista. Toki haavat kirvelevät ja monta aikaa tulee ryvettyä mustissa tunnelmissa. Kyse on ehkä eniten kuitenkin luopumisen tuskasta. Sehän ihmiselle on vaikeinta. Luopua ihmisestä mutta luopua myös omista toiveistaan, luottamuksestaan, uskostaan asiaan.
Syyttäminen ei vie minnekään. Se vain kasvattaa katkeruutta, eikä ratkaise ainuttakaan kysymystä. Kun ero on tapahtunut, on parasta vain askel kerrallaan suunnata kohti huomista. Kun aika kuluu, on huomattavasti helpompaa nähdä ne asiat, jotka eroon ovat johtaneet. Ja myös se, että loppujen lopuksi syyllisiä ei olekaan.
hyviä ajatuksia ja totta että katkeruus ei hyväksi ja syyttelyn jatkaminen. realistina olen kuitenkin sillä kannalla, ettei ole olemassa ns. toisilleen sopivia, vaan täytyy tehdä niitä kompromisseja ja sovitella omia tapojaan toisen mukaan.ja se on tahdosta kiinni,kuinka paljon antaa periksi ja ottaa toista huomioon. no tietty ihastuminen perustuu johonkin kemiaan yms.
mutta kun ollaan pitempään niin ei se sanahelinä paljon auta, jos ei tee mitään asioille jotka ei toimi.
kyllä niitä kompromisseja on aina tehtävä, on miten sopiva ihminen tahansa. Silti jotkut ovat epäsopivia, johtuen vain luonteiden, intressien, elämäntapojen tms. aiheuttamista jutuista. Se on koettu vuosien varrella useaan kertaan. Ensin ihastuessa sitä ei välttämättä huomaa mutta ajan mittaan asioiden ristiriidat alkavat vain pullahdella esille.
Minä taas ihan kokemukseen pohjautuen uskon, että on olemassa toisilleen sopivia ihmisiä. Sopivalla käsitän ihmisen, jonka kanssa perusasiat ovat kohdallaan erilaisuuksista huolimatta. Jotkut sellaiset asiat, jotka molemmille ovat tärkeitä; koskien ehkä juuri elämänkatsomusta, elämäntapoja, asennoitumista asioihin ja ihmissuhteeseen. Tältä pohjalta on mahdollista luoda toimiva suhde.
Ja kokenut olen myös sen, että on olemassa toimimattomia asioita, joille voi tehdä jotakin ja myös niitä, joille ei vain voi. Aikuisen ihmisen pitäisi vain osata erottaa nämä toisistaan, etteivät asiat menisi liian pitkälle ja liian solmuun.
Ei ole valmiiksi toisilleen sopivia ihmisiä olemassa. Ihmisten pitää aina tehdä työtä yhteisen parisuhteen eteen. On käytännössä ihan mahdotonta, että jotkut ihmiset olisivat niin kuin palapelin palat ja loksahtaisivat paikoilleen. Enempi se on niin, että alussa on toive palapelin yhteensopivista paloista, jotka sitten jossain vaiheessa huomataakin epäsopiviksi. Jos siinä vaiheessa työtä suhteen eteen ei nähdä tarpeelliseksi, kasvu erilleen alkaa ja ristiriidat hajoittavat lopulta hyvin alkaneen suhteen.
On sellainen toimimaton asia parisuhteessa, jolle ei voi tehdä mitään, vaikka kumpikin sitä haluaa parantaa? Mulle ei tule kyllä sellaista mieleen.
Omasta kokemuksesta voin mainita suoraan ainakin yhden, hyvin vakavan asian: alkoholi ja päihteet yleensä. Vaikka molemmilla oli halu tehdä asialle jotain, se vaan vei toisen ja kaatoi suhteen. Sille ei yksinkertaisesti voitu mitään, isosta tahdosta huolimatta.
On hyvin idealistista ja jopa hitusen lapsellista väittää, että kaikki asiat kahden ihmisen välillä on ratkaistavissa. Ei ole. Se on koettu ja se on myös hyvin sydäntä särkevällä tavalla nähty läheltä. On tahtoa tai ei, joskus ne asiat vain ovat vahvempia kuin mikään tahto tai tunne.
Ja eiköhän suurin ongelma tuossa toimimattomuudessa liene kuitenkin se, että vain toinen haluaa tehdä jotakin? Vain toiselle jokin juttu tuntuu pahalta, epämukavalta. Se on ainakin minun kokemukseni asiasta useaan kertaan, puolin ja toisin. Siitähän se toimimattomuus pääasiassa syntyykin.
..tahtoo käydä, että ihastusten ja rakastumisten kohteet ei ole yhtään samanlaisia kuin itse, jos nyt esim.arvoja miettii.mulle ainakin on tullut eteen aivan erilaisia kuin itse, ja tavallaan mielenkiintoista, ehkä alkais kyllästytää jos aina samaa mieltä yms.siinä sitä kipinää tulee kun väitellään..jos sitten muuten osataan olla ihmisiksi. ei sekään ole kiva että toinen on tossun alla ja toinen jyrää yli. jeps nämä taitaa olla ikuisuuskysymyksiä.itse kullekin;)
hänen pettämiseen, asuimme eri paikkakunnilla, juuri puhuttu yhteisestä tulevaisuudesta ja hän oli jo siinä vaiheessa tavannut tämän toisen..
en syytä ex:ää, enkä koe olevani syy erollemme,näin vain kävi. Kuitenkin hän on ihmisenä aivan loisto tyyppi(mutta ei tyttöystävänä;), vaikka suhteemme päättyikin näin,
tietenkin kaukorakkaus on erilaista kuin että asuisi samalla paikkakunnalla, kun paikkakunnat vaihtuvat tulee uusia kavereita ja ehkä niitä joita katsotaan pidempään kuin kavereita,
ei aina niitä eron syitä kannata miettiä kovin syvällisesti tai ainenkaan pitkään, helpointa olisi jos toisen kanssa pystyisi puhumaan asiasta ja käymään hänen kanssaan asian läpi..
kuin tahtoi. Hänen työnsä ja harrastuksensa, ystäväpiirinsä, itsekseen meneminen ja oleminen tulivat yleensä ensin. Ahkerilla ja pidetyillä ihmisillä tuppaa olemaan kiire ja menoja joiden lisäksi halutaan olla yksin. Parisuhteelle ei jää aikaa ellei sitä tietoisesti ota ja halua.
.. jos sen tietäisinkin - emme olisi ikinä eronneetkaan.
Syytän häntä. Syytän itseäni. Syytän meitä. Syytän heitä. Ja sillä saan vain lisää pahaa oloa sisälleni. Siksi olen päättänyt etten syytä enää ketään. En ketään, enkä mitään.
Se ei kuitenkaan tuo häntä, meitä, takaisin.
sukulaisiin. Jos meinaat saada turpaasi niiltä vain siksi että tämä toinen on rakastunut sinuun ja sinä rakastat myös häntä.
kaksi naista ei vain voi olla onnellisia yhdessä. sairasta touhua.
Varsinkin jos ei ole taustatukea itsellä, ja olet vasta herännyt omaan oikeaan rakkauteesi.
varma voitto sellaisille ryhmähivutuksella.
tietysti voin pohtia kuka voittaa sellaisessa. minä josta tulee alkoholisti aikaa myöten.
Mikään hinta ei ole liian kallis maksettavaksi.
ja nahisteluun kyllästyy rva möykkykin..
ihmissuhteen ihanat hetket. Päivä pari yhdessä tai tapaamisia, elämän jakamista silloin tällöin, tukemista, läheisyyttä, rakastelua, harrastuksia.
Tämä ihanuus silloin kun omaan elämään mahtui. Muulloin pakeneminen jonnekin. Tuntui vastuusta pakenemiselta, koko parisuhteen vastustamiselta, ei siitä ollut yhteiseksi elämäksi.
-alkoholismi --> pettäminen mun "ystävän" kanssa
-valehtelelu, ettei ole juoppo ja julkiset syyttelykohtaukset huutamalla kaupungilla.
- viikonloppujen vietto omien kavereitten kanssa
pääsääntöisesti.
- kännispäissään alkoi syyttelemään perusteettomasti mua, kun oltiin mun 5 kaverin kans samassa pöydässä.Eli julkinen nöyryyttäminen.
-sanoi ota vaatteet pois..otin .sanoi:Voi hel**** ja kerran ollessani käymässä sanoi, että kohta tulee toinen nainen käymään, jonka oli juuri tavannut.
- ihastui toiseen ja sanoi, ettei enää rakasta mua 8v jälkeen.Ei siitä ihastuksesta sitten mitään tullut.
- toisen osapuolen sekava elämäntilanne.Ei halunnut vakavaa suhdetta.
-Sovittiin suhteen säännöt. Sitten,kun minäkin rupesin niitä noudattamaan, ei toinen osapuoli kestänytkään.
- toisen osapuolen itseluottamuksen puute.
- kykenemättömyys empatiaan ja kommunikointivaikeudet.
- intiimimmän vaiheen alettua, ei halannut ,kun menin käymään.
-alkomahooli ja matkatyö
- itseluottamuksen puute
-paljastui psykopaatiksi
Halusin olla vapaa kuin taivaan lintu, liidellä kukasta kukkaan, vaikka kumppani oli mitä ihanin. No, sitäpä sitten kaduttiinkin eron jälkeen kun silmät aukesi...
Toisen eron syy oli lähinnä se, ettei seksielämä luistanut ollenkaan. Minä hyvin seksuaalinen, toinen lähinnä frigidi... Siitä tuli ylitsepääsemätön ongelma, enkä jaksanut enää...
Ja yhden eron syy se, että naiseni haikaili exänsä perään. Jätin ja he palasivat yhteen :)
Sen olen onneksi huomannut, että mitä enemmän suhteita on nyt takana, sitä viisaammaksi olen tullut ja olen tajunnut, että suhdetta tulee ihan oikeasti hoitaa eikä vain antaa kuolla omaan kurjuuteensa hitaasti kituen. Asioille yleensä löytyy ratkaisu kun vain jaksaa niitä käsitellä kumppaninsa kanssa.
seurusteltu saman ihmisen kanssa. Ainakin kuulosti niin kovin tutulta, plus että hän kertoili entisistä suhteistaan jotain, mikä sopisi sinun teksteihisi. Ja vaikkei oltaisikaan, niin tsemiä! Kyllä me vielä jotkut hyvätkin naiset löydetään!
-olliiv
..ei ole ollut pitkästyttävä - mutta varmasti rankka, kuinka olet jaksanutkaan? -- Voimia Sinulle
vaikka en kovasti huutelekkaan entisistä suhteista
uusille. Ehkä joskus papupata vaiheessa kännispäissä, jos joku ensin on kertonu omistaan.
Kaikkihan ovat olleet ihkuja, aikansa.
Kyllä maailmassa paljon hyviä naisia on.
Purkka huuleen ja vastatuuleen ;D
ja varmasti jokaisella on oma näkemyksensä erosta.
Noi oli tiivistettyjä syitä, mutta oikeestihan ero on hyvin monen asian summa.
Joo ei ole ollut tylsää ja paljon on tullut opittua.Ja ainahan vuoristoradassa on monttuja ja huippuja.Onneksi niitä huippuja enemmän.
Ja monttuun ei kannata jäädä, ei sitä tiedä mitä mutkan takaa löytyy.Aina se elämä jaksaa yllättää.
Värikästä syksyä sulle!