Olen 30v. finninahka, nainen, ja harkitsen Roaccutanin aloittamista. Aineenvaihduntani lienee kaikilta osin vilkas, olen hoikkeliini. Haluaisin teidän muiden aknea sairastavien kommentteja finniongelmaan nähden toisarvoiseksi jääneeseen milteipä sosiaaliseen vaivaani: peseytyminen ei ole mikään pikkujuttu. Ihoni uusiutuu sikavauhdilla ja jokainen suihkussakäynti vaatii LV-saippuaa, karkeaa sientä, paljon vettä, aikaa ja kanssaeläjien pinnaa. Vaihtaisin mielelläni köhnäkuulumisia kavereideni kanssa asiassa avartuakseni, mutta ketäpä normaali-ihoista kiinnostaisi puhua loputtomiin siitä, millaisia möykkyjä jollain kertyy kynsien alle, kun heillä itsellään ei nähtävästi kerry.
Olen yrittänyt sekä harventaa että tihentää suihkussakäyntiväliä, mutta tulos on sama, eli kuollutta nahkaa täytyy poistaa ensin välineellä (sieni / harja) ja loput sormin hankaamalla, ihoa pitkin rullaamalla. Vartissa olen ehtinyt käsitellä lähinnä vasta päänseutuni. Jos olosuhteiden vuoksi menee joskus puolikin viikkoa ilman sienellä raastamista (tulee siis käytyä nopeissa suihkuissa, esim. matkalla), iho pukkaa itse kuonansa kupruille seuraavassa paria minuuttia pidemmässä suihkussa. Ellei tuota kuonaa sitten kiltisti irrottele, se ilmenee kuivuttuaan mm. hilseen näköisenä lisävarusteena keholla. Maallikko voisi silloin todeta, että laitapa tuohon kohtaan kosteusrasvaa. Minä puolestani rapsuttelen edesmenneen marrasketeni lavuaarin päällä irti ja ihoni vaikuttaa - hmm - kosteutuneen.
Havainto vuoroin yököttää, vetää hiljaiseksi tai huolestuneeksi, koska vallitseva kulttuurimme viestittää, että ihminen voisi selvitä pelkillä pesunesteilläkin. Tai että ainakin pitäisi, tai iholle tapahtuu Jotain Pahaa. Ihonhoitoon liittyvät kirjoitukset kun esittävät kyseenalaistamatta, että saippuan käyttö on niiiin väärin. (Toisaalta - miksiköhän saippuaa myydään?)
Vartaloa enemmän hienosäätöä vaativat kasvoni ja korvantaustan seudut. On pakko hangata kasvoharjalla saippualla pari kertaa peräkkäin vähintään 2 pv välein, tai naama alkaa kilpistyä panssarinahaksi, hilseillä eri kokoisina laattoina mm. nenänvarresta ja hautoa entistä enemmän mustapäitä.
Pesutyylilläni voin jatkaa elämää, mutta homma käy työstä ja välineurheilusta. Yhteissaunojaiset eivät ole nautinnollisia, koska vartalon kuuraaminen on vielä kesken kun muut ovat jo pukemassa. Enkä usko, että pesisin liikaa, koska jos pesen vähemmän, jään yksinkertaisesti likaiseksi ja löydän kuonasession seuraavalla kerralla sitäkin työläämpänä edestäni. Ihoni siis selvästi vaatii mekaanisen tehopesun, koska muutaman tunnin ajan kuurauksen jälkeen se tuntuu levolliselta ja hengittävältä, päinvastoin kuin jos käyttäisin suihkugeeliä tms.
Ajattelen kateellisena muinaisia roomalaisia kylpylöitä, joissa kaapijat poistivat kuonaa selkänahoista. Ja onhan suomessakin ollut tarvetta kylvettäjille. Ah, helpottava ajatus, ei sittenkään yksinomaan minun keksintöni. Mutta onko yhä nykyään olemassa kaltaisiani superkuonaajia ja millaiseksi koette peseytymisenne?
Ps. Älkää muuten suositelko kuorintavoidetta tai suositelkaa jotain hyvää tiettyä. Kokemuksieni mukaan kuorintavoiteen aiheuttaman "kuorinnan" jälkikuorintaan tarvitaan yllä kuvailtuja tehotoimenpiteitä. Eli vaikutus on jotakuinkin sama kuin jos yrittäisi kaapia lattialle kaatuneen tomusokeripaketin sisällön harvalla kammalla.
Ihon tukkeutumista ja tulehtumista pesu-urakointi EI poista. Käytän päivän mittaan puolesta tunnista tuntiin märkä- ja mustapäiden puristeluun kasvoista, selästä ja rinnuksista. Se ärsyttää joitain niistä, mutta joitain se parantaa. Jos olen muutaman päivän puristelematta, esim. otsani on täynnä ihomatoja, enkä ole toistaiseksi saanut yhtään ainutta tulemaan ulos tai sulamaan pois itsestään. Monenlaisia taltutusaineita olen kokeillut, mutta tokihan niitäkin saa suositella kellä hyviä kokemuksia on. Myös ruokavalion osuus akneen kiinnostaa, mutta koska parhaani nytkin teen, en lähde siitä uskomuksesta, että toivoa sillä saralla olisi näkyvissä.
Vähärasvaista alkusyksyä!
Odottelen kiinnostuneena kommenttejanne...
Olen yrittänyt sekä harventaa että tihentää suihkussakäyntiväliä, mutta tulos on sama, eli kuollutta nahkaa täytyy poistaa ensin välineellä (sieni / harja) ja loput sormin hankaamalla, ihoa pitkin rullaamalla. Vartissa olen ehtinyt käsitellä lähinnä vasta päänseutuni. Jos olosuhteiden vuoksi menee joskus puolikin viikkoa ilman sienellä raastamista (tulee siis käytyä nopeissa suihkuissa, esim. matkalla), iho pukkaa itse kuonansa kupruille seuraavassa paria minuuttia pidemmässä suihkussa. Ellei tuota kuonaa sitten kiltisti irrottele, se ilmenee kuivuttuaan mm. hilseen näköisenä lisävarusteena keholla. Maallikko voisi silloin todeta, että laitapa tuohon kohtaan kosteusrasvaa. Minä puolestani rapsuttelen edesmenneen marrasketeni lavuaarin päällä irti ja ihoni vaikuttaa - hmm - kosteutuneen.
Havainto vuoroin yököttää, vetää hiljaiseksi tai huolestuneeksi, koska vallitseva kulttuurimme viestittää, että ihminen voisi selvitä pelkillä pesunesteilläkin. Tai että ainakin pitäisi, tai iholle tapahtuu Jotain Pahaa. Ihonhoitoon liittyvät kirjoitukset kun esittävät kyseenalaistamatta, että saippuan käyttö on niiiin väärin. (Toisaalta - miksiköhän saippuaa myydään?)
Vartaloa enemmän hienosäätöä vaativat kasvoni ja korvantaustan seudut. On pakko hangata kasvoharjalla saippualla pari kertaa peräkkäin vähintään 2 pv välein, tai naama alkaa kilpistyä panssarinahaksi, hilseillä eri kokoisina laattoina mm. nenänvarresta ja hautoa entistä enemmän mustapäitä.
Pesutyylilläni voin jatkaa elämää, mutta homma käy työstä ja välineurheilusta. Yhteissaunojaiset eivät ole nautinnollisia, koska vartalon kuuraaminen on vielä kesken kun muut ovat jo pukemassa. Enkä usko, että pesisin liikaa, koska jos pesen vähemmän, jään yksinkertaisesti likaiseksi ja löydän kuonasession seuraavalla kerralla sitäkin työläämpänä edestäni. Ihoni siis selvästi vaatii mekaanisen tehopesun, koska muutaman tunnin ajan kuurauksen jälkeen se tuntuu levolliselta ja hengittävältä, päinvastoin kuin jos käyttäisin suihkugeeliä tms.
Ajattelen kateellisena muinaisia roomalaisia kylpylöitä, joissa kaapijat poistivat kuonaa selkänahoista. Ja onhan suomessakin ollut tarvetta kylvettäjille. Ah, helpottava ajatus, ei sittenkään yksinomaan minun keksintöni. Mutta onko yhä nykyään olemassa kaltaisiani superkuonaajia ja millaiseksi koette peseytymisenne?
Ps. Älkää muuten suositelko kuorintavoidetta tai suositelkaa jotain hyvää tiettyä. Kokemuksieni mukaan kuorintavoiteen aiheuttaman "kuorinnan" jälkikuorintaan tarvitaan yllä kuvailtuja tehotoimenpiteitä. Eli vaikutus on jotakuinkin sama kuin jos yrittäisi kaapia lattialle kaatuneen tomusokeripaketin sisällön harvalla kammalla.
Ihon tukkeutumista ja tulehtumista pesu-urakointi EI poista. Käytän päivän mittaan puolesta tunnista tuntiin märkä- ja mustapäiden puristeluun kasvoista, selästä ja rinnuksista. Se ärsyttää joitain niistä, mutta joitain se parantaa. Jos olen muutaman päivän puristelematta, esim. otsani on täynnä ihomatoja, enkä ole toistaiseksi saanut yhtään ainutta tulemaan ulos tai sulamaan pois itsestään. Monenlaisia taltutusaineita olen kokeillut, mutta tokihan niitäkin saa suositella kellä hyviä kokemuksia on. Myös ruokavalion osuus akneen kiinnostaa, mutta koska parhaani nytkin teen, en lähde siitä uskomuksesta, että toivoa sillä saralla olisi näkyvissä.
Vähärasvaista alkusyksyä!
Odottelen kiinnostuneena kommenttejanne...
Vastaukset 8
Vanhimmat
mitä soopaa..kylläpä on ihmisen elämä VAIKEAA!! mitenköhän tämäkin teksti liittyy tälle palstalle,ehkä viiminen kappale liitty hivenen akneen,loput olikin valittelua pesemisen ongelmista ja ihosi nopeasta uusiutumisesta...
Arvoisa ”Voi luoja” ja muut mahdolliset palstapoliisit! Jos tiedätte palstan, jolle kirjoitukseni otollisemmin sopisi, olkaa ystävälliset ja kertokaa. Kaipasin kommentteja, joten tulkitsen kirjoituksen siten, että vastaavanlaisia kokemuksia ei ”Voi luoja”:lla ole. Hyvä niin. Olisihan asian toki fiksustikin voinut ilmaista. Teitä normaalipesijöitä on varmasti enemmistö ja solvauksia tällä palstalla kirjoittavia onneksi vähemmistö. Odotan siis edelleen ihan oikeita kommentteja! :)
Ole itselläsi iho-ongelmia?
..kuin sinun tekstisi. Jos sinulla ei ole mitään hyvää sanottavaa, pidä ystävällisesti suusi kiinni ja lue sinua älykkäämpien kommentteja.
Muistan itse aikaa, jolloin pesin yhtä vimmatusti kuin sinä. Tosin minun ongelma-alueitani olivat vain kasvot ja päänahka. Ja ovat edelleen.
Minäkin olin vannoutunut "kuuraaja", eli en tuntenut, että olin puhdas ilman kunnon karkeaa sientä tai harjaa. Lopulta aloin kuunnella ihotautilääkäriäni, joka kertoi, että samalla kun kuuraat ne liat pois, kuuraat myös kaikki parantavat bakteerit ja ihon suojakerrokset.
Pesen edelleen samoilla aineilla kuin ennenkin, mutta en enää kuuraa ja hankaa. Näppyjä tulee edelleen, mutta huomattavasti vähemmän kuin ennen, ja iho kokonaisuudessaan on rauhoittunut.
En itse ole kokeilluta roaa, mutta sinulla tuntuu olevan sen verran paha tapaus, että voisi olla ihan hyvä kokeilla. Ihotautilekurille täytyy yleensä jonottaa ainakin pari viikkoa. Kokeilepa huviksesi sen aikaa siten, että peset niin kuin ennenkin, mutta ilman harjoja ja muita ihonraapijoita. Aluksi voi olo tuntua "likaiselta", mutta väitän että olosi paranee, kun annat poisraapimasi ihon suojakerroksen tervehtyä.
Mä kans luulisisin että sellainen ns normaali peseminen olis nyt ennen kuin saat ajan ihotautilääkärille se paras vaihtoehto.
Sulla voi olla tietty myös jokin ihosairaus joka uusii ihoasia normaalia nopeampaa, en tiedä.
Mutta kohtuus kaikessa, johan sulla hermotkin menee riekaleiksi, kun on suihkussa käynti noin tukalaa ja týöteliästä puuhaa.
Toivon tsemppii ja pikaista aikaa lääkärille, että syy selviää ja saat normaalin suihkuseremonian sinäkin himokuuraaja.
Roa sitten valitettavasti vaan pahentaa ongelmaasi, sillä se uusii ihoa minun mielestäni nopeammin kun se muuten uusiutuisi. Mielestäni tuollainen ihon kuoriutuminen ei ole normaalia, oletko käynyt ihotautulääkärillä analysoimassa ihoasi?? Ja käytäthän ihovoiteita?? Mitä enemmän ihoa kuorit niin sitä nopeammin se uusiutuu ja olet kierteessä. kokeilepa kuoria vaikka aluksi joka toinen pesukerta ja laitat JOKA kerta kunnolliset rasvat iholle niin se voisi normalisoitua ellei sinulla sitten ole jotakin ihosairautta joka tuollaista aiheuttaa!! Mielestäni jokapäiväinen ihon pintakerrosten poistaminen ei voi olla kuin pahaksi ihon hyvinvointia ajatellen. JA MUISTA NE IHORASVAT!!!
Puitte sanoiksi jotain sellaista, jota olen itsekin aina halunnut uskoa oikeaksi. Oli myös hienoa kuulla, että jollain, jolla on ollut samanlainen pesutyyli, iho on rauhoittunut.
Eli täytyypä varata aika lääkäriin ja vähentää kuorimista sitä odotellessa. Voi sitten ainakin vastaantotolla kertoa, mitä eroa iho huomaa pesutaktiikoissa A ja B.
Kiitos, kiitos ja jatketaan paranemista!