Admata??

Kiitos linkistä.

Laittamassasi linkissä on tyypillisiä VT:n kohtia, joita pidetään ennustuksina Jeesuksesta. Kun niitä kuitenkin tarkemmin tarkastelee, niin huomaa että ne ovat melkolailla tekemällä tehtyjä, eivätkä ennusta Jeesusta lainkaan tai ainakaan luotettavasti. Monet kun ovat jopa mahdottomia sovittaa Jeesukseen.

Tässä muutama esimerkki linkin Jeesus-ennustuksista:

"1. Mooseksen kirja 17:19 "Jumala sanoi: "Vaimosi Saara synnyttää sinulle pojan, ja sinun tulee antaa hänelle nimeksi Iisak. Minä pidän voimassa liiton myös hänen kanssaan, ja se pysyy ikuisesti voimassa hänen jälkeläistensäkin kanssa.""

Suurin osa juutalaisista voi pitää itseään Iisakin jälkeläisenä. Kohta kertoo kuinka Jumalan ensimmäinen liitto on IKUISESTI voimassa. Kuitenkin UT:n mukaan Jumala teki Jeesuksessa uuden liiton? Tästä Uudesta liitosta ei ole lainkaan mainintaa VT:ssa, jossa useassa paikassa kerrotaan ensimmäisen liiton olevan ikuisesti voimassa.

"Tähti nousee Jaakobin keskeltä, valtiaan sauva Israelista. Se murskaa Moabin ohimot, kaikkien Setin jälkeläisten kallot."

Jeesus ei murskannut ketään, vaan päinvastoin esti porton kivittämisen. Kohta kertoo kuinka VT:ssa juutalaiset odottivat sotilasjohtajaa messiaakseen. Tällainenhan Jeesus nimenomaan ei ollut.

" "Ei siirry valtikka pois Juudalta, ei käskijän sauva hänen suvultaan. Hänen heimostaan on tuleva se, jolla on valta, häntä kansat tottelevat.""

Jälleen maallista hallitsijaa kuvaava kohta, jota ei voi Jeesukseen sovittaa.

"Mutta sinun keskuudestasi nousee Israelille hallitsija. Hänen juurensa ovat muinaisuudessa, ikiaikojen takana.""

Jälleen maallista hallitsijaa kuvaava kohta

"Hoosea 11:1 "Kun Israel oli nuori, rakastin minä sitä, ja Egyptistä minä kutsuin poikani."

Matteus 2:14 "Niin hän nousi, otti yöllä lapsen ja hänen äitinsä ja lähti Egyptiin."

Jahas, eli lankesiko Jeesus sitten epäjumaliin, kun seuraavassa Hoosea 11:2 kerrotaan jatkoa Egyptistä kutsumiselle:

"Sitten Israel kuuli muita kutsuja ja kääntyi pois. Se uhrasi baaleille, poltti uhreja kivipatsaille."

Eli Juutalaisten kokemasta egyptin orjuudesta yritetään tehdä ennustus Jeesuksesta...

Ei voi kuin ihmetellä että kuinkahan sinisilmäisinä tuon linkin tekijät oikein ihmisiä pitävät? Kun "pitämättömät todisteet" VT:n Jeesuksen ennustamisesta ovat tuota luokkaa, niin ei valitettavasti voi kuin ihmetellä...

admata. kirjoitti:

Kiitos linkistä.

Laittamassasi linkissä on tyypillisiä VT:n kohtia, joita pidetään ennustuksina Jeesuksesta. Kun niitä kuitenkin tarkemmin tarkastelee, niin huomaa että ne ovat melkolailla tekemällä tehtyjä, eivätkä ennusta Jeesusta lainkaan tai ainakaan luotettavasti. Monet kun ovat jopa mahdottomia sovittaa Jeesukseen.

Tässä muutama esimerkki linkin Jeesus-ennustuksista:

"1. Mooseksen kirja 17:19 "Jumala sanoi: "Vaimosi Saara synnyttää sinulle pojan, ja sinun tulee antaa hänelle nimeksi Iisak. Minä pidän voimassa liiton myös hänen kanssaan, ja se pysyy ikuisesti voimassa hänen jälkeläistensäkin kanssa.""

Suurin osa juutalaisista voi pitää itseään Iisakin jälkeläisenä. Kohta kertoo kuinka Jumalan ensimmäinen liitto on IKUISESTI voimassa. Kuitenkin UT:n mukaan Jumala teki Jeesuksessa uuden liiton? Tästä Uudesta liitosta ei ole lainkaan mainintaa VT:ssa, jossa useassa paikassa kerrotaan ensimmäisen liiton olevan ikuisesti voimassa.

"Tähti nousee Jaakobin keskeltä, valtiaan sauva Israelista. Se murskaa Moabin ohimot, kaikkien Setin jälkeläisten kallot."

Jeesus ei murskannut ketään, vaan päinvastoin esti porton kivittämisen. Kohta kertoo kuinka VT:ssa juutalaiset odottivat sotilasjohtajaa messiaakseen. Tällainenhan Jeesus nimenomaan ei ollut.

" "Ei siirry valtikka pois Juudalta, ei käskijän sauva hänen suvultaan. Hänen heimostaan on tuleva se, jolla on valta, häntä kansat tottelevat.""

Jälleen maallista hallitsijaa kuvaava kohta, jota ei voi Jeesukseen sovittaa.

"Mutta sinun keskuudestasi nousee Israelille hallitsija. Hänen juurensa ovat muinaisuudessa, ikiaikojen takana.""

Jälleen maallista hallitsijaa kuvaava kohta

"Hoosea 11:1 "Kun Israel oli nuori, rakastin minä sitä, ja Egyptistä minä kutsuin poikani."

Matteus 2:14 "Niin hän nousi, otti yöllä lapsen ja hänen äitinsä ja lähti Egyptiin."

Jahas, eli lankesiko Jeesus sitten epäjumaliin, kun seuraavassa Hoosea 11:2 kerrotaan jatkoa Egyptistä kutsumiselle:

"Sitten Israel kuuli muita kutsuja ja kääntyi pois. Se uhrasi baaleille, poltti uhreja kivipatsaille."

Eli Juutalaisten kokemasta egyptin orjuudesta yritetään tehdä ennustus Jeesuksesta...

Ei voi kuin ihmetellä että kuinkahan sinisilmäisinä tuon linkin tekijät oikein ihmisiä pitävät? Kun "pitämättömät todisteet" VT:n Jeesuksen ennustamisesta ovat tuota luokkaa, niin ei valitettavasti voi kuin ihmetellä...

Lue lisää

Tässä linkki, jossa kerrotaan Vanhasta Testamentista (ja vanhasta ja uudesta liitosta). Itse olen jokseenkin samaa mieltä kirjoittajan kanssa:

http://66.249.93.104/search?q=cache:sgjtnDL8dLQJ:www.sro.fi/seurakuntakoulu/oppimateriaali/VT-05/Vt_yleista1.DOC vanha testamentti jeesus&hl=fi

Ja Moabin ohimoiden murskaamisesta:

Moab merkitsee minun mielestäni vertauskuvallisesti Saatanaa, jonka Jeesus Kristus totisesti murskaa.

Sitten nämä:

"Ei siirry valtikka pois Juudalta, ei käskijän sauva hänen suvultaan. Hänen heimostaan on tuleva se, jolla on valta, häntä kansat tottelevat."

"Mutta sinun keskuudestasi nousee Israelille hallitsija. Hänen juurensa ovat muinaisuudessa, ikiaikojen takana."

Tässä tarkoitetaan lähinnä sitä, että Jeesuksesta on tuleva Taivaan valtakunnan hallitsija, ei maallinen.

Sitten Egypti ja Jeesus:

Tästä en osaa sanoa mitään, ei ole kyllä minullekaan tullut mieleen, että juutalaisten orjuus Egyptissä ennustaisi mitään Jeesuksesta.

SleeplessNight kirjoitti:

Tässä linkki, jossa kerrotaan Vanhasta Testamentista (ja vanhasta ja uudesta liitosta). Itse olen jokseenkin samaa mieltä kirjoittajan kanssa:

http://66.249.93.104/search?q=cache:sgjtnDL8dLQJ:www.sro.fi/seurakuntakoulu/oppimateriaali/VT-05/Vt_yleista1.DOC vanha testamentti jeesus&hl=fi

Ja Moabin ohimoiden murskaamisesta:

Moab merkitsee minun mielestäni vertauskuvallisesti Saatanaa, jonka Jeesus Kristus totisesti murskaa.

Sitten nämä:

"Ei siirry valtikka pois Juudalta, ei käskijän sauva hänen suvultaan. Hänen heimostaan on tuleva se, jolla on valta, häntä kansat tottelevat."

"Mutta sinun keskuudestasi nousee Israelille hallitsija. Hänen juurensa ovat muinaisuudessa, ikiaikojen takana."

Tässä tarkoitetaan lähinnä sitä, että Jeesuksesta on tuleva Taivaan valtakunnan hallitsija, ei maallinen.

Sitten Egypti ja Jeesus:

Tästä en osaa sanoa mitään, ei ole kyllä minullekaan tullut mieleen, että juutalaisten orjuus Egyptissä ennustaisi mitään Jeesuksesta.

Lue lisää

...Joka periytyi Lootin vanhemmasta tyttärestä, mikä makasi isänsä kanssa saadakseen lapsen. Nämä Jumala oli nähnyt hyväksi pelastaa Sodoman kaupungin hävitykseltä. (1. Moos. 19:37 )

>>
Moab merkitsee minun mielestäni vertauskuvallisesti Saatanaa, jonka Jeesus Kristus totisesti murskaa.
>>

Melkoisen tekemällä tehty tulkinta tällöin kun kyseessä on juutalaisten naapurikansa, joiden kanssa sotimisesta VT:ssä on paljon juttua. On hieman epäuskottavaa että ennustus naapurikansan murskaamisesta tarkoittaisikin tällöin saatanaa...

Jeremia 48 ennustaa nimenomaan Moabin loppua kansana:

"15 Moab hävitetään, sen kaupungit valloitetaan, sen parhaat nuorukaiset joutuvat teuraaksi. Näin sanoo Kuningas, Herra Sebaot on hänen nimensä.
16 Moab on jo tuhon partaalla, sen loppu lähestyy nopeasti.
17 Itkekää sen kohtaloa, kaikki naapurit, itkekää kaikki, jotka Moabin tunnette! Valittakaa: "Murtunut on vahva valtikka, loistava käskijän sauva!"

"26 "Juottakaa Moab juovuksiin, niin että se oksentelee ja joutuu itse naurunalaiseksi. Se on ylvästellyt Herraa vastaan! [Jer. 25:15]
27 Israelia se on pitänyt pilkkanaan, niin kuin pilkataan varkaita, jotka saadaan kiinni itse teosta. Aina kun moabilaiset ovat puhuneet Israelista, he ovat pudistelleet päätään ivallisesti.""

Tuon viholliskansan "kallojen murskaajaksi" odotettiin ja ennustettiin messiasta. Ei sitä voi Jeesukseen sovittaa, eikä todellisesta naapurikansasta voi tehdä yhtäkkiä vertauskuvainnollista saatanaa.

Jos minä ennustaisin presidenttiä, joka murskaa Venäjän ja tuo palautetut alueet takaisin, niin epäuskottava selitys olisi että tarkoitinkin saarnamiestä, joka murskaa Saatanan vallan ja voittaa sille menetetyt sielut takaisin...

Sinänsä sitten voidaan kysyä että mistä suhtautuminen VT:hen merkitsee? Eikö tärkeintä ole uskoa Jeesukseen? Mielestäni UT riittää siihen vallan mainiosti ilman varsin erilaisesta Israelin Jumalasta ja kansan historiasta kertovaa VT:ta.

admata. kirjoitti:

...Joka periytyi Lootin vanhemmasta tyttärestä, mikä makasi isänsä kanssa saadakseen lapsen. Nämä Jumala oli nähnyt hyväksi pelastaa Sodoman kaupungin hävitykseltä. (1. Moos. 19:37 )

>>
Moab merkitsee minun mielestäni vertauskuvallisesti Saatanaa, jonka Jeesus Kristus totisesti murskaa.
>>

Melkoisen tekemällä tehty tulkinta tällöin kun kyseessä on juutalaisten naapurikansa, joiden kanssa sotimisesta VT:ssä on paljon juttua. On hieman epäuskottavaa että ennustus naapurikansan murskaamisesta tarkoittaisikin tällöin saatanaa...

Jeremia 48 ennustaa nimenomaan Moabin loppua kansana:

"15 Moab hävitetään, sen kaupungit valloitetaan, sen parhaat nuorukaiset joutuvat teuraaksi. Näin sanoo Kuningas, Herra Sebaot on hänen nimensä.
16 Moab on jo tuhon partaalla, sen loppu lähestyy nopeasti.
17 Itkekää sen kohtaloa, kaikki naapurit, itkekää kaikki, jotka Moabin tunnette! Valittakaa: "Murtunut on vahva valtikka, loistava käskijän sauva!"

"26 "Juottakaa Moab juovuksiin, niin että se oksentelee ja joutuu itse naurunalaiseksi. Se on ylvästellyt Herraa vastaan! [Jer. 25:15]
27 Israelia se on pitänyt pilkkanaan, niin kuin pilkataan varkaita, jotka saadaan kiinni itse teosta. Aina kun moabilaiset ovat puhuneet Israelista, he ovat pudistelleet päätään ivallisesti.""

Tuon viholliskansan "kallojen murskaajaksi" odotettiin ja ennustettiin messiasta. Ei sitä voi Jeesukseen sovittaa, eikä todellisesta naapurikansasta voi tehdä yhtäkkiä vertauskuvainnollista saatanaa.

Jos minä ennustaisin presidenttiä, joka murskaa Venäjän ja tuo palautetut alueet takaisin, niin epäuskottava selitys olisi että tarkoitinkin saarnamiestä, joka murskaa Saatanan vallan ja voittaa sille menetetyt sielut takaisin...

Sinänsä sitten voidaan kysyä että mistä suhtautuminen VT:hen merkitsee? Eikö tärkeintä ole uskoa Jeesukseen? Mielestäni UT riittää siihen vallan mainiosti ilman varsin erilaisesta Israelin Jumalasta ja kansan historiasta kertovaa VT:ta.

Lue lisää

Tässä on selitetty tuosta Moabista (paljon paremmin kuin itse osasin selittää):

http://www.tscpulpitseries.org/finnish/ts040126.htm

Kuten aiemmin kerroin, en ennen uskonut VT:a todeksi; se oli mielestäni UT:n kanssa ristiriidassa ja sen tekstiä oli vaikea ymmärtää. Kysyin eräältä kristityltä, voinko pelastua, jos en usko, että VT on Jumalan sanaa. Hän vastasi: Voit, usko Jeesukseen riittää.

Kyllä, Jeesuksen sovitustyö on koko Raamatun perusta. Myös VT:n. VT kuvaa hyvin vertauskuvallisesti tulevaa: Jeesusta Kristusta, samalla se on tietenkin myös juutalaisten historiaa (Jeesuskin oli juutalainen).

Voiko asian selvemmin profetioida, kuin Jesaja on tehnyt.

Uudesta testamentista kirjoitti:

Voiko asian selvemmin profetioida, kuin Jesaja on tehnyt.

Jesaja 7:14 "Sen tähden Herra antaa itse teille merkin: neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel."       Matteus 1:18 "Jeesuksen Kristuksen syntymä tapahtui näin. Maria, Jeesuksen äiti, oli kihlattu Joosefille. Ennen kuin heidän liittonsa oli vahvistettu, kävi ilmi, että Maria, Pyhän Hengen vaikutuksesta, oli raskaana."

mutta tässä itse lainaus kirjoitti:

Jesaja 7:14 "Sen tähden Herra antaa itse teille merkin: neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel."       Matteus 1:18 "Jeesuksen Kristuksen syntymä tapahtui näin. Maria, Jeesuksen äiti, oli kihlattu Joosefille. Ennen kuin heidän liittonsa oli vahvistettu, kävi ilmi, että Maria, Pyhän Hengen vaikutuksesta, oli raskaana."

Lue lisää

Kieltämättä Jesajan jutuissa on paljon sellaisia, mitä voi Jeesukseen sovittaa mutta myös sellaista mitä Jeesukseen ei voi sovittaa.

>>
Jesaja 7:14 "Sen tähden Herra antaa itse teille merkin: neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel."
>>

Tarinat ja ennustukset neitseistä syntyneistä Jumalan pojista tai Jumalan ikarnaatioista ovat tavattoman yleisiä. Itse asiassa Egyptissä palveltiin sellaisia, joten ei ole ihme että myös Jesaja ennustaa sellaisesta.

Paljon muutakin Jeesukseen hyvin sovitettavaa Jesaja kertoo, mutta myös sellaista mitä Jeesukseen on vaikea sovittaa:

Jesaja 53:3
"Hyljeksitty hän oli, ihmisten torjuma, kipujen mies, sairauden tuttava, josta kaikki käänsivät katseensa pois."

Missään UT:ssa ei mainittu että Jeesus olisi sairastellut paljon. Hänhän päinvastoin itse paransi paljon sairaita.

Huomattavaa kaikissa näissä ennustuksissa on monet UT:n kohtien lisämaininnat, "Jotta tapahtuisi kuin oli ennustettu"... Noista herää kysymys että tapahtuiko todella niin, vai lisättiinkö kohdat jälkikäteen jotta Jeesus saataisiin helposti sovitettua VT:n ennustuksiin...

Jeesuksen opetuslapsethan olivat juutalaisia, jotka tunsivat kirjoitukset joissa messiaasta ennustettiin. Vaikka Jeesusta ei voitukaan pitää odotettuna ja ennustettuna maallisena hallitsijana, niin kenties yritettiin sovittaa muita kohtia mahdollisuuksien mukaan...

Ei sillä etteikö myös todellisia Jeesuksesta ennustaneita voisi VT:n kirjoitusten seassa olla, mutta kun katsoo VT:n ennustuksia kokonaisuutena, niin ei voi muuta kuin todeta että pieleen ovat menneet ainakin Jeesuksen osalta.

admata. kirjoitti:

Kieltämättä Jesajan jutuissa on paljon sellaisia, mitä voi Jeesukseen sovittaa mutta myös sellaista mitä Jeesukseen ei voi sovittaa.

>>
Jesaja 7:14 "Sen tähden Herra antaa itse teille merkin: neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel."
>>

Tarinat ja ennustukset neitseistä syntyneistä Jumalan pojista tai Jumalan ikarnaatioista ovat tavattoman yleisiä. Itse asiassa Egyptissä palveltiin sellaisia, joten ei ole ihme että myös Jesaja ennustaa sellaisesta.

Paljon muutakin Jeesukseen hyvin sovitettavaa Jesaja kertoo, mutta myös sellaista mitä Jeesukseen on vaikea sovittaa:

Jesaja 53:3
"Hyljeksitty hän oli, ihmisten torjuma, kipujen mies, sairauden tuttava, josta kaikki käänsivät katseensa pois."

Missään UT:ssa ei mainittu että Jeesus olisi sairastellut paljon. Hänhän päinvastoin itse paransi paljon sairaita.

Huomattavaa kaikissa näissä ennustuksissa on monet UT:n kohtien lisämaininnat, "Jotta tapahtuisi kuin oli ennustettu"... Noista herää kysymys että tapahtuiko todella niin, vai lisättiinkö kohdat jälkikäteen jotta Jeesus saataisiin helposti sovitettua VT:n ennustuksiin...

Jeesuksen opetuslapsethan olivat juutalaisia, jotka tunsivat kirjoitukset joissa messiaasta ennustettiin. Vaikka Jeesusta ei voitukaan pitää odotettuna ja ennustettuna maallisena hallitsijana, niin kenties yritettiin sovittaa muita kohtia mahdollisuuksien mukaan...

Ei sillä etteikö myös todellisia Jeesuksesta ennustaneita voisi VT:n kirjoitusten seassa olla, mutta kun katsoo VT:n ennustuksia kokonaisuutena, niin ei voi muuta kuin todeta että pieleen ovat menneet ainakin Jeesuksen osalta.

Lue lisää

Jesaja 53:3
"Hyljeksitty hän oli, ihmisten torjuma, kipujen mies, sairauden tuttava, josta kaikki käänsivät katseensa pois."
Minusta Jeesus oli hyljeksitty ja torjuttu omiensa, juutalaisten keskuudessa ja on sitä vielä nykyäänkin.
Kipujen ja sairauksien tuttava hän varmasti oli, sillä Raamattuhan kertoo kuinka monia sairaita Jeesus paransi sairauksistaan.
Olen käsittänyt näin, että kun Jeesus oli tuomittu ja hän kantoi ristiänsä Golgatalle, eivät ihmiset tohtineet katsoa Jeesusta silmiin, vaan käänsivät katseensa pois. Valitettavasti olisin itsekkin tehnyt samoin.

mutta tässä itse lainaus kirjoitti:

Jesaja 7:14 "Sen tähden Herra antaa itse teille merkin: neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel."       Matteus 1:18 "Jeesuksen Kristuksen syntymä tapahtui näin. Maria, Jeesuksen äiti, oli kihlattu Joosefille. Ennen kuin heidän liittonsa oli vahvistettu, kävi ilmi, että Maria, Pyhän Hengen vaikutuksesta, oli raskaana."

Lue lisää

"kävi ilmi, että Maria, Pyhän Hengen vaikutuksesta, oli raskaana."

ACIM:ssa tämä tulee myös esille:

"I am the manifestation of the Holy Spirit, and when you see me it will be because you have invited him."



http://acim.home.att.net/text-12-07.html


"Jesus is the manifestation of the Holy Spirit, Whom he called down upon the earth after he ascended into Heaven, or became completely identified with the Christ, the Son of God as He created Him."

http://www.pyramus.com/acim/WcompanionL12.htm

admata. kirjoitti:

Kieltämättä Jesajan jutuissa on paljon sellaisia, mitä voi Jeesukseen sovittaa mutta myös sellaista mitä Jeesukseen ei voi sovittaa.

>>
Jesaja 7:14 "Sen tähden Herra antaa itse teille merkin: neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel."
>>

Tarinat ja ennustukset neitseistä syntyneistä Jumalan pojista tai Jumalan ikarnaatioista ovat tavattoman yleisiä. Itse asiassa Egyptissä palveltiin sellaisia, joten ei ole ihme että myös Jesaja ennustaa sellaisesta.

Paljon muutakin Jeesukseen hyvin sovitettavaa Jesaja kertoo, mutta myös sellaista mitä Jeesukseen on vaikea sovittaa:

Jesaja 53:3
"Hyljeksitty hän oli, ihmisten torjuma, kipujen mies, sairauden tuttava, josta kaikki käänsivät katseensa pois."

Missään UT:ssa ei mainittu että Jeesus olisi sairastellut paljon. Hänhän päinvastoin itse paransi paljon sairaita.

Huomattavaa kaikissa näissä ennustuksissa on monet UT:n kohtien lisämaininnat, "Jotta tapahtuisi kuin oli ennustettu"... Noista herää kysymys että tapahtuiko todella niin, vai lisättiinkö kohdat jälkikäteen jotta Jeesus saataisiin helposti sovitettua VT:n ennustuksiin...

Jeesuksen opetuslapsethan olivat juutalaisia, jotka tunsivat kirjoitukset joissa messiaasta ennustettiin. Vaikka Jeesusta ei voitukaan pitää odotettuna ja ennustettuna maallisena hallitsijana, niin kenties yritettiin sovittaa muita kohtia mahdollisuuksien mukaan...

Ei sillä etteikö myös todellisia Jeesuksesta ennustaneita voisi VT:n kirjoitusten seassa olla, mutta kun katsoo VT:n ennustuksia kokonaisuutena, niin ei voi muuta kuin todeta että pieleen ovat menneet ainakin Jeesuksen osalta.

Lue lisää

vaan käyttää sana almah joka kertoo naisen iän , mutta ei kerro mitään naisen seksuaalisesta kokemuksesta. Toiseksen sanan almah edessä on määrätty artikkeli, joten nuori nainen on tunnettu. Kolmanneksi verbi ei ole "tulee raskaaksi" vaan on alkukielessä menneessä muodossa "on tullut raskaaksi". Ja jos vielä vaivautuu lukemaan koko kappaleen huomaa että kyseessä on hallitsevalle kuninkaalle annettavasta merkistä, jotta tämä ei tekisi ulkopoliittista virhettä liittoutumalla Syyrian kuninkaan kanssa. Merkistä joka näkyy satojen vuosien kuluttua ei ole paljon hyötyä.

Olet oikeassa että Jeesukseen hänen kannattajansa yrittivät urakalla sovittaa "ennustuksia" VT:stä, usein sellaisiakin jotka eivät edes olleet ennustuksia mistään vaan oman aikansa tapahtumakuvauksia. juuri tämä "neitsyt" on niistä yksi.

Ymmärsin tekstistäsi, ettet usko Jeesuksen kuolleen ristillä (korjaa jos olen väärässä).

Itse uskon, että Jeesus kuoli ristillä meidän syntiemme tähden. Eikö tämä osoita Jumalalta suurta rakkautta ihmisiä kohtaan: Jumala tuli ihmiseksi ja kuoli ristillä puolestamme. Hän kantoi meidän syntimme, uhrautui puolestamme. Niin, ja tietysti Jeesus myös voitti kuoleman. Jokainen, joka Jeesukseen Kristukseen turvaa, ei tule kuolemaan (siis fyysisesti kuolemme, mutta emme henkisesti).

Minä uskon, että VT ja UT ovat Jumalan sanaa, IOK taas ei. Raamatussa on mielestäni se tieto, mitä ihmisen tarvitsee Jumalasta tietää.
Raamattu on kuin palapeli, useista eri kirjoituksista koottu: Kun nämä kirjoitukset liitetään yhteen, ymmärrämme kokonaisuuden ja Raamatun punaisen langan, joka on Jeesus Kristus.
Tosin tarvitsemme Pyhää Henkeä, joka auttaa meitä ymmärtämään kirjoituksia.

Ja lisäkysymys vielä: Uskotko Saatanan olemassaoloon?

SleeplessNight kirjoitti:

Ymmärsin tekstistäsi, ettet usko Jeesuksen kuolleen ristillä (korjaa jos olen väärässä).

Itse uskon, että Jeesus kuoli ristillä meidän syntiemme tähden. Eikö tämä osoita Jumalalta suurta rakkautta ihmisiä kohtaan: Jumala tuli ihmiseksi ja kuoli ristillä puolestamme. Hän kantoi meidän syntimme, uhrautui puolestamme. Niin, ja tietysti Jeesus myös voitti kuoleman. Jokainen, joka Jeesukseen Kristukseen turvaa, ei tule kuolemaan (siis fyysisesti kuolemme, mutta emme henkisesti).

Minä uskon, että VT ja UT ovat Jumalan sanaa, IOK taas ei. Raamatussa on mielestäni se tieto, mitä ihmisen tarvitsee Jumalasta tietää.
Raamattu on kuin palapeli, useista eri kirjoituksista koottu: Kun nämä kirjoitukset liitetään yhteen, ymmärrämme kokonaisuuden ja Raamatun punaisen langan, joka on Jeesus Kristus.
Tosin tarvitsemme Pyhää Henkeä, joka auttaa meitä ymmärtämään kirjoituksia.

Ja lisäkysymys vielä: Uskotko Saatanan olemassaoloon?

Lue lisää

>>
Ymmärsin tekstistäsi, ettet usko Jeesuksen kuolleen ristillä (korjaa jos olen väärässä).
>>

Siis uskon kyllä että Jeesus kuoli ristillä. Ja ihmisten pahuuden tähden? Kyllä, senaikaisten ihmisten pahuuden tähden. En usko että ristinkuolema oli virheettömän syntipukin uhraus verta vaativalle Jumalalle, vaan että Jeesuksen ylipäänsä täytyi kuolla, jotta hän voisi ylösnousta ja ylösnousemuksessa voittaa kuoleman, jotta meidänkään henkeämme ei kuolema kykenisi pidättämään.

Ristinkuolemalla oli toki myös merkitys. IOK selittää tämän merkityksen mielestäni hyvin. Ristinkuolema oli äärimmäinen esimerkki siitä, että tämä maallinen fyysinen maailma ei loppujenlopuksi merkitse mitään ja että jopa siinä tilanteessa voi vastata vihaan rakkaudella.

>>
Ja lisäkysymys vielä: Uskotko Saatanan olemassaoloon?
>>

Henkilökohtaisesti olen kallistumassa sille kannalle että selkeää puhdasta pahuutta on olemassa. Pahuuden ilmentymää voimme hyvin nimittää vaikkapa Saatanaksi. Mytologia langenneesta enkeli Lusiferista tosin hieman epäilyttää siinä mielessä että hänhän oli vain kapinoiva enkeli. Oliko hän yksinkertaisesti läpensä paha? Olisiko Jumala epäonnistunut yhden voimakkaimman enkelin ja vieläpä valonkantajaksi kutsutun luomisessa niin totaalisesti vai mistä on kysymys?

IOK ei tosin käsittääkseni Saatanaan usko, vaan kärsimys ja pahuus johtuu sen mukaan yksinkertaisesti erosta Jumalaan. Tämäkin näkökanta on tietysti totta tietystä näkökulmasta. Jos Jumala on hyvyys ja rakkaus, niin sen täydellinen vastakohta on luonnollisesti pahuus ja viha. Saatana voisi IOK:laisittain edustaa täydellistä eroa Jumalasta.

Omalta kannaltaan on myös totta sananlasku ettei paha ole kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toista. Ihminen voi kuitenkin tehdä käsittämättömän pahoja asioita saamatta tästä minkäänlaista kylmää laskennallista hyötyä itselle. Mistä tämä voi johtua muusta kuin yksinkertaisesta, mutta silti käsittämättömästä pahuudesta?

admata. kirjoitti:

>>
Ymmärsin tekstistäsi, ettet usko Jeesuksen kuolleen ristillä (korjaa jos olen väärässä).
>>

Siis uskon kyllä että Jeesus kuoli ristillä. Ja ihmisten pahuuden tähden? Kyllä, senaikaisten ihmisten pahuuden tähden. En usko että ristinkuolema oli virheettömän syntipukin uhraus verta vaativalle Jumalalle, vaan että Jeesuksen ylipäänsä täytyi kuolla, jotta hän voisi ylösnousta ja ylösnousemuksessa voittaa kuoleman, jotta meidänkään henkeämme ei kuolema kykenisi pidättämään.

Ristinkuolemalla oli toki myös merkitys. IOK selittää tämän merkityksen mielestäni hyvin. Ristinkuolema oli äärimmäinen esimerkki siitä, että tämä maallinen fyysinen maailma ei loppujenlopuksi merkitse mitään ja että jopa siinä tilanteessa voi vastata vihaan rakkaudella.

>>
Ja lisäkysymys vielä: Uskotko Saatanan olemassaoloon?
>>

Henkilökohtaisesti olen kallistumassa sille kannalle että selkeää puhdasta pahuutta on olemassa. Pahuuden ilmentymää voimme hyvin nimittää vaikkapa Saatanaksi. Mytologia langenneesta enkeli Lusiferista tosin hieman epäilyttää siinä mielessä että hänhän oli vain kapinoiva enkeli. Oliko hän yksinkertaisesti läpensä paha? Olisiko Jumala epäonnistunut yhden voimakkaimman enkelin ja vieläpä valonkantajaksi kutsutun luomisessa niin totaalisesti vai mistä on kysymys?

IOK ei tosin käsittääkseni Saatanaan usko, vaan kärsimys ja pahuus johtuu sen mukaan yksinkertaisesti erosta Jumalaan. Tämäkin näkökanta on tietysti totta tietystä näkökulmasta. Jos Jumala on hyvyys ja rakkaus, niin sen täydellinen vastakohta on luonnollisesti pahuus ja viha. Saatana voisi IOK:laisittain edustaa täydellistä eroa Jumalasta.

Omalta kannaltaan on myös totta sananlasku ettei paha ole kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toista. Ihminen voi kuitenkin tehdä käsittämättömän pahoja asioita saamatta tästä minkäänlaista kylmää laskennallista hyötyä itselle. Mistä tämä voi johtua muusta kuin yksinkertaisesta, mutta silti käsittämättömästä pahuudesta?

Lue lisää

Pari linkkiä otsikon aiheista. Linkeissä on koottu sitaatteja ACIM:sta joissa nämä asiat mainitaan. (Teksti jota ei ole kursivoitu ei ole suoraa sitaattia ACIM:sta)

evil

http://www.pyramus.com/acim/WcompanionE3.htm#evil


devil

http://www.pyramus.com/acim/WcompanionD3.htm#devil

toisin kirjoitti:

Jesaja 53:3
"Hyljeksitty hän oli, ihmisten torjuma, kipujen mies, sairauden tuttava, josta kaikki käänsivät katseensa pois."
Minusta Jeesus oli hyljeksitty ja torjuttu omiensa, juutalaisten keskuudessa ja on sitä vielä nykyäänkin.
Kipujen ja sairauksien tuttava hän varmasti oli, sillä Raamattuhan kertoo kuinka monia sairaita Jeesus paransi sairauksistaan.
Olen käsittänyt näin, että kun Jeesus oli tuomittu ja hän kantoi ristiänsä Golgatalle, eivät ihmiset tohtineet katsoa Jeesusta silmiin, vaan käänsivät katseensa pois. Valitettavasti olisin itsekkin tehnyt samoin.

Lue lisää

>josta kaikki käänsivät katseensa pois

Enpä kyllä tuollaista vaikutelmaa ole saanut ainakaan niistä kohdista joissa Jeesus on melkeinpä väkijoukkojen piinaama. Eikös hänen kerrankin pitänyt luennoida veneestä käsin, kun paikalla vallitsi tosi hurja väenpaljous...

Minusta "admatan" näkemykset ovat järkeviä. Eikä kaikkea kaikkeen VOI sovittaa, ja miksi edes pitäisi?

Eikö se UT ja varsinkin Vuorisaarna ole jo sellaisenaan hyvää luettavaa kristityille? Minä en ymmärrä mitään huutavaa tarvetta roikkua kiinni VT:ssa. Ehkäpä joskus kun kristityt ovat olleet vielä piskuinen lahko ja ovat kokeneet uskontojen survival-taistossa jäävänsä vähän heikoille, he ovat ottaneet tuon juutalaisten kirjakokoelman itselleen jotta heillä olisi millä pönkittää arvoaan. VT:ssa on luomiskertomus ja vedenpaisumustaru, joista kummastakin löytyy eri kansoilta omat versionsa kautta maailman (eivät tietenkään kaikki samanlaisia ja samaa juurta). Pelkkä UT kai sitten koettiin liian hennoksi perustaksi uskolle... (Kunpa olisi kumminkin vaan luotettu tarpeeksi UTiin.)

Luin juuri tuon oman viestini uudelleen ja omiin korviini kuulosti jotenkin omahyväiseltä, kun kirjoitin että oma uskonelämäni tms. on kasvamassa aivan toisenlaiseen suuntaan. En minä osaa kunnioittaa Jumalaa ollenkaan niin kuin pitäisi! Ymmärrän Hänestä ja hänen suuruudestaan häviävän vähän, jos mitään. Mutta jotain tällaista on minulle kirkastumassa uudella tavalla. Ennen en ole tätä asiaa samalla tavalla/samalla syvyydellä kokenut kuin nyt... ja siksi vaahtoan;)

>>
kuvittelin sinun olevan aika tavalla "raamatullisempi".
>>

Olen pahoillani, jos olen tuottanut sinulle "pettymyksen"... Olen perustellut kirjoituksissani paljon Raamatulla, josta voi saada ehkä liian Raamatullisväritteisen kuvan siitä miten todellisuudessa asiat käsitän. En tiedä oletko aiemmin kurkannut profiiliini, jossa kerron avoimesti etten arvosta VT:n "kostavaa Jumalaa"...

>>
Jotenkin tuntuu niin vieraalta se, että uskotaan ikään kuin "puoliksi" Raamattuun. Puoliksi siihen Jumalaan, joka siellä ilmoittaa itsensä. Otetaan sieltä vain kaikki se, mikä itsestä tuntuu mukavalta, jonka oma järki käsittää, ja jota voi mutustella kuin hyvää leivosta
>>

No, tuohan pitää ilman muuta ainakin yrittää kiistää. Ei tarkoitus ole mitään "omaa rusinapullaoppia" rakennella, vaan tutustua ja pohtia yhdessä sitä mitä Jumala Raamatun ja IOK:n kautta meille ilmoittaa. (Ehkä toisessa järjestyksessä tällä palstalla, mutta kuitenkin)

Raamatun arvovalta sitten... Hmm... Itse tulkitsen Raamattua kirjasarjana, joka on useiden eri kirjoittajien kirjoittama. Tärkein ja arvokkain sekä "pyhin" siellä on evankeliumit, sitten muu UT ja lopuksi sekä vähimmälle painoarvolle jätän VT:n, missä on paljon sellaisia kohtia joita en voi hyväksyä...

Ilmoitit yleisen ja ihan hyvänkin vaihtoehdon VT:n ongelmallisille kohdille; Nostaa hattua, hypätä yli ja jättää Jumalan mysteeriksi. Tässä on vain se ongelma että kun minä inhorealistisesti HALUAN kohdata myös ongelmakohdat kirjassa, jonka vakaumukseni kuitenkin nostaa jonkinlaiseen auktoriteettiasemaan. Minusta rusinapullaopille tuntuisi juuri se, että jättäisin ottamatta kantaa epämiellyttäviin kohtiin.

Jostain, varmaan lähinnä perverssistä, syystä koen että minun on vastattava VT:n osalta kysymykseen; Voiko paha olla hyvä? Omatuntoni ei anna muuta vastausta kuin että ei voi. Kun Raamattu on aikoinaan kasattu, niin kirjasarjan kaikille kirjoille on annettu kaanonin asema. Tämä on IHMISTEN PÄÄTÖS, josta on muodostunut TOTUTTU TULKINTA, mistä poikkeaminen herättää heti "oikean opin" vartijat huutamaan vääräuskoisen ja kerettiläisen paljastumista. Olkoon niin. En voi kuin sanoa että tässä seison, enkä muuta voi.

>>
Miksi Jumala ei voisi olla koston Jumala? Miksi ihmeessä Jumala ei voisi vihastua pyhässä vihassaan? Miksi PYHÄ JUMALA, ei voisi tehdä jotain, mitä minä en ihmisenä pysty mitenkään käsittämään?
>>

Tämä on hyvä aihe käsitellä ja villakoiran ydin varsinkin tällä palstalla, jonka aihe käsittelee kirjaa joka ilmoittaa sangen selvästi ettei Jumalassa ole kostavaa ominaisuutta.

Tässä täytyy pysähtyä ja miettiä sanan sisältöä.
K O S T O, Hmm.
IOK selittää mielestäni ansiokkaasti sen psykologisen tosiasian ettei kosto ole mahdollinen, ellei ensin tule jollain tapaa loukatuksi. Eli jokin aiheuttaa sinussa puutteen, vie sinulta jotain tai loukkaa sinua. Tämä synnyttää vihan ja halun saada hyvitys edes jollain tapaa.

Herää kysymys että VOIKO SUURI JUMALA OLLAKIN NIIN PIENI, että me ihmiset voisimme aiheuttaa Jumalalle puutetta ja kärsimystä? Minulla ei ole ongelmia Jumalan suuruuden kanssa. Sen voin helposti käsitellä, mutta niin pieni Jumala että on inhimillisten tunteiden riepottelema??? Ei kuulosta Jumalalta, vaan siltä että joku heijastaa omia tunteitaan Jumalalle...

Tarkensit vielä, että puhuit "PYHÄSTÄ, jumalallisesta vihasta. "

Kerro minulle rakas Kaisla, mitä "pyhää" voi olla sellaisessa, joka kostaa viattomille lapsille ja heidän lapsille sekä vielä lapsenlapsille? Mitä "pyhää" voi olla naisten ja lasten tappamisessa, vaikka he kuinka olisivat kurjan kansan naisia ja lapsia?

EI! Ei ole minun Jumalani kyseessä!
Haluan olla hyvän puolella pahaa vastaan ja tuollainen Jumala ei ole ensinnäkään millään tavalla "suuri" ja vielä vähemmän "pyhä". Tulee mieleen jopa demoni. En kuitenkaan tunnista mitään sellaista Jeesuksessa, jonka opetukset opettavat päinvastaista. Älä kosta, vaan käännä toinenkin poski, noin vapaasti tulkittuna.

>>
Miksi ei oteta vastaan koko pakettia sellaisena kuin se on??? Eihän pieni ihminen voi Jumalaa selittää ja ymmärtää!
>>

Niin, mutta kenen paketti? Mielestäni jokaisen ihmisen velvollisuus on etsiä Jumalaa. Sanotaanhan sanassakin "Etsikää, niin teille avataan." Sen paketin, minkä Jumala kirkastaa, olen luonnollisesti valmis ottamaan vastaan karvoineen päivineen (mikäli sellaisiakin matkassa tulee;))

>>
Jotain suurta voi murtautua uskonelämään, kun alkaa ymmärtää, että tosiaan se Jumala, josta VT todistaa, onkin JUMALA, oikea Jumala, sama Jumala, jota Jeesus kutsuu Isäksi.
>>

Itselleni on päinvastoin vahvistunut sellainen käsitys että se Jumala, mitä Jeesus kutsui isäksi ei todellakaan voi olla VT:n Israelin heimojumala.

En väitä että ymmärtäisin edes hyvin, mutta minun on pakko jatkaa sillä tiellä minkä totuudeksi käsitän, koska uskon että Jumala = totuus ja rakkaus. Uskon myös etten koskaan täällä ajassa kykene ymmärtämään Jumalaa täydellisesti ja usein minuakin mykistää Jumalan suuruus. Ei tarvitse kuin lukea ja yrittää hahmottaa avaruuden käsittämättömiä mittasuhteita omassa aurinkokunnassamme, aurinkokuntien välillä ja lopulta galaksien välillä niin ymmärtää ettei kykene edes käsittämään kuinka mitättömän pieni ihminen on...

Toisaalta jos tuntisin Jumalan täydellisesti, niin olisin yhtä Jumalan kanssa ja silloin en täällä vastausta näpyttelisi;) Koska siis olemme vasta matkalla, niin jatkamme Jumalan ja Hänen tahtonsa etsimistä tietoisena vajavaisuudestamme:)

Lopetan tältä erää tähän, jotta tämän vielä joten kuten jaksaa tietokoneen ruudulta lukeakin. Kommentoin kuitenkin jatkossa myös mainitsemaasi Jeesuksen kärsimystä, joka ei todellakaan ole merkityksetön, mutta hieman väärin käsitetty...

Tuli todella iloiseksi kun näin sinut taas pitkästä aikaa palstalla! :) Kirjoituksessasi oli paljon asiaa ja vastaamisen aihetta, palaan asiaan myöhemmin. Laitan nyt vain tämän jotta tietäisit että olen huomannut sinut.

admata kirjoitti:

>>
kuvittelin sinun olevan aika tavalla "raamatullisempi".
>>

Olen pahoillani, jos olen tuottanut sinulle "pettymyksen"... Olen perustellut kirjoituksissani paljon Raamatulla, josta voi saada ehkä liian Raamatullisväritteisen kuvan siitä miten todellisuudessa asiat käsitän. En tiedä oletko aiemmin kurkannut profiiliini, jossa kerron avoimesti etten arvosta VT:n "kostavaa Jumalaa"...

>>
Jotenkin tuntuu niin vieraalta se, että uskotaan ikään kuin "puoliksi" Raamattuun. Puoliksi siihen Jumalaan, joka siellä ilmoittaa itsensä. Otetaan sieltä vain kaikki se, mikä itsestä tuntuu mukavalta, jonka oma järki käsittää, ja jota voi mutustella kuin hyvää leivosta
>>

No, tuohan pitää ilman muuta ainakin yrittää kiistää. Ei tarkoitus ole mitään "omaa rusinapullaoppia" rakennella, vaan tutustua ja pohtia yhdessä sitä mitä Jumala Raamatun ja IOK:n kautta meille ilmoittaa. (Ehkä toisessa järjestyksessä tällä palstalla, mutta kuitenkin)

Raamatun arvovalta sitten... Hmm... Itse tulkitsen Raamattua kirjasarjana, joka on useiden eri kirjoittajien kirjoittama. Tärkein ja arvokkain sekä "pyhin" siellä on evankeliumit, sitten muu UT ja lopuksi sekä vähimmälle painoarvolle jätän VT:n, missä on paljon sellaisia kohtia joita en voi hyväksyä...

Ilmoitit yleisen ja ihan hyvänkin vaihtoehdon VT:n ongelmallisille kohdille; Nostaa hattua, hypätä yli ja jättää Jumalan mysteeriksi. Tässä on vain se ongelma että kun minä inhorealistisesti HALUAN kohdata myös ongelmakohdat kirjassa, jonka vakaumukseni kuitenkin nostaa jonkinlaiseen auktoriteettiasemaan. Minusta rusinapullaopille tuntuisi juuri se, että jättäisin ottamatta kantaa epämiellyttäviin kohtiin.

Jostain, varmaan lähinnä perverssistä, syystä koen että minun on vastattava VT:n osalta kysymykseen; Voiko paha olla hyvä? Omatuntoni ei anna muuta vastausta kuin että ei voi. Kun Raamattu on aikoinaan kasattu, niin kirjasarjan kaikille kirjoille on annettu kaanonin asema. Tämä on IHMISTEN PÄÄTÖS, josta on muodostunut TOTUTTU TULKINTA, mistä poikkeaminen herättää heti "oikean opin" vartijat huutamaan vääräuskoisen ja kerettiläisen paljastumista. Olkoon niin. En voi kuin sanoa että tässä seison, enkä muuta voi.

>>
Miksi Jumala ei voisi olla koston Jumala? Miksi ihmeessä Jumala ei voisi vihastua pyhässä vihassaan? Miksi PYHÄ JUMALA, ei voisi tehdä jotain, mitä minä en ihmisenä pysty mitenkään käsittämään?
>>

Tämä on hyvä aihe käsitellä ja villakoiran ydin varsinkin tällä palstalla, jonka aihe käsittelee kirjaa joka ilmoittaa sangen selvästi ettei Jumalassa ole kostavaa ominaisuutta.

Tässä täytyy pysähtyä ja miettiä sanan sisältöä.
K O S T O, Hmm.
IOK selittää mielestäni ansiokkaasti sen psykologisen tosiasian ettei kosto ole mahdollinen, ellei ensin tule jollain tapaa loukatuksi. Eli jokin aiheuttaa sinussa puutteen, vie sinulta jotain tai loukkaa sinua. Tämä synnyttää vihan ja halun saada hyvitys edes jollain tapaa.

Herää kysymys että VOIKO SUURI JUMALA OLLAKIN NIIN PIENI, että me ihmiset voisimme aiheuttaa Jumalalle puutetta ja kärsimystä? Minulla ei ole ongelmia Jumalan suuruuden kanssa. Sen voin helposti käsitellä, mutta niin pieni Jumala että on inhimillisten tunteiden riepottelema??? Ei kuulosta Jumalalta, vaan siltä että joku heijastaa omia tunteitaan Jumalalle...

Tarkensit vielä, että puhuit "PYHÄSTÄ, jumalallisesta vihasta. "

Kerro minulle rakas Kaisla, mitä "pyhää" voi olla sellaisessa, joka kostaa viattomille lapsille ja heidän lapsille sekä vielä lapsenlapsille? Mitä "pyhää" voi olla naisten ja lasten tappamisessa, vaikka he kuinka olisivat kurjan kansan naisia ja lapsia?

EI! Ei ole minun Jumalani kyseessä!
Haluan olla hyvän puolella pahaa vastaan ja tuollainen Jumala ei ole ensinnäkään millään tavalla "suuri" ja vielä vähemmän "pyhä". Tulee mieleen jopa demoni. En kuitenkaan tunnista mitään sellaista Jeesuksessa, jonka opetukset opettavat päinvastaista. Älä kosta, vaan käännä toinenkin poski, noin vapaasti tulkittuna.

>>
Miksi ei oteta vastaan koko pakettia sellaisena kuin se on??? Eihän pieni ihminen voi Jumalaa selittää ja ymmärtää!
>>

Niin, mutta kenen paketti? Mielestäni jokaisen ihmisen velvollisuus on etsiä Jumalaa. Sanotaanhan sanassakin "Etsikää, niin teille avataan." Sen paketin, minkä Jumala kirkastaa, olen luonnollisesti valmis ottamaan vastaan karvoineen päivineen (mikäli sellaisiakin matkassa tulee;))

>>
Jotain suurta voi murtautua uskonelämään, kun alkaa ymmärtää, että tosiaan se Jumala, josta VT todistaa, onkin JUMALA, oikea Jumala, sama Jumala, jota Jeesus kutsuu Isäksi.
>>

Itselleni on päinvastoin vahvistunut sellainen käsitys että se Jumala, mitä Jeesus kutsui isäksi ei todellakaan voi olla VT:n Israelin heimojumala.

En väitä että ymmärtäisin edes hyvin, mutta minun on pakko jatkaa sillä tiellä minkä totuudeksi käsitän, koska uskon että Jumala = totuus ja rakkaus. Uskon myös etten koskaan täällä ajassa kykene ymmärtämään Jumalaa täydellisesti ja usein minuakin mykistää Jumalan suuruus. Ei tarvitse kuin lukea ja yrittää hahmottaa avaruuden käsittämättömiä mittasuhteita omassa aurinkokunnassamme, aurinkokuntien välillä ja lopulta galaksien välillä niin ymmärtää ettei kykene edes käsittämään kuinka mitättömän pieni ihminen on...

Toisaalta jos tuntisin Jumalan täydellisesti, niin olisin yhtä Jumalan kanssa ja silloin en täällä vastausta näpyttelisi;) Koska siis olemme vasta matkalla, niin jatkamme Jumalan ja Hänen tahtonsa etsimistä tietoisena vajavaisuudestamme:)

Lopetan tältä erää tähän, jotta tämän vielä joten kuten jaksaa tietokoneen ruudulta lukeakin. Kommentoin kuitenkin jatkossa myös mainitsemaasi Jeesuksen kärsimystä, joka ei todellakaan ole merkityksetön, mutta hieman väärin käsitetty...

Lue lisää

En kokenut "pettymystä", vaikka olinkin luullut sinua raamatullisemmaksi;) Ihmettelin vaan, miten erilaisen kuvan olin hahmottanut vakaumuksestasi vl-palstan kirjoitusten perusteella. Mutta aika suppeita aiheita siellä käsitelläänkin, ettei niistä voi vetääkään kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Itse olen eri mieltä Raamatun pyhyydestä kuin sinä. Toki on selvää, että Raamattu nimenomaan on kokoelma kirjoja, jotka ovat syntyneet ja muovautuneet ajan saatossa. Mutta uskon, että itse Jumala on johdattanut voimakkaalla tavalla kanonisointi-prosessia. Uskolla on aika vähän pohjaa, jos minä valitsen sieltä täältä Raamatun ajatuksia, jotka saatan hyväksyä. Kieltämättä olen aika ehdoton siinä, että "kaikki tai ei mitään". Muuten ei voida puhua edes kristinuskosta, jos miljoonilla kristityillä on oma kokoelmansa pyhiä kirjoituksia, johon on sekoitettu aatteita sieltä täältä. Kuten joskus aikaisemminkin olen maininnut, minusta relativismi on yksi tämän ajan suurimmista sairauksista. Totuus on aina ja välttämättä yksi.
Vai onko olemassa monta totuutta?

"Mitään ei tule lisätä, eikä mitään jättää pois tuosta kirjasta..." Jokainen kirja valottaa Jumalaa jollain tavalla, näin uskon.

Ratkaisuni ja toimintatapani ei ole ihan niin yksinkertainen, kun annoit ymmärtää:) En kohauta olkapäitäni ja hyppää yli, jos kohtaan Raamatussa jotain ongelmallista, päinvastoin. Monet kriisit on käyty läpi Raamatun äärellä ja eksegetiikan kurssien sisältöön syventyessä. Mutta minä kritisoin ja kapinoin sitä, että kaikki on selitettävä puhki! Että kaikki on minun pienillä puutteellisilla aivoillani ymmärrettävä, ja kaiken mitä en käsitä, minä hylkään. Se on minusta naiivia. Aina uudelleen ja uudelleen minusta tuntuu, että tuolloin ihminen ei ole ymmärtänyt ollenkaan oman ajattelunsa RAJALLISUUTTA, eikä Jumalan suuruutta.

Yritin selittää edellisessä viestissäni sitä, että nimenomaan nuo ongelmakohdatkin voivat avautua, puhutella ja ymmärtää uudella tavalla, jos niitä ei heti hylkää ja kritisoi järjenvastaisina.

Kostoa en määrittele niin kuin IOK sen määrittelee. Itse asiassa taidan olla aivan väärällä palstalla, koska IOK:lla ei ole minulle minkäänlaista auktoriteettiasemaa, eikä minua kiinnosta keskustella siitä itsestään. Joten jos tahdotte, niin poistun vähääkään loukkaantumatta palstalta! Mutta vakaumuksista, joihin myös IOK on vaikuttanut, minä mielelläni keskustelen, vaikka kiinnostukseni ei riitäkään ko. opuksen ruotimiseen sellaisenaan:)

Vaikka Jumala kostaisikin tai näyttäisi vihansa, niin sen ei tarvitse olla inhmimillisten tunteiden ripoteltavana olemista. Minäkin voin äitinä täysin harkitusti käyttää tulevaisuudessa (-nyt lapsi on liian pieni sellaiseen-) jotain rankaisumuotoa, jonka näen lapselleni hyväksi. Silti en välttämättä toimi minkään inhimillisen tunnekuohun vallassa, vaan tiedän aikuisena, että lapselleni on HYVÄKSI toimia tietyllä tavalla ja oppia tietyt asiat, jotta hän selviäisi elämässä ja jotta hänestä kasvaisi (kuta kuinkin;) tasapainoinen ja onnellinen ihminen. Lapsen näkökulmasta tämä tietysti saattaa näyttää mielivaltaisen auktoriteetin toiminnalta;)

Uskon, että näin on paljolti myös Jumalan suhteen. Esim. jonkin kansan tuho ja "kova ja järjetön kohtelu", voikin loppupeleissä olla kokonaisille kansakunnille ja koko maailman historialle siunaukseksi. Jumala kai vähät välittää, vaikka hän meistä näyttäisikin sadistilta, jos hän TIETÄÄ, että se mitä tapahtuu, tapahtuu parhaaksemme, ja vaikka se näyttäisikin meidän silmissä pahalta.

Yksinkertaisesti uskon niin, että se, mitä Jumala tekee, on PYHÄÄ siksi, että Jumala sen tekee. Olen jo omassa elämässänikin kokenut, että ne hirveimmät ajat, joita olen elänyt ja suurimmat luopumiset, jotka olen joutunut kohtaamaan, ovat olleet niitä asioita, jotka ovat johdattaneet tähän päivään ja siihen, että olen ONNELLINEN ihminen. Nuo ajat ovat muovanneet rajuilla otteilla, ja pakottaneet kasvuun. Siinä ei ole ollut mitään kivaa tai hyvää SILLOIN. Mutta niiden asioiden ja aikojen kautta elämä on saanut aivan toisenlaisen syvyyden ja merkityksen, ja koen itse asiassa syvää elämänriemua;) SILTI en voi toisaalta ymmärtää, miksi elämän on pitänyt mennä niin kuin on pitänyt. Enkö olisi voinut oppia tätä kaikkea vähän helpommalla? Ihmisiä on niitetty perheestäni ja läheltäni kuin viljaa, ja monen mielestä se tuntuu sadistiselta. Näin ei kuitenkaan nähneet asiaa ne jotka ovat täältä lähteneet, emmekä nyt me jotka olemme tänne jääneet. Se on mysteeri. Jotain samaa uskon sisältyvän niihin käsittämättömyyksiin, joita Raamatussa (ja erityisesti VT:ssä) on.

Entä jos asiat olisivatkin nyt oikeasti PALJON PAHEMMIN, mikäli sitä mikä inhimillisesti katsottuna oli "pahaa", ei olisi tapahtunutkaan?

Jeesus ei varmasti epäröinyt pätkääkään sitä, etteikö hänen Isänsä ollut VT:n Jumala!!! Jeesushan oli täysjuutalainen, joka kävi säännöllisesti synagogassa ja luki kirjoituksia. Missään hän ei kritisoinut Raamattunsa (eli VT:n) jumalakuvaa. Hänellä ei ollut epäilystäkään, etteikö tuo paikoitellen kiivaana NÄYTTÄYTYVÄ Jumala olisi täsmälleen sama Jumala, jota hän kutsuu Isänä ja turvallisena paimenena!

Olennaisinta on minusta se, että me ihmiset emme voi nähdä ja määritellä, mikä on Jumalan tarkoitus, ja mikä todella on "pahaa tai hyvää".

Me näemme elämää vain tämän pienen hetken, ja meidän inhimillisiä ja rajallisia käsityksiämme ei pitäisi projisoida Jumalaan.

admata kirjoitti:

>>
kuvittelin sinun olevan aika tavalla "raamatullisempi".
>>

Olen pahoillani, jos olen tuottanut sinulle "pettymyksen"... Olen perustellut kirjoituksissani paljon Raamatulla, josta voi saada ehkä liian Raamatullisväritteisen kuvan siitä miten todellisuudessa asiat käsitän. En tiedä oletko aiemmin kurkannut profiiliini, jossa kerron avoimesti etten arvosta VT:n "kostavaa Jumalaa"...

>>
Jotenkin tuntuu niin vieraalta se, että uskotaan ikään kuin "puoliksi" Raamattuun. Puoliksi siihen Jumalaan, joka siellä ilmoittaa itsensä. Otetaan sieltä vain kaikki se, mikä itsestä tuntuu mukavalta, jonka oma järki käsittää, ja jota voi mutustella kuin hyvää leivosta
>>

No, tuohan pitää ilman muuta ainakin yrittää kiistää. Ei tarkoitus ole mitään "omaa rusinapullaoppia" rakennella, vaan tutustua ja pohtia yhdessä sitä mitä Jumala Raamatun ja IOK:n kautta meille ilmoittaa. (Ehkä toisessa järjestyksessä tällä palstalla, mutta kuitenkin)

Raamatun arvovalta sitten... Hmm... Itse tulkitsen Raamattua kirjasarjana, joka on useiden eri kirjoittajien kirjoittama. Tärkein ja arvokkain sekä "pyhin" siellä on evankeliumit, sitten muu UT ja lopuksi sekä vähimmälle painoarvolle jätän VT:n, missä on paljon sellaisia kohtia joita en voi hyväksyä...

Ilmoitit yleisen ja ihan hyvänkin vaihtoehdon VT:n ongelmallisille kohdille; Nostaa hattua, hypätä yli ja jättää Jumalan mysteeriksi. Tässä on vain se ongelma että kun minä inhorealistisesti HALUAN kohdata myös ongelmakohdat kirjassa, jonka vakaumukseni kuitenkin nostaa jonkinlaiseen auktoriteettiasemaan. Minusta rusinapullaopille tuntuisi juuri se, että jättäisin ottamatta kantaa epämiellyttäviin kohtiin.

Jostain, varmaan lähinnä perverssistä, syystä koen että minun on vastattava VT:n osalta kysymykseen; Voiko paha olla hyvä? Omatuntoni ei anna muuta vastausta kuin että ei voi. Kun Raamattu on aikoinaan kasattu, niin kirjasarjan kaikille kirjoille on annettu kaanonin asema. Tämä on IHMISTEN PÄÄTÖS, josta on muodostunut TOTUTTU TULKINTA, mistä poikkeaminen herättää heti "oikean opin" vartijat huutamaan vääräuskoisen ja kerettiläisen paljastumista. Olkoon niin. En voi kuin sanoa että tässä seison, enkä muuta voi.

>>
Miksi Jumala ei voisi olla koston Jumala? Miksi ihmeessä Jumala ei voisi vihastua pyhässä vihassaan? Miksi PYHÄ JUMALA, ei voisi tehdä jotain, mitä minä en ihmisenä pysty mitenkään käsittämään?
>>

Tämä on hyvä aihe käsitellä ja villakoiran ydin varsinkin tällä palstalla, jonka aihe käsittelee kirjaa joka ilmoittaa sangen selvästi ettei Jumalassa ole kostavaa ominaisuutta.

Tässä täytyy pysähtyä ja miettiä sanan sisältöä.
K O S T O, Hmm.
IOK selittää mielestäni ansiokkaasti sen psykologisen tosiasian ettei kosto ole mahdollinen, ellei ensin tule jollain tapaa loukatuksi. Eli jokin aiheuttaa sinussa puutteen, vie sinulta jotain tai loukkaa sinua. Tämä synnyttää vihan ja halun saada hyvitys edes jollain tapaa.

Herää kysymys että VOIKO SUURI JUMALA OLLAKIN NIIN PIENI, että me ihmiset voisimme aiheuttaa Jumalalle puutetta ja kärsimystä? Minulla ei ole ongelmia Jumalan suuruuden kanssa. Sen voin helposti käsitellä, mutta niin pieni Jumala että on inhimillisten tunteiden riepottelema??? Ei kuulosta Jumalalta, vaan siltä että joku heijastaa omia tunteitaan Jumalalle...

Tarkensit vielä, että puhuit "PYHÄSTÄ, jumalallisesta vihasta. "

Kerro minulle rakas Kaisla, mitä "pyhää" voi olla sellaisessa, joka kostaa viattomille lapsille ja heidän lapsille sekä vielä lapsenlapsille? Mitä "pyhää" voi olla naisten ja lasten tappamisessa, vaikka he kuinka olisivat kurjan kansan naisia ja lapsia?

EI! Ei ole minun Jumalani kyseessä!
Haluan olla hyvän puolella pahaa vastaan ja tuollainen Jumala ei ole ensinnäkään millään tavalla "suuri" ja vielä vähemmän "pyhä". Tulee mieleen jopa demoni. En kuitenkaan tunnista mitään sellaista Jeesuksessa, jonka opetukset opettavat päinvastaista. Älä kosta, vaan käännä toinenkin poski, noin vapaasti tulkittuna.

>>
Miksi ei oteta vastaan koko pakettia sellaisena kuin se on??? Eihän pieni ihminen voi Jumalaa selittää ja ymmärtää!
>>

Niin, mutta kenen paketti? Mielestäni jokaisen ihmisen velvollisuus on etsiä Jumalaa. Sanotaanhan sanassakin "Etsikää, niin teille avataan." Sen paketin, minkä Jumala kirkastaa, olen luonnollisesti valmis ottamaan vastaan karvoineen päivineen (mikäli sellaisiakin matkassa tulee;))

>>
Jotain suurta voi murtautua uskonelämään, kun alkaa ymmärtää, että tosiaan se Jumala, josta VT todistaa, onkin JUMALA, oikea Jumala, sama Jumala, jota Jeesus kutsuu Isäksi.
>>

Itselleni on päinvastoin vahvistunut sellainen käsitys että se Jumala, mitä Jeesus kutsui isäksi ei todellakaan voi olla VT:n Israelin heimojumala.

En väitä että ymmärtäisin edes hyvin, mutta minun on pakko jatkaa sillä tiellä minkä totuudeksi käsitän, koska uskon että Jumala = totuus ja rakkaus. Uskon myös etten koskaan täällä ajassa kykene ymmärtämään Jumalaa täydellisesti ja usein minuakin mykistää Jumalan suuruus. Ei tarvitse kuin lukea ja yrittää hahmottaa avaruuden käsittämättömiä mittasuhteita omassa aurinkokunnassamme, aurinkokuntien välillä ja lopulta galaksien välillä niin ymmärtää ettei kykene edes käsittämään kuinka mitättömän pieni ihminen on...

Toisaalta jos tuntisin Jumalan täydellisesti, niin olisin yhtä Jumalan kanssa ja silloin en täällä vastausta näpyttelisi;) Koska siis olemme vasta matkalla, niin jatkamme Jumalan ja Hänen tahtonsa etsimistä tietoisena vajavaisuudestamme:)

Lopetan tältä erää tähän, jotta tämän vielä joten kuten jaksaa tietokoneen ruudulta lukeakin. Kommentoin kuitenkin jatkossa myös mainitsemaasi Jeesuksen kärsimystä, joka ei todellakaan ole merkityksetön, mutta hieman väärin käsitetty...

Lue lisää

Ymmärsinköhän sinut admata oikein? Mooses siis saattoi jopa palvella demonia. Tehdä ihmeensä demoni voimien avulla. Tätäkö tarkoitat?

Kuvittele tilannetta, että miljoona kansa lähtee egyptistä. Naisia, lapsia, vanhuksia, kaiken ikäisiä. Egyptin sotajoukot perässä. Ei aseita. Sinun jumalasiko olisi antanut SUURESSA rakkaudessaan tuon kansan tuhoutua jo heti alkumetreillä? "Kääntäkää vain poskenne, niin minäkin teen." Tätäkö tarkoitat?

Sitten luvattuun maahan tulo. Väkeviä sotaisia kansoja vastassa. Vieraita tulossa heidän maillensa. Mitenhän tuostakin oltaisiin selvitty "suuren" jumalan kanssa? Veikkaan, että omaksumalla noiden kansojen tavat ja jumalat. Eikö? Olemalla suvaitsevaisia ja sopeutuvaisia. Luopumalla omasta kulttuurista. Ja siltikin tuosta myötäilystä huolimatta koko israelin kansa olisi saattanut tulla surmatuksi noiden kansojen taholta.

Matt 17:
2. Hänen muotonsa muuttui heidän edessään. Hänen kasvonsa loistivat kuin aurinko, ja hänen vaatteensa tulivat valkoisiksi kuin valo.
3. Heille ilmestyivät Mooses ja Elija, jotka keskustelivat hänen kanssaan.



Heprealaisille 10:
29. Kuinka paljoa ankaramman rangaistuksen luulettekaan sen ansaitsevan, joka tallaa maahan Jumalan Pojan, pitää epäpyhänä liiton verta, jossa hänet on pyhitetty, ja pilkkaa armon Henkeä!
30. Mehän tunnemme Hänet, joka on sanonut: "Minulle kuuluu kosto, minä olen maksava." Ja vielä: "Herra on tuomitseva kansansa."
31. Hirmuista on langeta elävän Jumalan käsiin.

Yksi ihminen kirjoitti:

Ymmärsinköhän sinut admata oikein? Mooses siis saattoi jopa palvella demonia. Tehdä ihmeensä demoni voimien avulla. Tätäkö tarkoitat?

Kuvittele tilannetta, että miljoona kansa lähtee egyptistä. Naisia, lapsia, vanhuksia, kaiken ikäisiä. Egyptin sotajoukot perässä. Ei aseita. Sinun jumalasiko olisi antanut SUURESSA rakkaudessaan tuon kansan tuhoutua jo heti alkumetreillä? "Kääntäkää vain poskenne, niin minäkin teen." Tätäkö tarkoitat?

Sitten luvattuun maahan tulo. Väkeviä sotaisia kansoja vastassa. Vieraita tulossa heidän maillensa. Mitenhän tuostakin oltaisiin selvitty "suuren" jumalan kanssa? Veikkaan, että omaksumalla noiden kansojen tavat ja jumalat. Eikö? Olemalla suvaitsevaisia ja sopeutuvaisia. Luopumalla omasta kulttuurista. Ja siltikin tuosta myötäilystä huolimatta koko israelin kansa olisi saattanut tulla surmatuksi noiden kansojen taholta.

Matt 17:
2. Hänen muotonsa muuttui heidän edessään. Hänen kasvonsa loistivat kuin aurinko, ja hänen vaatteensa tulivat valkoisiksi kuin valo.
3. Heille ilmestyivät Mooses ja Elija, jotka keskustelivat hänen kanssaan.



Heprealaisille 10:
29. Kuinka paljoa ankaramman rangaistuksen luulettekaan sen ansaitsevan, joka tallaa maahan Jumalan Pojan, pitää epäpyhänä liiton verta, jossa hänet on pyhitetty, ja pilkkaa armon Henkeä!
30. Mehän tunnemme Hänet, joka on sanonut: "Minulle kuuluu kosto, minä olen maksava." Ja vielä: "Herra on tuomitseva kansansa."
31. Hirmuista on langeta elävän Jumalan käsiin.

Lue lisää

>>
Kuvittele tilannetta, että miljoona kansa lähtee egyptistä. Naisia, lapsia, vanhuksia, kaiken ikäisiä. Egyptin sotajoukot perässä. Ei aseita. Sinun jumalasiko olisi antanut SUURESSA rakkaudessaan tuon kansan tuhoutua jo heti alkumetreillä? "Kääntäkää vain poskenne, niin minäkin teen." Tätäkö tarkoitat?
>>

Puhut nyt juutalaisten historiasta. Tässähän ongelma VT:n suhteen onkin. Historiallisista kertomuksista tehdään uskonto ja niistä johdetaan dogmeja nykypäivään:(

Olisivatko kansat olleet vihamielisiä juutalaisille, ellei näillä olisi ollut niin sotaisa jumala? En vedä tuosta minkäänlaista johtopäätöstä, vaan kysymyksen tarkoitus on vain vastata sinun vetämääsi johtopäätökseen, mikä on ilmeisen turhaa spekulaatiota.

>>
Sitten luvattuun maahan tulo. Väkeviä sotaisia kansoja vastassa. Vieraita tulossa heidän maillensa. Mitenhän tuostakin oltaisiin selvitty "suuren" jumalan kanssa?
>>

Veikkaan että heiman paremmin. Historiahan kertoo kuinka Jumala antoi esimerkiksi Jerusalemin tuhoutua yli 20 kertaa kun aina välillä käänsi selkänsä "valitulle kansalle" ja suutahti heihin.

Pointti on siinä, että silmä silmästä saa koko maailman sokeutumaan. Ammoisista ajoista lähtien on noudatettu koston lakia ja tulokset ovat nähtävillä; Ikuinen koston kierre, missä kaikki kärsivät. Tästä juutalaiset kärsivät tänäkin päivänä...

Jeesus teki selvän pesäeron vanhaan opetukseen:
Matteus 5:
43 "Teille on opetettu: 'Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihamiestäsi.'
44 Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta,
--> 45 jotta olisitte taivaallisen Isänne lapsia.

Jos siis Jeesus opetti että Isän lapsten tulee rakastaa vihollisiakin, niin eihän Isä voi olla tällöin sama isä, joka kehoittaa vihaamaan ja tappamaan vihollisia? Eikä pelkästään vihollisia, vaan myös näiden naiset ja lapset...

Tässäpä samaa Paavalin ajatusta hieman laajemmin:

Roomalaiskirje 12:
17 Älkää maksako kenellekään pahaa pahalla, vaan pyrkikää siihen, mikä on hyvää kaikkien silmissä.
18 Jos on mahdollista ja jos teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien kanssa.
19 Älkää ottako oikeutta omiin käsiinne, rakkaat ystävät, vaan antakaa Jumalan osoittaa vihansa. Onhan kirjoitettu: "Minun on tuomio, minä maksan tekojen mukaan" -- näin sanoo Herra.
20 Edelleen sanotaan: "Jos vihamiehelläsi on nälkä, anna hänelle ruokaa, jos hänellä on jano, anna juotavaa. Näin keräät tulisia hiiliä hänen päänsä päälle."
21 Älä anna pahan voittaa itseäsi, vaan voita sinä paha hyvällä.

Paavalin kirjoituksista voidaan tosiaan erottaa juutalainen tausta, missä Jumalaa piti pelätä. Vähäisiä ne kohdat silti ovat ja paljon useammin Paavali puhui Jumalan rakkaudesta, mitä Jeesuskin opetti:
Room. 13:
"9 Käskyt "Älä tee aviorikosta", "Älä tapa", "Älä varasta", "Älä himoitse", samoin kaikki muutkin, voidaan koota tähän sanaan: "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi."
10 Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Näin rakkaus toteuttaa koko lain."

Kaisla. kirjoitti:

En kokenut "pettymystä", vaikka olinkin luullut sinua raamatullisemmaksi;) Ihmettelin vaan, miten erilaisen kuvan olin hahmottanut vakaumuksestasi vl-palstan kirjoitusten perusteella. Mutta aika suppeita aiheita siellä käsitelläänkin, ettei niistä voi vetääkään kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Itse olen eri mieltä Raamatun pyhyydestä kuin sinä. Toki on selvää, että Raamattu nimenomaan on kokoelma kirjoja, jotka ovat syntyneet ja muovautuneet ajan saatossa. Mutta uskon, että itse Jumala on johdattanut voimakkaalla tavalla kanonisointi-prosessia. Uskolla on aika vähän pohjaa, jos minä valitsen sieltä täältä Raamatun ajatuksia, jotka saatan hyväksyä. Kieltämättä olen aika ehdoton siinä, että "kaikki tai ei mitään". Muuten ei voida puhua edes kristinuskosta, jos miljoonilla kristityillä on oma kokoelmansa pyhiä kirjoituksia, johon on sekoitettu aatteita sieltä täältä. Kuten joskus aikaisemminkin olen maininnut, minusta relativismi on yksi tämän ajan suurimmista sairauksista. Totuus on aina ja välttämättä yksi.
Vai onko olemassa monta totuutta?

"Mitään ei tule lisätä, eikä mitään jättää pois tuosta kirjasta..." Jokainen kirja valottaa Jumalaa jollain tavalla, näin uskon.

Ratkaisuni ja toimintatapani ei ole ihan niin yksinkertainen, kun annoit ymmärtää:) En kohauta olkapäitäni ja hyppää yli, jos kohtaan Raamatussa jotain ongelmallista, päinvastoin. Monet kriisit on käyty läpi Raamatun äärellä ja eksegetiikan kurssien sisältöön syventyessä. Mutta minä kritisoin ja kapinoin sitä, että kaikki on selitettävä puhki! Että kaikki on minun pienillä puutteellisilla aivoillani ymmärrettävä, ja kaiken mitä en käsitä, minä hylkään. Se on minusta naiivia. Aina uudelleen ja uudelleen minusta tuntuu, että tuolloin ihminen ei ole ymmärtänyt ollenkaan oman ajattelunsa RAJALLISUUTTA, eikä Jumalan suuruutta.

Yritin selittää edellisessä viestissäni sitä, että nimenomaan nuo ongelmakohdatkin voivat avautua, puhutella ja ymmärtää uudella tavalla, jos niitä ei heti hylkää ja kritisoi järjenvastaisina.

Kostoa en määrittele niin kuin IOK sen määrittelee. Itse asiassa taidan olla aivan väärällä palstalla, koska IOK:lla ei ole minulle minkäänlaista auktoriteettiasemaa, eikä minua kiinnosta keskustella siitä itsestään. Joten jos tahdotte, niin poistun vähääkään loukkaantumatta palstalta! Mutta vakaumuksista, joihin myös IOK on vaikuttanut, minä mielelläni keskustelen, vaikka kiinnostukseni ei riitäkään ko. opuksen ruotimiseen sellaisenaan:)

Vaikka Jumala kostaisikin tai näyttäisi vihansa, niin sen ei tarvitse olla inhmimillisten tunteiden ripoteltavana olemista. Minäkin voin äitinä täysin harkitusti käyttää tulevaisuudessa (-nyt lapsi on liian pieni sellaiseen-) jotain rankaisumuotoa, jonka näen lapselleni hyväksi. Silti en välttämättä toimi minkään inhimillisen tunnekuohun vallassa, vaan tiedän aikuisena, että lapselleni on HYVÄKSI toimia tietyllä tavalla ja oppia tietyt asiat, jotta hän selviäisi elämässä ja jotta hänestä kasvaisi (kuta kuinkin;) tasapainoinen ja onnellinen ihminen. Lapsen näkökulmasta tämä tietysti saattaa näyttää mielivaltaisen auktoriteetin toiminnalta;)

Uskon, että näin on paljolti myös Jumalan suhteen. Esim. jonkin kansan tuho ja "kova ja järjetön kohtelu", voikin loppupeleissä olla kokonaisille kansakunnille ja koko maailman historialle siunaukseksi. Jumala kai vähät välittää, vaikka hän meistä näyttäisikin sadistilta, jos hän TIETÄÄ, että se mitä tapahtuu, tapahtuu parhaaksemme, ja vaikka se näyttäisikin meidän silmissä pahalta.

Yksinkertaisesti uskon niin, että se, mitä Jumala tekee, on PYHÄÄ siksi, että Jumala sen tekee. Olen jo omassa elämässänikin kokenut, että ne hirveimmät ajat, joita olen elänyt ja suurimmat luopumiset, jotka olen joutunut kohtaamaan, ovat olleet niitä asioita, jotka ovat johdattaneet tähän päivään ja siihen, että olen ONNELLINEN ihminen. Nuo ajat ovat muovanneet rajuilla otteilla, ja pakottaneet kasvuun. Siinä ei ole ollut mitään kivaa tai hyvää SILLOIN. Mutta niiden asioiden ja aikojen kautta elämä on saanut aivan toisenlaisen syvyyden ja merkityksen, ja koen itse asiassa syvää elämänriemua;) SILTI en voi toisaalta ymmärtää, miksi elämän on pitänyt mennä niin kuin on pitänyt. Enkö olisi voinut oppia tätä kaikkea vähän helpommalla? Ihmisiä on niitetty perheestäni ja läheltäni kuin viljaa, ja monen mielestä se tuntuu sadistiselta. Näin ei kuitenkaan nähneet asiaa ne jotka ovat täältä lähteneet, emmekä nyt me jotka olemme tänne jääneet. Se on mysteeri. Jotain samaa uskon sisältyvän niihin käsittämättömyyksiin, joita Raamatussa (ja erityisesti VT:ssä) on.

Entä jos asiat olisivatkin nyt oikeasti PALJON PAHEMMIN, mikäli sitä mikä inhimillisesti katsottuna oli "pahaa", ei olisi tapahtunutkaan?

Jeesus ei varmasti epäröinyt pätkääkään sitä, etteikö hänen Isänsä ollut VT:n Jumala!!! Jeesushan oli täysjuutalainen, joka kävi säännöllisesti synagogassa ja luki kirjoituksia. Missään hän ei kritisoinut Raamattunsa (eli VT:n) jumalakuvaa. Hänellä ei ollut epäilystäkään, etteikö tuo paikoitellen kiivaana NÄYTTÄYTYVÄ Jumala olisi täsmälleen sama Jumala, jota hän kutsuu Isänä ja turvallisena paimenena!

Olennaisinta on minusta se, että me ihmiset emme voi nähdä ja määritellä, mikä on Jumalan tarkoitus, ja mikä todella on "pahaa tai hyvää".

Me näemme elämää vain tämän pienen hetken, ja meidän inhimillisiä ja rajallisia käsityksiämme ei pitäisi projisoida Jumalaan.

Lue lisää

Samoin kuin kaikki muutkin, joilla ei ole IOK:lle "minkäänlaista auktoriteettiasemaa", mutta haluavat silti keskustella vakaumuksesta tai vakaumuksista joihin se on vaikuttanut:)

>>
Kostoa en määrittele niin kuin IOK sen määrittelee. Itse asiassa taidan olla aivan väärällä palstalla, koska IOK:lla ei ole minulle minkäänlaista auktoriteettiasemaa, eikä minua kiinnosta keskustella siitä itsestään. Joten jos tahdotte, niin poistun vähääkään loukkaantumatta palstalta! Mutta vakaumuksista, joihin myös IOK on vaikuttanut, minä mielelläni keskustelen, vaikka kiinnostukseni ei riitäkään ko. opuksen ruotimiseen sellaisenaan:)
>>

Kerro ihmeessä miten sinä määrittelet koston?

Jos alkaisin rajaamaan tämän palstan aiheen niin tiukkaan, että vain IOK-kirjaa käsittelevät kommentit sallittaisiin, niin tulisi todella hiljainen palsta;) Ilman muuta IOK:lainen tai IOK:laisten vakaumus sekä suhde perinteiseen kristinopin tulkintaan kuuluvat palstan aihepiiriin.

Ainoa, mille hieman heristän sormiani on sokea lähetyssaarnaaminen, missä ei itse asiassa haluta edes vakaumuksesta keskustella, vaan SAARNATAAN parannusta ja luopumista "väärästä opista"...

"Harhaoppiseksikin" saa täällä IOK:ta huoletta sanoa, kunhan mielellään hieman perustelee näkemyksiään, mikä antaa pohjaa yhdessä tulkintaa havainnoida ja aihetta keskustella...

Olet, Kaisla, aina perustellut näkemyksesi mielestäni hyvin ja asiallisesti, joten en sinänsä tarkoittanut "rajauksiani" sinulle, vaan noin niinkuin yleiseksi linjanvedoksi.

Kiitos syvällisestä valotuksesta näkemyksiisi. On aivan totta että jos / kun luovutaan Raamatun auktoriteettiasemasta, niin tulee ongelmia määrittelyissä. Suhtautuminen Jumalaan muuttuu kollektiivisesta ja yhteisistä normeista henkilökohtaiseksi. Vaikka Raamattua pidettäisiinkin korkeimpana auktoriteettinä ja "koskemattomana Jumalan sanan ilmoittajana", niin siitä huolimatta siitä on tuhansia erilaisia tulkintoja... Tästä pääsemmekin siihen, voiko mistään kirjasta totuutta löytää? Ajattelen itse niin että kaiken ydin ja lähtökohta on hyvin yksinkertainen:

Matt. 7:12
"Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat.

Hepr. 10:16
-- Tämän liiton minä teen heidän kanssaan tulevina aikoina, sanoo Herra: minä asetan lakini heidän sydämeensä, kirjoitan sen heidän sisimpäänsä.

Näistä voi vetää johtopäätöstä että usko on henkilökohtainen ja perusasiat ovat yksinkertaisia.

>>
Totuus on aina ja välttämättä yksi.
Vai onko olemassa monta totuutta?
>>

Totuus on varmastikin yksi, mutta kukapa sitä täydellisesti voisi ymmärtää? Käsityskykymme ja ymmärryksemme, joka parhaimmillaankin on puutteellista, vaihtelee. Uskon ydinasia saa erilaisia kuoria ympärilleen, mutta voi silti olla syvimmältä sisällöltään samaa... Välittääkö Jumala ulkokuoresta vai sisällöstä?

Vaikka emme varmasti ymmärrä Jumalaa kuin vajavaisesti, niin näistä on silti mielenkiintoista keskustella;)

Kaisla. kirjoitti:

En kokenut "pettymystä", vaikka olinkin luullut sinua raamatullisemmaksi;) Ihmettelin vaan, miten erilaisen kuvan olin hahmottanut vakaumuksestasi vl-palstan kirjoitusten perusteella. Mutta aika suppeita aiheita siellä käsitelläänkin, ettei niistä voi vetääkään kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Itse olen eri mieltä Raamatun pyhyydestä kuin sinä. Toki on selvää, että Raamattu nimenomaan on kokoelma kirjoja, jotka ovat syntyneet ja muovautuneet ajan saatossa. Mutta uskon, että itse Jumala on johdattanut voimakkaalla tavalla kanonisointi-prosessia. Uskolla on aika vähän pohjaa, jos minä valitsen sieltä täältä Raamatun ajatuksia, jotka saatan hyväksyä. Kieltämättä olen aika ehdoton siinä, että "kaikki tai ei mitään". Muuten ei voida puhua edes kristinuskosta, jos miljoonilla kristityillä on oma kokoelmansa pyhiä kirjoituksia, johon on sekoitettu aatteita sieltä täältä. Kuten joskus aikaisemminkin olen maininnut, minusta relativismi on yksi tämän ajan suurimmista sairauksista. Totuus on aina ja välttämättä yksi.
Vai onko olemassa monta totuutta?

"Mitään ei tule lisätä, eikä mitään jättää pois tuosta kirjasta..." Jokainen kirja valottaa Jumalaa jollain tavalla, näin uskon.

Ratkaisuni ja toimintatapani ei ole ihan niin yksinkertainen, kun annoit ymmärtää:) En kohauta olkapäitäni ja hyppää yli, jos kohtaan Raamatussa jotain ongelmallista, päinvastoin. Monet kriisit on käyty läpi Raamatun äärellä ja eksegetiikan kurssien sisältöön syventyessä. Mutta minä kritisoin ja kapinoin sitä, että kaikki on selitettävä puhki! Että kaikki on minun pienillä puutteellisilla aivoillani ymmärrettävä, ja kaiken mitä en käsitä, minä hylkään. Se on minusta naiivia. Aina uudelleen ja uudelleen minusta tuntuu, että tuolloin ihminen ei ole ymmärtänyt ollenkaan oman ajattelunsa RAJALLISUUTTA, eikä Jumalan suuruutta.

Yritin selittää edellisessä viestissäni sitä, että nimenomaan nuo ongelmakohdatkin voivat avautua, puhutella ja ymmärtää uudella tavalla, jos niitä ei heti hylkää ja kritisoi järjenvastaisina.

Kostoa en määrittele niin kuin IOK sen määrittelee. Itse asiassa taidan olla aivan väärällä palstalla, koska IOK:lla ei ole minulle minkäänlaista auktoriteettiasemaa, eikä minua kiinnosta keskustella siitä itsestään. Joten jos tahdotte, niin poistun vähääkään loukkaantumatta palstalta! Mutta vakaumuksista, joihin myös IOK on vaikuttanut, minä mielelläni keskustelen, vaikka kiinnostukseni ei riitäkään ko. opuksen ruotimiseen sellaisenaan:)

Vaikka Jumala kostaisikin tai näyttäisi vihansa, niin sen ei tarvitse olla inhmimillisten tunteiden ripoteltavana olemista. Minäkin voin äitinä täysin harkitusti käyttää tulevaisuudessa (-nyt lapsi on liian pieni sellaiseen-) jotain rankaisumuotoa, jonka näen lapselleni hyväksi. Silti en välttämättä toimi minkään inhimillisen tunnekuohun vallassa, vaan tiedän aikuisena, että lapselleni on HYVÄKSI toimia tietyllä tavalla ja oppia tietyt asiat, jotta hän selviäisi elämässä ja jotta hänestä kasvaisi (kuta kuinkin;) tasapainoinen ja onnellinen ihminen. Lapsen näkökulmasta tämä tietysti saattaa näyttää mielivaltaisen auktoriteetin toiminnalta;)

Uskon, että näin on paljolti myös Jumalan suhteen. Esim. jonkin kansan tuho ja "kova ja järjetön kohtelu", voikin loppupeleissä olla kokonaisille kansakunnille ja koko maailman historialle siunaukseksi. Jumala kai vähät välittää, vaikka hän meistä näyttäisikin sadistilta, jos hän TIETÄÄ, että se mitä tapahtuu, tapahtuu parhaaksemme, ja vaikka se näyttäisikin meidän silmissä pahalta.

Yksinkertaisesti uskon niin, että se, mitä Jumala tekee, on PYHÄÄ siksi, että Jumala sen tekee. Olen jo omassa elämässänikin kokenut, että ne hirveimmät ajat, joita olen elänyt ja suurimmat luopumiset, jotka olen joutunut kohtaamaan, ovat olleet niitä asioita, jotka ovat johdattaneet tähän päivään ja siihen, että olen ONNELLINEN ihminen. Nuo ajat ovat muovanneet rajuilla otteilla, ja pakottaneet kasvuun. Siinä ei ole ollut mitään kivaa tai hyvää SILLOIN. Mutta niiden asioiden ja aikojen kautta elämä on saanut aivan toisenlaisen syvyyden ja merkityksen, ja koen itse asiassa syvää elämänriemua;) SILTI en voi toisaalta ymmärtää, miksi elämän on pitänyt mennä niin kuin on pitänyt. Enkö olisi voinut oppia tätä kaikkea vähän helpommalla? Ihmisiä on niitetty perheestäni ja läheltäni kuin viljaa, ja monen mielestä se tuntuu sadistiselta. Näin ei kuitenkaan nähneet asiaa ne jotka ovat täältä lähteneet, emmekä nyt me jotka olemme tänne jääneet. Se on mysteeri. Jotain samaa uskon sisältyvän niihin käsittämättömyyksiin, joita Raamatussa (ja erityisesti VT:ssä) on.

Entä jos asiat olisivatkin nyt oikeasti PALJON PAHEMMIN, mikäli sitä mikä inhimillisesti katsottuna oli "pahaa", ei olisi tapahtunutkaan?

Jeesus ei varmasti epäröinyt pätkääkään sitä, etteikö hänen Isänsä ollut VT:n Jumala!!! Jeesushan oli täysjuutalainen, joka kävi säännöllisesti synagogassa ja luki kirjoituksia. Missään hän ei kritisoinut Raamattunsa (eli VT:n) jumalakuvaa. Hänellä ei ollut epäilystäkään, etteikö tuo paikoitellen kiivaana NÄYTTÄYTYVÄ Jumala olisi täsmälleen sama Jumala, jota hän kutsuu Isänä ja turvallisena paimenena!

Olennaisinta on minusta se, että me ihmiset emme voi nähdä ja määritellä, mikä on Jumalan tarkoitus, ja mikä todella on "pahaa tai hyvää".

Me näemme elämää vain tämän pienen hetken, ja meidän inhimillisiä ja rajallisia käsityksiämme ei pitäisi projisoida Jumalaan.

Lue lisää

..niin että kaikki ymmärtävät. Vastaanottajilla on erilaiset edellytykset ymmärtää. Raamattu on kirja suurelle yleisölle mutta se ei toimisi yhtä hyvin oppikirjana ellei Jumala johdattaisi jokaista LUKIJAA erikseen "sisäkautta", PH:nsa avulla.

"Mutta uskon, että itse Jumala on johdattanut voimakkaalla tavalla kanonisointi-prosessia."

Kaisla. kirjoitti:

En kokenut "pettymystä", vaikka olinkin luullut sinua raamatullisemmaksi;) Ihmettelin vaan, miten erilaisen kuvan olin hahmottanut vakaumuksestasi vl-palstan kirjoitusten perusteella. Mutta aika suppeita aiheita siellä käsitelläänkin, ettei niistä voi vetääkään kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Itse olen eri mieltä Raamatun pyhyydestä kuin sinä. Toki on selvää, että Raamattu nimenomaan on kokoelma kirjoja, jotka ovat syntyneet ja muovautuneet ajan saatossa. Mutta uskon, että itse Jumala on johdattanut voimakkaalla tavalla kanonisointi-prosessia. Uskolla on aika vähän pohjaa, jos minä valitsen sieltä täältä Raamatun ajatuksia, jotka saatan hyväksyä. Kieltämättä olen aika ehdoton siinä, että "kaikki tai ei mitään". Muuten ei voida puhua edes kristinuskosta, jos miljoonilla kristityillä on oma kokoelmansa pyhiä kirjoituksia, johon on sekoitettu aatteita sieltä täältä. Kuten joskus aikaisemminkin olen maininnut, minusta relativismi on yksi tämän ajan suurimmista sairauksista. Totuus on aina ja välttämättä yksi.
Vai onko olemassa monta totuutta?

"Mitään ei tule lisätä, eikä mitään jättää pois tuosta kirjasta..." Jokainen kirja valottaa Jumalaa jollain tavalla, näin uskon.

Ratkaisuni ja toimintatapani ei ole ihan niin yksinkertainen, kun annoit ymmärtää:) En kohauta olkapäitäni ja hyppää yli, jos kohtaan Raamatussa jotain ongelmallista, päinvastoin. Monet kriisit on käyty läpi Raamatun äärellä ja eksegetiikan kurssien sisältöön syventyessä. Mutta minä kritisoin ja kapinoin sitä, että kaikki on selitettävä puhki! Että kaikki on minun pienillä puutteellisilla aivoillani ymmärrettävä, ja kaiken mitä en käsitä, minä hylkään. Se on minusta naiivia. Aina uudelleen ja uudelleen minusta tuntuu, että tuolloin ihminen ei ole ymmärtänyt ollenkaan oman ajattelunsa RAJALLISUUTTA, eikä Jumalan suuruutta.

Yritin selittää edellisessä viestissäni sitä, että nimenomaan nuo ongelmakohdatkin voivat avautua, puhutella ja ymmärtää uudella tavalla, jos niitä ei heti hylkää ja kritisoi järjenvastaisina.

Kostoa en määrittele niin kuin IOK sen määrittelee. Itse asiassa taidan olla aivan väärällä palstalla, koska IOK:lla ei ole minulle minkäänlaista auktoriteettiasemaa, eikä minua kiinnosta keskustella siitä itsestään. Joten jos tahdotte, niin poistun vähääkään loukkaantumatta palstalta! Mutta vakaumuksista, joihin myös IOK on vaikuttanut, minä mielelläni keskustelen, vaikka kiinnostukseni ei riitäkään ko. opuksen ruotimiseen sellaisenaan:)

Vaikka Jumala kostaisikin tai näyttäisi vihansa, niin sen ei tarvitse olla inhmimillisten tunteiden ripoteltavana olemista. Minäkin voin äitinä täysin harkitusti käyttää tulevaisuudessa (-nyt lapsi on liian pieni sellaiseen-) jotain rankaisumuotoa, jonka näen lapselleni hyväksi. Silti en välttämättä toimi minkään inhimillisen tunnekuohun vallassa, vaan tiedän aikuisena, että lapselleni on HYVÄKSI toimia tietyllä tavalla ja oppia tietyt asiat, jotta hän selviäisi elämässä ja jotta hänestä kasvaisi (kuta kuinkin;) tasapainoinen ja onnellinen ihminen. Lapsen näkökulmasta tämä tietysti saattaa näyttää mielivaltaisen auktoriteetin toiminnalta;)

Uskon, että näin on paljolti myös Jumalan suhteen. Esim. jonkin kansan tuho ja "kova ja järjetön kohtelu", voikin loppupeleissä olla kokonaisille kansakunnille ja koko maailman historialle siunaukseksi. Jumala kai vähät välittää, vaikka hän meistä näyttäisikin sadistilta, jos hän TIETÄÄ, että se mitä tapahtuu, tapahtuu parhaaksemme, ja vaikka se näyttäisikin meidän silmissä pahalta.

Yksinkertaisesti uskon niin, että se, mitä Jumala tekee, on PYHÄÄ siksi, että Jumala sen tekee. Olen jo omassa elämässänikin kokenut, että ne hirveimmät ajat, joita olen elänyt ja suurimmat luopumiset, jotka olen joutunut kohtaamaan, ovat olleet niitä asioita, jotka ovat johdattaneet tähän päivään ja siihen, että olen ONNELLINEN ihminen. Nuo ajat ovat muovanneet rajuilla otteilla, ja pakottaneet kasvuun. Siinä ei ole ollut mitään kivaa tai hyvää SILLOIN. Mutta niiden asioiden ja aikojen kautta elämä on saanut aivan toisenlaisen syvyyden ja merkityksen, ja koen itse asiassa syvää elämänriemua;) SILTI en voi toisaalta ymmärtää, miksi elämän on pitänyt mennä niin kuin on pitänyt. Enkö olisi voinut oppia tätä kaikkea vähän helpommalla? Ihmisiä on niitetty perheestäni ja läheltäni kuin viljaa, ja monen mielestä se tuntuu sadistiselta. Näin ei kuitenkaan nähneet asiaa ne jotka ovat täältä lähteneet, emmekä nyt me jotka olemme tänne jääneet. Se on mysteeri. Jotain samaa uskon sisältyvän niihin käsittämättömyyksiin, joita Raamatussa (ja erityisesti VT:ssä) on.

Entä jos asiat olisivatkin nyt oikeasti PALJON PAHEMMIN, mikäli sitä mikä inhimillisesti katsottuna oli "pahaa", ei olisi tapahtunutkaan?

Jeesus ei varmasti epäröinyt pätkääkään sitä, etteikö hänen Isänsä ollut VT:n Jumala!!! Jeesushan oli täysjuutalainen, joka kävi säännöllisesti synagogassa ja luki kirjoituksia. Missään hän ei kritisoinut Raamattunsa (eli VT:n) jumalakuvaa. Hänellä ei ollut epäilystäkään, etteikö tuo paikoitellen kiivaana NÄYTTÄYTYVÄ Jumala olisi täsmälleen sama Jumala, jota hän kutsuu Isänä ja turvallisena paimenena!

Olennaisinta on minusta se, että me ihmiset emme voi nähdä ja määritellä, mikä on Jumalan tarkoitus, ja mikä todella on "pahaa tai hyvää".

Me näemme elämää vain tämän pienen hetken, ja meidän inhimillisiä ja rajallisia käsityksiämme ei pitäisi projisoida Jumalaan.

Lue lisää

"Uskolla on aika vähän pohjaa, jos minä valitsen sieltä täältä Raamatun ajatuksia, jotka saatan hyväksyä. Kieltämättä olen aika ehdoton siinä, että "kaikki tai ei mitään". Muuten ei voida puhua edes kristinuskosta, jos miljoonilla kristityillä on oma kokoelmansa pyhiä kirjoituksia, johon on sekoitettu aatteita sieltä täältä. Kuten joskus aikaisemminkin olen maininnut, minusta relativismi on yksi tämän ajan suurimmista sairauksista. Totuus on aina ja välttämättä yksi.
Vai onko olemassa monta totuutta? "

Se Totuus isolla T:llä RaamatussaKIN on se että ihminen on SYNNITÖN JUMALAN POIKA. ACIM:n avulla tämä on helppo oppia ymmärtämään. Ihminen ei ole siis velvoitettu kärsimään mitään rangaistusta mistään mitä hän on joskus tehnyt paitsi siinä tapauksessa että hän itse sitä haluaa. Totuus ON yksinkertainen mutta sen sovellutukset eri tilanteisssa ovat erilaiset koska tilanteet ovat erilaiset. Ihmisen synnittömyys jonka JUMALA ITSE TAKAA on tosiasia ja tähän perustuu se että jokainen ongelma on ratkaistavissa. Ongelmat ovat niitä "rangaistuksia" joista ihminen on periaatteessa vapaa. Tähän perustuvat ne ihmeetkin joita Jeesus teki ja joita Hän edelleen haluaa meidänkin tekevän.

Näissä "sekoitetuissa aatteissa" joista puhut on kysymys sovellutuksista, ei taustalla olevasta periaatteesta.

"Totuus on aina ja välttämättä yksi." Niin on! :)