Tehot kiinnostavat varsinkin nuoria ”alan miehiä”, mutta niistä suurista tehoista voi olla yhtä paljon haittaa kun hyötyä. Suuria koneita valmistetaan joten ei se niistä kiinni ole. Samoin 12…18-litran koneita voidaan virittää tuplatehoille, 800….1300 Hv ei tämä mikään ylimaallinen ongelma ole ammattimiehille. Näissä rata-autoilun kuorkeissa on 1000…1500Hv joka koslassa siinä isommassa luokassa.
Jos taas rakennetaan veturi siten, että runkoon sovitetaan 20…30-litrainen kone , tehoa ja ennen kaikkea vääntöä löytyy varmasti riittävästi. Nämä ovat erikoisautoja, näillä ei ole mitään tekemistä normaalissa rahtiliikenteessä eikä myöskään sorakasettiveturina.
Voimansiirron kestävyys on heti ongelma isommilla koneilla, samoin kuumana käyvät yliviritetyt 12..16-litran koneet eivät kestä, sen varmaan ymmärtää jokainen.
Polttoainetalous, hinta ja luotettavuus ovat pitkälle vietyjä kompromisseja nykyautoissa. Jos yhdistelmä kulkee eikä ”nikelly” mäkiin ja tämän lisäksi on taloudellinen silloin asiat ovat tähän kuljetustarpeeseen kunnossa, olkoon kone sitten minkä tahansa. Jos kuljetustarpeet ovat sellaiset, että tarvitaan 16..18-litran koneella oleva veturi se hommataan, siis vehkeet tarpeen mukaan.
Ei kone yksin ole autuaaksi tekevä, hyvä vaihteisto ja sopivat välitykset auttavat paljon tai jos nämä eivät natsaa menee tehoja/taloudellisuutta harakoille. Voimansiirron kestävyys voi muodostua ongelmaksi hyvin helposti, toki hyvä kuski pitää ärjyn auton ehjänä paremmin. Perinteinen vetoakseli kestää maantiellä ja voimansiirron kitka on pienempi, mutta isokoneiset veturit katkovat akseleita kun tulitikkuja ja aina joku maksaa. Taas puhutaan kokonaistaloudesta, johon kuuluvat: hankintahinta, polttoaine- ja ylläpitokulut ja nämä ovat suurikoneisella autolla myös suuret.
Tässä muutama rivi suurista konetehoista hyödystä/haitoista. Se mainittakoon, että en ole ammattikuljettaja vaikka yhdistelmäkortin omistan, mutta olen 40-työvuoteen tehnyt kaikenlaista. Varmasti tähän aiheeseen löytyy myös varsinaisten ammattilaisten mielipide, joten antaa palaa.
Jos taas rakennetaan veturi siten, että runkoon sovitetaan 20…30-litrainen kone , tehoa ja ennen kaikkea vääntöä löytyy varmasti riittävästi. Nämä ovat erikoisautoja, näillä ei ole mitään tekemistä normaalissa rahtiliikenteessä eikä myöskään sorakasettiveturina.
Voimansiirron kestävyys on heti ongelma isommilla koneilla, samoin kuumana käyvät yliviritetyt 12..16-litran koneet eivät kestä, sen varmaan ymmärtää jokainen.
Polttoainetalous, hinta ja luotettavuus ovat pitkälle vietyjä kompromisseja nykyautoissa. Jos yhdistelmä kulkee eikä ”nikelly” mäkiin ja tämän lisäksi on taloudellinen silloin asiat ovat tähän kuljetustarpeeseen kunnossa, olkoon kone sitten minkä tahansa. Jos kuljetustarpeet ovat sellaiset, että tarvitaan 16..18-litran koneella oleva veturi se hommataan, siis vehkeet tarpeen mukaan.
Ei kone yksin ole autuaaksi tekevä, hyvä vaihteisto ja sopivat välitykset auttavat paljon tai jos nämä eivät natsaa menee tehoja/taloudellisuutta harakoille. Voimansiirron kestävyys voi muodostua ongelmaksi hyvin helposti, toki hyvä kuski pitää ärjyn auton ehjänä paremmin. Perinteinen vetoakseli kestää maantiellä ja voimansiirron kitka on pienempi, mutta isokoneiset veturit katkovat akseleita kun tulitikkuja ja aina joku maksaa. Taas puhutaan kokonaistaloudesta, johon kuuluvat: hankintahinta, polttoaine- ja ylläpitokulut ja nämä ovat suurikoneisella autolla myös suuret.
Tässä muutama rivi suurista konetehoista hyödystä/haitoista. Se mainittakoon, että en ole ammattikuljettaja vaikka yhdistelmäkortin omistan, mutta olen 40-työvuoteen tehnyt kaikenlaista. Varmasti tähän aiheeseen löytyy myös varsinaisten ammattilaisten mielipide, joten antaa palaa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tuo kaikki on totta. Mutta se, että kirjoitat nuo itsestäänselvyydet tänne, viittaa siihen, että olet juuri istunut ensimmäiset tunnit ammattikoulun kuljettajalinjalla!
Olisin vielä ikänipuolesta opettajaksi sopiva, mutta oppilaaksi 59-vuotias on jo ehkä liian vanha. Sitäpaitsi miksi minun pitäisi ajaa yhdistelmäkortti, kun on jo ollut vuodesta 1976 lähtien.
Tiedän kyllä nämä itsestään selvyydet, mutta täällää kirjoittaa moni sälli niin hölmijä, että ei taida olla edes tietoa näistä itsestään selvyyksistä.
PS. Poikani on ikäisesi (oletan), kävi kurssit ja on ammattikuljettaja.
Useimmat isännät ilmeisesti myös osaavat laskea. Liikennöitsijän toiminnan perimmäinen tarkoitus kai lienee ansaita rahaa eikä polttaa sitä turhaan.
Tien päällä näkee rahdinajossa olevien raskaimpien (pisimpien) moduuliyhdistelmien keulassa tavallisimmin lukemia 380-480 (hv). Riittänee vallan hyvin.
Ne markkinoiden suurimmat myllyt, 600 hv ja vähän yli, ovat yhä harvinaisuuksia ja niitä näkee lähinnä vain raskaimmissa tukki- ja sorayhdistelmissä.
Oma kokemukseni on varsin vähäinen ja ikivanhaa perua. Minulla on kuitenkin yhdistelmäkortti edelleen taskussa. Olen ajanut yhden kesän (1969) maansiirtokoneiden kuljetuslavettia. Yhdistelmässä oli 5 akselia ja lavetin nimelliskantavuus oli 32 tonnia (jolla kokonaispaino kiipesi päälle 50 tonnin). Veturina oli ahtamaton Scania-Vabis L75 vuosimallia 1960 - moottorin nimellisteho vaivaiset 165 hv. TUO LUKEMA oli kieltämättä liian vähän!
joo tottahan se on, että auto/teho tarpeen mukaan. enemmän pitäisi kuitenkin mielestäni puhua autoissa piilevistä voimavaroista. uudet autot on tehtaalla säädetty tiettyyn kompromissiin päästöjen/kulutuksen suhteen, eikä lopputulos aina ole optimaalinen. "lastulla" tai dynossa säätämällä saadaan tehoa mukavasti lisää vehkeen kestävyyden yleensä kärsimättä. myös kulutus poikkeuksetta tippuu huomattavasti, ja lastun tai säädön hinta saadaan takaisin säästönä polttoainekuluissa. oma/pankin viiru-460 kävi mutkan kokkolassa, ja kulutus tippui 7-10 litraa sadalle. vetoja tuli niin paljon, että ihmetellä täytyy miten kaksitoistanen voi mennä tuolla lailla. mitään epänormaalia en ole vehkeessä havainnut, ja huoltosoppari hoitaa huollot. mutta jokainenhan sen kamppeen kukkaronsa/tarpeen mukaan laittaa, mutta itse olen ollut tyytyväinen omaan ratkaisuun...
ja tehoa,sen huonompi kuski!!V.. ,tuolla penkalla
katellu,voi essus!!
näitä kuormurisivuja ja monenlaista sälliä näyttää olevan.
Itellä vaan säälittävä C kortti ja ajokokemus vaan henkilö- ja pakettiautoilla.
Miksi nää rekka ja k-miehet on niin Miehiä?
Haukutaan toiset ja toisten autot jne.
Eikö omaa elämää ole muualla kuin ratin takana?
Tämä ei koske tietysti kaikkia mutta "pieruja" näyttää olevan enemmän kuin muilla sivuilla.
Siis välillä oikein vituttaa olla alalla, kun aikuiset äijät juoruilee pahemmin ku ämmät. Ja ollaan niin kovia jätkiä että! Omaa itsetuntoa pönkitetään mollaamalla muita. Murrosiän teiniuho jäänyt päälle suurimmalla osalla.
Kyllä peltisessä kopissa asuminen ja elämän pyöriminen naftan ja rahtailun ympärillä jättää jälkensä.Ja kun pyhät ja arjet kuljetaan puukengissä likaisessa rahtari-takissa,niin mitä sellaisilta kavereilta voi odottaa kuin rekka-tyyppistä uhoilua?!
olet oikeassa tossa teho hommassa
ei aina suuret tehot auta vaan valitettavasti taito
monet kossit puhuu kuin vuosia ajaneet kuskit et kyl mulla ja kyl tolla asenteella mut todellisuudessa ne on ekoja jotka kyselee ketjua ,liinaa ,yms et voisko joku auttaa kun ei pääse.
kovat tehot rikkoo paikkoja todella herkästi niinkuin tiedetään.
mun ajokki on vakiona 400 hp.tällähetkellä otettu ulis 550 hp
kyllä potkii pakko myöntää
mut eise autuaaksitee vetoa piisaa menee ihan kivasti
konetta en ole hajoittanut enkä ihmekyllä katkaissut yhtään vetariakaan vaikka on puikkoperällä varustetu ja raksatuotteita ajetaan
(eli pahoissa paikoissa kokoajan)
tosin perä remppajouduttiin tekeen kun
meni isolautanen halki ja tuhos koko hoidon
joten sellaista saattaa sattua tais vaan mennä vanhuuttaan
itse isäntä rikkoi ite (polkemalla)männän kun suli
mut mulla toiminut hyvin kohta 3 vuotta
eikä mee rikki jos ite ajan sillä maltti on valttia näissäkin viri moottorisissa vekottimissa