-Haloo..?
-Minä täällä, onko suunnitelmia
-Ei ihmeempiä..
-Kuule.. lähdetäänkö ajelemaan?
-Joo sopii, tarrttenko alibia?
-Voit tarvia, ite käskin akkani sanomaan että nukun tossa sohvalla.
-Heh.. no järjestyy..
-Haen sinut kohta niin kerron lisää
Opel halkoo hämyisää kesäyötä ja hakee kyyditettävän.
-Perkele, sinne taas tuli jotain pentuja kännäämään sinne niemeen.
-Tuli vai, pitäiskö antaa opetus niin eivät tulisi toista kertaa?
-Ei nyt sentään mutta joku portti sinne pitää saada
-Jaa millanen porrukka tuli?
-2 tyttöä ja 2 poikaa
-Oliko nättejä tyttöjä..?
-Nättejähän ne.. Mitä Hans mietit?
-Käydään kurrkkaamassa.. Voit jäädä autoon odottamaan.
-No en tiedä..
-Mennään nyt.. sais jotain jännitystä tähän elämään. Ei oikein nuo sillanmittaushommat inspiroi.
-No käydään kattoon, mutta ei sitten hulluuksia.
Auto suuntaa kohti Bodomia, ja pysähtyy noin kilometrin päähän niemestä.
-Minä käyn vähän kurrkkaamassa ja säikytän ne!
Hahmo hiipii pitkin metsäpolkuja ja rantoja kohti niemen kärkeä. Pulssi nousee ja kevyt hiki nousee otsalle.
Pian teltta tulee näkyviin pusikoiden takaa. Kaksi moottoripyörää on sopivasti edessä polulle päin. Kesäyö on hiljainen, teltasta kuuluu kevyttä kuorsausta.
Tulija haluaa vähän tutkiä leiriä ja kapsäkkejä kaikessa rauhassa. Hitto, jos kuljeksin omissa kengissä jää liikaa jälkiä että täällä on joku ollut. No mutta tuossahan on kenkiä pitkä rivi..
Mies hiipii teltan vierelle ja ottaa kengät palaten pusikkoon. Ääh, nää toiset on liian pienet, mutta nää toiset passaa, taitaa olla aika järkäle se toinen tyyppi...
Jahas.. mitäs täällä on.. tyttöjen meikkipaksi.. viinaksia.. jotkin pihdit.. pari puukkoa. Oiskohan noilla rahaa kun on näköjään aika makeet prätkätkin ollu varaa ostaa..? Hitto kun alkaa kiihottamaan.. Ihan niinkuin joskus vuosia sitten Saksassa...
Äkkiä teltasta kuuluu ikään kuin supinaa, ja kankaan kahinaa. Schaisse!!!!!! Ne huomaa mun. Lähdenkö livohkaan. Sekunnin murto-osassa aivot tekevät osittain vaiston varaisen, osittain mielipuolisen päätöksen, ja mies loikkaa teltan päälle. Tytöt kirkuvat ja pojat älisevät.. Miten ne täällä on. Perrkele pikku teltassa.. Äkkiä vaan puukkoa. No nyt hiljenee jo. Tehdäämpä vähän rreikäää... Mies vetää pitkän viillon telttaan ja saa uhrinsa näkyviin. Tumma tukkainen hujoppi tuijottaa häntä naama verisenä. Perrkele.. Oikea suora pamahtaa leukaperään ja hujoppi tipahtaa teltan pohjalle. Koko ruljanssi kestää vain muutamia sekunteja, ehkä 10-15.
Mies nousee ja kävelee rantaan. Hitto nyt taisin vähän innostua liikaa. Säikyttelemäänhän tässä piti tulla. Mutta toisaalta veret kiertää nyt mukavasti, tulee vanhat hyvät ajat mieleen kun mulle oli vielä käyttöä.
Teltalta kuuluu yninää. Joku on vielä hengissä. Mies ottaa rantakiven ja astelee kohti telttaa. Tuoko se oli.. Kivi päästä vaimean tössähtävän äänen osuessaan uhriin. Kattelempa nyt niitä lompakoita.. Jaaha, täällähän on fyrrkkaa mukavasti.. Hitto mustahan tulee verta.. Pyyhimpä sitä tohon rättiin. Mies kerää samalla hajamielisesti joitain tavaroita kainaloonsa.
Helvetti täähän on joku alapäärätti.. Ja tuohan on tuo tumma tyttö niinkuin se tyttö sieltä keskitysleiriltä.. Hoikka ja pitkä.. Tutkitaampa vähän.. Pitäisköhän vähän.. meen tonne puskaan kyllä nyt vähän helpottamaan oloa kun akkakin vaan kotona jäkättää..
Tavarat kainalossa mies menee pusikkoon ja avaa housunsa. Juuri kun hän on tullut, alkaa polulta näkyä liikettä. Perrkele... Nyt tää kostautuu tää hekumointi... Perrkelee.. Tulee kiire.
Rätti lentää vahingossa maahan. Muut tavarat mies saa otettua kainaloonsa ja lähtee juoksemaan kyyryssä kohti kilometrin päässä odottavaa autoa.
Onneks on sentään nää hujopin kengät jalassa. Perrkele mähän en muuten tällänny sitä sillä kivellä. Schaisse! Mutta se jätkä kyllä näki mut ja on jo siellä telttapaikalla, ei sinne uskalle enää palatakkaan.. Jaha, nyt on osasta näistä ryysyistä päästävä eroon. Työnnän nää kengät tonne, sitten pikkukimpurat jalkaan ja tien yli varovasti.. Omat jalkaan ja kiireellä autolle. No ei nyt kello oo varmaan viittäkään. Ei pitäis tulla hätää...
Autolla odottava mies suuttuu..
-VOI PERKELE HANS...
-Sun tarrttee auttaa nyt mua.
-Niimpä tietysti. No tapoit sitten ne?
-Vahingossa.. tai tiedät kyllä, oli vaan pakko..
-Poliisi kuule kyselee heti aamulla multa, kun en oikein nuorista tykkää tällä alueella..
-Ei kysele, hommaa mut puhelimeen..
-Ei taida onnistua mitä suunnittelet..
-Kyllä onnistuu, oon tärrkkeä mies niille
-Soitetaan meiltä, akka kyllä pysyy hiljaa.
Kaksikko menee automiehen asunnolle, ja murtaen suomea puhuva mies tervehtii miehen vaimoa. Vaimo menee kalpeaksi kuin lakana nähdessään verisen mytyn hänen kainalossa.
-AKKA NUKKUMAAN NYT!
Mies veivaa lyhyen numeron ja sanelee sen jälkeen keskukselle jonki numerosarjan. Jostain kansliasta vastataan. Mies myöntyilee ja on nöyrän oloisena. Kohta hän sulkee puhelimen ja katsoo automiestä.
-Sun tarttee viedä mut nyt heti Turrkuun, ja palaat sitten heti kotiisi. Etkä kerrro mitään, oot nukkunu koko yön täällä. Ei kuule hätää, NE ei jätä mua pulaan, eikä suakaan. Tuun ens yönä salaa takasin tänne, mut en kerro enempää. Mulle on turrvapaikka järrkätty tänne ovelasti..
Mies iskee silmää ja automies päästää vaivautuneen hymyn. Mitä tässä joutuu vielä kokemaan tämän tyypin kanssa...
-Minä täällä, onko suunnitelmia
-Ei ihmeempiä..
-Kuule.. lähdetäänkö ajelemaan?
-Joo sopii, tarrttenko alibia?
-Voit tarvia, ite käskin akkani sanomaan että nukun tossa sohvalla.
-Heh.. no järjestyy..
-Haen sinut kohta niin kerron lisää
Opel halkoo hämyisää kesäyötä ja hakee kyyditettävän.
-Perkele, sinne taas tuli jotain pentuja kännäämään sinne niemeen.
-Tuli vai, pitäiskö antaa opetus niin eivät tulisi toista kertaa?
-Ei nyt sentään mutta joku portti sinne pitää saada
-Jaa millanen porrukka tuli?
-2 tyttöä ja 2 poikaa
-Oliko nättejä tyttöjä..?
-Nättejähän ne.. Mitä Hans mietit?
-Käydään kurrkkaamassa.. Voit jäädä autoon odottamaan.
-No en tiedä..
-Mennään nyt.. sais jotain jännitystä tähän elämään. Ei oikein nuo sillanmittaushommat inspiroi.
-No käydään kattoon, mutta ei sitten hulluuksia.
Auto suuntaa kohti Bodomia, ja pysähtyy noin kilometrin päähän niemestä.
-Minä käyn vähän kurrkkaamassa ja säikytän ne!
Hahmo hiipii pitkin metsäpolkuja ja rantoja kohti niemen kärkeä. Pulssi nousee ja kevyt hiki nousee otsalle.
Pian teltta tulee näkyviin pusikoiden takaa. Kaksi moottoripyörää on sopivasti edessä polulle päin. Kesäyö on hiljainen, teltasta kuuluu kevyttä kuorsausta.
Tulija haluaa vähän tutkiä leiriä ja kapsäkkejä kaikessa rauhassa. Hitto, jos kuljeksin omissa kengissä jää liikaa jälkiä että täällä on joku ollut. No mutta tuossahan on kenkiä pitkä rivi..
Mies hiipii teltan vierelle ja ottaa kengät palaten pusikkoon. Ääh, nää toiset on liian pienet, mutta nää toiset passaa, taitaa olla aika järkäle se toinen tyyppi...
Jahas.. mitäs täällä on.. tyttöjen meikkipaksi.. viinaksia.. jotkin pihdit.. pari puukkoa. Oiskohan noilla rahaa kun on näköjään aika makeet prätkätkin ollu varaa ostaa..? Hitto kun alkaa kiihottamaan.. Ihan niinkuin joskus vuosia sitten Saksassa...
Äkkiä teltasta kuuluu ikään kuin supinaa, ja kankaan kahinaa. Schaisse!!!!!! Ne huomaa mun. Lähdenkö livohkaan. Sekunnin murto-osassa aivot tekevät osittain vaiston varaisen, osittain mielipuolisen päätöksen, ja mies loikkaa teltan päälle. Tytöt kirkuvat ja pojat älisevät.. Miten ne täällä on. Perrkele pikku teltassa.. Äkkiä vaan puukkoa. No nyt hiljenee jo. Tehdäämpä vähän rreikäää... Mies vetää pitkän viillon telttaan ja saa uhrinsa näkyviin. Tumma tukkainen hujoppi tuijottaa häntä naama verisenä. Perrkele.. Oikea suora pamahtaa leukaperään ja hujoppi tipahtaa teltan pohjalle. Koko ruljanssi kestää vain muutamia sekunteja, ehkä 10-15.
Mies nousee ja kävelee rantaan. Hitto nyt taisin vähän innostua liikaa. Säikyttelemäänhän tässä piti tulla. Mutta toisaalta veret kiertää nyt mukavasti, tulee vanhat hyvät ajat mieleen kun mulle oli vielä käyttöä.
Teltalta kuuluu yninää. Joku on vielä hengissä. Mies ottaa rantakiven ja astelee kohti telttaa. Tuoko se oli.. Kivi päästä vaimean tössähtävän äänen osuessaan uhriin. Kattelempa nyt niitä lompakoita.. Jaaha, täällähän on fyrrkkaa mukavasti.. Hitto mustahan tulee verta.. Pyyhimpä sitä tohon rättiin. Mies kerää samalla hajamielisesti joitain tavaroita kainaloonsa.
Helvetti täähän on joku alapäärätti.. Ja tuohan on tuo tumma tyttö niinkuin se tyttö sieltä keskitysleiriltä.. Hoikka ja pitkä.. Tutkitaampa vähän.. Pitäisköhän vähän.. meen tonne puskaan kyllä nyt vähän helpottamaan oloa kun akkakin vaan kotona jäkättää..
Tavarat kainalossa mies menee pusikkoon ja avaa housunsa. Juuri kun hän on tullut, alkaa polulta näkyä liikettä. Perrkele... Nyt tää kostautuu tää hekumointi... Perrkelee.. Tulee kiire.
Rätti lentää vahingossa maahan. Muut tavarat mies saa otettua kainaloonsa ja lähtee juoksemaan kyyryssä kohti kilometrin päässä odottavaa autoa.
Onneks on sentään nää hujopin kengät jalassa. Perrkele mähän en muuten tällänny sitä sillä kivellä. Schaisse! Mutta se jätkä kyllä näki mut ja on jo siellä telttapaikalla, ei sinne uskalle enää palatakkaan.. Jaha, nyt on osasta näistä ryysyistä päästävä eroon. Työnnän nää kengät tonne, sitten pikkukimpurat jalkaan ja tien yli varovasti.. Omat jalkaan ja kiireellä autolle. No ei nyt kello oo varmaan viittäkään. Ei pitäis tulla hätää...
Autolla odottava mies suuttuu..
-VOI PERKELE HANS...
-Sun tarrttee auttaa nyt mua.
-Niimpä tietysti. No tapoit sitten ne?
-Vahingossa.. tai tiedät kyllä, oli vaan pakko..
-Poliisi kuule kyselee heti aamulla multa, kun en oikein nuorista tykkää tällä alueella..
-Ei kysele, hommaa mut puhelimeen..
-Ei taida onnistua mitä suunnittelet..
-Kyllä onnistuu, oon tärrkkeä mies niille
-Soitetaan meiltä, akka kyllä pysyy hiljaa.
Kaksikko menee automiehen asunnolle, ja murtaen suomea puhuva mies tervehtii miehen vaimoa. Vaimo menee kalpeaksi kuin lakana nähdessään verisen mytyn hänen kainalossa.
-AKKA NUKKUMAAN NYT!
Mies veivaa lyhyen numeron ja sanelee sen jälkeen keskukselle jonki numerosarjan. Jostain kansliasta vastataan. Mies myöntyilee ja on nöyrän oloisena. Kohta hän sulkee puhelimen ja katsoo automiestä.
-Sun tarttee viedä mut nyt heti Turrkuun, ja palaat sitten heti kotiisi. Etkä kerrro mitään, oot nukkunu koko yön täällä. Ei kuule hätää, NE ei jätä mua pulaan, eikä suakaan. Tuun ens yönä salaa takasin tänne, mut en kerro enempää. Mulle on turrvapaikka järrkätty tänne ovelasti..
Mies iskee silmää ja automies päästää vaivautuneen hymyn. Mitä tässä joutuu vielä kokemaan tämän tyypin kanssa...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mä olen alusta asti epäälly Mattia ja Teppoa! Siinä se tuli. Hyvä kässäri, ainesta actionleffaan. Verbaalista lahajakkuutta on aina kiva kattella. Mutta ei toi ajatus valitettavasti kanskaan Nissee kait pelasta - mutta ehkä Suamen filimiteollisuuden;)
Olet varmaan kirjailija, voisit todellakin olla. Terveisiä avaajalle!
Sitähän minäkin, että yksinkertainen on kaunista - vähän kuten tieteen maailmassa! Tarinoita riittää: tuossa yksi hyvä, joka käy vaikka minullekin!
Täällä on puhuttu siitä, että joku todistusaineisto tai seikka sulkisi pois eri teorioita. Olen järkeillyt edellisen kertomuksen mielestäni siten, että kaikki tapahtumat voisivat olla tosiaan noin.
Mikään ei tietenkään todista, että asiat menivät juuri noin, mutta ovat voineet mennä. Omissa ajatuksissani olen päätymässä johonkin edellä olevan kaltaiseen tapahtumaketjuun.
Kuten joku jo sanoi, ratkaisu on yleensä se yksinkertaisin vaihtoehto. Teoriassani tavaroiden katoaminen, kengät, uhrien kääntely, NG:n eloon jäänti, kaikki ovat loogisella tavalla kytköksissä keskenään. Jopa se, että tekijä ilmaantuu Kirurgiseen vasta vuorokauden kuluttua.
Ihan hyvä juttu. Mutta kai siitä autosta olisi jonkinlainen havainto kun tuota porukkaa on ollut liikkeellä ihmeen paljon. Itse epäilisin enemmänkin jollain tavalla näihin henkilöihin kytköksissä olevaa joka tiesi missä nämä ovat. Siten tuo murhaajan paikalle tulo aamuyöllä(aika jolloin ollaan yleensä sikeimmässä unessa)selittyisi jollain tavalla. Toisaalta hämärin hetki teolle olisi ollut jossain 01-03 välillä. Eli JOS tekijä on ulkopuolinen ja seurannut porukan tekemisiä salaa, ei tuo valoisanaika harkitsevaiselle murhaajalle ole ainakaan paras mahdollinen.