Kaksi vuotta sitte jouduin luopumaan erittäin rakkaasta koirastani. Ja nyt joutuisin ehkä luopumaan jo toisesta, mikäli se odottaa pentuja. Tämä vain siksi, että pennuista tulisi liian isoja koirani synnytettäväksi. :/
Olen aina rakastanut koiria, ja jos joudun nyt luopumaan lellikistäni, miten ihmeessä selviän? Se koira on ainut ystäväni ja on jaksanut kuunnella minua pian kahden vuoden ajan. Aina olen purkanut sydämeni koiralleni ja nyt jos joudun luopumaan siitä, niin kenelle sitten puhun.. :/ kaksi kuukautta joutuu elämään kuin tulisilla hiilillä.. sitten vasta selviää miten koiran kanssa edetään.. :/
kenelläkään muulla ikinä ollut vastaavanlaista tilannetta?
Olen aina rakastanut koiria, ja jos joudun nyt luopumaan lellikistäni, miten ihmeessä selviän? Se koira on ainut ystäväni ja on jaksanut kuunnella minua pian kahden vuoden ajan. Aina olen purkanut sydämeni koiralleni ja nyt jos joudun luopumaan siitä, niin kenelle sitten puhun.. :/ kaksi kuukautta joutuu elämään kuin tulisilla hiilillä.. sitten vasta selviää miten koiran kanssa edetään.. :/
kenelläkään muulla ikinä ollut vastaavanlaista tilannetta?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Voisiko pennut keisarinleikata ulos, jos ne ovat liian isoja synnytettäviksi?
astuminen on tapahtunut viimeisen kahden viikon aikana, voit vielä viedä koirasi steriloitavaksi. Toinen vaihtoehto on keisarinleikkaus, niin kuin tuossa jo mainittiinkin.
Kannattaa tosiaan ottaa selvää kaikesta minkä voi lemmikin eteen tehdä, ja luulen että tuo keisarin leikkaus voisi olla yksi parhaimmista vaihtoehdoista, Kaikki mahdollisuudet selville! Eihän kukaan halua luopua rakkaasta ystävästään, toivon että teillä asiat järjestyy parhain päin. Pidän peukkuja :)
Jos koirasi aivan omatoimisesti karkasi ja se silloin astuttiin et ole asialle mitään voinut. Muissa tapauksissa se on kyllä omistajan oma vika, jos koiransa päästää pentuja hankkimaan. Eli olet koirallesi tuon keisarinleikkauksen (tai muun ratkaisun) velkaa, et siis eettisessä mielessä oikeutettu lopettamaan koiraa, jonka tila johtuu omista toimistasi. Se, että tämä saattaa tulla kalliiksi on ongelma, joka pitäisi huomioida jo koiraa otettaessa - aina voi sattui kaikenlaista. Liian usein saa lukea/kuulla näitä juttuja, että koira lopetetaan tai annetaan pois koska sen pitoon ei ole varaa - miksi ihmeessä se sitten otettiin?
Toivottavasti teillä kuitenkin kaikki sujuu hyvin ja tulee terveet pennut!
Elikkäs.. Koira oli kotona hihnan päässä kiinni, ei siis itse ollut sulhoa etsimässä, vaan naapurin uros koira (joka oli hoidossa) pyöri meidän pihassa. Koirani jäi aamulla omien kiireideni takia vanhempieni huostaan, mutta kun silmä vältti oli temppu jo tapahtunut.
Pentuja.. Jos koira muuten pysyy terveenä ja jaksaa niin edessä on (toden näköisesti) keisarinleikkaus. Kovasti on toiveita, että pennut sekä niiden äiti joka on minulle hyvin rakas, selviävät hengissä kaikki. Mutta, jos pennut ovat liian isoja eikä koira jaksa on edessä pentujen poistatus. Kummassakin tapauksessa koiraltani tulee menemään putket poikki.
Niin ikävää kuin se onkin, niin ennemmin luovun syntymättömistä pennuista, kuin minulle hyvin rakkaaksi käyneestä koirasta..
Ja nyt muutama kysymys teille..
-Kuinka nopeasti koirasta huomaa sen odottavan?
-Voiko käytös muuttua paljonkin?
-Miten hyvin ihmisrakas koira voi suhtautua omistajaansa (jonka sylissä yleensä kyöhnää, ym.), kun se on saanut pennut?
-Miten koira voi reagoida menettäessään jälkikasvunsa?
-UniQue-
Koiran luonne muuttuu jonkin verran, mutta tämäkin on rotukohtaista. Toiset päästävät ihan vapaasti emäntänsä/isäntänsä pentulaatikon vierelle touhuamaan. Pääsääntö kyllä on että katselee vain, että emolla ja pennuilla kaikki hyvin ettei emo stressaannu.
Toisista koirista huomaa hyvin noin neljän viikon kuluttua astutuksesta onko eikö, mutta ainoa lähes varma keino on ultra, ja sinnekkin sitten vasta 4-5 viikon kuluttua astutuksesta.
Menetetyt pennut niin niihin koirat suhtautuvat hyvin eri tavoin, toinen ei ole moksiskaan ja toinen mököttää pari päivää hakien niitä. Mutta jos emolle on suoritettu sectio ja eka synnyttäjä, voi kestää aikansa ennenkuin emo hyväksyy ja tajuaa pentujen olevan sen omia.
Kiitos.. :)
Pikku juttu, mutta silti.Pahoittelen huolta ja harmia.
Pisti VÄHÄN ihmetyttämään kun luin tuon viestin.