Olen rakastunut vl poikaan ja hän minuun.Itse en kuulu mihinkään uskontokuntaan.Ongelmana on se että emme uskalla kertoa asiasta pojan vanhemmille koska pelkäämme että he eivät hyväksyisi seurusteluamme.Olemme siis salanneet asian.Voiko löytyä mitään ratkaisua että voisimme jatkaa seurustelua kun olemme kertoneet asiasta pojan vanhemmille,vai olisiko vaan parasta jatkaa salaisesti?
kysymys vl:lle
minä
212340
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
...ensimmäistä kertaa kirjoittamassa tai oletko aiemmin lukenut palstaa?
vähän lukenut tätä palstaa,mutta ei täältä mitään selkoa saa.ekaa kertaa kirjoittelen.olemme täysikäsiä,joten lähinnä kiinnostais se että kun en haluaisi pojan perhettä loukata,mutta emme kuitenkaan aio lopettaa seurusteluamme.
...enemmän, mikä saa sinut ajattelemaan, että loukkaat poikaystäväsi perhettä kertomalla heille seurustelustanne? Tehän olette täysi-ikäisiä ja teillä molemmilla on itsenäinen päätäntävalta itseänne koskevissa asioissa. Kuitenkin he saattavat loukkaantua, jos salaatte ja asiat kulkeutuu toista kautta vanhempien tietoon, ei siksi, että he ovat uskoavisia, vaan siksi, että vanhemmat ovat yleensä kiinnostuneita lapsistaan ja heidän elämäntilanteistaan riippumatta uskonnosta.
Tunnetko pojan perhettä ollenkaan?
En ole käynyt pojan kotona vielä.Asumme eri paikkakunnilla ja koulun kautta olemme tutustuneet.Poika on käynyt kyllä vanhempiani tapaamassa,mutta ei ole uskaltanut viedä minua omia vanhempiaan tapaamaan.Joten tämä jo kertoo miten jyrkkiä he ovat.tiedän kyllä että poika ei minua jätä vaikka vanhemmat sitä saattaisivat haluta.Siksi tilanne on aika vaikea.
Pistää vain silmään nuo kirjoitusvirheet, ei niissä mitään, mutta kun joka viestissä vähän eri virheet, ihan kuin lukisi eri ihmisen tekstiä tai sitten trollin vedätystä.
Puhe tyylini on lähempänä slangia kuin mitään muuta,että sori virheet.Yritin vaan kirjakieltä kirjoittaa:)
Saako IP-osoitteesi julkaista täällä? Siitä voi löytyä mielenkiintoisia yhteyksiä tuonne aiempiin keskusteluihin ;)
Yleensä tyyppi tekee samat virheet kerta toisensa jälkeen. Jotkut kai eivät sittenkään ;)
Tiedän vastaavanlaisia tilanteita, joissa tuollaisen seurustelun "julkistaminen" on tosiaankin aiheuttanut jopa pienen myrskyn ;) Mutta kyllähän vallitsevaan tilanteeseen on aina sopeuduttava itse kenenkin, ei sitä voi muuttaa. Vanhemmat tietysti haluavat aina lasten parasta, joka vl:lle on samalla tavoin uskova aviopuoliso ja siksi tällainen tapaus saattaa olla vanhemmille vaikeakin.
Vl:lle seurustelu on siksi iso juttu, että se tähtää elinikäiseen avioliittoon. Siinäkin on yksi syy vanhempien suhtautumiseen.
Tuossa edempänä viitattiin Mooseksen kirjaan, jossa israelilaisia kiellettiin ottamasta puolisoa vieraiden kansojen joukosta. Kuitenkin sieltä löytyy myös muunlaisia tarinoita, esim. eräs Daavidin ja sitä kautta myös Jeesuksen kantaäideistä, Ruut, oli moabilainen, ei israelilainen.
Tuo Ruutin kirja vt:ssa on melko lyhyt ja nopealukuinen, sen voi halutessaan sieltä lukaista :)
Kysymyksesi oli siis se, että kannattaako kertoa vanhemmille vai jatkaa salassa.
Minun mielestäni vanhemmille kertominen on se parempi vaihtoehto, mutta samalla kannattaa myös itse miettiä, kuinka vakavissaan loppujen lopuksi on, koska niin kuin sanoin, vl:lle kyse on todellakin isosta jutusta.
Ymmärrystä teille puolin ja toisin, toivottavasti tilanteenne selkiytyy parhaimmalla mahdollisella tavalla :)
kirjoitus koe, vai mielipidepalsta?
Ei me kaikki olla ammatiltamme äidinkielen
opettajia.Tuntuu siltä, että sinua häiritsee
enemmän toisten kirjoitusvirheet kuin varsi-
nainen asia.Pyydän anteeksi yksinkertaisen
kirjoitustaitoni.Koeta kestää tai vaihda
sivua.
Jos osaat suomenkielen hyvin, mutta sinulla
voi olla pahempiakin puutteita.Voit kertoa
niistä tällä palstalla, niin saamme torua
sinua virheistäsi.
Raamatussa ei kehoiteta uskovaisia ottamaan epäuskovaisia vaimoja, en nyt muista tarkalleen missä kohtaan, mutta jossakin Mooseksen kirjassa.
Jumala ei ole nähnyt hyväksi, että uskovainen ihminen on aviossa epäuskoisen kanssa, joka ei pysty tukemaan uskovaista, niin kuin tukea kuuluu.
Uskoton ei voi saarnata syntejä anteeksi, eikä se voi puhua Jumalan sanaa, sillä hänessä ei asu Pyhä Henki.
Koitan siis ilmaista, että uskovainen vl-poika ei tee oikein, jos se etsii aviopuolisoa uskottomien joukosta. Siitä on seurauksena se, että hänen vanhempansa nuhtelevat poikaa, jos he rakastavat poikaansa.
En silti kehoita sinua salaamaan seurustelua, sillä siitä on pitemmän päälle varmaan seurauksena se, että vl-poika menettää uskonsa sinun "rakkautesi" tähden. Se, että pidät vl-poikaa synnissä(mikä on myöskin hänen oma vikansa) saattaa aiheuttaa sen, että hän menettää kalliin kruununsa, jonka on kerran Jumalalta saanut - elikkä jos haluat rakastaa poikaa, toisin sanoen ajatella hänen parastaan, niin elä saata häntä syntiin.
Eli eniten kehoittaisin sinua tekemään parannuksen, jolloin kelpaistit Jumalalle ja hänen palvelijoillensa aviopuolisoksi ja siten vl-poikakaan ei tekisi syntiä itsessään ollessasi sinun kumppanisi.
Mutta muussa tapauksessa kehoitan jättämään vl-pojan, sillä jos rakastat häntä, niin vain sillä tavalla teet oikein(mutta muista siis: parempi tapa on tehdä parannus).
Oletta te mokomia!!
Lässynlässyn!
"Raamatussa ei kehoiteta uskovaisia ottamaan epäuskovaisia vaimoja, en nyt muista tarkalleen missä kohtaan, mutta jossakin Mooseksen kirjassa."
Joo niin sanotaan, mutta mitähän Raamatussa sillä mahdetaan tarkoittaa. Ja mikähän oli Mooseksen oma esimerkki? Taispa ottaa vaimon Midianin maasta, eikä suinkaan oman klaanin piiristä.
Suurin osa näistä antamistasi kultaisista neuvoista ei suinkaan perustu omaan kokemukseen, vaan opittuihin neuvoihin, joiden kanssa ei pitkälle pötkitä todellisissa tilanteissa.
Samasta asiasta oli keskustelu joku aika sitten.
Mitenkähän minusta tuntuu,että tätä samaa asiaa olet jo kirjoitellutkin,oli tuo juttu niin tutun tuntoinen.
En ole kirjoittanut aiemmin.Meitä näyttää sit olevan enemmänki tässä tilanteessa.Eikä täältä näytä apua saavankaan,kiinnitätte huomion vaan epäolennaisiin asioihin.
Juu niin kiinnitämme samoin kuin sinäkin.
Totuus löytyy peilistä.
Kiitos vastauksesta vl-mies. Sinun vastauksessasi on sanomaa ja olen iloinen, että vastasit. Muiden kommentteja tässä hieman ihmettelen. Se olin minä, joka kyseli samankaltaista asiaa aiemmin toisella palstalla. Kummallista todellakin, että täällä tartutaankin epäolennaisiin asioihin, eikä haluta auttaa ihmisiä etsimään mieltä askarruttaviin kysymyksiin vastauksia.
Jos se olinkin minä se epätäydellinen, joka teki niitä kirjoitusvirheitä..
Noh, suoraan sanoen nuo teidän antamanne vastaukset tyylillänne (jos vastauksenne ovat aitoja) antaa käsitystä teidän täydellisyydestänne. Poistun palstaltanne kiittäen ja kumartaen.
Olin vielä aiemmin sitä mieltä, että voisin koettaa tehdä kaikkeni kelvatakseni joukkoonne, jotta voisin rakastaa vl-miestä, mutta varmasti Teidän tahtonne ja kaikkien paras, etten teidän kaltaistenne joukkoon lankea.
Jumalan tehtävähän se on tuomita eikä teidän!
Tuntuu todella että joillain lestadiolaisilla tuo tuomitseminen on oikein harrastus ja ajanviete.
Itse olen kihloissa miehen kanssa, joka on lähtöisin VL-perheestä. Hän itse erosi siitä 16-vuotiaana, sillä ei rehellisesti kokenut lestadiolaisuutta järkeäksi tai tarkoituksenmukaiseksi.
Hänen perheensä on mukava. Ensimmäisellä kerralla kun olin siellä, tuleva anoppini kysyi että olenko ensimmäistä kertaa tekemisissä "meikäläisten" kanssa, kerroin että oli luokalla kerran yksi tyttö mutten muuten kyllä.
Lestoilla on siis tiukka jaottelu "meikäläisillä ja teikäläisillä". He ovat kuitenkin mukavia, en nyt soittele anoppini kanssa mutta kyllä ovat hyväksyneet sen että heidän poikansa ei ole VL, (USKOTON ON MUUTEN AIVAN HIRVEÄ JA VÄÄRÄ SANA TÄSSÄ YHTEYDESSÄ!!)
kuten ei siis hänen morsiamensakaan, eli minä.
Olen akateeminen ja ystävällinen, olisi ollut outoa jos he eivät minusta olisi pitäneet.
Kun kerroimme että muutimme yhteen, anoppi sanoi että "tiedättehän sen että meidän mielestä yhdessä asuminen kuuluu vain avioliittoon, mutta aikuisina ihmisinä teette tietenkin omat päätöksenne".
Ja mitään muuta ei ole siis kritisoitu.
He ovat käsittäneet että kihlattuni on hyvä ihminen vaikkei olekaan vl, ja vaikka asumme yhdessä ennen avioliittoa, olemme silti normaaleja nuoria emmekä mitään huligaaneja.
Tuossa joku neuvoi sinua eroamaan pojasta tai liitymään V-L:iin, huh huh. Liittyä johonkin uskontoon vain miellyttääkseen jonkun sukua!??
Jos hänen perheensä ei sinua hyväksy siksi ettet ole vl, he tekevät paljon pahempaa syntiä kuin sinä ottaessasi siiderin.
Taivaan isä näkee sydämiin; jos sillä lestalla joka käski näin tehdä (tai ei-lestoja olemaan lisääntymättä) on todella puhdas omatunto noin tuomitsevan ajatusmaailman kanssa,
olisi paras jos se Raamatun luku aloitetaan ihan uudestaan ja katsotaan uudestaan ja uudestaan mitä se Jeesus opetti suvaitsevaisuudesta.
Kiitos sinulle Ev.lut.
Tuollaisia kokemuksista kertovia kommentteja tässä kaipailinkin. Ovatpa olleet kokemukset hyviä tai huonoja, mutta rehellisiä kokemuksia toivoin. Kiitos siitä sinulle.
hyvistä vastauksista.