Tällä hetkellä SATA-levyt eivät näytä antavan vastinetta lisähinnalleen.
http://pcburn.com/article-Linux_SATA_vs_IDE_Performance-pg1.php
http://pcburn.com/article-Linux_SATA_vs_IDE_Performance-pg1.php
SATA vastaan PATA
Ossi
91388
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kannattaa ostaa sata, koska pata alkaa olla jo poistuvaa tekniikkaa.
Sata levyt ovat luultavasti kauemmin käytettävissä tulevissakin koneissa.
Ja onhan se sata oikeasti nopeampikin vaikka ei mitenkään järisyttävän paljon.
Hinnalla ei ole paljoa eroa.
ja sama ohjauselektroniikka niin mitään eroja ei synny. Kovalevyjen nykyinen ulkoinen siirtonopeus ei ylitä pata-liitännän rajoja.
lienee paljolti syntynyt jotta saadaan koneen sisällä risteilevät leveät lattakaapelit pois häiritsemästä jäähdytysilman kulkua.
Ei SATA:stä mitään muuta etua pataan verrattuna ole,
ainakaan vielä nykytekniikalla.
Päinvastoin, keskustelupalstojen suosituimpia kysymyksiä taitaa olla "apua, SATA levy ei löydy asennusvaiheessa eikä koneessa oo korppuasemaa, mitä mä teen?".
Jos luku/kirjoitus-operaatiot sattuvat osumaan kovalevyn välimuistiin, niin silloin voi tulla satalla nopeammin.
Omalla sata2-levylläni oli joissakin sandran testeissä nopeus yli sata1 nopeuden. Mutta testit on testejä, eivätkä kerro yleensä mitään todellisesta tilanteesta.
Kuinka saadaan nuo PATA kovalevyt sitten asennettua RAID 0-kytkentään jos kerran noilla kahdella järjestelmällä ei olisi suurtakaan eroa?
Tyhmä oli varmaan kysymykseni, mutta tulinpahan tuota ajatelleeksi.
käsitellä käyttäjälle näkyviä tehokkuuseroja, ei niinkään teknistä toteutusta?
Lupaa kysymättä laajensin keskustelua kahden kovalevyn tasolle.
Näkyvä tehokkuusero kun tulee vasta kytkettäessä kaksi tai useampi levy toimimaan yhden sijaan.
Sanovat että RAID 0-kytkentä jakaa tiedostot kahden levyn välillä ja tiedostojen puolikkaat kirjoitetaan eri levyille samanaikaisesti, jolloin toimintaan käytetty aika tulee lyhyemmäksi koska kirjoitettavan tiedon määrä on pienempi.
Vastaava tilanne toistuu myös tietoa lukiessa.
Toinen asia on levyjen nopeusero. Markkinoilta en ole löytänyt PATA-kovalevyjä joilla olisi kierrosnopeutta yli 7200:n.
Jotkut SATA-levyt kiertävät jopa 10000 kierrosta minuutissa, eli hitaammanpuoleisen SCSI-levyn tasoa hipoen.
Tämä on kyllä vain tällaista maallikkomaista arvailua ja perustuu vain erittäin vähäiseen omakohtaiseen kokemukseen asiasta.
En olisi kylläkään viitsinyt kirjoittaa ellen olisi kokeillut kahdella 10000-kierroksisella SATA-kovalevyllä RAID 0-kytkennässä.
Nämä levyt sisältävät käyttöjärjestelmän ja ohjelmat.
Samassa koneessa on suurempi PATA-kovalevy tiedostojen säilytystä varten. Tämä kone on toiminut ongelmitta samoissa tehtävissä missä vain PATA-levyillä varustettu kone aiheuttaa ongelmia. Hyvin subjektiivinen näkökulma, mutta ehkä valaisee kantaani aiheeseen.
Onhan niitä pata-levyillekin raid-ohjaimia.
Itselläni on erillisellä raid-ohjaimella raidattu kaks 200Gt:n kovista (0-taso). Nopeutta tulee aika marginaalisesti enemmän kuin yksittäisellä ata133:llä.
Tosin emolevyni ei ole enää mikään uunituore, sekin saattaa vaikuttaa..
Verrattaessa suunnilleen samat arvot omaavia laitteita yleensä saadaan edelleen vastaavankaltaisia arvoja tulokseksi. Eikö totta?
Tuntematonta minulle olikin tuo pata-levyjen raid-ohjaus.
Onko se yleistä ja olisiko mahdollista myös ata133:llä?
Kokemukseni koko raid-puuhasta rajoittuu pienehköihin 10000 kierroksen sata-levyihin ja noista hitaammista 200Gt:n levyistä en tiedä paljoakaan.