Purjeet vai moottori?

käyntiin kulunutta aihetta moottoriveneen paremmuudesta/huonommuudesta purjeveneeseen verraten.

Tarkoitus oli mennä venevalinnan lähtökohtaan.

Mutta, jos välttämättä haluat:
Vapaa-ajanviettotapoina moottoriveneilyä/purjeveneilyä voidaan ajatella verrattavan vaikka sovalla löhöilyyn (1)/lenkillä käymiseen (2). Kumpi lienee pitkän päälle rentouttavampaa, 1 vai 2?

MOT: Helpoin tapa ei läheskään aina ole se paras.
Sohvalla makaamisesta voi stressaantua todella pahasti.

sama kuin pelata golfia simulaattorissa tai vaeltaa Lapin tuntureiden sijasta kuplahallissa tai syödä kalapuikkoja tai tai tai...

Ihminen kaipaa sopivia haasteita ja tekemistä. Mutta jokaiselle oman maun mukaan, ymmärrän senkin että joku ajaa moottorilla. Provokatiivinen keskustelu, johon ei oikeasti kannattaisi sortua..vaikka sorruin jo :-)

Tyynellä liukuvakin moottorivene menee mukavan leppoisasti, mutta ei tarvitse tuulta ja aallokkoa olla paljonkaan, kun ainakin minä saan tehdä täyden päivätyön. Jotta meno olisi vähänkin siedettävää, joutuu joka aallon ottamaan erikseen. Se on jatkuvaa ratin, kaasun ja trimmien käyttöä. Näissä keleissä purkkarit näkyvät menevän vielä kuin itsestään.

provosoida kirjoitti:

käyntiin kulunutta aihetta moottoriveneen paremmuudesta/huonommuudesta purjeveneeseen verraten.

Tarkoitus oli mennä venevalinnan lähtökohtaan.

Mutta, jos välttämättä haluat:
Vapaa-ajanviettotapoina moottoriveneilyä/purjeveneilyä voidaan ajatella verrattavan vaikka sovalla löhöilyyn (1)/lenkillä käymiseen (2). Kumpi lienee pitkän päälle rentouttavampaa, 1 vai 2?

MOT: Helpoin tapa ei läheskään aina ole se paras.
Sohvalla makaamisesta voi stressaantua todella pahasti.

Lue lisää

**kyllä kuullostaa provolta heti kättelyssä tuo kommenttisi JR Kyllä pystyt parempaankin!Nimittäin ei ole sopusoinnussa aikaisempiin kirjoituksiisi,koska ne ovat olleet asiallisia mutta tämä ei.

Jos ei osaa, ei kai voi pitääkään purjehtimisesta, kaikkein vähiten luovimisesta. Äärimmilleen vietynä sellaisen luuserin ajatukset kääntyvät niin, että toisetkaan eivät saisi purjehtia. Mistä lie se pullamössösukupolven käsitekin on muodostunut. Eihän siinä mitään, ettei itse kykene tai viitsi, se olkoon jokaisen oma päätös, mutta jos sen takia pyrkii estämään toisiakin, ollaan jo aika pahalla tolalla.

Lainaus "Moottoriveneen kippari asettaa nopeuden sopivaksi ja kääntelee tarvittaessa vähän ruoria sen mukaan, mihin haluaa mennä; ven"

No kerro nyt sitten, minne olet menossa? Pääseekö veneellä nykyisin fattalle, jos sinulla kerran niin hemmetin kova kiire sinne on?

**No nyt kuullostaa jo normaalilta kannanotolta!!!!

Peräaalto kirjoitti:

**No nyt kuullostaa jo normaalilta kannanotolta!!!!

Niin, mikä sopii kenenkin elämäntilanteeseen. Kyselin täällä jokin aika sitten 100 t€ purjeveneestä vinkkejä(jolloin sain ilmeisesti satuilijan leiman syyttä), kun oli mietinnässä moottoriveneen vaihto purkkariin.

Tässä vaiheessa jatkamme moottoriveneilijöinä, useastakin syystä: olemme pääasiassa Päijänteellä, miehellä on purjehdustausta mereltä ja kokee Päijänteen ahtaaksi (eikä välitä koneella ajaa jos on purjeet). Motskarimme on puoliplaanari, jolla ilokseen köröttelee vaikka kuutta solmua kiemurtelematta ja joka kovassakin kelissä käyttäytyy rauhallisesti. Asuttavuus on hyvä ja venekin valittu jotensakin sen mukaan, että siinä on ulkotilaa eikä mikään umpikoppi (mieskin pitää raittiista ilmasta).

Itse asiassa purjeveneistä alkoi kiinnostamaan Najad - mutta sitten joskus.

Molemmat tavat liikkua vesillä ovat ookoo- meillekin matkanteko on tärkeää kuten purjehtijoille, emme paahda tuhattajasataa satamasta toiseen.

Ilmaisit kyllä aika selvästi, ettei moottoriveneily ole mielestäsi leppoisaa tai rentouttavaa. Minusta taas nimenoman se on leppoisaa ja rentouttavaa. Toisin kuin jotkut näyttävät ajattelevan, sohvalla lojuminen on mielestäni rentouttavampaa kuin maratonin juokseminen.
Siinä olet luonnollisesti oikeassa, että jossain määrin erilainen lähtökohta ja tavoitteet näille eri veneilymuodoille on ja valinnassa on tiettyä merkitystä silläkin, haluaako pitää myös mahdollisuuden olla seuraavana päivänä 100 mpk päässä jossain muualla.
Mutta en tuomitsisi tuota veneen varustetason ja mukavuuden käyttöä jopa lähestulkoon ensimmäisenä kriteerinä sekä valinnassa venetyypin sisällä että niiden välillä. Minusta on aika luonnollista, että ihminen haluaa vapaa-ajaltaan mukavuutta ja helppoutta, sitä, että ei ole pakko rasittaa itseään saadakseen tai saavuttaakseen jotakin.

JRxxx kirjoitti:

Ilmaisit kyllä aika selvästi, ettei moottoriveneily ole mielestäsi leppoisaa tai rentouttavaa. Minusta taas nimenoman se on leppoisaa ja rentouttavaa. Toisin kuin jotkut näyttävät ajattelevan, sohvalla lojuminen on mielestäni rentouttavampaa kuin maratonin juokseminen.
Siinä olet luonnollisesti oikeassa, että jossain määrin erilainen lähtökohta ja tavoitteet näille eri veneilymuodoille on ja valinnassa on tiettyä merkitystä silläkin, haluaako pitää myös mahdollisuuden olla seuraavana päivänä 100 mpk päässä jossain muualla.
Mutta en tuomitsisi tuota veneen varustetason ja mukavuuden käyttöä jopa lähestulkoon ensimmäisenä kriteerinä sekä valinnassa venetyypin sisällä että niiden välillä. Minusta on aika luonnollista, että ihminen haluaa vapaa-ajaltaan mukavuutta ja helppoutta, sitä, että ei ole pakko rasittaa itseään saadakseen tai saavuttaakseen jotakin.

Lue lisää

Kyllä maratonin juokseminenkin on rentouttavaa, ainakin juoksun jälkeen. Niistä mukavuuksista veneessä, on tietenkin mukavaa kun on mukavuuksia, mutta yleensä joutuu tekemään kompromisseja veneen käyttötarkoituksen, käytettävissä olevan rahan sekä suhteuttamaan ne matkustajien määrään veneessä. Lähtökohdat ovat erilaiset eri ihmisillä. Enkä näe kovin "viisaaksi" varustaa venettä maailmanympärimatkaan jos käyttö on matka mantereelta mökille ja mäkki on muutaman tunnin ajomatkan päässä. Kun taas toinen viihtyy viikkokausia merellä. Itselläni vene on aika askeettinen enkä halua enempää rahaa uhrata varusteluun koska muutanman tunnin venematkan päästä löytyy aina saaristosta satama missä on kaikki palvelut edullisesti ostettavissa, kyllä lisävarusteiden hinnalla käyttää palveluita melko paljon ja tutustuu muihin veneilijöihin.

JRxxx kirjoitti:

Ilmaisit kyllä aika selvästi, ettei moottoriveneily ole mielestäsi leppoisaa tai rentouttavaa. Minusta taas nimenoman se on leppoisaa ja rentouttavaa. Toisin kuin jotkut näyttävät ajattelevan, sohvalla lojuminen on mielestäni rentouttavampaa kuin maratonin juokseminen.
Siinä olet luonnollisesti oikeassa, että jossain määrin erilainen lähtökohta ja tavoitteet näille eri veneilymuodoille on ja valinnassa on tiettyä merkitystä silläkin, haluaako pitää myös mahdollisuuden olla seuraavana päivänä 100 mpk päässä jossain muualla.
Mutta en tuomitsisi tuota veneen varustetason ja mukavuuden käyttöä jopa lähestulkoon ensimmäisenä kriteerinä sekä valinnassa venetyypin sisällä että niiden välillä. Minusta on aika luonnollista, että ihminen haluaa vapaa-ajaltaan mukavuutta ja helppoutta, sitä, että ei ole pakko rasittaa itseään saadakseen tai saavuttaakseen jotakin.

Lue lisää

Lainaus "Toisin kuin jotkut näyttävät ajattelevan, sohvalla lojuminen on mielestäni rentouttavampaa kuin maratonin juokseminen. "

Mun on vielä pakko kommentoida tähän. Kun kerran olet uhonnut hakkaavasi mm. kevytvenepurjehtijoita laitureilla, niin sinun ehkä kannattaisi yrittää pudottaa elopainoasi ja lojua vähän vähemmän siellä sohvan pohjalla. Vai aiotko sen sijaan käydä vain lasten kimppuun?

JRxxx kirjoitti:

Ilmaisit kyllä aika selvästi, ettei moottoriveneily ole mielestäsi leppoisaa tai rentouttavaa. Minusta taas nimenoman se on leppoisaa ja rentouttavaa. Toisin kuin jotkut näyttävät ajattelevan, sohvalla lojuminen on mielestäni rentouttavampaa kuin maratonin juokseminen.
Siinä olet luonnollisesti oikeassa, että jossain määrin erilainen lähtökohta ja tavoitteet näille eri veneilymuodoille on ja valinnassa on tiettyä merkitystä silläkin, haluaako pitää myös mahdollisuuden olla seuraavana päivänä 100 mpk päässä jossain muualla.
Mutta en tuomitsisi tuota veneen varustetason ja mukavuuden käyttöä jopa lähestulkoon ensimmäisenä kriteerinä sekä valinnassa venetyypin sisällä että niiden välillä. Minusta on aika luonnollista, että ihminen haluaa vapaa-ajaltaan mukavuutta ja helppoutta, sitä, että ei ole pakko rasittaa itseään saadakseen tai saavuttaakseen jotakin.

Lue lisää

mieluummin veneen luotettavuuden kohentamiseen kuin jääkaappiin tai videoon.

Purjeveneily on monesti samalla lailla rentouttava kuin kova lenkki. Se rentoutusvaikutus tulee vasta jälkeen päin, mutta on kestävää laatua.

Nykyihminen, monet meistä vaikka ei kaikki, kaipaavat haasteita vapaa-aikaansa. Purjehtiminen tarjoaa haasteita sopivassa määrin ja siten, että jokainen voi määritellä haastavuustason itse.

En mielestäni mollaa moottoriveneilijöitä. Käytän moottorivenettä jonkin verran itsekin, mutta kai näitä asioita sentään saa vertailla keskenään, vai?

JRxxx kirjoitti:

Ilmaisit kyllä aika selvästi, ettei moottoriveneily ole mielestäsi leppoisaa tai rentouttavaa. Minusta taas nimenoman se on leppoisaa ja rentouttavaa. Toisin kuin jotkut näyttävät ajattelevan, sohvalla lojuminen on mielestäni rentouttavampaa kuin maratonin juokseminen.
Siinä olet luonnollisesti oikeassa, että jossain määrin erilainen lähtökohta ja tavoitteet näille eri veneilymuodoille on ja valinnassa on tiettyä merkitystä silläkin, haluaako pitää myös mahdollisuuden olla seuraavana päivänä 100 mpk päässä jossain muualla.
Mutta en tuomitsisi tuota veneen varustetason ja mukavuuden käyttöä jopa lähestulkoon ensimmäisenä kriteerinä sekä valinnassa venetyypin sisällä että niiden välillä. Minusta on aika luonnollista, että ihminen haluaa vapaa-ajaltaan mukavuutta ja helppoutta, sitä, että ei ole pakko rasittaa itseään saadakseen tai saavuttaakseen jotakin.

Lue lisää

Tätä rentoutumispuolta on tullut useamminkin mietittyä. Miksi ihmeessä panna itsensä rämpimään tuuleen ja sateeseen, siis yksinkertaisesti epämukaviin oloihin. Eikä paljoa tarvitse menneitä vuosia muistella, kun vastauskin on ilmiselvä.

Merelle lähtiessä tavallaan odottaa aurinkoa, lämmintä, myötätuulta ja löhöilyä. Joskus sellaisiakin olosuhteita sattuu, niitä oli varmaan tänä kesänäkin. En vain oikein millään muista koska ja missä, ne matkat eivät jää kertakaikkiaan mieleen, ne ovat jotenkin yhdentekeviä. Sensijaan muistan oikein hyvin aikojen alusta lähtien ne tapaukset, kun on ollut todella vaativat tai kurjat olosuhteet. Enkä niistä muistoistani luopuisi mistään hinnasta. Ne ovat myös niitä, joita ystävien kanssa muistellaan, lämmöllä.

Jos tulisin niin laiskaksi ja mukavuudenhaluiseksi, etten enää saisi noiden muistojen joukkoa kasvatetuksi, kokisin menettäneeni todella paljon. Tästä jopa useimmat vaimotkin ovat yhtä mieltä jälkeenpäin, vaikka ehkä ovat pahan paikan tullen olleet tarmokkaastikin ehdottamassa luopumista. Kokemukset ovat niitä arvokkaita yhteisiä.

Antsu kirjoitti:

Tätä rentoutumispuolta on tullut useamminkin mietittyä. Miksi ihmeessä panna itsensä rämpimään tuuleen ja sateeseen, siis yksinkertaisesti epämukaviin oloihin. Eikä paljoa tarvitse menneitä vuosia muistella, kun vastauskin on ilmiselvä.

Merelle lähtiessä tavallaan odottaa aurinkoa, lämmintä, myötätuulta ja löhöilyä. Joskus sellaisiakin olosuhteita sattuu, niitä oli varmaan tänä kesänäkin. En vain oikein millään muista koska ja missä, ne matkat eivät jää kertakaikkiaan mieleen, ne ovat jotenkin yhdentekeviä. Sensijaan muistan oikein hyvin aikojen alusta lähtien ne tapaukset, kun on ollut todella vaativat tai kurjat olosuhteet. Enkä niistä muistoistani luopuisi mistään hinnasta. Ne ovat myös niitä, joita ystävien kanssa muistellaan, lämmöllä.

Jos tulisin niin laiskaksi ja mukavuudenhaluiseksi, etten enää saisi noiden muistojen joukkoa kasvatetuksi, kokisin menettäneeni todella paljon. Tästä jopa useimmat vaimotkin ovat yhtä mieltä jälkeenpäin, vaikka ehkä ovat pahan paikan tullen olleet tarmokkaastikin ehdottamassa luopumista. Kokemukset ovat niitä arvokkaita yhteisiä.

Lue lisää

Sekä arvostusten että muistojen suhteen. Sekä lapsuuden veneilykesiltä että nyt aikuisen veneilyuralta minä muistan ensisijaisesti ne mukavat kokemukset. Päällimmäiset muistikuvat ja fiilikset liittyvät aurinkoon, tyyneen (tai melkein tyyneen mereen ja mukavan leppoisaan ajokeliin. Toki myös moniin satamiin ja niiden ympärillä koettuun, mutta jatkuvasti hyvässä säässä. Onhan niitä kurjia kelejä, sadetta, tuulta ja kylmää joutunut kokemaan, mutta en minä niitä muistele. Jos ne olisivat muistoista vahvimpina, lopettaisin veneilyn, sillä se ei olisi kivaa :)

Antsu kirjoitti:

Tätä rentoutumispuolta on tullut useamminkin mietittyä. Miksi ihmeessä panna itsensä rämpimään tuuleen ja sateeseen, siis yksinkertaisesti epämukaviin oloihin. Eikä paljoa tarvitse menneitä vuosia muistella, kun vastauskin on ilmiselvä.

Merelle lähtiessä tavallaan odottaa aurinkoa, lämmintä, myötätuulta ja löhöilyä. Joskus sellaisiakin olosuhteita sattuu, niitä oli varmaan tänä kesänäkin. En vain oikein millään muista koska ja missä, ne matkat eivät jää kertakaikkiaan mieleen, ne ovat jotenkin yhdentekeviä. Sensijaan muistan oikein hyvin aikojen alusta lähtien ne tapaukset, kun on ollut todella vaativat tai kurjat olosuhteet. Enkä niistä muistoistani luopuisi mistään hinnasta. Ne ovat myös niitä, joita ystävien kanssa muistellaan, lämmöllä.

Jos tulisin niin laiskaksi ja mukavuudenhaluiseksi, etten enää saisi noiden muistojen joukkoa kasvatetuksi, kokisin menettäneeni todella paljon. Tästä jopa useimmat vaimotkin ovat yhtä mieltä jälkeenpäin, vaikka ehkä ovat pahan paikan tullen olleet tarmokkaastikin ehdottamassa luopumista. Kokemukset ovat niitä arvokkaita yhteisiä.

Lue lisää

Kun puhuttiin terveellsistä elämtavoista sanoi pappani "Jos elämässä jättää viinan, laulun ja naiset pois niin se elämä ei ole lainkaan sen pitempi se tuntuu vaan niin pirun pitkältä" Pappani eli 95 vuotiaaksi ja ainakin 50 % valveillaolostaan merellä

JRxxx kirjoitti:

Sekä arvostusten että muistojen suhteen. Sekä lapsuuden veneilykesiltä että nyt aikuisen veneilyuralta minä muistan ensisijaisesti ne mukavat kokemukset. Päällimmäiset muistikuvat ja fiilikset liittyvät aurinkoon, tyyneen (tai melkein tyyneen mereen ja mukavan leppoisaan ajokeliin. Toki myös moniin satamiin ja niiden ympärillä koettuun, mutta jatkuvasti hyvässä säässä. Onhan niitä kurjia kelejä, sadetta, tuulta ja kylmää joutunut kokemaan, mutta en minä niitä muistele. Jos ne olisivat muistoista vahvimpina, lopettaisin veneilyn, sillä se ei olisi kivaa :)

Lue lisää

Satamat ja sosiaaliset tapahtumat eivät ole muistoarvoiltaan sääriippuvaisia. Hyvään säähän liittyvät muistot on enimmäkseen sidottu lapsiin tai muuhun vastaavaan, vain joitain poikkeuksellisen hyviä sääjaksoja kuuluu joukkoon sään itsensä takia. Ehkäpä tässä on joku periaatteellinen ero purjehtijoiden ja moottorillakulkevien välillä, sillä varsin tarkkaan tuntuvat kaikki tutut jakavan kokemuksen purjehdusmuistojen synnystä.

Ja ne muistot eivät ole epämiellyttäviä. Jos olisivat, lopettaisin minäkin veneilyn oitis. Sama asenne näyttää olevan mm. vaelluksilla käyvillä, varmaan sillä maratoonarillakin, joka juostessaan tunsi suorastaan fyysistä tuskaa, mutta jälkeenpäin on onnellinen, kun sai urakan siitä huolimatta tehdyksi. Selittäisikö se ero senkin, että viime viikonloppuna näkyi merellä melkoinen joukko purjeveneitä ison kilpailevan fleetin lisäksi, mutta vain alle puoli tusinaa mottorivenettä yhteensä kolmen päivän aikana. Vaiko kääntäen, että moottoveneillessä ei tule niitä muistoja huonosta säästä.

Antsu kirjoitti:

Satamat ja sosiaaliset tapahtumat eivät ole muistoarvoiltaan sääriippuvaisia. Hyvään säähän liittyvät muistot on enimmäkseen sidottu lapsiin tai muuhun vastaavaan, vain joitain poikkeuksellisen hyviä sääjaksoja kuuluu joukkoon sään itsensä takia. Ehkäpä tässä on joku periaatteellinen ero purjehtijoiden ja moottorillakulkevien välillä, sillä varsin tarkkaan tuntuvat kaikki tutut jakavan kokemuksen purjehdusmuistojen synnystä.

Ja ne muistot eivät ole epämiellyttäviä. Jos olisivat, lopettaisin minäkin veneilyn oitis. Sama asenne näyttää olevan mm. vaelluksilla käyvillä, varmaan sillä maratoonarillakin, joka juostessaan tunsi suorastaan fyysistä tuskaa, mutta jälkeenpäin on onnellinen, kun sai urakan siitä huolimatta tehdyksi. Selittäisikö se ero senkin, että viime viikonloppuna näkyi merellä melkoinen joukko purjeveneitä ison kilpailevan fleetin lisäksi, mutta vain alle puoli tusinaa mottorivenettä yhteensä kolmen päivän aikana. Vaiko kääntäen, että moottoveneillessä ei tule niitä muistoja huonosta säästä.

Lue lisää

Eli osin on varmasti niinkin, että moottoriveneilijälle ei huono sää ole niin voimakas kokemus, kun on katetta ympärillä. Ja varmasti myös niin, että moottoriveneilijät eivät lähde huonoon säähän pelkästä veneilyn "ilosta". Olin vähällä itsekin mainita viime viikonlopun sään juuri sellaisena, jolloin en näe mitään syytä irrotta venettä kotisatamasta. Huonolla kelillä istutaan sisällä ja nautitaan mukavasta olosta :)
Tuo "sai urakan kaikesta huolimatta tehdyksi" ei ole minulle oikein ikinä uponnut noiden itserääkkijuttujen selityksenä. Jotenkin se menee niin, että näen homman typeryyden ja tarkoituksettomuuden niin selvästi; kyseessä on kerta kaikkiaan niin eri asia kuin vaikkapa jossain isossa työprojektissa tai suursiivouksessa tai veneen kevätkunnostushankkeessa: itserääkiltä puuttuu tarkoitus ja hyöty, tiedostan niin selvästi sen, että maailmalle tai läheisilleni tai minulle itselleni ei ole mitään hyötyä tai iloa ko. asian tekemisestä. Tulos puuttuu :)
Minulla ei ole koskaan ollut taipumusta masokismiin :)

JRxxx kirjoitti:

Eli osin on varmasti niinkin, että moottoriveneilijälle ei huono sää ole niin voimakas kokemus, kun on katetta ympärillä. Ja varmasti myös niin, että moottoriveneilijät eivät lähde huonoon säähän pelkästä veneilyn "ilosta". Olin vähällä itsekin mainita viime viikonlopun sään juuri sellaisena, jolloin en näe mitään syytä irrotta venettä kotisatamasta. Huonolla kelillä istutaan sisällä ja nautitaan mukavasta olosta :)
Tuo "sai urakan kaikesta huolimatta tehdyksi" ei ole minulle oikein ikinä uponnut noiden itserääkkijuttujen selityksenä. Jotenkin se menee niin, että näen homman typeryyden ja tarkoituksettomuuden niin selvästi; kyseessä on kerta kaikkiaan niin eri asia kuin vaikkapa jossain isossa työprojektissa tai suursiivouksessa tai veneen kevätkunnostushankkeessa: itserääkiltä puuttuu tarkoitus ja hyöty, tiedostan niin selvästi sen, että maailmalle tai läheisilleni tai minulle itselleni ei ole mitään hyötyä tai iloa ko. asian tekemisestä. Tulos puuttuu :)
Minulla ei ole koskaan ollut taipumusta masokismiin :)

Lue lisää

Silloin elämänlaatu on hyvä, kun on aktiivinen, innostunut jostain, vaikka siihen ei ole ulkoista pakkoa. On myös henkisesti nautinnollista kokea selviämisen tunne olosuhteissa, jotka eivät poikkea siitä, mitä esi-isämme ovat kokeneet. Näihin geenistömme on valikoitunut, mutta ei automaattisesti. Miksi uskoa, että esim. eläimet kärsivät ulkoelämästä. Ruokakin maistuu ulkona paremmalta, etenkin ponnistelun jälkeen.

Pako passiivisuuteen on degeneroituneisuutta. Siinä ei ole mitään etua, siihen vain ajautuu helposti. Sohvalla löhöäjä joutuu ponnistelemaan huonolla kunnollaan jokapäiväisessä elämässä paljon enemmän kuin hyväkuntoinen muutaman tunnin suorituksessa/viikko. Talotyömaallani huomasin rakennusmiehistä, että heissä oli monia, jotka innostuivat ylimääräisiin ponnistuksiin kuten isojen kivien käsivoimin nostamiseen. Kun sama kaveri oli kaivinkoneen hytissä, niin eipä viitsinyt tulla siirtämään tiellä olevaa rungon pätkää, vaan jytyytti minuuttikaupalla runkoa kaivinkoneen kauhalla.

On täysin eri asioita ajaa jollain 100 kg Argolla Porkkalan selällä (joutuu tekemään 15 kertaa enemmän töitä kuin isommalla purjeveneellä siellä) koska joka aalto on OTETTAVA yksilönä ja kaasua ja rattia saa vääntää katkotta eri asentoihin samalla kun yrittää pysyä itse vielä kyydissä ja varoa ettei aalto tule kirjaimellisesti sisään veneeseen/tuntee todella persuksissa luontoäidin ihmeet) kuin ajaa samaa selkää 48 jalkaisella FlyBridge akseli-vetoisella Jahdilla joka ajaa juuri keinumatta itsekseen autopilotilla kun kippari voi siemalla kabiinin shamppanjakaapin sisältöjä olohuoneessa ja katsoa TV:tä samalla.

Eli moottoriveneily ei ole yksi "klöntti" josta voisi puhua yleistäen,pointti joka aika usein unohtuu näissä keskusteluissa.

JanneKK kirjoitti:

On täysin eri asioita ajaa jollain 100 kg Argolla Porkkalan selällä (joutuu tekemään 15 kertaa enemmän töitä kuin isommalla purjeveneellä siellä) koska joka aalto on OTETTAVA yksilönä ja kaasua ja rattia saa vääntää katkotta eri asentoihin samalla kun yrittää pysyä itse vielä kyydissä ja varoa ettei aalto tule kirjaimellisesti sisään veneeseen/tuntee todella persuksissa luontoäidin ihmeet) kuin ajaa samaa selkää 48 jalkaisella FlyBridge akseli-vetoisella Jahdilla joka ajaa juuri keinumatta itsekseen autopilotilla kun kippari voi siemalla kabiinin shamppanjakaapin sisältöjä olohuoneessa ja katsoa TV:tä samalla.

Eli moottoriveneily ei ole yksi "klöntti" josta voisi puhua yleistäen,pointti joka aika usein unohtuu näissä keskusteluissa.

Lue lisää

edes 48 jalkainen kun tuulee yli 12m/s.
Kokemuksen mukaan aika kiemurtelua yli 10 metrin tuulessa jos ollaan avomerellä.

JanneKK kirjoitti:

On täysin eri asioita ajaa jollain 100 kg Argolla Porkkalan selällä (joutuu tekemään 15 kertaa enemmän töitä kuin isommalla purjeveneellä siellä) koska joka aalto on OTETTAVA yksilönä ja kaasua ja rattia saa vääntää katkotta eri asentoihin samalla kun yrittää pysyä itse vielä kyydissä ja varoa ettei aalto tule kirjaimellisesti sisään veneeseen/tuntee todella persuksissa luontoäidin ihmeet) kuin ajaa samaa selkää 48 jalkaisella FlyBridge akseli-vetoisella Jahdilla joka ajaa juuri keinumatta itsekseen autopilotilla kun kippari voi siemalla kabiinin shamppanjakaapin sisältöjä olohuoneessa ja katsoa TV:tä samalla.

Eli moottoriveneily ei ole yksi "klöntti" josta voisi puhua yleistäen,pointti joka aika usein unohtuu näissä keskusteluissa.

Lue lisää

Näinhän se on ja tosiasiassahan käytössä onkin purjeveneen lisäksi, surffilauta ja moottorivenepuoleta tosiaan löytyy argo (vaikkakin painaa 190kg kone), matkavene, pulpettivene, soutuvene... Käyttötarkoituksen ja mielialaan mukaan on sitten valinta tehtävä.

Argosta sen verran että "työ" per merimaili on kylläkin aika vähäinen. Ja ei niitä aaltoja ehdi jokaista ottaa yksilönä kun vauhtiakin kertyy jonkin verran.

Tosin en koe veneilyä "työksi" vaan rentoutukseksi. Näin myös purjeveneessä ja se rentouttavin on että pientä tekemistä löytyy koko ajan ettei vaan se pääkoppa lähde ajattelemaan oikeita töitä.

vaihtoehto kirjoitti:

Näinhän se on ja tosiasiassahan käytössä onkin purjeveneen lisäksi, surffilauta ja moottorivenepuoleta tosiaan löytyy argo (vaikkakin painaa 190kg kone), matkavene, pulpettivene, soutuvene... Käyttötarkoituksen ja mielialaan mukaan on sitten valinta tehtävä.

Argosta sen verran että "työ" per merimaili on kylläkin aika vähäinen. Ja ei niitä aaltoja ehdi jokaista ottaa yksilönä kun vauhtiakin kertyy jonkin verran.

Tosin en koe veneilyä "työksi" vaan rentoutukseksi. Näin myös purjeveneessä ja se rentouttavin on että pientä tekemistä löytyy koko ajan ettei vaan se pääkoppa lähde ajattelemaan oikeita töitä.

Lue lisää

Sulla joku Argo 21 jalkaa?

Oma on 16 jalkainen ja painaa koneen kanssa tasan 200 kg. En tiedä millaisessa säässä olet Argolla ajanut,mutta kyllä se kaikki 8 m/s eteenpäin avomerellä alkaa olemaan sellasta touhua että työtä saa tehdä (jos ajaa liian hiljaa vesi tulee sisään "nokan" läpi kun keula rikkoo aallon),liian kovaa ei saa ajaa koska muuten tullaan piiitkän ilmalennon jälkeen potkurin pyörintäsuunnan takia vasemmalla kyljellä ja kovaa alas ja vene saattaa jopa kääntyä ympäri=eli jatkuvasti joutuu kääntämään rattia jotta kulma jolla seuraava aalto aina otetaan pysyy hyvänä ja toisaalta vauhti sellaisena että vene yksinkertaisesti pysyy pinnalla kun tulee seuraava aalto ja maininki.Lähemmäksi merta perstuntumalla tuskin on mahdollista päästä millään veneellä ilman että tulet ruumisrakussa kotiin,niin rajoilla mennään jo tolla veneellä kovassa säässä.
Itselle tuo edellämainittu veneen hallinta ja ajaminen (vaikkakin vaatii paljon fyysistä työtä) antaa paljon enemmän kuin purjehtiminen(no Laserit ja 49erit on tavallaan antoisia) tai isolla moottoriveneellä ajaminen.Ehkä olen sen verran adrealiiniriippuvainen tms.,mutta jokatapauksessa meikäläisen hermot todella lepää parhaiten kun olen päässyt mittelemään voimiani meren kanssa pikkuArgollani.Se on vähän kuin urheilusuoritus,jonka jälkeen tuntuu hyvältä. Tämä opettaa myös terveellä tavalla kunnioitusta merta kohtaan.

Mulle purjehdus ei vaan ole se juttu..Mutta fakta on että moottoriveneilyä on monenlaista

DannyFRT kirjoitti:

Sulla joku Argo 21 jalkaa?

Oma on 16 jalkainen ja painaa koneen kanssa tasan 200 kg. En tiedä millaisessa säässä olet Argolla ajanut,mutta kyllä se kaikki 8 m/s eteenpäin avomerellä alkaa olemaan sellasta touhua että työtä saa tehdä (jos ajaa liian hiljaa vesi tulee sisään "nokan" läpi kun keula rikkoo aallon),liian kovaa ei saa ajaa koska muuten tullaan piiitkän ilmalennon jälkeen potkurin pyörintäsuunnan takia vasemmalla kyljellä ja kovaa alas ja vene saattaa jopa kääntyä ympäri=eli jatkuvasti joutuu kääntämään rattia jotta kulma jolla seuraava aalto aina otetaan pysyy hyvänä ja toisaalta vauhti sellaisena että vene yksinkertaisesti pysyy pinnalla kun tulee seuraava aalto ja maininki.Lähemmäksi merta perstuntumalla tuskin on mahdollista päästä millään veneellä ilman että tulet ruumisrakussa kotiin,niin rajoilla mennään jo tolla veneellä kovassa säässä.
Itselle tuo edellämainittu veneen hallinta ja ajaminen (vaikkakin vaatii paljon fyysistä työtä) antaa paljon enemmän kuin purjehtiminen(no Laserit ja 49erit on tavallaan antoisia) tai isolla moottoriveneellä ajaminen.Ehkä olen sen verran adrealiiniriippuvainen tms.,mutta jokatapauksessa meikäläisen hermot todella lepää parhaiten kun olen päässyt mittelemään voimiani meren kanssa pikkuArgollani.Se on vähän kuin urheilusuoritus,jonka jälkeen tuntuu hyvältä. Tämä opettaa myös terveellä tavalla kunnioitusta merta kohtaan.

Mulle purjehdus ei vaan ole se juttu..Mutta fakta on että moottoriveneilyä on monenlaista

Lue lisää

19" nauttimiseen. Koneen paino on sitten lähemmäs koko yhdistelmääsi painoa.

Avomerellä liikun toisilla vehkeillä (ei siellä viitsi ajella pienveneellä ellei ole suht tyyntä, lentää nimittäin silloinkin ihan mukavasti...), ja kyllä se on niin että purkkari antaa enemmän tuntumaa luonnonvoimista. Argoilla kun tuuli jää (osittain) kokematta. Täytyy muuten todeta että 8m/s avomerellä vanha mainiki on jo kyllä aika kova pala isomallekin moottoriveneelle eteenkin vastaallokossa.

Ehdottaisin sinulle kuitenkin surffauksen kokeilua vaikkakin purjehdusta vältät. Siinä on ja lähellä elementtejä ja urheiluahan se on ja nopeudestakaan et isossa aallokossa joudu paljon tinkimään.

JanneKK kirjoitti:

On täysin eri asioita ajaa jollain 100 kg Argolla Porkkalan selällä (joutuu tekemään 15 kertaa enemmän töitä kuin isommalla purjeveneellä siellä) koska joka aalto on OTETTAVA yksilönä ja kaasua ja rattia saa vääntää katkotta eri asentoihin samalla kun yrittää pysyä itse vielä kyydissä ja varoa ettei aalto tule kirjaimellisesti sisään veneeseen/tuntee todella persuksissa luontoäidin ihmeet) kuin ajaa samaa selkää 48 jalkaisella FlyBridge akseli-vetoisella Jahdilla joka ajaa juuri keinumatta itsekseen autopilotilla kun kippari voi siemalla kabiinin shamppanjakaapin sisältöjä olohuoneessa ja katsoa TV:tä samalla.

Eli moottoriveneily ei ole yksi "klöntti" josta voisi puhua yleistäen,pointti joka aika usein unohtuu näissä keskusteluissa.

Lue lisää

>Eli moottoriveneily ei ole yksi "klöntti" josta
>voisi puhua yleistäen,pointti joka aika usein
>unohtuu näissä keskusteluissa.


Ei varmasti ole, eikä myös purjeveneily. Jotkut purjehtiavat vain auringonpaisteessa myötätuulessa heinäkuussa. Jotkut kisaavat säässä kuin säässä. Joillekin on sisätilat tärkeimmät, joillekin toisille purjehdusvarastelu ts. purjeet,köysien sijoitelu,vinssit,yms. Jotkut jopa purjehtivat maapallon ympäri yksikseen. Jokainen tyylillään. Pakkoko sitä on kenekään ymmärtää mitä hauskaa on purjehtija kovassa tuulessa ja sateessa? Tai lillua paikallaan heikossa tuulessa. Meitä on moneksi ja merellä on tilaa meille kaikille.

Luulen, että olen enemmän säiden armoilla omalla pienehköllä liukuvalla moottoriveneellä kuin sinä purjeveneelläsi. Suurimmilla ulapoilla alkaa jo mukavuussyistä välttämään yli 8 m/s tuulia, kun sinä vielä mennä viheltelet tuulesta nauttien. Minun on valittava aina suojaisimpia reittejä. On vältettävä vastaisiin tuuliin ajamista, koska silloin meno on epämiellyttävän ryskivää. Aivan varmasti kuuntelen joka ainoan säätiedotuksen.

Ei niitä karikkojakaan voi jättää huomoimatta, kun vauhtia on yli 20 solmua. Siinä vauhdissa pomppivassa veneessä kartanluku on todella vaikeaa. Plotteria ei minulla ole. Karilleajo voi johtaa kerralla täystuhoon.

Kyllä ne perusasiat kuitenkin veneilyssä ovat samankaltaisia, liikutpa sitten tuulen tai moottorin vauhdittamana. Molemmissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Vaadittavat taidot kyllä poikkeavat osaltaan toisistaan.

Heka kirjoitti:

Luulen, että olen enemmän säiden armoilla omalla pienehköllä liukuvalla moottoriveneellä kuin sinä purjeveneelläsi. Suurimmilla ulapoilla alkaa jo mukavuussyistä välttämään yli 8 m/s tuulia, kun sinä vielä mennä viheltelet tuulesta nauttien. Minun on valittava aina suojaisimpia reittejä. On vältettävä vastaisiin tuuliin ajamista, koska silloin meno on epämiellyttävän ryskivää. Aivan varmasti kuuntelen joka ainoan säätiedotuksen.

Ei niitä karikkojakaan voi jättää huomoimatta, kun vauhtia on yli 20 solmua. Siinä vauhdissa pomppivassa veneessä kartanluku on todella vaikeaa. Plotteria ei minulla ole. Karilleajo voi johtaa kerralla täystuhoon.

Kyllä ne perusasiat kuitenkin veneilyssä ovat samankaltaisia, liikutpa sitten tuulen tai moottorin vauhdittamana. Molemmissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Vaadittavat taidot kyllä poikkeavat osaltaan toisistaan.

Lue lisää

Näin se on tavallaan. Ainakin oma purjevene kestää hyvin karilleajoa ilman vaurioita ja nopeutta kun on vähän niin voi seikkailla väylien ulkopuolella. Moottoriveneni on sitten arempi, perävetolaite ei kestä pohjakosketuksia joten tarkempi siinä on oltava navigoinnin suhteen. Navigaattori on muuten helppolukuisempi kuin kartta aallokossa.

parempi kirjoitti:

Näin se on tavallaan. Ainakin oma purjevene kestää hyvin karilleajoa ilman vaurioita ja nopeutta kun on vähän niin voi seikkailla väylien ulkopuolella. Moottoriveneni on sitten arempi, perävetolaite ei kestä pohjakosketuksia joten tarkempi siinä on oltava navigoinnin suhteen. Navigaattori on muuten helppolukuisempi kuin kartta aallokossa.

Lue lisää

Missä ja minne veneily suuntautuu. Se se ratkaisee osittain venetyypin. Olen ollut mukana tekemässä laivakoneita ja ajanut dieselillä maantiellä, mutten ole saanut moottoreista "kicksejä". Silti en väheksy koneajoa mitenkään. Kunnon apukone purkkarissa on ollut monen matkapurjehtijankin kovasti kiittämä asia.

Einari kirjoitti:

Missä ja minne veneily suuntautuu. Se se ratkaisee osittain venetyypin. Olen ollut mukana tekemässä laivakoneita ja ajanut dieselillä maantiellä, mutten ole saanut moottoreista "kicksejä". Silti en väheksy koneajoa mitenkään. Kunnon apukone purkkarissa on ollut monen matkapurjehtijankin kovasti kiittämä asia.

Lue lisää

"Kicksit" haetaan yleensä ääritilanteista. Näitä saa kyllä aikaiseksi sekä purje että konevoimalla. Tuskin sitä kuitenkaan löytyy laivapuolelta muulloin kuin äärimmäisen hitaista liikkeistä ja siitä johtuvista tilannehallintahaasteista.

Mutta jotta konevoimalla löytyisi kunnon "kicksit" niin tehoa on oltava riittävästi. Tämä tarkkoittaa käytänössä että tehoa on oltava enemmän kuin mitä uskaltaa (jatkuvasti) käyttää.