Hei!Olen työskennelyt nyt kaksi vuotta autismi lasten parissa.Mitä pitäs tehdä kun yks lapsi lyö,puree ja potkii.Rauhoittuminen auttaa vähän aikaa ja sitten se taas alkaa,oisko jollakin hyviä neuvoja?.Olen ainut mies työpaikalla ja tämä lapsi on poika?.Oisko tällä jotakin vaikutusta?
autismi ja työ
kime
155484
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
siellä työyhteisössä esille, esim. työnohjauksessa.
En tiedä minkälaisella koulutuksella olet mennyt autististen lasten pariin työskentelemään.
Luulisi, että sitä tietoa etsii ja löytää muualta kuin nettipalstalta....oletan.
Usein autistisen lapsen agressiot johtuvat sensomotorisista ongelmista. Voi olla, että hän yrittää viestiä tätä ongelmaansa näin, kun ei ole muita kanavia. Hän haluaa tulla ymmärretyksi ja kuulluksi. Lue kirja "Leikki linkkinä lapseen". Siinä on opastusta kommunikointiin autistisen lapsen kanssa.
hänellä kuvat kommunikoinnin tukena...? Onko päivän kulku jäsennetty kuvin..?
On koulutusta ja kokemusta autismi lasten parissa,mutta nyt on itselle tullut uusi tilanne kun tämä kyseinen lapsi onkin vaikeampi tapaus kuin luulin!!.Tässä koulussa on 7 lasta josta 5-6 on helpompia tapauksia!..Lähinnä kysyisin neuvoa/tai kokemusta vastaavasta tapauksesta.Ulkona on nyt tullut kivien ynnä muitten roskien syönti.
näin ainakin meillä kun alkaa ruohoja ja kiviä syömään...
Auts-tyttäreni nyt 11 v.Kun hän "muuttui" autistiseksi,noin vuoden iässä,niin puri,huusi,potki ja löi.Yritin ottaa syliin ym ym.Kerran kävin lattialle makaamaan ja olin täysin passiivinen,aikansa riehuttuaan tyttö kävi viereeni makaamaan ja katsoi jopa silmiini,riehuminen loppui,ja sen jälkeen aina kun tulee tämä puremis-lyönti vimma hänelle teen saman jutun ja lopulta aina käy viereeni ja rauhoittuu.Olen siis täysin passiivinen,en puhu mitään ennenkuin tyttö rauhoittunut.
Hän myös laittoi suuhunsa kaikenlaista kun ulkoiltiin mutta se loppui kun en sanonut mitään,otin vain pois mitä oli laittamassa suuhunsa enkä sanonut mitään.Huomasin että mitä enemmän puhun sitä enemmän tyttö laittoi suuhunsa,kuin uhmaa tavallaan.
Jaksamisia työhösi !
Pitää välttää asioita, jotka ärsyttävät. Tavallisesesti ihmiset tuppaa lohduttamaan lasta, kun näyttää siltä, että tämä voi huonosti. Autistinen lapsi ei pidä kosketuksesta, jos hänellä on kosketusyliherkkyyttä. Myös tuijottaminen saattaa häntä ärsyttää. Monesti lapsi rauhoittuu parhaiten saadessaan olla hetken aikaa yksin.
Lapsi voi olla myös masentunut. Masentuminen on sitä, että kohdistaa agression itseensä. Autistisella lapsella tämä saattaa ilmentyä vaikka ruohon tai kivien syömisenä. Masentumista on helppo korjata parhaiten ilman lääkkeitä järjestämällä lapselle tooimintaa, josta hän pitää. Omassa perheessä käymme kävelyllä, jalkapalloa pelaamassa ja uimassa. Säännöllinen liikunta pitää masennuksen poissa.
Ikävä todeta, että laitoshoidossa menetelmät olivat päinvastaiset ja hoitotulokset masentavia! Kun masentui annettiin lääkettä ja makuutettiin. Agrssiot taltutettiin kiinnipidolla ja eristyksellä. Tästä nousi lapsen valtava hoitokielteisyys, joka tulkittiin psykoosiksi! Kotona on lapsi vähitellen nyt toipunut laitoshoidon sresseistä, ja palaantumassa omaksi itsekseen.
sulle.Yritän samoilla eväillä jospa se siitä.Eilen kokeilin,että kun laittoi kiven suuhun "että syö,syö hyvää kiveä".Aikansa suussa käytti ja sitten sylkäsi pois!.tv:kime
Kiitos sinullekkin hyvistä ohjeista!.Oisko mahdollista,että kun hänellä oli hoitopaikka ja nyt se loppui,niin oiskohan siitä tullut masennus?.Käymme uimassa,ja teemme puutöitä niistä hän tykkää ja rauhoittuu vähäksi aikaa!.Mutta vain vähän aikaa ja sitten alkaa huitominen!.TV:kime
Pakko ja shokkihoito, eivät yleensä tuota pysyviä tuloksia autististen lasten kanssa. Oireilu saattaa vain kasvaa. Masennus ja pakko-oireet lisääntyä.
On aika masentavaa, jos aina puhutaan lapsen heikkouksista. Autistinen lapsi lyö päätään seinään masennuksesta, kun huomaa, että ei osaa jotain ikäistensä taitoa. Pitääkö osata?
Eteenpäin päästään kun huomioidaan lapsen vahvuudet. Kun käytetään aika siihen, missä lapsi on kyvykäs, heikkoudet jäävät ja kyllä kehittyvät ajallaan. Ei nyt tarvitse niihin puuttua. Autistinen lapsi kehittyy vaan eri tahtiin. Kyllä hänestä vielä ihminen tulee.
PS:minkä ikäinen poika on? Onko puhetta vai miten kommunikoitte?
kommunnikoimme kuvilla ja puhetta ei oo.Mutta ymmärtää joitakin sanoja.Olen luonteeltani itse hiljainen pitäskö koventua?.Vai kokeileeko hän minua?.Koulussa on 7 nais ohjaajaa mutta heitänkin lyö.Olen kokeillut ja kysellyt onko sinulla kuuma,jano,kylmä,mutta hän vastaa "ei"
pitää olla,sen olen huomannut oman tyttöni kanssa,mutta ihan normaali puhe,en ole mikään kova "pälpättäjä" ja mun tyttö ainakin hermostuu kun on nopeaa ja kovaa puhetta tai paljon ihmisiä.Mutta tosiaan jämäkkä,ei on ei.Ihan siitä asti kun tyttö oli pieni niin tein sillälailla että jos kielsin niin sanoin jämäkästi ei,vaikka sitten jouduin sen toistamaan kymmeniä kertoja (joskus kieltämättä tekisi mieli antaa periksi :o) )
Musiikki on meidän tytölle myös tärkeä,se rauhoittaa kovasti,ihan iskelmäradio meillä kelpaa,ei tarvi olla Vivaldin vuodenajat :o)
Jokainen auts on oma persoona ja joku sopii yhdelle mutta ei välttämättä toiselle,kokeiltava vain on.....
Tsemppiä...
Hei Itse olen samalla alalla ollut kohta kaksi vuotta ja meilläkin koulussa jossa on nais ohjaajia aika monta ja minä ainut mies.Meillä on kans yks ongelma poika jolla on taipumuksia huitoa!.Hänellä voi olla kuuma,kylmä,jano jne..kokeilkaa vaikka rullaluistelua tai jotakin muuta mukavaa,että se huitominen unohtuu vähäksi aikaa!.Onko hän kotona samalainen kuin koulussa?!.TV: autismi pojan avustaja
Apserger ja autismi eivät ole vamma - vaan vahvuus kirjoittaa johtava asiantuntija Simon Baron-Cohen. Hän toteaa, että seuraavat ominaisuudet voivat olla myös voimavara toisin kun yleisesti luullaan:
1. Lapsi viihtyy paremmin esineitten, kuin ihmisten parissa
- Ei siis tarvitse huolestua, jos leikkii mielellään yksin
2. Lapsi viestii vähemmän kuin muut
- Ollaan tarkempia kun seurataan lapsen tarpeita
3. Lapset mieluummin seuraavat omia mielihalujaan ja uskomuksiaan
- Kannustetaan lasta hyvien asioitten oasaamisest
4. He eivät ole kiinnostuneet yhteisistä tekemisistä muiden lasten kanssa
- Annetaan lapselle ryhmässä tilaisuus tehdä myös itsenäisesti
5. Lapsella on vahvat mielenkiinnon kohteet
- Hyödynnetään mielenkiinnon kohteita vaikeitten asioitten oppimiseksi
6. Lapsi on tarkka yksityiskohtien havaitsemisessa
- Esimerkiksi marjassa ja sienimetsässä tästä on iloa koko perheelle
7. Lapsi huomaa asioita, joita muut eivät huomaa
- Kannattaa luottaa lapseen - miten hän kokee tilanteen
8. Lapsen käsitys olennaisesta poikkeaa muista
- Antaa uuden näkökulman ja näkemään asioita uudessa valossa
9. Häntä voi kiinnostaa kuviot, muodot, numerot, kirjaimet, listat, yms
- Lähtee oppimisessa mielellään yksityiskohdista ja toistosta
10. Lasta kiinnostaa pienet, kompleksit tai abstraktit systeemit
- Ymmärtää kokonaisuuksia, kun niistä tehdään systeemejä
11. Lapsi lajittelee ja ryhmittelee mielellään kiinnostuksensa kohteet
- Siivous ja järjesteleminen kiinnostaa toisin kuin muita lapsia
12. Lapsi pyrkii tilanteiden hallintaan ja välttää epävarmuutta
- Valvoo kotonakin, että kaikki noudattaa yhteisesti sovittuja sääntöjä
Mikään mainituista ominaisuuksista ei välttämättä ole vamma tai heikkous. Nämä voidaan käyttää hyödyksi niin lapsen kasvatuksessa opiskelussa kuin työelämässäkin.
Lähde: Simon Baron-Cohen: Is Asperger’s syndrome/High-Functioning Autism necessarily a disability?
http://www.geocities.com/CapitolHill/7138/lobby/disability.htm