Ihmisen puolustusmekanismit ovat aivan uskomattomia.Kun henkilö kokee jotain todella traagista, oli hän sitten uhrina tai tekijänä jossain asiassa,niin "aivot unohtaa".Hän voi aivan rehellisesti väittää ettei ole syyllinen esim.murhiin, koska hän ei sitä itse tiedosta.Henkilö pitää itseään syyttömänä.Sama pätee esim.henkilöihin jotka ovat kokeneet insestiä lapsina.He eivät välttämättä muista aikuisina mitään, mutta kokevat esim. seksuaalisen kanssakäymisen ahdistavana.Välillä saattavat tapahtumat vyöryä välähdyksen omaisesti mieleen(harvemmin kai niinkään).Tässä taas on kyse traumaattisen tapahtuman unohtamisesta."Alitajunta tietää" mutta henkilö ei tiedosta.Kuitenkin molemmissa pointti on suht sama.
mieli unohtaa=
puolustusmekanismi
3217
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
saa kokea unohduksen.
On se hyvä, että joku on huomannut tuonkin käytökseen kuuluvan vaihtoehdon. Vähemmän täällä on asian psyykkistä puolta edes yritetty pohtia tai ymmärtää siihen liittyviä mahdollisuuksia. On täällä jotkut totakin tuoneet esille, mutta pakkaavat saada turpiin monin tavoin.
ovat kyllä ihan eri asioita. Lauerman kertoman mukaan hänen sairaalassaan on useita, jotka ei vät kykene oikeasti muistaman tekemään murhia vaikka heidät olisi noukittu rysän päältä, on se ollut traumaattista tehdä niitä. Mutta tämä ei koske murhaajien enemmistöä.
Seksuaalirikos lasta kohtaan, mistä se nyt tässä yhteydessä kertoo. Että sen kohde unohtaa sen? Vai että sen tekijä unohtaa? Sitäpaitsi noita seksuaalimuistoja ooli 90-luvulla mielettömät määrät ( ja USA:ssa oikeuslaitos helisemässä oikeudenkäyntien takia) ja suuri osa niistä on paljastunut valemuistoiksi. Tosin on joukko vanhempia jotka saivat syytteen vaikka eivät olleetkaan tehneet mitään. Lisäksi vastikään kuulin radiosta kuinka joku psykologi väitti että tramaterapioitten sellaisten missä paljastetaan menneitä rankkoja asioita, tulokset on tosi huonoja! Uhrit nääntyvät tuskaisiin muistoihinsa, eivät he niistä vapaudu simsalabim, ja jos muisto on väärä, niin tilanne on vielä pahempi, väärästä muistosta on vielä vaikeampi toipua, koska sillekään ei löydy 'uskottavaa näyttöä', se merkkaa tuhoa koko perheelle. Lisäksi todelliset uhrit jäävät vaille huomiota ja asianmukaista tukea.
Kuolleilla ei ole traumoja. Silti on oikein että selvittämättömät murhat kaivetaan mutia myöten auki.
Täällä on todella kummallinen asenne monilla: poliisi tuntuu olevan syyllinen, olipa hän 'Nilsin puolella' (kun salasi tunnustuksen näin kauan), tai kun sitten kertoo mitä Nils on sanonut, - on se niin väärin NG:tä vastaan.. huh
Minä en usko Nilsin syyttömyyteen enää yhtään.
Nilsin puolustusmekanismit pettivät, kun häntä hermostutti kuulustelun jälkeen se että ei voinut olla varma mitä poliisilla on jo tiedossaan! ja se oli sille ihan hyvä. Ehkä se muisti siitä pian palailee taas.Jospa hän muistaa KUKA sinne telttaan tömisteli.