virallisesti VL opin mukaan voimassa jos vihkimisen suorittaa naispappi?
Minut ja ex-mieheni vihki nainen ja oma Äitini VL uskovaisena aluksi oli kovin hämmentynyt ja päivitteli asiaa mutta kun tuli epävirallinen osuus häistä eli ruoka ja kahvit jne. tämä pappi luki meille hyvin kauniin runon jonka oli itse kirjoittanut. Tämä sulatti Äitini voisiko sanoa, vastarinnan.
Minut ja ex-mieheni vihki nainen ja oma Äitini VL uskovaisena aluksi oli kovin hämmentynyt ja päivitteli asiaa mutta kun tuli epävirallinen osuus häistä eli ruoka ja kahvit jne. tämä pappi luki meille hyvin kauniin runon jonka oli itse kirjoittanut. Tämä sulatti Äitini voisiko sanoa, vastarinnan.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ole ihan huoletta. Avioliitto on pätevä silloin, kun homma menee kaikkien taiteen sääntöjen mukaan eli avioliiton esteet on tutkittu, vihkitoimituksen pitäjä on siihen hommaan valtuutettu, vihittävät, vihkijä ja todistajat saapuvat paikalle jne. Vihkitoimituksen pitäjän persoona ei vaikuta toimituksen pätevyyteen mitenkään. Tapauksesta lienee jo aikaa? Oliko naispapit silloin vielä harvemmassa?
aikaa on. Vuodenvaihde -89-90. Tai Äitini ehkä oli erittäin vanhoillinen.
On ehkä väärin sanottu, että olisi olemassa "virallinen vl-oppi". Jos olemme luterilaisen kirkon jäseniä ja toimimme sen käytäntöjen mukaan. Niinpä kaikki, joilla on papin oikeudet, ovat päteviä vihkijöiksi. Vihkiminen on aina oikeudellinen tapahtuma. Kirkollinen vihkiminen on lisäksi pyhä toimitus, jonka ei riipu läsnä olevien persoonasta, vaan siitä, että Jumala on itse siellä mukana: ”Jumalan kasvojen edessä ja tämän seurakunnan…”
Ne vanhoilliset niin VL:ssä kuin muissa yhteisöissä,
tuntevat vihkimisen aitouden vain miehen tehtävänä.
Mutta asiahan on niin kun miehet eivät papeik-
si enää rupea niin kuin ennen.Silloin on naisen se
tehtävä. Vaikka se alussa minustakin tuntui epäai-
dolta.Olen jo tottunut ajatukseen naispappeudesta.
Niin myös tulevaisuudessa kanssaihmiset tottuvat
Vihkimisessähän on vihkipari jumalan kasvojen ja
seurakunnan edessä lupaamassa toisilleen ikuista
rakkautta.Ei siinä papilla ole mitään tekemistä
kuin siunata avioliitto ja onnitella.
Kaikissa muissa kirkollisissa toimituksissa on
sama asia.Naiset saarnaavat ehkä vielä kosket-
tavimmin.
Nämä vanhat miespapit pelkäävät omaa auktori-
teettinä puolesta.Raamatussa kyllä sanotaan
että nainen vaijetkoon seurakunnassa, mutta
sanonta sopi silloin itämaisiin oppeihin,jos-
sa itämailla vieläkin nainen ei ole minkään
arvoinen.
Vihkikaavassa ei luvata ikuista rakkautta, vaan kuolemaan asti kestävää uskollisuutta ja rakkautta. Siinä on vissi ero.
Eikä luvata, vaan tahtoa rakastaa kuolemaan saakka.