Meillä on mitä mukavin 2 -vuotias Jack Russel tyttö, joka on saanut ns kaiken mahdollisen koulutuksen ja käyttäytyy (yleensä) varsin hyvin. Ongelma onkin ainoastaan liian tiuhaan esiintyvä "minulla-on-kurjaa" -vinkuna/ininä. Tämä on todella raastavaa eivätkä mitkään koulutustemput, hiljaa -komennot tms tunnu auttavan. Löytyyköhän joltain hyviä vinkkejä tämän "ongelman" poistamiseen?
Ja huom vielä kyseessä on koulutettu koira, saa liikuntaa, seuraa, ruokaa eli vika ei ole siinä. Epäilisin "väärää" koulutusmetodia, mutta missä vika, kiitos avusta!!!
Ja huom vielä kyseessä on koulutettu koira, saa liikuntaa, seuraa, ruokaa eli vika ei ole siinä. Epäilisin "väärää" koulutusmetodia, mutta missä vika, kiitos avusta!!!
Vastaukset 11
Vanhimmat
Millaisissa tilanteissa koiranne vinkuu?
Entä mikä on tämä ""väärä" koulutusmetodi", jonka mainitsit?
Näiden tietojen avulla voisi asiasta irrota enemmän.
Äkkiseltään mieleen tulisi, että koira, joka saa tarpeeksi liikuntaa, ruokaa, seuraa, ja on tottelevaiseksi koulutettu (eikä siis inise minkään tarpeen tai huomionkipeyden vuoksi?)
on jotenkin fyysisesti sairas?
Huomionkipeydestä on varmasti kyse, mutta kun se tuntuu menevän liian pitkälle eli sitä esiintyy autossa (matkustaa omassa, tilavassa, kuljetusboksissa), kotona ja yleensä joka paikassa. Onkohan jotain oppeja jolla voisimme yrittää vähentää tätä?
Koiran kanssa on touhuttu kiitettävästi, mutta nyt taitaa olla kysymys siitä, että aina kun koirasi vinkuu kiellät sitä tai huomioit jollain tavalla ?? Näin ollen vinkuminen tuottaa tulosta, sinä tottelet silloin koiraasi.
Anna sen vinkua ja jätä koira täydelliseen huomioimattomuuteen. Voi tuntua ensin ärsyttävältä, mutta on ainoa konsti saada toiminta loppumaan.
Seuraako koirasi sinua kotona koko ajan huoneesta toiseen ?
Turhaan huomionkipeyteen puree tosiaan parhaiten täysi huomioimattomuus.
Edelleen kiinnostaisi kuulla, mikä oli se väärä kolutusmetodi?
Vääräkoulutusmetodi oli lähinnä metafora ei mitään konkreettista... "hiljaa" yms komennot eivät ainakaan tehoa. Ja tosiaan, koira seuraa yleensä huoneesta toiseen ja muutenkin tarkkaavaisesti. Mutta luulisi sen edes autossa rauhoittuvan... olemme yrittäneet olla huomioimatta ja enempi tuntuisi jo liioittelta. Ehkä kyseessä on vain harvinaisen huomionkipeä yksilö?
Meillä on myös kovin vinkuvaa sorttia oleva russeli. Meillä vingutaan aina kun on liian tylsää ja monessa muussakin asiassa vinkumalla on yritetty komentaa. Meillä vinkumista on vähentänyt ainakin se, ettei koira saa siitä mitään hyötyä (=ei edes huomiota). Jos tiedät jonkun konkreettisen syyn miksi koira vinkuu, niin paras keino saada lopettamaan vinkuminen on se, että näytät koiralle että vinkuminen estää tavoitteen saavuttamisen. Meillä koira on yrittänyt nopeuttaa ulos lähtemistä vinkumalla eteisessä ulkovaatteita pukiessani, jolloin heti ensimmäisestä vinkaisusta riisunkin ulkovaatteeni heti ja menen vaikka sohvalle. Kun koira rauhoittunut, voi mennä uudestaan eteiseen ja alkaa pukemaan ja jos taas vinkuu, ulkovaatteet pois ja muuta puuhailemaan. Tätä toistetaan niin monta kertaa että koira ei enää vingu. Fiksu koira älyää kyllä nopeasti mistä on kyse. Ja tärkeintä on olla lipsumatta kertaakaan, sillä muuten koira jaksaa seuraavalla kerralla vinkua vielä pidempään jotta saisi tahtonsa läpi. Minä en myöskään vahingossakaan nouse sängystä jos koira yrittää herättää vinkumalla. Päinvastoin, jos olen nousemassa ylös ja vinkaisu kuuluu, pistän pään heti tyynyyn ja olen nukkuvinani. Toimi hyvin nopeasti ainakin meillä. Ja sama ruoan kanssa. Jos yrittää nopeuttaa ruoan saamista vinkumalla (yritti tuota ihan pikkupentuna), ei saa ruokaa ollenkaan (=näkee kun laitan samalla sekunnilla ruokakipon kaappiin tai kävelen vain pois keittiöstä).
Sellaiset tilanteet, joissa koira on vain tylsistynyt ja tahtoo yksinkertaisesti jotain toimintaa, ovat hankalampia, enkä ole itsekään keksinyt ratkaisua. Huomiota ja mitään toimintaa vinkumalla ei kuitenkaan saa koskaan. Toivottavasti tästä on jotain apua teille.
On tosiaan väärä metodi käskeä koiraa olemaan hiljaa, jos ei ole opettanut sitä käskystä ääntelemään. Koira kun ei välttämättä tajua kiellon kohdistuvan haukkumiseen, vaan ylipäänsä koko tilanteeseen - siihen, että koira on johonkin reagoinut. Siinä sitten vahtiviettinen ihmettelee miksi se isäntä kieltää vahtimasta.
"Hiljaa"...? Ihan sama minkä sanan sanot koiralle, ei se sitä ymmärrä, jollei sanaa ole todella opetettu.
Sanomalla koiralle ylipäätänsä mitä tahansa, kun toinen vinkuu, osoitat vaan huomiota ja sitähän vinkuva koira haluaakin.
Kehu, kun on hiljaa vaikka pari sekuntia ja käännä selkäsi heti, kun vinkuu.
Minun mielestäni koiraa ei kannata kehua tyhjästä, ts. jos sille ei ole edes antanut käskyä, jota pitäisi totella. Ainoastaan silloin kehut ovat paikallaan kun koira on totellut annettua käskyä.
Selän kääntäminen (ja mahdollisesti koirasta poispäin käveleminen) koiran vinkuessa saattaa koirasta riippuen auttaa.
Jos mikään keino ei tunnu toimivan, kannattaa kysäistä neuvoja vaikka koiraneuvolan keskustelupalstalta: www.koiraneuvola.fi ->keskustelupalsta
Meidänkin Parson vinkuu (ja pitää välillä muutakin meteliä esim.leikkiessään tms.)
erityisesti autossa..mutta olen huomannut,että jos ajetaan sellaisissa paikoissa missä ollaan koiran kanssa oltu ennen ja on ollut vaikka hauskaa,esim. koirakoulussa,kavereillä ym. ..
mutta se vinkuu kyllä yllättävissäkin paikoissa...olisiko jollain nartulla juoksut lähistöllä...tai sitten ihan uusi paikka tai koira vain aistii omistajan erilaisen voimakkaan tunnetilan. Näin meillä,mutta koirakohtaista se kyllä on. Mutta ei se sitä silti jatkuvasti tee,eikä sihen kannata kiinnitää huomiota.
Meillä oli sama juttu vinkumisen kanssa mutta meni ohi kun otettiin sille toinen koira kaveriksi!