Nykyään pyritään suomentamaan mielisairaudet ja muut psykiatriset ongelmat. Miksi siis ei skitsofreniaa suomenneta takaisin jakomielitaudiksi? Jakomielitauti kuvaa sitä sairautta parhaiten.
Suomennokset sairauksista
Mikko Fiikus
521772
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 52
Vanhimmat
maanis-debressio on kuvaavampi kuin kaksisuuntainen mielialahäiriö.
dfg5 sano sinäkin sanasesi.
En ole riittävän pätevä vastaamaan = Paavo Väyrynen toteaa tv-haastattelussa, ettei laula koska ei ole laulaja.
Koska jako mieli tauti ei kuvasta itse ongelmaa ensinnäkin se ei ole tauti, joten paras nimi olis varmaan Erilaisuus -syndrooma.
...jos tuolle linjalle lähdetään, niin ehkä vielä kuvaavampi nimitys skitsofrenialle olisi sen muinainen nimitys pirstomielisyys.
Ehkä siksi, ettei skitsofrenia ole jakomielitauti.
Kyllä mulla on tämä yksi ja sama persoonallisuus.
Ei skitsofreniassa mieli jakaudu.
Alkuperäisen kirjoittajan linjaa jatkaakseni, niin eikös ihmisellä teoriassa ole mahdollisuus kahteen eri mieleen näin tieteellisesti katsoen, kun ihmisellä on kerta kaksi aivopuoliskoakin?
Ainahan sitä saa ottaa halutessaam useampiakin persoonallisuuksia itselleen. Eikä tarvitse edes olla skitso saadakseen tuollaisen idean, kyllä se onnistuu muiltakin.
Tämän planeetan kanssa skitsahtaa syyttäkin.
Se kerralla pirstoutuu.
näin.
Yritetään vihdoin saada viesti läpi. Eli tää nyt sit toivottavasti ei tule kolmea kertaa, mutta vielä kerran: Skitsofreniassa ei ole useampaa persoonaa, kuten yleisesti virheellisesti jakomielitaudissa ajatellaan. Sivupersoonallisuushäiriössä (kansan suussa jakautunut persoonallisuus) on useampia persoonallisuuksia. Skitsofreniassa, eli jakomielitaudissa persoonallisuus hajoaa, tästä suomennus jakomielitauti. Eli en tiedä johtuuko nimityksen huonoudesta vai mistä, mutta tämä on liian yleinen harhaluulo kuitenkin.
Planeetassa on vikana?
sukkula Venukseen?
Nasse, sinulla on skitsofrenia ja olet munaton mies.
Skitsofrenia sairaudelle, mitä aiakisemmin nimitettiin dementia praecox, nuoruudenajan dementia nimellä.
1800 luvulla; hullu ilman houreita.
Mikko Fiikuksen jutut kuulostanevat yhtä älyvapailta kuin erään Karin.
olen käsittänyt, että sairastat jakomielitautia ja sen paranoidista muotoa. olet hyvien vanhempien lapsi niin miten noin pääsi käymään? etkö pääse töihin mielisairauden vuoksi? ota eläke.
Diegnoosisi on väärä ja tässä yhteydessä rikoslain kunnianloukkauksen mukainen. En tarvitse, enkä käytä mielenterveyspalveluita saati lääkkitystä. En ole myöskään lapsi ja se jota tulee vanhempiini, niin alunalkaen he ovat itse käyttäneet mielenterveyspalveluita, eikä syyttä, koska heidän väitökset jopa minun tekeleistä ovat valtaosin hatusta vedettyjä.
En ole koskaan ollut pois työstä sekuntiakaan mielisairauden vuoksi, enkä aijo olla. Minä en voi työntekijän ominaisuudessa puuttua siihen, että työnatajat menevät kokurssiin taikka rikkovat työelämän sääntöjä. Minun työura on vasta alussa.
Miten näin pääsee käymään?
Näin käy silloin, kun ammattitaidoton jakaa diegnoosejaan ja silloin kun terveydenhuolto ei toimi mielenterveyslain mukaisesti. Terveydenhulto ei ole demokratiaa. Terveydenhuolto on tiedettä!
Työelämään palatakseni, niin eräässä suuremassa työpaikassa erot tekijöiden välillä oli silmin-nähtäviä. Toiset oli pois työstä viikkoja mielenterveysongelman ja siten sairasloman vuoksi. Joidenkin tekijöiden ongelmat oli havainollistettavissa siten, ettei henkilö vain ilmaantunut aamulla töihin ja kännykkäkin oli soittaessa kiinni. Vasta työpäivän jälkeen kännykkä aukeni ja selitykseksi annettiin pommiin nukkuminen ja että herännyt niin myöhään, ettei kannattanut enää saapua töihin. Samaisen ihmisen kohdalla vastaavia tilanteita saattoi olla 2-3 kertaa vuoden aikana. Työtehtävät olivat samoja joita minulla.
Johtajat eivät antaneet edes huomautusta saati kehoittaneet hakeutumaan lääkärille. Johtajien ongelmat olivat omaa luokkaansa, mutta ymmärettäviä.
Sinäkö työelämässä kyttäät toisia kellokädessä? No, onhan noita kyttiä joka työmaalla ja he eivät ole kovin suosittuja.
Työn ollessa ryhmätyötä ja tekijöitä tietty määrä ja jokaisella omat työpisteet, niin ei yksikertaisesti voi olla huomaamatta jos joku on pois. Minkäs minä sille mahdan jos työkaveri selvittää asiansa minulle.
iso pyörä heittää.
Voinko olla avuksi sinulle?
ihan kotosalla.
Enkös minä sitten kotosalla mahda olla?
TV lupamaksut nousevat törkeesti.
Lasku ei tule siitä paljonko tv:tä katsoo!
Tässä asiassa olemme yksimielisiä.
1) Liittyykö huolettomuus ja murheettomuus ja kevyt suhtautuminen likimain turhiin asioihin terveyteen ja jos liittyy, niin miten?
2) Koetko tarpeeksesi hankkia ongelmia ratkaistavaksesi, joita et välttämättä ole kuitenkaan riittävän pätevä ratkomaan yksin?
3.1) Onko työssäsi taikka kotona ihmis-suhde ongelmia ja jos on, niin mistä koet ongelmien johtuvan? 3.2) Aijotko ratkaista mahdolliset ongelmat ja jos aijot, niin miten?
4) Pitäisikö mielestäsi muiden elää samalla tavoin kun sinä elät? 4.1) Toimiiko ympäristö mielestäsi tarpeettoman useasti huonosti?
5) Oletko tehnyt älykkyysosamäärätestin ja jos olet, niin minkä tuloksen sait?
6) Tiesitkö, että saatat sairastaa skitsofreniaa siten kun skitsofrenia määritellään tänäpäivänä?
1) Olen huoleton ja rento, ihmiset sanovat. Kuitenkin on minulla omat murheeni.
2) En koe.
3) Ei ole töissä eikä kotona. Olen perheellinen.
4) Muiden ei tarvitse elää kuten minä. 4.1) Toimii.
5) Yli hyvän keskitason.
6) Mahdollisuus on olemassa.
Vastakysymys. Miksi teit minulle tämän testin ja mitä se kertoi sinulle dfg5?
Ei varsinaisesti kertonut muuta kuin sen mitä vastasit. Joidenkin määritelmien mukaan skitsofreenia on ihmis-suhde sairaus. Itse suhtautuisin diegnooseihin varauksellisesti.
Diagnoosit asiassa kuin asiassa on kai lähinnä lääkäreiden käyttämiä teknisiä termejä.
leimaa potilaan lääkärin huonon päivän kunniaksi. Eikä tuota leimaa saa koskaan pois.
Että mies rääkkää ja syyttelee ja nimittelee vaimoaan hulluksi ja sitten kun vaimo on aivan loppuunajettu, vie mies hänent sairaalaan ja sanoo että hoitakaa akka, se on hullu. Ja akkaa aletaan hoitamaan...Siis kukaan ei kyseenalaista että kuka se todellinen sairas on. Taitaa muuten näin käydä aivan liian usein.
Tämä on se klassinen esimerkkitarina, eikä sillä tarvii lainkaan olla mitään tekemistä dfg5:n elämän kanssa, sanon vaan ettei kukaan luule niin.
tottakai se nainen on silloin hullu. Vain hullu antaa rääkätä itseään.
diegnoosien kanssa tehty vaikea diegnoosi. mutta iha oikia diegnoosi se kuitenki on.
dfg-vitonenki jottain muutakin kun olla vittumainen, mutta virkaloisille mieluusti vittumainen.
Ihmisellä pitää todella olla ongelmia itsensä kanssa mikäli kiinittää huomiota minun olemassaoloon tällä planeetalla ja kokea tarpeekseen kirjoitella johonkin huu-haa paperiin näkemyksiään. Luultavammin siis älykkyysosamäärä -0 ja lapsena yksi lelu, joka tämäkin patterin välissä ja tietenkin piukka pipo.
Eiköhän fiikus tarkoita naapurimaassamme homoa. Sitää voi päätellä mikko fiikus-nimimerkin taustalla olevan henkilökohtaisen tradegian.
teille homoseksuaaleille on ihan ikioma palsta missä saatte puhua saataisista haluistanne ja homomestoista. hyi.
jakomielitauti in harhaanjohtava nimitys, siksi sen käytöstä on aikanaan luovuttu. skitsofreniassa mieli ei jakaudu, se pikemminkin pirstaloituu. eli esim. pirstomielisyys olisi todellakinpaljon kuvaamapi nimi.
ja mitä vikaa on sanassa skitsofrenia?
on maanis-debressiossa?
no tohon mun tekstiin toi sun kysymys ny ei mitenkä liittyny.
mut en tiedä miksi maanis-depressiivisyys on nykysin tautiluokitukses nimellä kaksisuuntainen mielialahäiriö. kai se on haluttu suomeksi sinne. kumpikin on ihan hyviä ja kuvaavia termejä minusta. skitsofrenialle ei vaan oo löydetty järkevää suomenkielistä nimeä. onhan siellä myös masennus ihan masennuksena, ei nimellä depressio.
Tulet huomaamaan kuinka ne nimet muuttuvat. Samoin määritelmä koko sairaudesta ja muista sairauksista. Tieteessä tänään uusinta uutta on huomenna iänikuista ja vanhaa.
voi olla sairaat. Mieli voi olla kaunis tai ruma, mutta ei sairas. Hulluuden eri nimitykset ja käsitteet luotiin 1800 luvulla. Kysymys oli vain siitä, kuinka kummallisesti käyttäytyviä ihmisiä nimitetään.
Kun sitten keksittiin nimi, keksittiin sitten mielisairauden käsite. Suomen kielessä tuo onkin mielenkiintoista - kuinka mieli voi olla sairas. Aivan absurdia. Mieli ei voi olla sairas. Hulluudessa on kysymys aivan muusta. On kysymys poikkeavasta käyttäytymisestä, jonka syyt voivat johtua monesta eri tekijästä.
Tekijät voivat olla sosiaalisia tai biologisia tai sosiobiologisia. Esimerkiksi epilepsia, autismi, kilpirauhasen vajaatoiminta voi ilmentyä merkillisenä käyttäytymisenä. Tietyissä soisiaalisissa tilanteissa ristiriidat voivat aiheuttaa erikoista käyttäytymistä. Joskus esimerkiksi lapset voivat käyttäytyä kummallisesti ilman näkyvää syytä...
se nyt on makuasia voiko mieli olla sairas vaiko ei. sama se miten kutsua. pelkkää poikkeavuutta se ei kuitenkaan ole, joskin se on myös sitä. pelkkä kummallinen käyttäytyminen ei aiheuta mielisairaaksi luokittelua.
tuo poikkeavuuden pohdinta on ehkä kaikkein oleellisinta skitforeniassa, joka ei varsinaisesti ole mikään sairaus, vaan termi hyvin väljälle oireistollle, joita nyt on vaan päädytty kutsumaan skitsofreniaksi.
tokihan muistakin psykiatrisen puolen sairauksista voidaan miettiä, onko ne sairauksia vain ei, mutta liekö se oleellisinta ja tärkeintä.
toisaalta voitaisiin ajatella, onko esim. diabetes sairaus, sehän on vain elimistyön poikkeavaa käyttäytymistä.
Käytökselle saattaa löytyä selitys vaikkapa diapeeteksestä. Kummastelenkin siis jokin aika sitten uutisoituja juttuja, joissa terveyskeskuslääkärit pelkäsivät potilaitaan siinämäärin, että kutsuivat vartiat vastaanoton ajaksi paikalle. Eikös lääkärin pitäisi tietää syy ja seuraus-suhdetta sairauksissa?
Sosiaalisilla tekijöillä tietenkin oma merkityksensä. Sosiaalisissa asioissa mieleeni tulee lasten ilkivallan teko ja esim. paikkakuntamme poliisin toiminta. Paikkakunnallamme on ollut paljolti ilkivallantekoa ja poliisi tuli puhuttelemaan asukkaita, että mitä asialle pitäisi tehdä. Kouluikäisiä ilkivallantekijät isolta osin ovat. Kansankielessä on sanonta, että kansankynttilästä ne koulutkin syttyvät. Melko varmasti ja useasti häiriökäyttäytymisen syy löytyy joko kotoa taikka koulusta aikuisten häiriköinnistä. Terveydenhuollossa ihmettelenkin siis primitiivistä asennoitumista asiakkaan asioihin. Lääkäri ei kykene punitsemaan sitä, että kuka on todella hoidon tarpeesssa. Toisinaan lapsen asemaa kyettäisiin parantamaan sillä, että vanhempia taikka opettajia hoidatettaisiin. Pahimmillaan tilanne kehkeytyy huostaanottoon asti. Miksi ei siis puuttua asiaan aijemmin?
Mielestäni virkavallan tulsi muutoinkin kyetä ensisijaisesti huolehtimaan omasta julkisivusta ennen kuin tulee puhuttelemaan kotiväkeä. On olemassa myös esimerkkejä, joissa lapsi runtataan virkavallan ja kotiväen puristuksiin. Tuolloin ihmisoikeudet ovat jälleen koetuksella.
Elimistön poikkeaava käytös on sairauden tunnusmerkistön lähtökohtainen selvitys.
Diapeeteksen syntymisen syinä tunnetaan mm. liikalihavuus ja huonot ruokailutottumukset ja hoidoilla kyetään paikkaamaan elimistön luonnollisen insuliinin tuotannon puutetta.
Mielenterveydenhoidossa ei tunneta kuin esim. kilpirauhasen vajaatoiminta, joka tämäkin fyysinen syy mielenterveysongelmalle. Muutoin aivojen poikkeeva kemia pitäisi kyetä osoittamaan ennen lääkityksiä ja lääkityksilläkin ainoastaan ja vain paikkaamaan fyysistä poikeavuutta. Todellisuudessa lääkityksillä pyritään valtaosin taltuttamaan oireita sen sijasta, että käytöksen syy ja seuraus-suhdetta pyrittäisiin tutkimaan.
Lähtökohtaisesti lääkärin pitäisi siis selvittää, että pitääkö edes väite käytöksestä paikkaansa.
Käytännössähän moni iäkkäämpi pitää henkistä väkivaltaa sallittavana vaikka rikoslaki jo tänäpäivänä nimeää monetkin toimet rikoksiksi esim. kunnianloukkauksen ja syrjinnän. Nuoriltakin löytyy itsehillintää ja tuolloin väite huonosta käytöksestä ei välttämättä pidä edes paikkaansa vaikka oletettavaa olisikin, että nuori olisi joutunut henkisen väkivallaan uhriksi.
Tiesitkö että luettelemasi sairaudet ovat ns. psykofysiologisia sairauksia, eli niissä esiintyy eri asteisia psykiatrisia tiloja usein? Ei psykiatrisia tiloja eritellä neurologisista yms. fysiologisista tiloista oikeasti niin jyrkästi kuin kuvittelet. JA on olemassa psykososiaalisia sairauksi, joissa ei eroteta psyykkistä ja sosiaalisiin tilanteisiin liittyviä ongelmia. Se on harhaluulo, joka tuntuu olevan aika sitkeessä. Aina otetaan kaikki huomioon. Ajatus vaan vääristyy, kun osuu omalle kohdalle, varmasti osittain sen vuoksi, että sairaala yms. ympäristössä kaikki tekevät oman osansa, vyyhti kasataan palaverissa ja potilas itse kuulee vasta lopputuloksen. Tällöin jää kuva, että on tutkittu asiaa kenties vain yhdeltä kantilta.
Riippuu aina paljolti siitä, että onko sairaalalla oikeat tiedot ja miten päätöksissä ollaan otettu huomioon "potilaan" tarpeet ja suunitelmat. Mikäli sairaalassa asiaa lähestytään 101-vuotiaana kuolleen dinosauruksen perseestä syntyneen ja 55-vuotta eläneen näkökannasta, niin ei ihme jos päätös on jotakin hatusta vedettyä. Perkeleellistä todella on mikäli ei oikeusturva taikka mikään muu todellisuuteen viittaava toteudu viranomaisessa ja ainut joka on täyspäisenä asiaa hoitaa, niin on itse potilas. Potaskaa voidaan toki puhua aivan huvikseenkin, mutta siviilissä eivät potaskajutut johda mihinkään.