Kuinka moni teistä tietää oikeasti opiskelevansa varmasti oikeaa alaa? Itsestä tuntuu etten tiedä oikeaa alaa koskaan. Opiskelen toista vuotta erästä alaa yliopistossa, sitä ennen opiskelin eri alaa jonka jätin kesken. Ensimmäiselle alalle hakeuduin siksi koska olin siinä lahjakas ja olin tavallaan suuntautunut sille jo lapsena. Kuitenkin minusta tuntui etten tule ikinä saamaan alalta töitä ja siksi päädyin hakemaan toiselle alalle.En kuitenkaan vieläkään tiedä onko tämä oikea alani, tuntuu etten ole alalla riittävän lahjakas ja yleistietoni ei ole riittävän hyvä tällä alalla opiskeluun ja työskentelyyn, tunnen siis että voisin pärjätä paremmin jossain ihan muualla. En kuitenkaan koe aikaisempia unelma-ammattejani mitenkään järkevinä vaihtoehtoina ja olen yrittänyt miettiä jotain järkevämpää. Jo kolmatta vuotta olen ollut kiinnostunut lääketieteestä, mikä on aivan toisenlainen ala verrattuna nykyiseen ,koskaan en ole kuitenkaan sinne hakenut koska lukiosta on jo niin kauan aikaa ja matikat, fysiikat, kemiat ym. ovat unohtuneet. Lisäksi lääkärin ammatin pitäisi olla kutsumus ja se ei ole ollut sitä minulle nuorempana koskaan enkä oikeastaan tiedä onko varmasti nytkään, ehkä tämä on vain jokin vaihe. Koko ajan vuosien varrella mielenkiinnonkohteita siis tuntuu tulevan lisää ja silti entisetkin kohteet säilyttävät mielenkiintonsa. Normaalia? Ongelmani on siis se että oikeastaan olen kiinostunut neljästä tai viidestä eri ammatista ja tiedän että minkä tahansa niistä valitsen tulen todennäköisesti katumaan etten valinnut jotain muista, uskon että näin käy etenkin jos en saa töitä tulevaisuudessa ja tunnen hukanneeni aikani opiskellessa ja nykyiselläkin alalla työllisyysnäkymät ovat heikot. Oikeastaan olen hukannut aikaani jo aivan liikaa ja pelkään nytkin hukkaavani sitä koko ajan lisää, en ymmärrä miten voin olla näin huono tekemään päätöksiä, kaikki tuntuvat löytävän oman alansa niin helpolla ja ovat varmoja siitä että ala on heidän alansa oikeasti, tiedän toki lukemattomia eri aloja jonne en missään nimessä halua, mutta sitten on nämä muutmat jotka ovat eri tavoin tarkasteltuna samalla viivalla eivätkä näytä koskaan täysin toistansa paremmilta kovin pitkää aikaa. Vaikka ajattelen realistisesti kuinka turhaa uudestaan hakeminen olisi kun pääsykin olisi todella epätodennäköinen tai kuinka turhiksi nämä vuodet voisivat sen takia muuttua en kuitenkaan pysty olemaan vähän väliä punnitsematta eri vaihtoehtoja uudelleen ja uudelleen. Mietinkö siis loppuelämäni mikä olisikaan oikea ammatti minulle.
Kun tietäisi sen
elämäni
2336
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
On vain motivoituneita ihmisiä.
On todella lähes sama, minkä tutkinnon on alkujaan suorittanut, jos on sitten myöhemmin todella jostakin aihealueesta kiinnostunut. Ei yliopistotutkinto osoita juuri muuta, kuin että sen suorittanut on kykenevä viemään loppuun pitkäjänteisen hankkeen. Silloin voi suhteellisen opetella myös aivan uusia tarvitsemiaan asioita.