Mitä olette mieltä.Onko se maavoimien rankin paikka jos jättää pois tietty LJk:n...? Olen kuullut että siellä ollaan paljon metsässä ja kuri paljon kovempaa, ja koulutus erittäin monipuolista. Yksi tuttu sanoi olleensa kontiorannassa sissi alikessuna ja olleensa metsässä 120vrk?(360). Sitten sano ettei b-kauden jälkeen tarvinnu kassulla muuta kun goisata, ei ollu kuulemma kuria, jos metsässä kaikki toimi. Mutta kuulemma ne metsä keikat oli tosi kovia(joittenkin siirtymien takia,kuulemma paras yli 55km vrk)...rehellistä tietoo, koska kutsunnat kohta edesä...Ja vielä onko naisella edes mahdollisuutta pärjätä siellä. Terv: lukio tyttö
sissi
koulutus
213866
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
mutta ihan maalaisjärjellä ajatellen, kai nainen voi siellä pärjätä jos fyysinen ja henkinen kestävyys riittää. Samasta pitäisi selvitä kuin joukon miehet. Eli riippuu ihan yksilöstä pärjääkö vai ei.
Olin Kontiorannassa sissiradistikoulutuksessa. Se on vuoden mittainen tiedustelu-erikoiskoulutus. Olimme tosiaankin metsässä tuon 120 vrk. Kasarmipäivistäkin suurin osa vietettiin maastossa. Varsinainen erikoiskoulutus alkoi vasta AUK:n jälkeen, me emme siis varsinaisesti muiden koulutukseen osallistuneet vaan juoksimme loppuun saakka itse.
Osa harjoituksista oli todella rankkoja ja pudottivat väkeä pois. Samalla olivat ne pirun haastavia ja mielenkiintoisia. Viidentoista hengen porukka kasvoi yhteen vuoden aikana. Ampumiskoulutusta ja hiihtoa on enemmän kuin missään Suomen armeijassa. Hommat opiskellaan kokemuksen kautta maastossa, omia aivoja käyttäen.
Kyseinen koulutus on sama Utissa, Kontiorannassa ja Sodankylässä. Utissa mukaan tulevat toki myös hypyt.
Ainakin Kontiorannassa on käsittääkseni linjaus se, ettei tyttöjä oteta sissikoulutukseen.
Näitä on vaikea panna järjestykseen mutta: Kovin paikka Suomessa Lapin Rajavartioston Ivalon tunturisissi/ rajavartijakoulutus. Muut sissit tulevat kaukana perässä. Toinen pojistani kävi Rajan ja toinen Sodankylän sissikoulutuksen ja tiedän mistä puhun. Mutta sissi on kova oli mistä tahansa!
... palvelevien mielestä juuri se omassa paikassa koulutus on kovaa ja vaativaa; eniten metsäöitä, kovin sisäkuri, hulluimmat santsarit, muukalaislegioonassa palvellut kouluttaja, teknisesti vaativin koulutushaara jne.
Tämä leukojen louskutus on tietenkin elävää ja olennaista varusmiesperinnettä. Ehkä kuitenkin paikoissa, joihin haetaan pääsykokeilla, voidaan järjestää vaativampaa koulutusta. Laivaston sukeltajakurssi lienee fyysisesti kovin, mutta maavoimistahan alunperin olikin kyse.
Rajavartioston osastot myös aina korostavat, että he eivät mitään PV:n miehiä ole. Rajavartiostoonhan ei pääsykokeita ole, mutta yleensä sinne kai hakeutuu keskimääräistä parempikuntoista ja metsässä viihtyvää väkeä, tai siis ne, jotka eivät viihdy tai eivät ole kunnossa, ymmärtävät hakea muualle.
"Ampumiskoulutusta ja hiihtoa on enemmän kuin missään Suomen armeijassa."
Epäilenpä että eniten ase-ja ampumakoulutusta annetaan sotilaspoliiseille. Sisseille riittää RK ja tarkkuuskivääri.
Sissit tarvitsevat myös, kessejä, latu-,polku- ja tähysmiinoja. Unohditko fyysisen kuntosuoritustason? Suunnistustaitokaan ei olisi pahitteeksi, samoin luonnosta otetun ravinnon saannin taito. Hiljaisen hiippailijan olemuskin tukee siellä terveyttä.
"Sissit tarvitsevat myös, kessejä, latu-,polku- ja tähysmiinoja."
Mutta eikös nyt puhuttukin vain puhtaasta ase-ja ampumakoulutuksesta (ei välillisistä ja passiivisista aseista)?
... sissejä kevyeen kk:hon tai kevyeen korohoroon (kevyt heitin on tietenkin taruolento, sen jokainen niiksi kutsuttuja laitteita kanniskellut tietää)
Sissien tuhoojapartioilla on sekä horot, että kookoot mukana. He tekevät iskuja/viivyttävät.
Tiedustelijoille annettiin koulutusta lähinnä siinä mielessä, että sormi ei mene linjojen takana suuhun, sattuipa mikä tussari kouraan hyvänsä.
Vastaillaan nyt leikkimielessä tähän kisaan.
Ampumiskoulutusta saatiin ainakin seuraaviin aseisiin ja myös ammuttiin:
Rk 7.62
KvKk
Pkm
Ak-47
12 cal pumppuhaulikko, Beretta muistaakseni
Kivääri Tikka
Dragunov
9 mm FN
KvKrh (harjoituspanoksilla)
Kes (harjoituspanoksilla)
Sergei (ei ammuttu kovia)
Tutustua saimme lisäksi ase-esittelijän välityksellä n. 80 eri aseeseen(purkaa jne.), armeijan säännöt eivät luvanneet varusmiesten ampua kovia - ikävä kyllä.
Ampumiskoulutuksen "suurin määrä" on suoraan kouluttajien suusta, erikoiskaudella mm. ammuttiin viikko kirjaimellisesti aamusta iltaan, eikä kuteja säästelty. En ainakaan ole kuullut vastaavasta kuin Utissa.
Sotilaspoliisit, (jotka muuten toimivat vastasissiosastona), eivät saa lähimaillekaan niin laajaa ampumiskoulutusta.
Hiihtoa oli päivittäin (talviaikaan ;) )
Harjoituksissa luonnollisesti keskimäärin 9-13 h siirtymisiä suksilla. Lisäksi kaukopartiohiihto (linnuntietä 75 km, mutkineen n. 100km)
Kyse oli muuten kaukotiedustelusta, ei tuhoamistoiminnasta (sissit).
Toisaalta kaikki joilla havu hihassa, kuuluvat samaan perheeseen!Piste.
"Sotilaspoliisit, (jotka muuten toimivat vastasissiosastona), eivät saa lähimaillekaan niin laajaa ampumiskoulutusta."
Enpä sanoisi noin, ellen olisi 110 % varma asiastani...
Sisseistä en tiedä, mutta ainakin sotilaspoliisit saavat, voisiko sanoa luonnollisesti, varsin monipuolisen voimankäyttö ja ase- ja ampumakoulutuksen. Lyhyesti sanottuna tämä tarkoittaa kaikkia mahdollisia PV:n käsiaseita.
Kovapanosammuntoja on yleensä vähintäänkin kerran viikossa (pl. ampumaleirit), palveluksen alusta aina viimeisiin palveluspäiviin saakka. Erilaiset sovelletut ammunnat vievät suurimman osan ase- ja ampumakoulutuksesta, riippuen aseen käyttötarkoituksesta. Taittoperäisellä RK:lla & haulikolla tai pistoolilla henkilöiden/saattueiden suojausta jalan tai autoilla, rakennusten ja muiden ahtaiden tilojen vyörytystä. Lisäksi mukana ovat erilaiset fyysiset rasitus- ja pimeäammunnat pimeäkiikareilla. Tarkka-ammunnan perusteet tulevat vähintäänkin tutuksi jokaiselle taistelijalle.
Tuossa nyt tuollainen lyhyt oppimäärä, mitä tulee mieleen.
Olen kyllä ihan 110 varma =)
Eikä ollut tarkoitus laisinkaan mollata spollekouluakaan. Vanhat rakkaat viholliset, juuri heidän kanssaanhan sotaa käytiin...
Ei, sain kyllä ihan läheltä seurata spollekoulutusta, olipa siellä kavereitakin. Siitä syystä uskallan väittää, että pääsimme ampumaan harvinaislaatuisen paljon. Täytyy ottaa huomioon, että erikoiskoulutuksessa koko 12kk oli tiivistä peliaikaa natsoista huolimatta.
Mutta tämä nyt on sinänsä merkityksetöntä kinastelua -leikkimielellä.
Pääasia, että hieno vuosi oli.
- G.B.:lle -
Olihan hienoa lukea näiltäkin palstoilta asiallisia, positiivisia ja riitaahaastamattomia tekstejä.
Ehkäpäs sittenkin käväisen vielä joskus jatkossakin vilkuilemassa tätäkin palstaa.
Kiitän - Jatkakaa! :)
Erittäin sitkeästä painostuksesta huolimatta olen edelleenkin epäileväisellä kannalla =)
Ase- ja ampumakoulutusta tulee myös spol puolella koko 12kk ajan edestä vähintäänkin riittävästi. Lyhyesti sanottuna, itse en muista ainuttakaan palvelusviikkoa (pl. alokaskausi), etteikö oltaisi ammuttu joko RK:lla, haulikolla tai pistoolilla.
Suuri ase- ja ampumakoulutus johtunee siitä, että sotilaspoliisit eivät liiku perinteisellä taistelurintamalla, vaan kahakat käydään kaupungeissa ja ahtaissa rakennuksissa, vastanaan juuri sissit ja erikoisjoukot ;) Tämä sitten vaatiikin jo hieman tavallisuudesta poikkeavaa taktiikkaa ja aseenkäsittelyä. Yleensä ottaen erikoisimmat aseet ovatkin yleensä asutuskeskustaistelijoilla, sotilaspoliiseilla ja erikoisjääkäreillä.
Merkityksetöntä kinasteluahan tämä, mutta piristää kummasti päivää! =)
Aijai, ettäkö antaisin sotilaspoliisien propagandaministerille viimeisen sanan? Ei käy. =)
Kuten sanoin, edellämainittua väittivät kouluttajamme. Laukauksiahan ei enää pääse laskemaan...
Joka tapauksessa ampumista oli paljon. Suurin osa ajasta oli toki suunnattu rynkyn käyttöön. Sehän se perusmorsian tiedustelussa on. Käsiaseet ovat lisäksi vain ryhmänjohtajilla/varajohtajilla ja radisteilla, (eipä niille tositilanteessa juuri käyttöä ole, koska ampumaetäisyydet yleensä pitkähköt). Lisäksi ryhmän tarkka-ampujalla tarkkuuskivääri.
Itseäni jäi muuten hieman harmittamaan, ettemme päässeet kokeilemaan taittoperäistä rynkkyä(95 vai mikä se on?),mitä spollet/Utti käyttävät.
Paljon mainostettu AK-47 oli yksi suurimpia pettymyksiä. Ei voi rynkyn kanssa puhua samana päivänäkään. No, toimintavarmempihan se toki liene on.
Siitä olen ehdottoman samaa mieltä, että painotus aseiden käyttöön on varsin erilainen.
Meillähän koulutus painotettiin tiedusteluammuntoihin, eli suojaavaan vetäytymiseen/tuliylläköihin, sekä tarkkuusammuntaan.
Pienessä ryhmässä kaukana kotoa, täytyy jokaisen kyetä ampumaan todella tarkasti ja nopeasti - joka tilanteessa.Ja ennenkaikkea ryhmänä.
Tässä yhteydessä pitää mainita ero sissien/tiedustelijoiden välillä. Meidän tehtävämme on pysyä piilossa ja "vakoilla", kun sissit puolestaan tekevät hävitysiskuja ja viivyttävät.
Mielenkiinnosta - millaisia aseita muuten teidän repertuaariinne kuului, kun mainitsit nuo erikoiset aseet?
Jos nyt ajatellaan rankkuutta vain fyysiseltä kannalta, niin veikkaanpa että rankimmat hommat löytyy panssarintorjunta, pioneeri ja perinteiseltä jääkäripuolelta. Tietenkään nämä eivät ole lähellekään niin "seksikkäitä" aselajeja kuin sisseillä, mutta rankkoja kuitenkin!
Sisseillä ja varsinkin tiedustelijoilla fyysinen rasittavuus on lähinnä tasaisen pitkäkestoista, eikä niin räjähtää suoritusta vaativaa kuin noilla aikaisemmin mainituilla. Erityisesti palautuminen on ongelmallista, kun taistelusuorituksen tulee olla räjähtävää syklistä toiseen.
Kaikki on suhteellista. Kuka pitää mitäkin rankkana.
Saattaa olla jonkun mielestä olla rankkaa vaikkapa kovalla pakkasella talvella elää parisen viikkoa metsässä laavussa, kantaa 60kg rinkkaa, olla kolme vuorokautta nukkumatta, irtautua pikamarssein (=juosten/hiihtäen), siirtyä 40-50km/vrk, suksin puolet enemmän jne.jne.
Tämä kaikki mitenkään pst/pion/jäkstereitä halveksumatta, rankkoja nekin hommat ovat.
Sitä monta kertaa naureskeltiin, että miksi lääkintämiehiksi valittiin niitä veltoimpia lusmuja, kun tosipaikassa tuokin tehtävä on yksi jääkärijoukkueen rankimpia hommia.
Olin gonalla sissinä II/02, Kotiuduin kesällä 2003 ryhmänjohtajana. Olin sissi enkä radisti. Mielestäni Edellä kirjoittaneen radistin kuvaus koulutuksesta pitää täysin paikkansa. Mutta siitä puuttui sissien kärkitaistelu. n.3vrk taistelua tienvarressa, harhautusta ja viivitystä. Aikaa lepoon ja huoltoon jää max pari tuntia vuorokaudesta. Kyseisen taistelun jälkeen alkaa rankin vaihea, irrouttatua taistelusta pataljoonan kokoontumispisteesen takaa ajettuna ja tulen alla. Useita kymmeniä kilometrejä hiihtäen tai kävellen tuoden haavoittuneet mukana. En väheksy muita koulutushaaroja, mutta yksikään kaveri ei aukissa juossu coopperia alle 2800m( pv:keskiarvo jotain 2350m) Rinkkojen painosta johtuen en suosittele naisille kyseistä paikkaa. Itse koin koulutuksen haastavaksi ja rankaksi, näin jälkikäteen ajatellen jopa mielekkääksi, mutta silloin kyllä HAJOTTI joka leiri!
Itse juoksin ensimmäisessä cooperissa 2590 m ja pärjäsin sissikomppaniassa aivan mainiosti.
Ihan tavallinen paikka muiden joukossa.
Kunto kylläkin kohosi palveluksen aikana, mutta näin muissakin paikoissa.
"En väheksy muita koulutushaaroja, mutta yksikään kaveri ei aukissa juossu coopperia alle 2800m( pv:keskiarvo jotain 2350m)"
Ei kai nyt kuitenkaan minkään yksikön keskiarvo noin huono ole!!!!!!!!!!!!!!
Urheilujoukkoihin ja siellä tiedustelukomppaniaan.
Tietääkö joku palstalaisista jotain ko. koulutuksesta? Olis kiva tietää vähän etukäteenkin.