Cherry

Hei vaan! Minä en teille yhteistä elämää nähnyt, mutta se ei tarkoita, etteikö sellaistakin olisi aikojen saatossa voinut olla - saan useimmiten yhteyden vain yhteen elämään kerrallaan ja lukuisiahan niitä on ollut meillä kaikilla (jos niin tahtoo uskoa.. ;))

Tunnetko Nanna itseäsi koskaan maailman yksinäisimmäksi ihmiseksi, kuin erakoksi vaikka ihmisiä onkin ympärillä? Tämä voi olla häivähdys entisestä elämästäsi tallentuneena tunnemuistiisi - näin sinut nimittäin eskimomiehenä jossain kaukaisella pohjoisella (Jäämeren?) saarella. Kalastit yksin, elit yksin, kuolit yksin.. tai et sentään, olihan sinulla eläimiä ympärillä, pingviinejä ja jääkarhuja, joiden kanssa kommunikoitkin ihailtavalla tavalla. Et kaivannut muita ihmisiä kun sinulla oli nämä toverit :)

Miehesi näin viktoriaanisessa Englannissa ilmeisesti hovin vartiosotilaana puhvihihaisessa punatakkisessa puvussaan. Hänkin eli elämänsä yksin - hän oli rakastunut johonkin säädylleen saavuttamattomaan hovinaiseen (prinsessaan?), ja kun ei häntä voinut saada, ei tahtonut ketään muutakaan. Lisäksi hän kuoli melko nuorena jossain kahakassa tai taistelussa, eli tavallaan myös kuoli yksin - ehkä kaksi yksinäistä sielua on nyt löytänyt toisensa?!

No, tässä elämässä teidän ei tarvitse olla yksin - eikä ihan kaksinkaan, näyttäisi tulevaisuus... Aurinkoisia syyspäiviä teille molemmille!