kolmoishermoleikkaukseen...

Kiitos vastauksesta. Monenlaisia lääkkeitä olen syönyt huonoin tuloksin. Tällähetkellä Neurotol, Triptyl ja Rivatril. Myös Tramalia ovat syöttäneet suuret määrät vaikka "tavallisten" kipulääkkeiden ei pitäisi auttaa, mutta kuulemma yhteisvaikutuksen pitäisi tehdä olon siedettävämmäksi. Riskeistä olen sen verran saanut infoa, että kuulo voi mennä toisesta korvasta tai kasvoista osa jäädä tunnottomaksi. Leikkauksen onnistumisprosentti on 95%.Lääkkeiden syöminen saa nyt toivottavasti jäädä. Sivuvaikutukset ovat vaikeuttaneet elämääni niin monta vuotta(väsymys,käsien tärinä, lähimuistin selvä huonontuminen ja parisuhdekin alkaa kärsimään).Työni on semmoista laatua, että turpavärkki on tärkein työkaluni. Viimeisen päätöksen teen sairaalassa lämpöpuudutuksen ja Jannetta leikkauksen välillä, mutta tällähetkellä mielipiteeni on kallistunut Jannettaan.(3lääkäriä suositellut). Kerron kuulumisia parin viikon kuluttua, kun operaatio on ohi.

janne kirjoitti:

Kiitos vastauksesta. Monenlaisia lääkkeitä olen syönyt huonoin tuloksin. Tällähetkellä Neurotol, Triptyl ja Rivatril. Myös Tramalia ovat syöttäneet suuret määrät vaikka "tavallisten" kipulääkkeiden ei pitäisi auttaa, mutta kuulemma yhteisvaikutuksen pitäisi tehdä olon siedettävämmäksi. Riskeistä olen sen verran saanut infoa, että kuulo voi mennä toisesta korvasta tai kasvoista osa jäädä tunnottomaksi. Leikkauksen onnistumisprosentti on 95%.Lääkkeiden syöminen saa nyt toivottavasti jäädä. Sivuvaikutukset ovat vaikeuttaneet elämääni niin monta vuotta(väsymys,käsien tärinä, lähimuistin selvä huonontuminen ja parisuhdekin alkaa kärsimään).Työni on semmoista laatua, että turpavärkki on tärkein työkaluni. Viimeisen päätöksen teen sairaalassa lämpöpuudutuksen ja Jannetta leikkauksen välillä, mutta tällähetkellä mielipiteeni on kallistunut Jannettaan.(3lääkäriä suositellut). Kerron kuulumisia parin viikon kuluttua, kun operaatio on ohi.

Lue lisää

Hampaat tarkistettu. Itse kärsin noin viisi vuotta kolmoishermosärystä. Joskus niin kovana etten voinut edes syödä, nukkumisesta puhumattakaan. Minulla vika löytyi hampaiden purennasta, joka oli pielessä. Olin alkanut ilmeisesti stressin vuoksi yöpurijaksi.
Hampaat oiottiin, syön neuromaxia, käytän purentakiskoa öisin ja kolmoishermosärky on ikävä muisto menneisyydestä. Kyllä se olemassa on, on kuitenkin oireeton, joskus muistuttaa itsestään.
En käy saunassa, ja kaikki pään alueelle kohdistuvat kivut hoidan tavallisilla särkylääkkeillä heti etten joudu uudelleen kipukierteeseen. Tuo B-vitamiini on sellainen että jos olen kaksi viikkoa ilman kolmonen ilmoittaa olemassaolostaa.
Itse kun kävin neurologilla hän ei suostunut myöntämään yhteyttä hampaiden ja kolmoishermon välillä. Kun taas suu- leukakirurgi oli varma yhteydestä.
Minun hampaiden purentavirhettä ei tavallinen hammaslääkäri nähnyt, erikoislääkäri kyllä.
Oireet kerrottuani osasi katsoa oikeita asioita ja vika löytyi.
Nykyinen ongelma on jos hampailleni tehdään jotain joudun sen jälkeen menemään erikoislääkärille laittamaan purennan kuntoon.
Onnea kuitenkin tulevalle operaatiolle, toivottavasti saat avun.
Terveisiä myös kaikille muille joiden kolmonen on kipeä, koittakaahan jaksaa.
Ainiin, stressiä ei ainakaan minulla saisi olla ollenkaan. Eli koitan olla vähän huoleton ja ajatella etten murehdi asioita joille en voi mitään. Mikä ei oikein tahdo suomalaiseen mentaliteettiin sopia. Työtä tuo asenne on vaatinut minultakin.

kolmonen kirjoitti:

Hampaat tarkistettu. Itse kärsin noin viisi vuotta kolmoishermosärystä. Joskus niin kovana etten voinut edes syödä, nukkumisesta puhumattakaan. Minulla vika löytyi hampaiden purennasta, joka oli pielessä. Olin alkanut ilmeisesti stressin vuoksi yöpurijaksi.
Hampaat oiottiin, syön neuromaxia, käytän purentakiskoa öisin ja kolmoishermosärky on ikävä muisto menneisyydestä. Kyllä se olemassa on, on kuitenkin oireeton, joskus muistuttaa itsestään.
En käy saunassa, ja kaikki pään alueelle kohdistuvat kivut hoidan tavallisilla särkylääkkeillä heti etten joudu uudelleen kipukierteeseen. Tuo B-vitamiini on sellainen että jos olen kaksi viikkoa ilman kolmonen ilmoittaa olemassaolostaa.
Itse kun kävin neurologilla hän ei suostunut myöntämään yhteyttä hampaiden ja kolmoishermon välillä. Kun taas suu- leukakirurgi oli varma yhteydestä.
Minun hampaiden purentavirhettä ei tavallinen hammaslääkäri nähnyt, erikoislääkäri kyllä.
Oireet kerrottuani osasi katsoa oikeita asioita ja vika löytyi.
Nykyinen ongelma on jos hampailleni tehdään jotain joudun sen jälkeen menemään erikoislääkärille laittamaan purennan kuntoon.
Onnea kuitenkin tulevalle operaatiolle, toivottavasti saat avun.
Terveisiä myös kaikille muille joiden kolmonen on kipeä, koittakaahan jaksaa.
Ainiin, stressiä ei ainakaan minulla saisi olla ollenkaan. Eli koitan olla vähän huoleton ja ajatella etten murehdi asioita joille en voi mitään. Mikä ei oikein tahdo suomalaiseen mentaliteettiin sopia. Työtä tuo asenne on vaatinut minultakin.

Lue lisää

Oli aivan pakko kirjoittaa. Itse en kärsinyt kuin reilu 2 kk jatkuvasta kolmoishermosärystä. Se johtui minulla luultavasti siitä, että kolmoishermo ärtyi aivoleikkauksestani. En voi sanoa muuta kuin että en ymmärrä kuinka kestätte. Eipä sitä tietenkään voi muuta kuin yrittää elellä mutta ne 2 kk oli yhtä helvettiä. 1,5 kk oli jatkuva särky niin että ei tiennyt miten päin olisi, nukkumaan ei pystynyt ja unenpuutteen takia melkein nukahdin seisaaltaan pystyyn mutta kivun takia sekään ei ollut mahdollista. Puputtamani epilepsialääkkeet eivät tietenkään pitkään aikaan purreet.

Nyt se on luojan kiitos ohi kohdallani (koputan puuta). Haluan toivottaa teille kaikille kaikkea hyvää ja toivottavasti saatte pian apua.

Itse olen kärsinyt kolmoishermo kivuista jo noin viisi vuotta,välillä kovemmista ja välillä heikommista.
Lääkitystä on muuteltu ja kokeiltu. Tällä hetkellä päiväannokset,Trileptal 1200mg,Baclon 75mg,Lamictal 400mg. Näidenkin jälkeen kipu edelleen kova.
Tällä hetkellä kaikkein pahin on sively arkuus. Jos vaikka hius osuu poskeen tai leukaan niin tuntuu kuin koko kasvojen oikea puoli saisi sähköshokin. Tuulisella ilmalla ei ole mitään asiaa ulos.
Nyt taas menossa kipupoliklinikalle jospa uusia lääkkeitä keksittäisiin.

Olen jo melkein varmaksi päättänyt että jos ei kivut talven aikana helpota niin keväällä menen leikkaukseen.
Haluisin vaan tietää millaiseen,tai siis lähinnä kumpi kannattaisi?
Kertokaa kokemuksista jos on.
Jos joku haluaa mailata kokemuksista niin vois osotteeseen [email protected]
Kerro Janne mikä sun tilanne nyt on?

taru43 kirjoitti:

Itse olen kärsinyt kolmoishermo kivuista jo noin viisi vuotta,välillä kovemmista ja välillä heikommista.
Lääkitystä on muuteltu ja kokeiltu. Tällä hetkellä päiväannokset,Trileptal 1200mg,Baclon 75mg,Lamictal 400mg. Näidenkin jälkeen kipu edelleen kova.
Tällä hetkellä kaikkein pahin on sively arkuus. Jos vaikka hius osuu poskeen tai leukaan niin tuntuu kuin koko kasvojen oikea puoli saisi sähköshokin. Tuulisella ilmalla ei ole mitään asiaa ulos.
Nyt taas menossa kipupoliklinikalle jospa uusia lääkkeitä keksittäisiin.

Olen jo melkein varmaksi päättänyt että jos ei kivut talven aikana helpota niin keväällä menen leikkaukseen.
Haluisin vaan tietää millaiseen,tai siis lähinnä kumpi kannattaisi?
Kertokaa kokemuksista jos on.
Jos joku haluaa mailata kokemuksista niin vois osotteeseen [email protected]
Kerro Janne mikä sun tilanne nyt on?

Lue lisää

Kipu ei poistunut leikkauksella, joten minulle tehtiin lämpöpuudutus. Ei mitenkään miellyttävä kokemus. Kaikista pahinta tässä on, että olen edelleenkin kipeä. Sama määrä lääkkeitä ja kuitenkin kivut välillä pahempia kuin ennen operaatioita. Lääkärit miettivät tällä hetkellä jatkotoimenpiteitä, mutta taitavat olla aika vähissä. Kalloa ei kuulemma avata kovin herkästi uudestaan, mutta puudutus voidaan uusia. Välillä meinaa usko loppua, mutta vielä sitä jostakin aina on löytynyt. Kiitos läheisille ja ystäville kun ovat joutuneet katselemaan väsynyttä ja äkäistä miestä, mutta siitä huolimatta jaksaneet tukea.

janne kirjoitti:

Kipu ei poistunut leikkauksella, joten minulle tehtiin lämpöpuudutus. Ei mitenkään miellyttävä kokemus. Kaikista pahinta tässä on, että olen edelleenkin kipeä. Sama määrä lääkkeitä ja kuitenkin kivut välillä pahempia kuin ennen operaatioita. Lääkärit miettivät tällä hetkellä jatkotoimenpiteitä, mutta taitavat olla aika vähissä. Kalloa ei kuulemma avata kovin herkästi uudestaan, mutta puudutus voidaan uusia. Välillä meinaa usko loppua, mutta vielä sitä jostakin aina on löytynyt. Kiitos läheisille ja ystäville kun ovat joutuneet katselemaan väsynyttä ja äkäistä miestä, mutta siitä huolimatta jaksaneet tukea.

Lue lisää

Olen tosi pahoillani, ettei leikkaus, eikä lämpöpuudutus auttaneet. Minulle lämpöpuudutus varmaankin kymmenkertaisti kivut ja muutti niiden muotoa paljon pahemmaksi ja teki ne kaiken lisäksi jatkuviksi. Lääkkeiden määrä muuttui kahdesta viiteentoista. Minulla kesti yli kaksi vuotta ennekuin aloin olla siedettävässä kunnossa lämpöpuudutuksen jäljiltä. Mutta toivon, että sinulla menee nopeammin ja paremmin ja jostain löytyy apua. Onneksi nykyisin lääkärit eivät enää pihtaile kipulääkkeiden kanssa, vaan antavat tarpeeksi vahvoja ja vaihtavat nopeasti, jos jostain ei tule vastetta.
Tämän taudin kanssa voimat loppuvat usein ja saa todella rajusti taistella, että jaksaisi eteenpäin.
Toivon sinulle voimaa ja taistelutahtoa! Minä olen saanut ymmärrystä tuskieni kanssa taistellessani kipupotilaille tarkoitetuista vertaistukiryhmistä ja keskustelufoorumeista.

Hei.Montako kertaa sinulla oli hermosärky ennen kun menit leikkaukseen. minulla nyt kahden viikon välein ja elämä alkaa olla yhtä tuskaa. Sinun leikkauksesta on nyt vuosi, onko siittä ollut apua? missä leikkaus tehtiin? Suositteletko sitä muille?