Koska suuresti kunnioittamani nimim. Oikeusman esitti tuossa alempana tapahtumaketjun, jossa hypnoosia käsiteltiin hyvin ylimalkaisesti, ikäänkuin se olisi ollut N.G.:n valittavissa ollut menetelmä salata asioita, kerron vähän taustoja.
Nyt käsillä olevassa oikeudenkäynnissä olemme kuulleet arvovaltaisen hypnoosin "luotettavuutta" koskevan lausunnon, joka kuvastanee lääkäripiireissä nykýisin vallitsevaa käsitystä melko hyvin.
Hypnoosiin on, sen jälkeen kun Mesmesr sen esitteli ja siitä alettiin käyttämään nimitystä "mesmerismi", ehditty suhtautua monella tavalla.
Siinä on käynyt niinkuin moenessa muussa asiassakin, etäänlainen aaltoliike nostaen sen välillä pinnalle ja leimaten sen välillä jopa humbugiksi.
Nyt on niin, että 50-luvun puolenvälin jälkeen oli hypnoosin historiassa vaihe, jolloin kokeilunhaluiset tiedemiehet (lääkärit, psykolokit) kiinnittivät siihen paljon sekä huomioita että toiveita (myös sirkusväki oli liikkeellä ja erilaisia hypnoosinäytäntöjä järjestettiin ihan hupimielessä)
Monet lehdet kirjoittivat mielellään hypnoosista ja järjestivät erilaisia kokeita.
Kerronpa yhdenkin tapauksen.
Joskus 56-58 tänne Suomeen saapui Espanjasta Jose Antonio Laisaareksi esittäytynyt nuori mies, joka tuli etsimään sukujuuriaan.
Hän oli joutunut Espanjaan espanjalaisen vapaaehtois joukko-osaston kanssa, joka oli "doptoinut" tämän orpopojan sotatoimialueella. Hänelle ei ollut kerrottu hänen syntyjuuriaan, ja sukunimi oli annettu erään upseerin toimesta joka oli shakkimiehiä, ja tunsi silloisen suomalaisen shakkimestarin Laisaaren.
Apulehti otti asian omakseen ja etsi monin tavoin miehen omaisia, ja lopulta järjesti myös hypnoosikokeen. Se kuvattiin yksityiskohtaisesti lehdissä, mutten muista muuta kuin että SYNTYPERÄ RUPESI SELVIÄMÄÄN.
Silloin oltiin hypnoosin historiassa siinä vaiheessa, että siihen luotettiin, vastakkainen näkemys alkoi voittaa alaa muistaakseni vasta joskus 60-l. lopussa, kun Oulun yliopistossa tehtiin joitakin jälleensyntymistutkimuksia tms. (niitäkään ei niinkään epäillyt tutkija itse eikä edes arvostelijat, vaan media, joka otti selittääkseen yleisölle mitä arvostelijat tarkoittivat)
No, elämä on aaltoliikettä.
Mutta huomautan, että tuosta Laisaaren tapauksesta oli Bodomin aikoihin kulunut vain pari vuotta, ja käsitys hypnoosista oli kansan keskuudessa hyvin kunnioittava. En voi uskoa, että ainakaan N.G. n ikäinen nuorukainen (muistutan että minä, Juippi olen saman ikäinen kuin N.G. ) olisi hymy huulillaan suostunut minkäänlaisen hypnoosikokeeseen muutoin kuin siinä tapauksessa että olisi vilpittömästi halunnut selvittää tapahtumat.
Sallittakoon vielä lopuksi nauraa sille käsitykselle että tämä olisi ollut jotain peittelytaktiikkaa :-)
Nyt käsillä olevassa oikeudenkäynnissä olemme kuulleet arvovaltaisen hypnoosin "luotettavuutta" koskevan lausunnon, joka kuvastanee lääkäripiireissä nykýisin vallitsevaa käsitystä melko hyvin.
Hypnoosiin on, sen jälkeen kun Mesmesr sen esitteli ja siitä alettiin käyttämään nimitystä "mesmerismi", ehditty suhtautua monella tavalla.
Siinä on käynyt niinkuin moenessa muussa asiassakin, etäänlainen aaltoliike nostaen sen välillä pinnalle ja leimaten sen välillä jopa humbugiksi.
Nyt on niin, että 50-luvun puolenvälin jälkeen oli hypnoosin historiassa vaihe, jolloin kokeilunhaluiset tiedemiehet (lääkärit, psykolokit) kiinnittivät siihen paljon sekä huomioita että toiveita (myös sirkusväki oli liikkeellä ja erilaisia hypnoosinäytäntöjä järjestettiin ihan hupimielessä)
Monet lehdet kirjoittivat mielellään hypnoosista ja järjestivät erilaisia kokeita.
Kerronpa yhdenkin tapauksen.
Joskus 56-58 tänne Suomeen saapui Espanjasta Jose Antonio Laisaareksi esittäytynyt nuori mies, joka tuli etsimään sukujuuriaan.
Hän oli joutunut Espanjaan espanjalaisen vapaaehtois joukko-osaston kanssa, joka oli "doptoinut" tämän orpopojan sotatoimialueella. Hänelle ei ollut kerrottu hänen syntyjuuriaan, ja sukunimi oli annettu erään upseerin toimesta joka oli shakkimiehiä, ja tunsi silloisen suomalaisen shakkimestarin Laisaaren.
Apulehti otti asian omakseen ja etsi monin tavoin miehen omaisia, ja lopulta järjesti myös hypnoosikokeen. Se kuvattiin yksityiskohtaisesti lehdissä, mutten muista muuta kuin että SYNTYPERÄ RUPESI SELVIÄMÄÄN.
Silloin oltiin hypnoosin historiassa siinä vaiheessa, että siihen luotettiin, vastakkainen näkemys alkoi voittaa alaa muistaakseni vasta joskus 60-l. lopussa, kun Oulun yliopistossa tehtiin joitakin jälleensyntymistutkimuksia tms. (niitäkään ei niinkään epäillyt tutkija itse eikä edes arvostelijat, vaan media, joka otti selittääkseen yleisölle mitä arvostelijat tarkoittivat)
No, elämä on aaltoliikettä.
Mutta huomautan, että tuosta Laisaaren tapauksesta oli Bodomin aikoihin kulunut vain pari vuotta, ja käsitys hypnoosista oli kansan keskuudessa hyvin kunnioittava. En voi uskoa, että ainakaan N.G. n ikäinen nuorukainen (muistutan että minä, Juippi olen saman ikäinen kuin N.G. ) olisi hymy huulillaan suostunut minkäänlaisen hypnoosikokeeseen muutoin kuin siinä tapauksessa että olisi vilpittömästi halunnut selvittää tapahtumat.
Sallittakoon vielä lopuksi nauraa sille käsitykselle että tämä olisi ollut jotain peittelytaktiikkaa :-)
Vastaukset 3
Vanhimmat
jos NG:tä on rohkaistu (suostuteltu, ei kai hän itse sitä pyytäisi?)hypnotisoitavaksi ryhtymiseen ja jos asiantuntijapiireissä on jo silloin vallinnut käsitys, että siitä saadut 'tiedot'(mielikuvat) eivät vastaa todellisuutta ja että vaikka hypnoosissa ilmenisi jotakin hyvin merkillistä, niin NG:lle on asia tehty selväksi: Ei vaaraa.
Kyllä varmaan oli alan ihmisiä jotka epäili vät hypnoosin merkityksiä, sivupersoona ja muita ihmeellisyyksiä. Mistä mediakaan olisi muuten tiennyt epäillä. Edelleenkin on 'asiantuntijoita' jotak uskovat 'sielunvaelluksiin' ynnä muuhun..
J a jos ilmenee vaarallisia, pelottavia, liian uhkaavia, niin hypnoosin voisi keskeyttää, ja lisäksi Asser St.lääkäri on vaitiolovelvollinen. Hän ei sitä ollut, mutta asiasta varmasti sovittu..
Mihinkään salaliittoteorioihin en uhraa harmaita solujani. Vielä nykyisinkin vallitsee näköjään monilla käsitys, että jos on syyllinen ei mene hypnoosiin, koska hypnoosi paljastaa totuuden (jossakin näin näitä otsakkeita, en avannut niitä, jssain määrin hypnoosiin liittyvät asiat sekottuu joillakin 'uskon asioihin', paljoa kannata vängätä).
Anteeksi että tuli näin sekava
Muistaakseni Reima Kampman on psykiatri Oulusta. Mutta hän kiinnostui jo koululaisena hypnoosista, syväpsykologiasta ja transsista ym. Mitä hän niistä uskoi ennen ja mitä kirjoitti jos kirjoitti ennen väitöskirjaansa, on eri asia.
"Muistaakseni Reima Kampman on psykiatri Oulusta. Mutta hän kiinnostui jo koululaisena hypnoosista, syväpsykologiasta ja transsista ym. Mitä hän niistä uskoi ennen ja mitä kirjoitti jos kirjoitti ennen väitöskirjaansa, on eri asia."
Juuri niin, mutta nimenomaan Kampmanin tutkimus jälleensyntymistä, jonka yhteydessa muodostettiin käsite "sivupersoona" (kiitos muistutuksesta, en saanut nimeä mieleeni) ja sen kritiikki käänsi "luottamuksen" hypnoosiin suuntaan joka näyttää jatkuvan vieläkin. Ja tuo tutkimus ilmestyi vasta pitkällä 60-luvun puolella..
On mahdollista että joku alle kakskymppinen lääketieteen tai psykologian opiskelija olisi omannut v. -60 hypnoosista nykyisin vallitsevan käsityksen kaltaista tietoa, mutta ei työläisnuorukainen. Heidän (siis meidän) tiedot, joiden perusteella käsitykset muodostettiin tulivat kyllä anemmän Apulehden kautta.
hyvin erilaisia toimittajia, oli kohutoimittajia, en muista nyt kuin yhden joka ehti joka paikkaan, Matti Jämsän (Apu-lehdessä). Sitten oli, itku etten nyt muista nimeä, mutta sellainen todella erikoinen (yritti mm itsemurhaa rakastamansa naisen kanssa ja teki siitä artikkelin, nainen kuoli, hän ei..), hänestä on ollut joskus dokumentti TV:ssä tai sitten artikkeli jossakin.. kyllä se vielä palaa mieleen!)
En muista millään niin tarkkaan, mutta oli Nyrkkiposti-lehti, kai vähän rankempia juttuja, Rikos-lehti(mikä sekin oli oikeasti nimeltään), sitten kaikki Hopeapeili, Eeva, Viikko, Jallu ja Kalle?(pikkupornolehtiä??)!,.. Hymy ei tainnut olla vielä 60 alussa?.. niissä journalistinen taso varmasti vaihteli, mutta toimittajia oli kyllä moneen lähtöön. Varmaan on ollut tyyppejä jotka tiesivät ja olivat opiskelleet ja edelleen opiskelivat ja vaikka mitä.Mutta varmaan joo ns suurella yleisöllä ei niin paljon voinut olla tietoa juuri hypnoosista.
Mä taas taisin lukea, heh, no en kerrokaan.. ok, runokirjoja! :)