AMK:sta valmistuu Mastereita!

Kyseessä on käsittääkseni AMK-jatkotutkintojen englanninkielinen nimike. Kyllä ne batselorit on yhä siellä.

pönttö kirjoitti:

Kyseessä on käsittääkseni AMK-jatkotutkintojen englanninkielinen nimike. Kyllä ne batselorit on yhä siellä.

Edellinen sen jo sanoi. Ylempi AMK vastaa suomessa maisterin tutkintoa(esim. virkaa haettaessa) ja on kansainvälisesti Master's tutkinto.

selvittäkää asiat kirjoitti:

Edellinen sen jo sanoi. Ylempi AMK vastaa suomessa maisterin tutkintoa(esim. virkaa haettaessa) ja on kansainvälisesti Master's tutkinto.

Ainoastaan nimellisesti. Amiksen todellinen taso on sama kuin vanhojen opistojenkin. Ei ne asiat nimiä vaihtamalla muutu.

Ihmiset ovat eläimiä ja eläimet puolustavat reviiriään.

Se,miksi asiasta kohkataan ja puhutaan,niin paljon johtuu yksinkertaisesti luultvasti eniten siitä,että meitä yliopisto opiskelijoita ja varmasti myös osaa ammattikorkeakoulu-laisiakin huolettaa oma tulevaisuus. Kuinka erottua joukosta,jos kaikki muut ovat samanlaisia tai lähes samanlaisia.
Jos yliopistojen tehtävä olisikin tuottaa maahamme vain tulevia tieteen tekijöitä,niin maahamme varmasti riittäisi esim kolme korkeakoulua.

Ei amikset lähene tieteen maailmaa muuten kuin että yrittävät saada akateemiset tittelit itselleen voidakseen kuvitella olevansa jotain akateemikoita. Helvetin noloa, hävettäis jos olis amis! :)

"yliopiston opiskelijat haluavat vetää selkeän rajan heidän akateemisuudelleen varrattuna muualle."

Minä ainakin tein todella töitä tutkintoni eteen, en missään nimessä halua, että sillä on sekoittumisvaara AMK:n tutkintojen kanssa.

Todellakin, yliopistotyypit tekevät ittestään vielä enemmän pellejä vouhkaamalla titteleistä. Opettelisivat tekeen kunnon töitä, sen sijaan et aina marisee. Naurettavaa.....

påA kirjoitti:

Todellakin, yliopistotyypit tekevät ittestään vielä enemmän pellejä vouhkaamalla titteleistä. Opettelisivat tekeen kunnon töitä, sen sijaan et aina marisee. Naurettavaa.....

Lue lisää

"Todellakin, yliopistotyypit tekevät ittestään vielä enemmän pellejä vouhkaamalla titteleistä."


Aivan, mutta keskustelisivat asiallisesti mielummin opintosisällöistä. Yliopistoille kuuluu oikeutetusti ylin tieteellinen työ, mutta miksi edes paprilla pitää jatkuvasti kilpailuttaa AMK-laisia tämän sektorin kanssa. AMK-opiskelijoilla on oma tehtäväkenttänsä, yliopistoilla oma tehtäväkenttä, that's it.

Työmarkkinat ovat vain sellaisia, että tiettyjä työtehtäviä ei ole tehty tietyille tutkinnoille, vaan työmarkkinoilla tulevat aina kilpailemaan ensisijaisesti työntekijät, eivät tutkinnot. Se on asia, jolle ei kukaan mahda mitään.

Titteli on ennen kaikkea statuskysymys. Sillä ei ole mitään tekemistä työelämän kanssa toisin kuin oikealla ammattitaidolla ja osaamisella.

Yliopistoissa tullaan varmasti aina tekemään se kansainvälinen tieteen tutkimustyö, ei sitä AMK tule heiltä pois viemään, kun ei AMK:n strategiaa siltä pohjalta edes luoda.

AMK:den ja yliopistojen yhteistyö on hyvä asia, ja se tuo uusia ulottuvuuksia molemmille osapuolille.

Yleensä ne, jotka vauhkoavat tutkintonimikkeistä eniten, tulevat yliopiston puolelta. AMK:laisia ei tietenkään yliopistoyhteistyö haittaa, kun ei heillä ole siihen mitään syytäkään. Odottaisin hieman nöyrempää käyttäytymistä niiltä yliopisto-opiskelijoilta, jotka eivät voi sietää mitään sulautumista "alempaan kastiin". Omien havaintojeni perusteella näistä asioista vauhkoaa kuitenkin vain pieni porukka, tosin sitäkin äänekkäämmin. Ehkä he ovat juuri niitä ihmisiä, keille ihmisten luokitteleminen on aina ollut jotenkin tärkeää jo pienestä pitäen samalla eläen sitä omaa "korkeakulttuurista" elämäänsä silmät ummessa elämän realiteeteilta. Enpä haluaisi sellaisia minun ystäväpiirini.

kyllä.. kirjoitti:

"Todellakin, yliopistotyypit tekevät ittestään vielä enemmän pellejä vouhkaamalla titteleistä."


Aivan, mutta keskustelisivat asiallisesti mielummin opintosisällöistä. Yliopistoille kuuluu oikeutetusti ylin tieteellinen työ, mutta miksi edes paprilla pitää jatkuvasti kilpailuttaa AMK-laisia tämän sektorin kanssa. AMK-opiskelijoilla on oma tehtäväkenttänsä, yliopistoilla oma tehtäväkenttä, that's it.

Työmarkkinat ovat vain sellaisia, että tiettyjä työtehtäviä ei ole tehty tietyille tutkinnoille, vaan työmarkkinoilla tulevat aina kilpailemaan ensisijaisesti työntekijät, eivät tutkinnot. Se on asia, jolle ei kukaan mahda mitään.

Titteli on ennen kaikkea statuskysymys. Sillä ei ole mitään tekemistä työelämän kanssa toisin kuin oikealla ammattitaidolla ja osaamisella.

Yliopistoissa tullaan varmasti aina tekemään se kansainvälinen tieteen tutkimustyö, ei sitä AMK tule heiltä pois viemään, kun ei AMK:n strategiaa siltä pohjalta edes luoda.

AMK:den ja yliopistojen yhteistyö on hyvä asia, ja se tuo uusia ulottuvuuksia molemmille osapuolille.

Yleensä ne, jotka vauhkoavat tutkintonimikkeistä eniten, tulevat yliopiston puolelta. AMK:laisia ei tietenkään yliopistoyhteistyö haittaa, kun ei heillä ole siihen mitään syytäkään. Odottaisin hieman nöyrempää käyttäytymistä niiltä yliopisto-opiskelijoilta, jotka eivät voi sietää mitään sulautumista "alempaan kastiin". Omien havaintojeni perusteella näistä asioista vauhkoaa kuitenkin vain pieni porukka, tosin sitäkin äänekkäämmin. Ehkä he ovat juuri niitä ihmisiä, keille ihmisten luokitteleminen on aina ollut jotenkin tärkeää jo pienestä pitäen samalla eläen sitä omaa "korkeakulttuurista" elämäänsä silmät ummessa elämän realiteeteilta. Enpä haluaisi sellaisia minun ystäväpiirini.

Lue lisää

"Titteli on ennen kaikkea statuskysymys. Sillä ei ole mitään tekemistä työelämän kanssa toisin kuin oikealla ammattitaidolla ja osaamisella. "

Titteli on nimike suoritettulle koulutukselle. Minkä ihmeen vuoksi pitäisi tarkoituksellisesti luoda hämäävä järjestelmä jossa suoraan tittelistä ei voi päätellä suoritetun koulutuksen tasoa??


"AMK:den ja yliopistojen yhteistyö on hyvä asia, ja se tuo uusia ulottuvuuksia molemmille osapuolille. "

Ei ole olemassa yhteistyötä. AMK:t yrittävät olla yliopistoja ja näin ollen laiminlyövät oman tehtäväkenttänsä kehittämisen. Tämä johtaa yhteiskunnalle kalliiseen resurssien haaskaukseen.


"Yleensä ne, jotka vauhkoavat tutkintonimikkeistä eniten, tulevat yliopiston puolelta. AMK:laisia ei tietenkään yliopistoyhteistyö haittaa, kun ei heillä ole siihen mitään syytäkään. "

Monia tuntemiani amk:laisia hävettää tämä tittelipelleily ja amk:n "korkeakoulustatus" todellisen tason ollessa lähempänä vanhaa opistotasoa. Ihmekös tuo. Mitään todellista muutosta ei ole tapahtunut. Miksi siis tittelien tulisi muuttua?

Opetusneuvos kirjoitti:

"Titteli on ennen kaikkea statuskysymys. Sillä ei ole mitään tekemistä työelämän kanssa toisin kuin oikealla ammattitaidolla ja osaamisella. "

Titteli on nimike suoritettulle koulutukselle. Minkä ihmeen vuoksi pitäisi tarkoituksellisesti luoda hämäävä järjestelmä jossa suoraan tittelistä ei voi päätellä suoritetun koulutuksen tasoa??


"AMK:den ja yliopistojen yhteistyö on hyvä asia, ja se tuo uusia ulottuvuuksia molemmille osapuolille. "

Ei ole olemassa yhteistyötä. AMK:t yrittävät olla yliopistoja ja näin ollen laiminlyövät oman tehtäväkenttänsä kehittämisen. Tämä johtaa yhteiskunnalle kalliiseen resurssien haaskaukseen.


"Yleensä ne, jotka vauhkoavat tutkintonimikkeistä eniten, tulevat yliopiston puolelta. AMK:laisia ei tietenkään yliopistoyhteistyö haittaa, kun ei heillä ole siihen mitään syytäkään. "

Monia tuntemiani amk:laisia hävettää tämä tittelipelleily ja amk:n "korkeakoulustatus" todellisen tason ollessa lähempänä vanhaa opistotasoa. Ihmekös tuo. Mitään todellista muutosta ei ole tapahtunut. Miksi siis tittelien tulisi muuttua?

Lue lisää

"Titteli on nimike suoritettulle koulutukselle. Minkä ihmeen vuoksi pitäisi tarkoituksellisesti luoda hämäävä järjestelmä jossa suoraan tittelistä ei voi päätellä suoritetun koulutuksen tasoa??"

Aivan totta tämäkin, mutta fakta on edelleen se, että työkentällä AMK:n ja yliopiston opiskelijat ovat samalla viivalla, ainakin lähes. Se ammattitaito ratkaisee. Sinun mielestäsi siis pitäisi tehdä järjestelmä, jossa AMK:n opiskelijat sijoitettaisiin auttamatta alemmiksi kuin yliopiston opiskelijat. Osaaminen on korkeampaa yliopistossa - ainakin teoriassa pitäsi olla - mutta todellisuudessa yliopistossa asiat opetetaan tieteellisesti erittäin teoriapainotteisesti ja AMK:ssa ennemminkin työnläheisesti. Kummankin tutkinnon suorittajat ovat työelämässä lähes yhtä päteviä. Miksi siis vauhkota tutkintonimikkeistä? Vaikka se maisteriarvo on aina akateemisen koulutuksen tae, mutta todellisuudessa AMK:n opiskelija ei olekaan enää niin kaukana tuosta tasosta, siinä missä yliopisto-opiskelijan teoriapohja saattaa kuitenkin olla aavistuksen korkeampi.

Sitä paitsi, tietääkseni kukaan ei ole yhtenäistämässä akateemisia nimikkeitä AMK-nimikkeisiin, vaikka joitakin englanninkielen sekaannuksia onkin nähtävästi käynyt. Jokainen työnantaja tietää kyllä, milloin opiskelija on valmistunut aivan oikeasta yliopistosta, ja jos hän vähääkään antaa sille painoarvoa työhaastattelussa, palkkaa hän joka tapauksessa yliopistossa opiskelleen. mikäli taas työnantajalle on aivan sama, ei hän tuskin välittäsi lainkaan olivat sitten nimikkeet mitä tahansa.

Ja edelleen, sitä tieteellisyyttä ei yliopistoilta pois olla ottamassa, eikä siihen yksikään muu oppilaitos kykenekään, vaikka yksittäsiä tiedeyhteistöitä esim. AMK:t tekevätkin. Yliopistot tekevät myös paljon yhteistyötä esim. yritysten kanssa, ja eivät nekään ole mitään huipputieteellisiä paikkoja, miksi siis vetää herne nenään juuri AMK-yhteistyöstä. Lisensiaatit ja tohtorit ovat niitä nimikkeitä, joilla voidaan sanoa olevan jo merkittävää tieteellistä painoarvoa, ja AMK:ista ei niihin arvoihin pääse. Mikäli taas puhumme yritysten työntekijöistä, he päättävät itse millaista työvoimaa haluavat. Ei se maisteri todellisuudessa ole niin korkea arvonimike, etteikö AMK-tutkintoa siihen voisi jossain määrin rinnastaa.

Sitä todellista hämävyyttä on tehdä AMK-tutkinnoista liian alhaisia tutkintoja.


"Ei ole olemassa yhteistyötä. AMK:t yrittävät olla yliopistoja ja näin ollen laiminlyövät oman tehtäväkenttänsä kehittämisen. Tämä johtaa yhteiskunnalle kalliiseen resurssien haaskaukseen."

Eivät yritä olla, tosin he yrittävät puolustaa ihan luonnollisesti omaa korkeakoulustatustaan. Korkeakouluihin kuuluu tietty teoriapainotteisuus, ja näin ollen yliopistoista voidaan hakea vähän lisäpontta.

Taidat pelätä oman tutkintosi puolesta, kun et pääsekään työtehtäviin tutkintonimikkeen turvin, vaan siellä on myös pätevää työvoimaa AMK:ista.

Hämäävää olisi kaiken lisäksi olla pitämättä AMK:illa "korkeakoulu" -nimikettä opistojen sijaan. Korkeampaa koulutustahan se on.

kritiikkiä kirjoitti:

"Titteli on nimike suoritettulle koulutukselle. Minkä ihmeen vuoksi pitäisi tarkoituksellisesti luoda hämäävä järjestelmä jossa suoraan tittelistä ei voi päätellä suoritetun koulutuksen tasoa??"

Aivan totta tämäkin, mutta fakta on edelleen se, että työkentällä AMK:n ja yliopiston opiskelijat ovat samalla viivalla, ainakin lähes. Se ammattitaito ratkaisee. Sinun mielestäsi siis pitäisi tehdä järjestelmä, jossa AMK:n opiskelijat sijoitettaisiin auttamatta alemmiksi kuin yliopiston opiskelijat. Osaaminen on korkeampaa yliopistossa - ainakin teoriassa pitäsi olla - mutta todellisuudessa yliopistossa asiat opetetaan tieteellisesti erittäin teoriapainotteisesti ja AMK:ssa ennemminkin työnläheisesti. Kummankin tutkinnon suorittajat ovat työelämässä lähes yhtä päteviä. Miksi siis vauhkota tutkintonimikkeistä? Vaikka se maisteriarvo on aina akateemisen koulutuksen tae, mutta todellisuudessa AMK:n opiskelija ei olekaan enää niin kaukana tuosta tasosta, siinä missä yliopisto-opiskelijan teoriapohja saattaa kuitenkin olla aavistuksen korkeampi.

Sitä paitsi, tietääkseni kukaan ei ole yhtenäistämässä akateemisia nimikkeitä AMK-nimikkeisiin, vaikka joitakin englanninkielen sekaannuksia onkin nähtävästi käynyt. Jokainen työnantaja tietää kyllä, milloin opiskelija on valmistunut aivan oikeasta yliopistosta, ja jos hän vähääkään antaa sille painoarvoa työhaastattelussa, palkkaa hän joka tapauksessa yliopistossa opiskelleen. mikäli taas työnantajalle on aivan sama, ei hän tuskin välittäsi lainkaan olivat sitten nimikkeet mitä tahansa.

Ja edelleen, sitä tieteellisyyttä ei yliopistoilta pois olla ottamassa, eikä siihen yksikään muu oppilaitos kykenekään, vaikka yksittäsiä tiedeyhteistöitä esim. AMK:t tekevätkin. Yliopistot tekevät myös paljon yhteistyötä esim. yritysten kanssa, ja eivät nekään ole mitään huipputieteellisiä paikkoja, miksi siis vetää herne nenään juuri AMK-yhteistyöstä. Lisensiaatit ja tohtorit ovat niitä nimikkeitä, joilla voidaan sanoa olevan jo merkittävää tieteellistä painoarvoa, ja AMK:ista ei niihin arvoihin pääse. Mikäli taas puhumme yritysten työntekijöistä, he päättävät itse millaista työvoimaa haluavat. Ei se maisteri todellisuudessa ole niin korkea arvonimike, etteikö AMK-tutkintoa siihen voisi jossain määrin rinnastaa.

Sitä todellista hämävyyttä on tehdä AMK-tutkinnoista liian alhaisia tutkintoja.


"Ei ole olemassa yhteistyötä. AMK:t yrittävät olla yliopistoja ja näin ollen laiminlyövät oman tehtäväkenttänsä kehittämisen. Tämä johtaa yhteiskunnalle kalliiseen resurssien haaskaukseen."

Eivät yritä olla, tosin he yrittävät puolustaa ihan luonnollisesti omaa korkeakoulustatustaan. Korkeakouluihin kuuluu tietty teoriapainotteisuus, ja näin ollen yliopistoista voidaan hakea vähän lisäpontta.

Taidat pelätä oman tutkintosi puolesta, kun et pääsekään työtehtäviin tutkintonimikkeen turvin, vaan siellä on myös pätevää työvoimaa AMK:ista.

Hämäävää olisi kaiken lisäksi olla pitämättä AMK:illa "korkeakoulu" -nimikettä opistojen sijaan. Korkeampaa koulutustahan se on.

Lue lisää

"Aivan totta tämäkin, mutta fakta on edelleen se, että työkentällä AMK:n ja yliopiston opiskelijat ovat samalla viivalla, ainakin lähes. Se ammattitaito ratkaisee."

Riippuu vähän tehtävistä missä ovat samalla viivalla ja missä eivät. Jossain kaupan kassalla tai puhelinmyynnissä varmasti ovatkin.


"Sinun mielestäsi siis pitäisi tehdä järjestelmä, jossa AMK:n opiskelijat sijoitettaisiin auttamatta alemmiksi kuin yliopiston opiskelijat."

Oletko pässi? Ei sen amistittelin tarvitse olla mitenkään "alempi" tai "ylempi". Amk:laisille voidaan keksiä ihan omat tittelinsä jotka eivät tarkoituksellisesti sekoitu yliopistotitteleiden kanssa.


"Osaaminen on korkeampaa yliopistossa - ainakin teoriassa pitäsi olla - mutta todellisuudessa yliopistossa asiat opetetaan tieteellisesti erittäin teoriapainotteisesti ja AMK:ssa ennemminkin työnläheisesti."

Väität siis että amk:ssa opitaan samat asiat mutta vain eri tavoin. Ihan näin ei asia ole. Monilla amk:laisilla on merkittäviä, suorastaan ammottavia aukkoja ihan perustiedoissa. Johtuneeko siitä käytännön tai työnläheisestä opetuksesta.


"Kummankin tutkinnon suorittajat ovat työelämässä lähes yhtä päteviä."

Kokemus ei tue tätä.


"Miksi siis vauhkota tutkintonimikkeistä?"

Siksi että ne ovat eri tutkinnot. Jos haluatte maisterin tittelin niin menkää yliopistoon, sieltä niitä saa!


"Vaikka se maisteriarvo on aina akateemisen koulutuksen tae, mutta todellisuudessa AMK:n opiskelija ei olekaan enää niin kaukana tuosta tasosta, siinä missä yliopisto-opiskelijan teoriapohja saattaa kuitenkin olla aavistuksen korkeampi."

Just joo. Ja vanhat opiston käyneet eivät sitten olleet myöskään mitenkään kaukana? Mitään erityistä muutosta nimittäin amk:n ja opiston välillä ei ole tapahtunut. No, riippuu tietysti miten mieltää käsitteet lähellä ja kaukana.


"Sitä paitsi, tietääkseni kukaan ei ole yhtenäistämässä akateemisia nimikkeitä AMK-nimikkeisiin, vaikka joitakin englanninkielen sekaannuksia onkin nähtävästi käynyt."

Hehheh :) Näitä "sekaannuksia" kyllä manguttiin aika äänekkäästi amk-leiristä käsin.


"Jokainen työnantaja tietää kyllä, milloin opiskelija on valmistunut aivan oikeasta yliopistosta, ja jos hän vähääkään antaa sille painoarvoa työhaastattelussa, palkkaa hän joka tapauksessa yliopistossa opiskelleen. mikäli taas työnantajalle on aivan sama, ei hän tuskin välittäsi lainkaan olivat sitten nimikkeet mitä tahansa."

Miksi siis haluatte tieten tahtoen hämmentää titteleitä? Oletteko epävarmoja omasta osaamisestanne ja toivotte että työnantaja menee vipuun kun kerrotte omaavanne "Master-tasoisen" koulutuksen..??


"Ja edelleen, sitä tieteellisyyttä ei yliopistoilta pois olla ottamassa, eikä siihen yksikään muu oppilaitos kykenekään, vaikka yksittäsiä tiedeyhteistöitä esim. AMK:t tekevätkin. Yliopistot tekevät myös paljon yhteistyötä esim. yritysten kanssa, ja eivät nekään ole mitään huipputieteellisiä paikkoja, miksi siis vetää herne nenään juuri AMK-yhteistyöstä."

Mistä ihmeen amk-yhteistyöstä??


"Lisensiaatit ja tohtorit ovat niitä nimikkeitä, joilla voidaan sanoa olevan jo merkittävää tieteellistä painoarvoa, ja AMK:ista ei niihin arvoihin pääse."

Kyllä pääsisi jos se olisi amk-rehtoreista kiinni.


"Mikäli taas puhumme yritysten työntekijöistä, he päättävät itse millaista työvoimaa haluavat. Ei se maisteri todellisuudessa ole niin korkea arvonimike, etteikö AMK-tutkintoa siihen voisi jossain määrin rinnastaa. "

Just joo. Yhtä hyvin voidaan rinnastaa ylioppilastutkinto amk-tutkintoon. Ei se amk-tutkinto kuitenkaan paljon ihmeellisempi ole kuin ylioppilastutkintokaan. En edelleenkään ymmärrä miksi tahdot tieten tahtoen luoda sekavan järjestelmän jossa mustaa kutsutaan valkoiseksi.


"Sitä todellista hämävyyttä on tehdä AMK-tutkinnoista liian alhaisia tutkintoja."

Häh? Ole hyvä ja selvennä, tuossa ei ollut mitään tolkkua.

Opetusneuvos kirjoitti:

"Titteli on ennen kaikkea statuskysymys. Sillä ei ole mitään tekemistä työelämän kanssa toisin kuin oikealla ammattitaidolla ja osaamisella. "

Titteli on nimike suoritettulle koulutukselle. Minkä ihmeen vuoksi pitäisi tarkoituksellisesti luoda hämäävä järjestelmä jossa suoraan tittelistä ei voi päätellä suoritetun koulutuksen tasoa??


"AMK:den ja yliopistojen yhteistyö on hyvä asia, ja se tuo uusia ulottuvuuksia molemmille osapuolille. "

Ei ole olemassa yhteistyötä. AMK:t yrittävät olla yliopistoja ja näin ollen laiminlyövät oman tehtäväkenttänsä kehittämisen. Tämä johtaa yhteiskunnalle kalliiseen resurssien haaskaukseen.


"Yleensä ne, jotka vauhkoavat tutkintonimikkeistä eniten, tulevat yliopiston puolelta. AMK:laisia ei tietenkään yliopistoyhteistyö haittaa, kun ei heillä ole siihen mitään syytäkään. "

Monia tuntemiani amk:laisia hävettää tämä tittelipelleily ja amk:n "korkeakoulustatus" todellisen tason ollessa lähempänä vanhaa opistotasoa. Ihmekös tuo. Mitään todellista muutosta ei ole tapahtunut. Miksi siis tittelien tulisi muuttua?

Lue lisää

"Monia tuntemiani amk:laisia hävettää tämä tittelipelleily ja amk:n "korkeakoulustatus" "...

Etpä taida tuntea monta AMK (se kirjoitetaan muuten todellakin isolla, ei pienin aakkosin) -opiskelijaa?

Kuten sanoit, titteli on nimike suoritetulle koulutukselle. Miksi siis Suomessa pitää yliopistoja nuoleskellen muuttaa looginen maisteri se ja se (AMK) jokunomi (AMK) titteliksi? Kuitenkaan maisteri (AMK) ei ole Tieteiden maisteri. Englanniksi siis "Master of science of...", ja polytechnicissä "Master of...".

Naurettavaa pelleilyä.

Mievaan... kirjoitti:

"Monia tuntemiani amk:laisia hävettää tämä tittelipelleily ja amk:n "korkeakoulustatus" "...

Etpä taida tuntea monta AMK (se kirjoitetaan muuten todellakin isolla, ei pienin aakkosin) -opiskelijaa?

Kuten sanoit, titteli on nimike suoritetulle koulutukselle. Miksi siis Suomessa pitää yliopistoja nuoleskellen muuttaa looginen maisteri se ja se (AMK) jokunomi (AMK) titteliksi? Kuitenkaan maisteri (AMK) ei ole Tieteiden maisteri. Englanniksi siis "Master of science of...", ja polytechnicissä "Master of...".

Naurettavaa pelleilyä.

Lue lisää

"Etpä taida tuntea monta AMK (se kirjoitetaan muuten todellakin isolla, ei pienin aakkosin) -opiskelijaa? "

Tunnen kymmeniä.


"Kuten sanoit, titteli on nimike suoritetulle koulutukselle. Miksi siis Suomessa pitää yliopistoja nuoleskellen muuttaa looginen maisteri se ja se (AMK) jokunomi (AMK) titteliksi? Kuitenkaan maisteri (AMK) ei ole Tieteiden maisteri. Englanniksi siis "Master of science of...", ja polytechnicissä "Master of..."."

Miten niin yliopistoja nuoleskellen? Taidat olla aikamoinen Pertti. Amikset on ihan eri kouluja kuin yliopistot. Miksi niistä valmistuvilla pitäisi olla samanlaiset tittelit kuin yliopistoista valmistuvilla? Keksikää omat!

Joooo-o kirjoitti:

"Etpä taida tuntea monta AMK (se kirjoitetaan muuten todellakin isolla, ei pienin aakkosin) -opiskelijaa? "

Tunnen kymmeniä.


"Kuten sanoit, titteli on nimike suoritetulle koulutukselle. Miksi siis Suomessa pitää yliopistoja nuoleskellen muuttaa looginen maisteri se ja se (AMK) jokunomi (AMK) titteliksi? Kuitenkaan maisteri (AMK) ei ole Tieteiden maisteri. Englanniksi siis "Master of science of...", ja polytechnicissä "Master of..."."

Miten niin yliopistoja nuoleskellen? Taidat olla aikamoinen Pertti. Amikset on ihan eri kouluja kuin yliopistot. Miksi niistä valmistuvilla pitäisi olla samanlaiset tittelit kuin yliopistoista valmistuvilla? Keksikää omat!

Lue lisää

Yritin viestissäni tuoda esille sitä faktaa, että vastaava järjestelmä on käytössä muuallakin euroopassa.

Tittelinkipeälle joooo-o:lle tiedoksi: masteria ei voi varastaa. Se kuitenkin tarkoittaa oman koulutuksensa mestarintasoista hallintaa.

Ja huomaa tuo "science of".

Mievaan... kirjoitti:

Yritin viestissäni tuoda esille sitä faktaa, että vastaava järjestelmä on käytössä muuallakin euroopassa.

Tittelinkipeälle joooo-o:lle tiedoksi: masteria ei voi varastaa. Se kuitenkin tarkoittaa oman koulutuksensa mestarintasoista hallintaa.

Ja huomaa tuo "science of".

Lue lisää

Häh?

Häh? kirjoitti:

Häh?

http://www.skol.fi/osku/amis/

Opetusneuvos kirjoitti:

"Aivan totta tämäkin, mutta fakta on edelleen se, että työkentällä AMK:n ja yliopiston opiskelijat ovat samalla viivalla, ainakin lähes. Se ammattitaito ratkaisee."

Riippuu vähän tehtävistä missä ovat samalla viivalla ja missä eivät. Jossain kaupan kassalla tai puhelinmyynnissä varmasti ovatkin.


"Sinun mielestäsi siis pitäisi tehdä järjestelmä, jossa AMK:n opiskelijat sijoitettaisiin auttamatta alemmiksi kuin yliopiston opiskelijat."

Oletko pässi? Ei sen amistittelin tarvitse olla mitenkään "alempi" tai "ylempi". Amk:laisille voidaan keksiä ihan omat tittelinsä jotka eivät tarkoituksellisesti sekoitu yliopistotitteleiden kanssa.


"Osaaminen on korkeampaa yliopistossa - ainakin teoriassa pitäsi olla - mutta todellisuudessa yliopistossa asiat opetetaan tieteellisesti erittäin teoriapainotteisesti ja AMK:ssa ennemminkin työnläheisesti."

Väität siis että amk:ssa opitaan samat asiat mutta vain eri tavoin. Ihan näin ei asia ole. Monilla amk:laisilla on merkittäviä, suorastaan ammottavia aukkoja ihan perustiedoissa. Johtuneeko siitä käytännön tai työnläheisestä opetuksesta.


"Kummankin tutkinnon suorittajat ovat työelämässä lähes yhtä päteviä."

Kokemus ei tue tätä.


"Miksi siis vauhkota tutkintonimikkeistä?"

Siksi että ne ovat eri tutkinnot. Jos haluatte maisterin tittelin niin menkää yliopistoon, sieltä niitä saa!


"Vaikka se maisteriarvo on aina akateemisen koulutuksen tae, mutta todellisuudessa AMK:n opiskelija ei olekaan enää niin kaukana tuosta tasosta, siinä missä yliopisto-opiskelijan teoriapohja saattaa kuitenkin olla aavistuksen korkeampi."

Just joo. Ja vanhat opiston käyneet eivät sitten olleet myöskään mitenkään kaukana? Mitään erityistä muutosta nimittäin amk:n ja opiston välillä ei ole tapahtunut. No, riippuu tietysti miten mieltää käsitteet lähellä ja kaukana.


"Sitä paitsi, tietääkseni kukaan ei ole yhtenäistämässä akateemisia nimikkeitä AMK-nimikkeisiin, vaikka joitakin englanninkielen sekaannuksia onkin nähtävästi käynyt."

Hehheh :) Näitä "sekaannuksia" kyllä manguttiin aika äänekkäästi amk-leiristä käsin.


"Jokainen työnantaja tietää kyllä, milloin opiskelija on valmistunut aivan oikeasta yliopistosta, ja jos hän vähääkään antaa sille painoarvoa työhaastattelussa, palkkaa hän joka tapauksessa yliopistossa opiskelleen. mikäli taas työnantajalle on aivan sama, ei hän tuskin välittäsi lainkaan olivat sitten nimikkeet mitä tahansa."

Miksi siis haluatte tieten tahtoen hämmentää titteleitä? Oletteko epävarmoja omasta osaamisestanne ja toivotte että työnantaja menee vipuun kun kerrotte omaavanne "Master-tasoisen" koulutuksen..??


"Ja edelleen, sitä tieteellisyyttä ei yliopistoilta pois olla ottamassa, eikä siihen yksikään muu oppilaitos kykenekään, vaikka yksittäsiä tiedeyhteistöitä esim. AMK:t tekevätkin. Yliopistot tekevät myös paljon yhteistyötä esim. yritysten kanssa, ja eivät nekään ole mitään huipputieteellisiä paikkoja, miksi siis vetää herne nenään juuri AMK-yhteistyöstä."

Mistä ihmeen amk-yhteistyöstä??


"Lisensiaatit ja tohtorit ovat niitä nimikkeitä, joilla voidaan sanoa olevan jo merkittävää tieteellistä painoarvoa, ja AMK:ista ei niihin arvoihin pääse."

Kyllä pääsisi jos se olisi amk-rehtoreista kiinni.


"Mikäli taas puhumme yritysten työntekijöistä, he päättävät itse millaista työvoimaa haluavat. Ei se maisteri todellisuudessa ole niin korkea arvonimike, etteikö AMK-tutkintoa siihen voisi jossain määrin rinnastaa. "

Just joo. Yhtä hyvin voidaan rinnastaa ylioppilastutkinto amk-tutkintoon. Ei se amk-tutkinto kuitenkaan paljon ihmeellisempi ole kuin ylioppilastutkintokaan. En edelleenkään ymmärrä miksi tahdot tieten tahtoen luoda sekavan järjestelmän jossa mustaa kutsutaan valkoiseksi.


"Sitä todellista hämävyyttä on tehdä AMK-tutkinnoista liian alhaisia tutkintoja."

Häh? Ole hyvä ja selvennä, tuossa ei ollut mitään tolkkua.

Lue lisää

Huomaatko, että kun asian sanoo selvästi ja yksinkertaisesti, kukaan ei ole enää inttämässä vastaan?

Jopo kirjoitti:

http://www.skol.fi/osku/amis/

Kunnon amiksien on syytäkin tienata. He tätä maata pitävät loppupeleissä pystyssä. Käytännön työn tekijöitä ja ammattimiehiä tarvitaan. Sen sijaan ei tarvita armeijaa pilipali "korkeakoulutettuja" joille ei ole todellista kysyntää ja jotka päätyvät suurella todennäköisyydellä kortistoon.

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot vakinaistuvat
Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinto on uusi korkeakoulututkinto. Jatkotutkintokokeilu alkoi vuonna 2002 ja se päättyy heinäkuun lopussa 2005. Kokeilusta saatujen hyvien tulosten perusteella jatkotutkinnot vakinaistetaan eduskunnan lakimuutoksella 1.8.2005 lähtien. Näillä ylemmillä ammattikorkeakoulututkinnoilla voidaan vastata elinkeino- ja työelämän kasvaviin osaamisvaatimuksiin alueellisesti. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa vakinaistetaan kaksi ylempään ammattikorkea-koulututkintoon johtavaa ohjelmaa: Osaamisen johtamisen jatkokoulutus-ohjelma tekniikan koulutusalalla sekä Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaami-sen jatkokoulutusohjelma liiketalouden koulutusalalla.

Hallituksen lakiesitys jatkotutkintojärjestelmän vakinaistamisesta käsiteltiin eduskunnassa touko-kesäkuun vaihteessa 2005 ja laki tulee voimaan 1.8.2005. Tutkinto rinnastetaan työnhakutilanteessa kelpoisuuden osalta ylempään korkeakoulututkintoon, ja se tuo julkisiin virkoihin, toimiin tai tehtäviin vastaavan kelpoisuuden. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tutkintonimike on tekniikan alalla insinööri (ylempi AMK) ja liiketalouden alalla tradenomi (ylempi AMK). Vastaavat englanninkieliset tutkintonimik-keet ovat Master of Engineering ja Master of Business Administration.

Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittäminen perustuu työelämän tarpeeseen saada ammatillinen korkea-asteen tutkinto, joka on rinnastettavissa master-tason tutkintoihin. Tarkoituksena on kouluttaa asiantuntijoita vastaamaan yritysten muuttuviin tarpeisiin kansainvälistyvillä markkinoilla. Lisäksi opiskelijoille halutaan taata mahdollisuus tutkintoon johtavaan jatko-opiskeluun ammatillista väylää pitkin. Nämä uudet tutkinnot suoritetaan pääsääntöisesti työn ohella aikuisopiskeluna. Tutkintoon sisältyvä pro gradua vastaava opinnäytetyö sisältää teoreettisen osan lisäksi työelämälle tehtävän kehittämisosan.

amk:t menkööt.... kirjoitti:

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot vakinaistuvat
Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinto on uusi korkeakoulututkinto. Jatkotutkintokokeilu alkoi vuonna 2002 ja se päättyy heinäkuun lopussa 2005. Kokeilusta saatujen hyvien tulosten perusteella jatkotutkinnot vakinaistetaan eduskunnan lakimuutoksella 1.8.2005 lähtien. Näillä ylemmillä ammattikorkeakoulututkinnoilla voidaan vastata elinkeino- ja työelämän kasvaviin osaamisvaatimuksiin alueellisesti. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa vakinaistetaan kaksi ylempään ammattikorkea-koulututkintoon johtavaa ohjelmaa: Osaamisen johtamisen jatkokoulutus-ohjelma tekniikan koulutusalalla sekä Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaami-sen jatkokoulutusohjelma liiketalouden koulutusalalla.

Hallituksen lakiesitys jatkotutkintojärjestelmän vakinaistamisesta käsiteltiin eduskunnassa touko-kesäkuun vaihteessa 2005 ja laki tulee voimaan 1.8.2005. Tutkinto rinnastetaan työnhakutilanteessa kelpoisuuden osalta ylempään korkeakoulututkintoon, ja se tuo julkisiin virkoihin, toimiin tai tehtäviin vastaavan kelpoisuuden. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tutkintonimike on tekniikan alalla insinööri (ylempi AMK) ja liiketalouden alalla tradenomi (ylempi AMK). Vastaavat englanninkieliset tutkintonimik-keet ovat Master of Engineering ja Master of Business Administration.

Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittäminen perustuu työelämän tarpeeseen saada ammatillinen korkea-asteen tutkinto, joka on rinnastettavissa master-tason tutkintoihin. Tarkoituksena on kouluttaa asiantuntijoita vastaamaan yritysten muuttuviin tarpeisiin kansainvälistyvillä markkinoilla. Lisäksi opiskelijoille halutaan taata mahdollisuus tutkintoon johtavaan jatko-opiskeluun ammatillista väylää pitkin. Nämä uudet tutkinnot suoritetaan pääsääntöisesti työn ohella aikuisopiskeluna. Tutkintoon sisältyvä pro gradua vastaava opinnäytetyö sisältää teoreettisen osan lisäksi työelämälle tehtävän kehittämisosan.

Lue lisää

Kerrankin ihan hyvää keskustelua täällä.

Keski-Suomalaisen mukaan sieltä AMK:sta valmistuu nyt sosionomeja tittelillä sairaanhoitaja (haastateltava itse piti asiaa täysin naurettavana) ja sairaanhoitaia ja sosionomeja joilla kokeilumuotoinen ylempi AMK-tutkinto,
eli nämä sosionomit ja sairaanhoitajat ovat sitten Master of Health Care. Terveystieteen ja hoitotieteen maistereita varmaan ärsyttää.


Noissa AMK:ssakin on niin paljon eroa.
Jos vertaa esim. jonkun yhteisöpedagogin (käytännössä nuoriso-ohjaaja) töitä ja vaikka rakennusinsinöörin töitä, kyllä se inssin osaaminen on paljon lähempänä akateemista kuin sen pili-pali-nomin. Ja sillä uskallan puhua näistä yhteisöpedagogeista näin kun ystäväni oli kaksi vuotta tällä tutkinnolla töissä ja hakeutui sitten yliopistoon.

Kaikkien alojen edustajia tarvitaan toimivaan yhteiskuntaan, mutta mitä järkeä on sekoittaa nämä tittelit, nehän vain hämäävät kaikkia?

Kuten sanoin jo aikaisemminkin, maisteri-nimike kärisii kovan inflaation, jos vuosittain AMK:sta putkahtaa näitä mastereita.
Ja taas tarvitaan kovasti lakeja ja säädöksiä mikä tutkinto antaa kelpoisuuden sitten mihinkäkin tehtävään jne.

OKL-opiskelija kirjoitti:

Kerrankin ihan hyvää keskustelua täällä.

Keski-Suomalaisen mukaan sieltä AMK:sta valmistuu nyt sosionomeja tittelillä sairaanhoitaja (haastateltava itse piti asiaa täysin naurettavana) ja sairaanhoitaia ja sosionomeja joilla kokeilumuotoinen ylempi AMK-tutkinto,
eli nämä sosionomit ja sairaanhoitajat ovat sitten Master of Health Care. Terveystieteen ja hoitotieteen maistereita varmaan ärsyttää.


Noissa AMK:ssakin on niin paljon eroa.
Jos vertaa esim. jonkun yhteisöpedagogin (käytännössä nuoriso-ohjaaja) töitä ja vaikka rakennusinsinöörin töitä, kyllä se inssin osaaminen on paljon lähempänä akateemista kuin sen pili-pali-nomin. Ja sillä uskallan puhua näistä yhteisöpedagogeista näin kun ystäväni oli kaksi vuotta tällä tutkinnolla töissä ja hakeutui sitten yliopistoon.

Kaikkien alojen edustajia tarvitaan toimivaan yhteiskuntaan, mutta mitä järkeä on sekoittaa nämä tittelit, nehän vain hämäävät kaikkia?

Kuten sanoin jo aikaisemminkin, maisteri-nimike kärisii kovan inflaation, jos vuosittain AMK:sta putkahtaa näitä mastereita.
Ja taas tarvitaan kovasti lakeja ja säädöksiä mikä tutkinto antaa kelpoisuuden sitten mihinkäkin tehtävään jne.

Lue lisää

Sosialistidemokraatteja

Kokosin tähän pienen tiivistelmän joistakin eduskunnan keskustelussa esiintyvistä kannanotoista:


"Kaarina Dromberg /kok (esittelypuheenvuoro):

-Sivistysvaliokunta toteaa mietinnössään, että työelämässä menestyminen perustuu osaamiseen. Työelämä ja sen vaatimukset muuttuvat niin, että syntyy uusia osaamisalueita ja tarvetta aiempaa syvällisempään osaamiseen.

-Jotta ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot vastaisivat työelämän tarpeisiin, on välttämättöntä, että niiden taso on korkea ja ne toteutetaan omalla ammatillista osaamista lisäävällä ja syventävällä profiililla, joka poikkeaa yliopistojen kandidaatin ja maisterin tutkinnoista.

-Tutkintoja tulee kehittää työelämälähtöisesti niille aloille, joilla tutkinnoille on aitoa tarvetta tai työelämän vaatimusten pohjalta tarve kehittää osaamista ja asiantuntemusta työelämän kehittämis- ja muissa tehtävissä toimimista varten.

-Rahoituskysymystä pohdittaessa valiokunta piti ensisijaisen tärkeänä, että ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus on laadukasta.

-Valiokunta korostaa mietinnössään opettajien korkean osaamistason merkitystä.


Kirsi Ojansuu /vihr:

-Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto ei tule tuottamaan pelättyä liikakoulutusta, sillä tarkoituksena on, että vain osa opiskelijoista suorittaa sen.

-Tutkinnolla ei tule olemaan ammattikorkeakoulujärjestelmässä yliopistojen maisterintutkinnon kaltaista asemaa, jossa kaikki alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet jatkaisivat opintojaan ylempään tutkintoon.

-Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen ei ole tarkoitus olla luonteeltaan akateemisia. Siksi tutkintonimikkeeksi ei ole syytä ottaa maisteria.

-On kenties turhaa pelätä, että työelämässä ammattikorkeakoulututkintojen jatkotutkinnot ja maisterintutkinnot sekoittuisivat toisiinsa.

-Samoin kuin yliopistosta valmistuneet voivat halutessaan jatkaa opintojaan yliopistolla, on hyvä, että myös ammattikorkeakouluista valmistuneilla on mahdollista syventää osaamistaan erityisesti omalla alallaan.


Tuomo Hänninen /kesk:

-Koska ylemmät amk-tutkinnot ja yliopistojen maisterintutkinnot ovat erilaisia sisällöiltään ja tavoitteiltaan, niille ei myöskään kaivata samaa tutkintonimikettä soppaa hämmentämään.

-Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ja tiedekorkeakoulujen maisterintutkinnot ovat molemmat omaleimaisia, ja niillä on omat erilaiset tehtävänsä, ja sellaisina ne tulee säilyttääkin. Opiskelija, joka haluaa tehdä tiedettä tai olla tutkimustoiminnassa mukana, voi siihen osallistua yliopistossa.


Tatja Karvonen /kesk:

-Ammattikorkeakouluja ja yliopistoja alkaa mielestäni kyllä olla kuitenkin riittävä määrä Suomen koulutustarpeeseen ja väestöpohjaan nähden. Korkeakoulujärjestelmää ei saisi enää laajentaa eikä hajauttaa vaan sen kehittämisessä pitäisi nyt lähteä painottamaan enemmän laatua ja monipuolista sisältöä.


Sinikka Hurskainen /sd:

-Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon työelämälähtöisyys on erittäin tärkeää suomalaisessa yhteiskunnassa, jonka yhtenä suurena haasteena on hyvinvointiyhteiskunnan perustaa koskettava väestön ikääntyminen ja siihen kytkeytyvä huoltosuhteen heikkeneminen.

-...ammattikorkeakoulujen ylempien tutkijoiden määrä mitoitetaan ottaen huomioon työelämän tarpeet...


Hanna-Leena Hemming /kok:

-Meillä on oltava oikeus ammattiylpeyteen myös ilman jatkotutkintoja ammattikorkeakoulussa, meillä on oltava oikeus ammattiylpeyteen peräti ammattikoulupohjaltakin.

-Alkuperäinen huolemme, silloin kun tämä laki lähti sivistysvaliokuntaan, oli siitä, että meillä jatkossa on 50 yliopistoa.


Paula Risikko /kok:

-Tavoitteena ovat sisällöltään, tavoitteiltaan ja lähtökohdiltaan yliopistojen maisteriopinnoista poikkeavat, mutta korkeatasasoiset ja kansainväliset mitat täyttävät niin kutsutut toisen syklin tutkinnot.

-Toinen tarve jatkotutkinnoille löytyy siitä tiedosta, että tieteellisesti suuntautuneet yliopistojen kandidaatti- ja maisteriohjelmat eivät yksin vastaa työelämän muuttuviin tarpeisiin, ja toisaalta ammattikorkeakouluissa on paljon koulutusohjelmia, joita yliopistoilla ei ole lainkaan.


Anneli Kiljunen /sd:

-Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille 2003-2008 asettaa tavoitteeksi ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkintojen säilyttämisen sekä niiden vahvistamisen erillisinä ja omaleimaisina vaihtoehtoina.

-Henkilökohtaisesti olisin nähnyt maisterin AMK:n parempana tutkintonimikkeenä.


Leena Rauhala /kd:

-Nyt tässä hallituksen esityksessä on mielestäni hyvää se, että on otettu tämmöinen laaja näkemys, että kaikilla eri aloilla tarvitaan tämmöistä tutkintojärjestelmää, joka lähtee perustutkinnosta aina sinne täydennys- ja jatkotutkintoihin niin, että sitä osaamista syvennetään.


Jutta Urpilainen /sd:

-Sitten ehkä kaikista puhutuin asia eli tämä nimikeasia. Meillä on käyty yhteiskunnassa niin lehtien palstoilla kuin eduskunnassakin aktiivista keskustelua siitä, minkä tulisi olla ylempien ammattikorkeakoulututkintojen nimike.

-Kun me aikoinaan kävimme yhteiskunnassa keskustelun siitä, että kandidaattinimikettä ei otettu käyttöön ammattikorkeakouluissa, niin minusta olisi ollut hyvin ristiriitaista ottaa nyt tässä vaiheessa sitten ylemmälle ammattikorkeakoulututkinnolle maisteri-nimike.


Rauno Kettunen /kesk:

-Ammatillisessa korkeakoulutuksessa on ollut selvää eriarvoisuutta akateemisiin korkeakouluihin nähden. Esityksen toteutuessa ammattikorkeakoulut parantavat asemaansa merkittävästi ja tutkinnot tulevat kansainvälisesti helpommin vertailtaviksi.


Paula Risikko /kok:

-Meidän on huolehdittava yhteiskunnassa siitä, että jatkotutkintojen koulutusohjelmat, niiden sisällöt, vastaavat työelämän tarpeisiin, ja tässä yhteydessä haluaisin hieman puuttua käsitteeseen laaja-alaisuus ja erikoisosaaminen.


Leena Rauhala /kd:

-Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen kokeilulakia laadittaessa hyvin vahvasti nousi tämä tutkintonimike. Nyt pidän erittäin hyvänä sitä, että siitä ollaan päästy eteenpäin ja tämä hallituksen esitys on päätynyt tähän ylempään ammattikorkeakoulututkintoon eikä maisterintutkintoon.


Paula Risikko /kok:

-Täällä selkeästi sanotaan, että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon pitää selvästi poiketa maisteri- ja kandidaattiopinnoista. Se on aivan totta.


Raija Vahasalo /kok:

-Työelämälähtöisesti pitäisi olla omat tavoitteet, niin ettei mikään ammattikorkeakoulu yritä olla kakkos- tai kolmosluokan yliopisto, niin kuin nyt tällä hetkellä saattaa jossain päin Suomea olla, vaan tärkeätä on, että ammattikorkea pysyy omanlaisenaan ja on ylpeä siitä.

-Jos virkaan on kelpoinen kummastakin opintoputkesta, niin ei näitä tutkintoja saa laittaa eriarvoiseen asemaan, vaan ne ovat samassa asemassa.


Maija Rask /sd:

-Sitten, arvoisa puhemies, olen sitä mieltä, että olisi pitänyt uskaltaa antaa tälle tutkinnolle nimikkeeksi maisteri (amk).


Raija Vahasalo /kok:

Ed. Raskille sanoisin vielä, että tähän tutkintonimikkeeseen olimme kaikki tyytyväisiä valiokunnassa ja myöskään ammattikorkeakouluopiskelijat eivät halunneet maisteri-nimitystä, että hekin olivat tyytyväisiä. Tätä voisi verrata vähän siihen, että olut ja viini, molemmat ovat yhtä hyviä, mutta ovat erilaisia."

kansanedustajien suusta kirjoitti:

Kokosin tähän pienen tiivistelmän joistakin eduskunnan keskustelussa esiintyvistä kannanotoista:


"Kaarina Dromberg /kok (esittelypuheenvuoro):

-Sivistysvaliokunta toteaa mietinnössään, että työelämässä menestyminen perustuu osaamiseen. Työelämä ja sen vaatimukset muuttuvat niin, että syntyy uusia osaamisalueita ja tarvetta aiempaa syvällisempään osaamiseen.

-Jotta ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot vastaisivat työelämän tarpeisiin, on välttämättöntä, että niiden taso on korkea ja ne toteutetaan omalla ammatillista osaamista lisäävällä ja syventävällä profiililla, joka poikkeaa yliopistojen kandidaatin ja maisterin tutkinnoista.

-Tutkintoja tulee kehittää työelämälähtöisesti niille aloille, joilla tutkinnoille on aitoa tarvetta tai työelämän vaatimusten pohjalta tarve kehittää osaamista ja asiantuntemusta työelämän kehittämis- ja muissa tehtävissä toimimista varten.

-Rahoituskysymystä pohdittaessa valiokunta piti ensisijaisen tärkeänä, että ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus on laadukasta.

-Valiokunta korostaa mietinnössään opettajien korkean osaamistason merkitystä.


Kirsi Ojansuu /vihr:

-Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto ei tule tuottamaan pelättyä liikakoulutusta, sillä tarkoituksena on, että vain osa opiskelijoista suorittaa sen.

-Tutkinnolla ei tule olemaan ammattikorkeakoulujärjestelmässä yliopistojen maisterintutkinnon kaltaista asemaa, jossa kaikki alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet jatkaisivat opintojaan ylempään tutkintoon.

-Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen ei ole tarkoitus olla luonteeltaan akateemisia. Siksi tutkintonimikkeeksi ei ole syytä ottaa maisteria.

-On kenties turhaa pelätä, että työelämässä ammattikorkeakoulututkintojen jatkotutkinnot ja maisterintutkinnot sekoittuisivat toisiinsa.

-Samoin kuin yliopistosta valmistuneet voivat halutessaan jatkaa opintojaan yliopistolla, on hyvä, että myös ammattikorkeakouluista valmistuneilla on mahdollista syventää osaamistaan erityisesti omalla alallaan.


Tuomo Hänninen /kesk:

-Koska ylemmät amk-tutkinnot ja yliopistojen maisterintutkinnot ovat erilaisia sisällöiltään ja tavoitteiltaan, niille ei myöskään kaivata samaa tutkintonimikettä soppaa hämmentämään.

-Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ja tiedekorkeakoulujen maisterintutkinnot ovat molemmat omaleimaisia, ja niillä on omat erilaiset tehtävänsä, ja sellaisina ne tulee säilyttääkin. Opiskelija, joka haluaa tehdä tiedettä tai olla tutkimustoiminnassa mukana, voi siihen osallistua yliopistossa.


Tatja Karvonen /kesk:

-Ammattikorkeakouluja ja yliopistoja alkaa mielestäni kyllä olla kuitenkin riittävä määrä Suomen koulutustarpeeseen ja väestöpohjaan nähden. Korkeakoulujärjestelmää ei saisi enää laajentaa eikä hajauttaa vaan sen kehittämisessä pitäisi nyt lähteä painottamaan enemmän laatua ja monipuolista sisältöä.


Sinikka Hurskainen /sd:

-Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon työelämälähtöisyys on erittäin tärkeää suomalaisessa yhteiskunnassa, jonka yhtenä suurena haasteena on hyvinvointiyhteiskunnan perustaa koskettava väestön ikääntyminen ja siihen kytkeytyvä huoltosuhteen heikkeneminen.

-...ammattikorkeakoulujen ylempien tutkijoiden määrä mitoitetaan ottaen huomioon työelämän tarpeet...


Hanna-Leena Hemming /kok:

-Meillä on oltava oikeus ammattiylpeyteen myös ilman jatkotutkintoja ammattikorkeakoulussa, meillä on oltava oikeus ammattiylpeyteen peräti ammattikoulupohjaltakin.

-Alkuperäinen huolemme, silloin kun tämä laki lähti sivistysvaliokuntaan, oli siitä, että meillä jatkossa on 50 yliopistoa.


Paula Risikko /kok:

-Tavoitteena ovat sisällöltään, tavoitteiltaan ja lähtökohdiltaan yliopistojen maisteriopinnoista poikkeavat, mutta korkeatasasoiset ja kansainväliset mitat täyttävät niin kutsutut toisen syklin tutkinnot.

-Toinen tarve jatkotutkinnoille löytyy siitä tiedosta, että tieteellisesti suuntautuneet yliopistojen kandidaatti- ja maisteriohjelmat eivät yksin vastaa työelämän muuttuviin tarpeisiin, ja toisaalta ammattikorkeakouluissa on paljon koulutusohjelmia, joita yliopistoilla ei ole lainkaan.


Anneli Kiljunen /sd:

-Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille 2003-2008 asettaa tavoitteeksi ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkintojen säilyttämisen sekä niiden vahvistamisen erillisinä ja omaleimaisina vaihtoehtoina.

-Henkilökohtaisesti olisin nähnyt maisterin AMK:n parempana tutkintonimikkeenä.


Leena Rauhala /kd:

-Nyt tässä hallituksen esityksessä on mielestäni hyvää se, että on otettu tämmöinen laaja näkemys, että kaikilla eri aloilla tarvitaan tämmöistä tutkintojärjestelmää, joka lähtee perustutkinnosta aina sinne täydennys- ja jatkotutkintoihin niin, että sitä osaamista syvennetään.


Jutta Urpilainen /sd:

-Sitten ehkä kaikista puhutuin asia eli tämä nimikeasia. Meillä on käyty yhteiskunnassa niin lehtien palstoilla kuin eduskunnassakin aktiivista keskustelua siitä, minkä tulisi olla ylempien ammattikorkeakoulututkintojen nimike.

-Kun me aikoinaan kävimme yhteiskunnassa keskustelun siitä, että kandidaattinimikettä ei otettu käyttöön ammattikorkeakouluissa, niin minusta olisi ollut hyvin ristiriitaista ottaa nyt tässä vaiheessa sitten ylemmälle ammattikorkeakoulututkinnolle maisteri-nimike.


Rauno Kettunen /kesk:

-Ammatillisessa korkeakoulutuksessa on ollut selvää eriarvoisuutta akateemisiin korkeakouluihin nähden. Esityksen toteutuessa ammattikorkeakoulut parantavat asemaansa merkittävästi ja tutkinnot tulevat kansainvälisesti helpommin vertailtaviksi.


Paula Risikko /kok:

-Meidän on huolehdittava yhteiskunnassa siitä, että jatkotutkintojen koulutusohjelmat, niiden sisällöt, vastaavat työelämän tarpeisiin, ja tässä yhteydessä haluaisin hieman puuttua käsitteeseen laaja-alaisuus ja erikoisosaaminen.


Leena Rauhala /kd:

-Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen kokeilulakia laadittaessa hyvin vahvasti nousi tämä tutkintonimike. Nyt pidän erittäin hyvänä sitä, että siitä ollaan päästy eteenpäin ja tämä hallituksen esitys on päätynyt tähän ylempään ammattikorkeakoulututkintoon eikä maisterintutkintoon.


Paula Risikko /kok:

-Täällä selkeästi sanotaan, että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon pitää selvästi poiketa maisteri- ja kandidaattiopinnoista. Se on aivan totta.


Raija Vahasalo /kok:

-Työelämälähtöisesti pitäisi olla omat tavoitteet, niin ettei mikään ammattikorkeakoulu yritä olla kakkos- tai kolmosluokan yliopisto, niin kuin nyt tällä hetkellä saattaa jossain päin Suomea olla, vaan tärkeätä on, että ammattikorkea pysyy omanlaisenaan ja on ylpeä siitä.

-Jos virkaan on kelpoinen kummastakin opintoputkesta, niin ei näitä tutkintoja saa laittaa eriarvoiseen asemaan, vaan ne ovat samassa asemassa.


Maija Rask /sd:

-Sitten, arvoisa puhemies, olen sitä mieltä, että olisi pitänyt uskaltaa antaa tälle tutkinnolle nimikkeeksi maisteri (amk).


Raija Vahasalo /kok:

Ed. Raskille sanoisin vielä, että tähän tutkintonimikkeeseen olimme kaikki tyytyväisiä valiokunnassa ja myöskään ammattikorkeakouluopiskelijat eivät halunneet maisteri-nimitystä, että hekin olivat tyytyväisiä. Tätä voisi verrata vähän siihen, että olut ja viini, molemmat ovat yhtä hyviä, mutta ovat erilaisia."

Lue lisää

Mutta kannattaa kuitenkin lukea tuo keskustelu kokonaisuudessaan, äskeiseen otin vain joitakin poimintoja.

Siellä on paljon keskustelua mm. rahoituksesta, Bolognan sopimuksesta ja AMK-tutkinnon työelämälähtöisyydestä.

lukea... kirjoitti:

Mutta kannattaa kuitenkin lukea tuo keskustelu kokonaisuudessaan, äskeiseen otin vain joitakin poimintoja.

Siellä on paljon keskustelua mm. rahoituksesta, Bolognan sopimuksesta ja AMK-tutkinnon työelämälähtöisyydestä.

Lue lisää

säälittäviä

onko niin vaikea päteä omalla osaamisella? miksi haluatte pönötystitteleitä joille teillä ei ole mitään katetta???

amikset kirjoitti:

säälittäviä

onko niin vaikea päteä omalla osaamisella? miksi haluatte pönötystitteleitä joille teillä ei ole mitään katetta???

Kohta ammattikorkeakoulut haluavat varmaan saada YLIOPISTO tittelin.Miettikääs nyt: Helsingin seudun yliopisto (helia,stadia,haaga yhteen), Vantaan yliopisto (Laurea), Keski-Pohjanmaan yliopisto, Turun ammatillinen yliopisto, Tampereen ammatillinen yliopisto yms yms yms.
Kaikki on siis mahdollista!