Kun ihmetellään miesten satunnaista haluttomuutta yhteen muuttamiseen... onkohan ajateltu, mistä kaikesta mies todennäköisesti joutuu luopumaan naisen kanssa yhteen muuttaessaan? Muutos, saavutetuista eduista luopuminen, rupeaa helposti painamaan vaakakupissa varsinkin näin vanhemmiten.
Ja laajemminkin ajateltuna - onko 40 ensimmäinen miessukupolvi, joka on saanut maistaa vapautta? Tasa-arvoistuminen on hävittänyt roolimallit. Ruuanlaittoon ja pyykinpesuun ei enää oletusarvoisesti tarvita naista, eivätkä naiset sitä paitsi enää aina tahdo/osaa toimia kodin yleiskoneina. Mukavuudenhalu, totutut käyttäytymismallit ja vapaudet, tietty huolettomuus, itsenäisyys jne. herättävät monessa miehessä ajatuksia jakamattoman tuvan eli oman valtakunnan autuudesta.
Muutama esimerkki:
* Vapaat kotiintuloajat, ei ilmoitusvelvollisuutta.Eipä haittaa vaikka harrastuksissa menee pitkäksi, kotona ei ole muuta oottamassa kuin tiskaamattomat tiskit.
* Sisustaminen - tyyli on vapaa. Darts-taulu ja tyhjien brittiolutpullojen kokoelma seinällä, työpöytä ja kilpafillari olohuoneessa ym. jne. Ei vain oma puuhanurkkaus perheen kodissa, vaan oma asunto ja määräysvalta kaapin paikasta. Miehen "oma huone" on tärkeä juttu, oli se sitten autotalli, paja tai vaikka vaan se pieni puuhanurkka.
* Menu. Vapaasti olutta ja makkaraa. "Raavaan miehen keittokirja" elämänfilosofiana. Lainaus kakkososan takakannesta: "Koska elämä on pitkä ja murheellinen, tee siitä syömällä lyhyt ja iloinen."
* Ilmaherruus. Voi piereskellä silloin kun siltä tuntuu. Ei valituksia äänestä eikä hajusta :)
* Autoilu. Voi ajella niin rumalla ja epäluotettavalla autolla kuin haluaa. Ei tarvitse huolehtia siitä, miltä vaimosta (tms.) tuntuu kun naapurit ihmettelevät että tollakin tuollainen rotisko parkkiruudussa...
Jne. jne. - heittäkää lisää asioita, joista luopuminen mietityttää. Sellaisia juttuja, jotka muuttuvat, jos muuttaa yhteen toisen ihmisen kanssa. Niitä voi olla yllättävän paljon?
Myös naisten kommentteja, kiitos? Vai pitävätkö naiset aina kaikki tapansa ja tavaransa yhteen muuttamisen sattuessa kohdalle?
Ja laajemminkin ajateltuna - onko 40 ensimmäinen miessukupolvi, joka on saanut maistaa vapautta? Tasa-arvoistuminen on hävittänyt roolimallit. Ruuanlaittoon ja pyykinpesuun ei enää oletusarvoisesti tarvita naista, eivätkä naiset sitä paitsi enää aina tahdo/osaa toimia kodin yleiskoneina. Mukavuudenhalu, totutut käyttäytymismallit ja vapaudet, tietty huolettomuus, itsenäisyys jne. herättävät monessa miehessä ajatuksia jakamattoman tuvan eli oman valtakunnan autuudesta.
Muutama esimerkki:
* Vapaat kotiintuloajat, ei ilmoitusvelvollisuutta.Eipä haittaa vaikka harrastuksissa menee pitkäksi, kotona ei ole muuta oottamassa kuin tiskaamattomat tiskit.
* Sisustaminen - tyyli on vapaa. Darts-taulu ja tyhjien brittiolutpullojen kokoelma seinällä, työpöytä ja kilpafillari olohuoneessa ym. jne. Ei vain oma puuhanurkkaus perheen kodissa, vaan oma asunto ja määräysvalta kaapin paikasta. Miehen "oma huone" on tärkeä juttu, oli se sitten autotalli, paja tai vaikka vaan se pieni puuhanurkka.
* Menu. Vapaasti olutta ja makkaraa. "Raavaan miehen keittokirja" elämänfilosofiana. Lainaus kakkososan takakannesta: "Koska elämä on pitkä ja murheellinen, tee siitä syömällä lyhyt ja iloinen."
* Ilmaherruus. Voi piereskellä silloin kun siltä tuntuu. Ei valituksia äänestä eikä hajusta :)
* Autoilu. Voi ajella niin rumalla ja epäluotettavalla autolla kuin haluaa. Ei tarvitse huolehtia siitä, miltä vaimosta (tms.) tuntuu kun naapurit ihmettelevät että tollakin tuollainen rotisko parkkiruudussa...
Jne. jne. - heittäkää lisää asioita, joista luopuminen mietityttää. Sellaisia juttuja, jotka muuttuvat, jos muuttaa yhteen toisen ihmisen kanssa. Niitä voi olla yllättävän paljon?
Myös naisten kommentteja, kiitos? Vai pitävätkö naiset aina kaikki tapansa ja tavaransa yhteen muuttamisen sattuessa kohdalle?
Vastaukset 22
Vanhimmat
Tuo kaikki pätee myös naisiin tai parempi kun ei yleistä. niin minuun ainakin.
Erosin 1,5v sitten pikkutarkasta ja siisteyshullusta avomiehestäni ja helpotus oli valtava. Ei pakollisia siivouspäiviä ja muuta huutamista siisteydestä. En ole sotkuinen ihminen ja en valitse kaljapulloja sisustuselementiksini, mutta kun asustelee kissan ja 1500 kirjan kanssa niin ei voi välttyä pölyltä ja kissan karvoilta.
Nautin kun ei tartte tehdä ruokaa ukolle vaan voi syödä sitä mitä itse haluaa, Lähteä ulos silloin kun itse tahtoo ja siltä tuntuu, tai jäädä lojumaan koko päiväksi sänkyyn lukemaan. Telkkarista saa katsoa juuri sitä mitä haluaa eikä varmasti tule lätkää tai formuloita!
Mutta asialla on myös kääntöpuoli ja olen periaatteessa valmis luopumaan tai muuttamaan olotilaani, jos sattuu oikeanlainen miehenköriläs elämääni sattumaan.
nimim. "18 vuotta nalkutusta kuunnellut"
Elämä on yhtä valintojen tekemistä.
Oli mies tai nainen niin jos esim. haluaa
perustaa perheen on luovuttava monista asioista
mitä esim. sinkkuelämä pitää sisällään.
Ja aina kun eletään toisen ihmisen kanssa on
luonnollista että se toinen on otettava huomioon.
Jos poikamieselämä houkuttaa enemmän silloin on
parasta kaikille että pysyy poikamiehenä ja
piereskelee omissa nurkissaan.
Joskus käy niin että vapauden kaipuu käy
parisuhteessa miehelle niin kestämättömäksi että
mies häippäisee.
Nainen jää pesueensa kanssa edelleen elämään
tämän jälkeen
"muitakin on otettava huomioon elämää".
Naisen piereselyvapaus alkaa sitten vasta kun
viimeinenkin poikanen on lentänyt pesästä.
Joka tapauksessa uskon että nainen tässä
tapauksessa kuitenkin saa enemmän.
Mielestäni suurin syy kaikkeen nykyajan sinkutteluun ja ihmissuhde ongelmiin on niin kovin nopea siirtyinen pois keräily ja metsästely taloudesta teolliseen yhteiskuntaan josta ollaan syöksytty suinpäin "tietoyhteiskuntaan".
Ei ihmistä ole alunperin jalostettu asumaan jossain kerrostalokopperossa ja käymään jossain konttorissa päiväT töissä.... Muutos on ollut liian nopea.
Sitäpaitsi sellainen yksittäinen pikku juttu kuin telkkari on pilannut monetkin vanhat perinteet. Nykyisin ei enää joutoaikoin ailtasella mennä naapuriin juoruilemaan vaan kaikki tuijottavat jotain ihmeen kimi räikköstä pienessä tilassa pienessä perhepiirissä. Kyllä siinä kerkiää kyllästyä sekä räikkösen epäonnen seuraamiseen että akan naamaan.
Joskus sata vuotta sittenkin asiat olivat paaaljon selkeämpiä. Naiset teki naisten asioita ominaan ja miehet ominaan miesten asioita. Ei jänyt aikaaa riitelylle ja olikait se elokin sen verran kovenpaa että riitelyyn ei juuri jäänyt voimiakaan.
Kotipuolessa oli vielä vuosi sitten sellainen lehmäkarja-ajoilta periytynyt tapa että isännät lähtivät aamulla lypsyaikaan "hoitelemaan asioita" paikalliseen paariin. No paari on saneerattu kaivinkoneella kumoon nykyisin ja nyt isännät ovat hukassa kun on pakko pyöriä kotona eukkojensa kanssa.... ja luulen että naiset kummastelevat että mihin se heidän "oma-aikansa" on yhtäkkiä kadonnut kun turjake pyörii pirtissä haittona.
Ite tullut oltua ikeen alla niin helevatan pitkään että eipä sitä jaksa edes haaveilla mitä muutakin voisi elossa olla kuin nykytilanne. Sellainen tuli äkikseltään mieleen että sinkkuna olisi edes joskus kotona hiljaista......
=DW=
Joo, eiväthän kaikki miehet ole vielä nykyaikanakaan "tiedostaneet feminiinistä puoltaan". Ehkä siitä yksinkertaisesta syystä, ettei sitä juma***ta ole! Ei siinä auta tahto olla kumppanille mieliksi, jos sauvakävely samanlaisissa lenkkipuvuissa kylänraitilla tökkii. Tai jos ruumiinrakenne ja koordinaatio sopii paremmin sumopainiin auton kanssa kuin liitelyyn tanssiparketilla. Parkettien partaveitsi... pikemminkin lihakirves tahi rautakanki...
Niin, tarkoitin, että tuon miehen feminiinisen puolen löytäminen voisi helpottaa kommunikointia, ymmärtämistä ja jopa yhteisen ajan viettämistä naisen kanssa. Ehkä?
...niin en joudu luopumaan mistään. Simple.
ketään nurkkiini - ainakaan näillä näkymin. Parempi olla sanomatta ei enää ikinä tai muuten se Murphyn lain mukaan toteutuu justiinsa.
Oma rauha, omat aikataulut ovat niin tärkeitä, ettei kovin helposti tee mieli murtaa tätä systeemiä. Minullakin lojuvat tiskit, jos ei huvita tiskata. Kirjoja, villalankoja, kissat ja koira... Televisio on kiinni lähestulkoon aina. Saan päänsärkyä urheiluselostajien kiljumisesta ja ei sieltä toosasta muutenkaan tule usein mitään katsottavaa.
Eilen tuli kolmoselta komedia, jonka viitsin katsoa ja siitä tuli mieleen, miksi on mukavaa ihastua ja rakastua. Se jatko vain tuppaa menemään vaikeaksi yleensä.
samantapaisia ajattelen. Yksinkertaista ja suhteellisen mutkatonta näin. Niin, siihen saakka, kun..:)
Heh, enpähän muistanut koko televiissionia, kun en ole muutamaan vuoteen sitä sontaluukkua juuri kytännyt. Mutta tiedän kyllä monta pariskuntaa, joilla on omat telkkarit. Liekö "parisuhteen hoitoa" sekin? Ainakin riidan aiheet vähenevät...
Tiedän kyllä ärsyttävän tunteen, kun toinen katsoo telkkarista jotain "ihan tyhmää" ohjelmaa... ja töllöstä tulviva puhe/muu mölötys haittaa tottumattoman keskittymistä omiin puuhiinsa.
*jupinaa... paholaisen vekotin... mutinaa...*
Iskulause t-paitaan:
"telkkari tyhmitsää!"
Miesten laatima seurusteluopas naisille:
* Jos luulet olevasi liian lihava tai liian vanha, niin luultavasti olet. Älä kysy tätä meiltä, kieltäydymme vastaamasta.
* Opettele käyttämään vessanpöntön kantta. Jos se on ylhäällä, laske se alas.
* Älä leikkaa hiuksiasi, ikinä. Pitkät hiukset ovat aina viehättävämmat kuin lyhyet. Yksi suurimmista syistä miksi miehet pelkäävät naimisiinmenoa on se, että naiset kuitenkin leikkauttavat hiuksensa häiden jälkeen, ja sitten me olemme jumissa lyhythiuksisten naisten kanssa.
* Syntymä-, ystävän- ja merkkipäivät eivät ole mikään arvuutusleikki josko jälleen kerran voisimme löytää sinulle täydellisen lahjan.
* Jos kysyt kysymyksen johon et halua vastausta, saat vastauksen jota et halua kuulla.
* Toisinaan emme ajattele vain sinua, elä sen kanssa.
* Älä kysy mitä me juuri nyt ajattelemme ellet ole valmis keskustelemaan mm. seuraavista aiheista: 1) Napanöyhtä, 2) Moottorin purkaminen ja kasaaminen, ja 3) Formula 1.
* Sunnuntai = penkkiurheilu. Se on kuin täysikuu tai vuorovesi-ilmiö.
* Shoppailu ei ole penkkiurheilua.
* Jos meidän on mentävä johonkin, mitkä tahansa vaatteet päälläsi ovat ok.
* Sinulla on tarpeeksi vaatteita.
* Sinulla on liikaa kenkiä.
* Itkeminen on kiristystä.
* Ex-poikaystäväsi/ex-miehesi on idiootti.
* Jos tahdot jotakin niin pyydä. Pienet vinkit eivät toimi. Isot vinkit eivät toimi. Ilmeiset vinkit eivät toimi! Sano suoraan mitä haluat.
* Ei, me emme todellakaan tiedä mikä päivä tänään on. Emme koskaan. Merkitse merkkipäivät kalenteriin.
* Kyllä, virtsaaminen seisaaltaan on vaikeampaa. Huteja tulee joskus.
* Omistamme keskimäärin kolme paria kenkiä. Joten miten ihmeessä voisimme tietää mitkä kengät sopivat sinun pukuusi, kun sinulla on kuitenkin 30 paria kenkiä.
* Kyllä ja ei ovat erittäin sopivia vastauksia lähes kaikkiin kysymyksiin.
* Kerro meille ongelmasi vain jos haluat apua sen ratkaisuun. Sen me osaamme parhaiten.
* Päänsärky, joka kestää 17 kuukautta on ongelma. Käy lääkärissä.
* Jos haluat "rotu-uroksen", hanki koira.
* Varattu rivien välistä lukemiseen.
* Älä teeskentele orgasmia. Me olemme paljon mielummin tehottomia kuin petettyjä.
* Kaikki mitä olemme sanoneet tai tehneet kuusi kuukautta sitten ei kelpaa enää riidan aiheeksi. Kaikki sanomamme tai tekemisemme muuttuu pätemattömäksi edellä mainittuun tarkoitukseen 7 päivän jälkeen.
* Jos et käyttäydy kuin mallit, älä odota meidänkään käyttäytyvän kuin saippuaoopperoiden miehet.
* Jos jotain sanomaamme voidaan tulkita kahdella tavalla ja toinen tapa vihastuttaa tai tekee sinut surulliseksi, me tarkoitimme sen sillä toisella tavalla.
* Anna meidän näyttää rähjäisiltä, se on geneettista.
* Älä hiero "lamppua", jos et halua "hengen" tulevan ulos.
* Voit joko pyytää meitä tekemään jotain tai kertoa kuinka haluaisit sen tehtävän - et molempia.
* Kolumbus ei tarvinnut suuntaneuvoja, emmekä mekään.
* Naiset, jotka pitavat push-up rintaliivejä ja avokaulaisia puseroita menettävät oikeuden valittaa tuijotuksesta.
* Naiset saisivat pukeutua useammin push-up -rintaliiveihin ja avokaulaisiiin puseroihin.
* Näemme vain 16 väriä, joten esim. persikka on hedelmä, ei väri.
* Jos jotain kutiaa, sitä raavitaan.
* Olut on yhtä jännittävää meille kuin käsilaukut teille.
* Emme osaa lukea ajatuksia, emmekä koskaan opi. Tämä puute ei ole todiste siitä, ettemme välittäisi sinusta.
* Jos kysymme mikä on vialla ja sinä vastaat "ei mikään", me käyttäydymme kuin mikään ei olisi vialla. Me tiedämme, että valehtelet, mutta asian selvittaminen ei ole sen aikaansaaman sotkun arvoista.
Luovutan itse keksimäni ja omimani parisuhde-ex-Pertin tittelin tammenlehvin varustettuna edellisen ohjeistuksen laatijalle.
*kumartaa, seinään päin pyllistäen*
Vai onko keski-ikäiset liian mukavuudenhaluiset ;)) Nooh, kunhan härnään...
Jotenkin tuli tunne että alatte laskemaan neliöt ja sukat, mikä kuuluu kellekin... Kauhiata jakaamista ja hampailla kiinni pitämistä omista tavaroistaan ja nurkistaan. Onko ne maalliset tavarat niin tärkeät? Entäs se henkinen yhteenkuuluvuus? Että saa tehdä tutkimusmatkan toisen arvomaailmaan ja tunnemaailmaan. Että saa laittaa toiselle sen mieliruokia (makkaraa ja olutta), tai vaikka heittäytyä heikoksi ja antaa toisen hoitaa taloutta. Muun muuassa...
Himpulainen, tämä palsta on aina välillä ollut vähän liiankin romanttinen ja rakkauteen pälyilevä minulle, ja nyt on osat vaihtuneet... :/
Tuffe kirjoitti: "Entäs se henkinen yhteenkuuluvuus? Että saa tehdä tutkimusmatkan toisen arvomaailmaan ja tunnemaailmaan. Että saa laittaa toiselle sen mieliruokia (makkaraa ja olutta), tai vaikka heittäytyä heikoksi ja antaa toisen hoitaa taloutta. Muun muuassa... "
Tämän kaikenhan voi tehdä aivan mainiosti ilman yhteistä osoitettakin, eikö vain?
Mun mielestä vierailija ja perheenjäsen on kaksi aivan eri asiaa.
Jos sulla ei ole hinkua muuttaa yhteen kenenkään kanssa, ehkä et sitten vielä ole löytänyt sen joka tarpeeksi motivoi sua siihen? Tai ehkä et vaan ole vielä valmis siihen. Itse en enää ikinä tee periaatepäätöksiä, liian monet kerrat joutunut syömään sanani.
Jos nyt kuitenkin pelkistetään ja pelkistetään kahden ihmisen suhdetta, niin mikä siinä olennaista? Parisuhteen formaatti vai kahden ihmisen harmonia? Yhteinen arki vai yhteinen ajatusmaailma? Kumpikaan painotus ei sulje pois toista. Väittäisin, että kyse onkin siitä, että löytyy saman arvomaailman ja samat painotukset omaava kumppani.
Ne "loput" asiat, yleensä yhteiselon käytäntöihin liittyvät, sujuvat sitten melkeinpä omalla painollaan. Mun mielestä niistä ei kannata lähteä liikkeelle, eikä asettaa miksikään ehdoksi varsinkaan yhteistä osoitetta.
En ole täällä kyseenalaistamassa kenenkään käsityksiä, heitän vain ajatuksia siitä, että ehkä käsite "toimiva parisuhde" on muuttumassa. Nykyään / tässä iässä / elämänvaiheessa ei liene enää välttämätöntä pakottaa itseänsä tiettyyn "yleisesti hyväksyttyyn" formaattiin (esim. seurustelu-yhteenmuutto-naimisiinmeno-jne.) parisuhdeasioissa.
Omaa linjaustani voisin kiteyttää vaikka näin: Jos kuka elämänkumppania isoaa, ajatelkoon asiaa kaikessa rauhassa, omalta kannaltaan, luovasti, ennakkoluulottomasti jne. Kovasti paljon elämää helpottaa, kun edes tietää mitä haluaa.
minusta pelkistetyn suhteen formaattiin kuuluisi tuottaa toiselle mielihyvää. Se toimii niin kauan kuin kummatkin tekevät niin. Ajatusmaailmatkin voivat olla erilaiset, jos vaan antaa toiselle tilaa ja kunnioitusta. Olen ollut sellaisessa suhteessa, miksi se ei kestänyt on sitten tarina erikseen.
Se on varmaan totta minkä kirjoitit että tämä elämän keskivaihe asettaa uusia vaatimuksia/odotuksia elämältä. Ainakin taisimme kakskymppisinä olla joustavempia kuin nyt tässä "kypsässä iässä" :)
On kuitenkin mukava tavata (näin virtuaalisesti) täällä teitä miehiä, jotka pohtivat asioita :)
Ei ole vaikeaa tehdä nainen onnelliseksi... Muista lukea loppuun asti!
Miehen tarvitsee vain olla:
1. ystävä
2. kumppani
3. rakastaja
4. veli
5. isä
6. opettaja
7. kasvattaja
8. rippi-isä
9. uskottu
10. kokki
11. mekaanikko
12. asentaja
13. sähkömies
14. kuljettaja
15. kantaja
16. siivooja
17. hovimestari
18. hydraulikko
19. puuseppä
20. malli
21. sisustusarkkitehti
22. seksuologi
23. psykologi
24. psykiatri
25. psykoterapeutti
Myös luonteenpiirteet ovat tärkeitä.
Tarvitsee vain olla:
1. miellyttävä
2. urheilullinen mutta
3. älykäs mutta
4. voimakas
5. hyvätapainen mutta
6. luja mutta
7. lempeä
8. herkkä mutta
9. päättäväinen mutta
10. romanttinen mutta
11. miehekäs
12. vitsikäs ja
13. iloinen mutta
14. vakavasti otettava ja
15. arvokas
16. rohkea mutta
17. nallekarhu mutta
18. energinen
19. huolehtiva
20. luova
21. idearikas
22. taitava mutta
23. vaatimaton ja
24. ymmärtäväinen
25. elegantti mutta
26. johdonmukainen
27. lämmin mutta
28. viileä mutta
29. intohimoinen
30. suvaitsevainen mutta
31. periaatteellinen mutta
32. kunniallinen ja
33. jalo mutta
34. käytännöllinen ja
35. pragmaattinen
36. oikeudenmukainen mutta
37. valmis tekemään hänen vuokseen mitä tahansa (esim. pankkiryöstön)
eli;
38. epätoivoinen (rakkaudesta) mutta
39. hillitty
40. charmikas mutta
41. pysyvä ja
42. uskollinen
43. valpas mutta
44. haaveileva mutta
45. kunnianhimoinen
46. luotettava ja
47. kunnioitettava
48. valmis uhrauksiin ja, ennen muuta,
49. maksukykyinen.
Samaan aikaan miehen on kiinnitettävä huomiota siihen, että hän:
1. ei olisi mustasukkainen, mutta kuitenkin kiinnostunut
2. tulisi hyvin toimeen sukunsa kanssa, muttei kuitenkaan uhraisi sille enempää aikaansa kuin ko. naiselle
3. antaisi naiselle vapautta, mutta osoittaisi kuitenkin huolenpitoa ja olisi kiinnostunut siitä, missä nainen on ollut ja mitä tehnyt
4. pukeutuisi siististi, mutta olisi kuitenkin valmis kantamaan naista polvillaan kurassa ja menemään parvekkeen kautta sisään, jos hän on unohtanut avaimensa, tai ottamaan kiinni ja mukiloimaan varkaan, joka on ottanut hänen laukkunsa, jossa oli niinkin elämälle välttämättömiä asioita kuin peili ja huulirasva.
On tärkeää olla unohtamatta hänen:
1. syntymäpäivïään
2. nimipäiviään
3. hääpäivää
4. ensimmäisen suudelmanne vuosipäivää
5. kuukautisiaan
6. hammaslääkäriaikaansa
7. vuosipäiviään
8. parhaan ystävänsä ja lempitätinsä syntymäpäiviä.
Valitettavasti täydellisinkään edellämainittujen ohjeiden noudattaminen ei takaa menestystä. Nainen saattaa nimittäin väsyä ihanteellisen miehen läsnäoloon elämässään ja kokea olevansa hänen dominoimansa ja siksi karata ensimmäisen kohtaamansa kitaransoittajan kanssa.
Ja nyt mitalin toinen puoli.
Miehen tekeminen onnelliseksi on huomattavasti vaikeampaa.
Se johtuu siitä, että mies tarvitsee:
1. seksiä ja
2. ruokaa
Pääosa naisista kokee nämä miesten liialliset vaatimukset äärimmäisen orjuuttaviksi. Niiden tyydyttäminen käy yli heidän voimiensa.
Johtopäätös:
Sopusointuinen yhteiselämä on helppo saavuttaa, kunhan miehet lopulta ymmärtävät, että heidän on rajoitettava kohtuuttomia vaatimuksiaan!
etköhän nyt vähän liioitellu tuota????
...on se vaan yhtä kädenvääntöä... tulla toimeen jonkun toisen kanssa... ja eritoten itsensä...
... että mies olisi luotettava ja todella välittäisi minusta...
itsenäisen miehen .. pah...
*ei - muuta - kommentoitawaa*
paHHHHH:/