Tehdään tämä gallup-muotoisesti, eli kertokaa ihmiset tässä mikä on vaivanne, sen diaknosoitu nimi ja lääkitys, vai onko lääkkeenä pelkkä terapia.
Tuntuu niin yksinäiseltä, kun luulee olevansa ainoa laatuaan, ainoa päästään poikkeava maailmassa, kun ei siis henk.koht. tunne ketään toista, eikä tiedä mitä muita vaivoja on pienten lasten äideillä, ja tuntevatko he saavansa apua, minä en tunne. Minulle ei ole apua, enkä jaksa enää edes tapella "oikeuksieni puolesta", koska sellaisia ei ole. En jaksa tapella byrokratiaa vastaan, ja ns. ammattilaisia, jotka sanovat että minun pitää vain käydä keskustelemassa koko loppuelämäni ongelmista, joita ei ole. Kukaan ei ole ainakaan koskaan myöntänyt löytäneensä mitään ongelmaa, ja itsekin tiedän ettei ole muuta kuin sanoinkuvaamattoman paha olo, kukaan ei suostu tutkimaan syytä, olisiko kenties aivoissa jokin poikkeama, en tiedä, ei suostuta ainakaan täällä Espoossa.
En halua udella, mutta tahtoisin vain tietää minkälaisia muita ihmisiä täällä palstalla on, olisiko vertaistukea paikalla, tai ihan kaikkien muiden elämäntilanteita.
Tuntuu niin yksinäiseltä, kun luulee olevansa ainoa laatuaan, ainoa päästään poikkeava maailmassa, kun ei siis henk.koht. tunne ketään toista, eikä tiedä mitä muita vaivoja on pienten lasten äideillä, ja tuntevatko he saavansa apua, minä en tunne. Minulle ei ole apua, enkä jaksa enää edes tapella "oikeuksieni puolesta", koska sellaisia ei ole. En jaksa tapella byrokratiaa vastaan, ja ns. ammattilaisia, jotka sanovat että minun pitää vain käydä keskustelemassa koko loppuelämäni ongelmista, joita ei ole. Kukaan ei ole ainakaan koskaan myöntänyt löytäneensä mitään ongelmaa, ja itsekin tiedän ettei ole muuta kuin sanoinkuvaamattoman paha olo, kukaan ei suostu tutkimaan syytä, olisiko kenties aivoissa jokin poikkeama, en tiedä, ei suostuta ainakaan täällä Espoossa.
En halua udella, mutta tahtoisin vain tietää minkälaisia muita ihmisiä täällä palstalla on, olisiko vertaistukea paikalla, tai ihan kaikkien muiden elämäntilanteita.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Hei! Et totisesti ole ainoa tämän ongelman kanssa
ehkä et ole edes jaksanut seurata lehdistä miten yleisestä asiasta tässä on kyse. Eikö Espoon neuvolassa osata ojhata sinua hakemaan apua!!!!!
Jokaisen lääkärinkin VELVOLLSUUS olisi edes neuvoa mistä saat apua/tukea tilanteeseesi.
Rohkaisisin sinua kääntymään edes mielenterveys-
toimiston puoleen, kaikkialla näillä pitäisi olla myös päivystävä hoitaja joka vastaa puheli- meen ja antaa ensikäden neuvoa/ohjausta!
Tänäaikana ei ole enää "häpeä" jos hakee apua omaan hätäänsä. Esim: jokaisessa terveyskeskuksessa/sairaalassa pitää jo olla POTILASASIAMIES ja hänen tehtäviinsä kuuluu sinunkin auttaminen asioiden hoidossa ja avun saannissa!! Rohkeutta ja voimia sinulle!!!
Jos suinkin on varaa, mene ehdottomasti yksityiselle psykiatrille, niitä on melkein joka lääkärikeskuksessa, katso keltaisilta sivuilta. Yleislääkärille ei kantse mennä, eivät osaa poikkeuksia lukuunottamatta auttaa. Ja julkiselle on hirveet jonot. Ammattitaitoinen psykiatri tietää yleensä heti muutaman lauseen jälkeen, mistä saattaa olla kyse. Tämä perustuu omaan kokemukseeni. Yksi käynti maksaa kelan jälkeen paikasta riippuen 50-90 euroa, mutta ON HINTANSA VÄÄRTI. Hae nyt heti paikalla apua, tilanne tod.näk. vain pahenee jos et heti hoidata ongelmiasi. Älä pelkää myöskään lääkitystä. Olen syönyt psyykelääkkeitä vuodesta 97 enkä voi varmaan koskaan jättää niitä pois, mutta pääasia että olen taas elämässä mukana, onnellinen äiti ja työpaikat on ja kaikki.
Jos haluat kysellä lisää meilaa [email protected]
Täällä toinen Espoolainen kolmen lapsen äiti, joka käy joka maanantai terapiassa ja syö Remeronia60mg joka ilta Alproxia pahimpaan ahdistukseen ja joskus nukahtamislääkettä illalla, jos ei uni muuten tule - tosin sitä vaivaa ei tällä hetkellä ole: lähinnä ongelma on pysyä hereillä, eikä simahtaa kuopuksen sänkyyn joka ilta kesken iltasadun. ;)
Tsemppiä! Et todellakaan ole ainoa "outo" äiti. Itse olen törmännyt MTT:n käytävillä tuttuihin äiteihin ja meillä kaikilla on ollut lystiä sen jälkeen leikkipuistossa, kun olemme voineet vertailla psykiatrikokemuksiamme lasten kasvukäyrien sijaan. ;D
äiti. Tällä hetkellä lääkityksenä Fevarin, tarvittaessa opamox ja propral.
Itse olen saanut suuren avun Neurosta(Helsingistä)Siellä erittäin ammattitaitoiset
lääkärit.