Moni uskovainen sanoo, että haluaa välttää syntiä ja että sitä on hyvä välttää, mm.jotta veli tahi sisar ei pahentuisi. Syntiä vältellään ja pidetään huonoina uskovaisina niitä, jotka eivät niin hyvin jaksa välttää syntiä. Miten te täydelliset, synnittömät uskovaiset olette saaneet itsenne synnittömiksi? Miten pystytte välttämään synniksi luokiteltuja tekoja ja miksi moni muu ei pysty? Sellainen, joka pystyy välttämään syntiä, on niin täydellinen, että ihailen todella suunnattoman lujaa itsekurianne.
**Synnittömät
uskovaiset**
8761
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
pysty millään välttämään syntiä, mutta jokainen armon kautta uskova pyrkii säilyttämään uskon ja hyvän omantunnon ja siksi haluaa vältää synnin tekemistä tieten tahtoen. Syntiin "lankeaminen" on täysin eri asia kuin synnissä eläminen. Armon alla eläminen ei siis ole synnin luvallisuutta.
olekaan kuin huonoja uskovaisia. Synnittömiä emme ole, mutta armosta me saamme uskoa kaikki synnit anteeksi. Syntiä ei kukaan pysty välttämään, vaikka sitä tahtookin välttää. Omin voimin eikä itsekurilla siihen ei pystykään kukaan ihminen. Jeesus oli ainoa, joka täällä eli synnittömän elämän.
Synnin luvallisuudessa eläminen on vaarallista, mutta aina me joudumme syntiin. Syntiä tulee tehtyä vaikka me emme halua tehdä sitä. Raamatun siteeraus: "Sitä me teemme, jota emme tahdo ja sitä emme tee mitä tahdomme". Tämä osoittaa sen kuinka heikkoja ihmiset ovat. Kun on sydämen halu taistella syntiä ja saastaisuutta vastaan ja haluaa turvautua jumalan armoon, pysyy voitolla. "Voittopalkinto" on kunnian taivas maallisen kuoleman saavutettua uskovaisen.
Uskossa pysymisessä on siis tärkeintä, että ihminen haluaa kilvoitella synnin poispanijana. Omat ansiot ei mitään auta. Yksin armosta. Jeesus kehoittaa: Valvokaa! Ettette eksyisi!
" Kuolttakaa hengen avulla lihan teot."
Uskotko että se on mahdollista? Minä ainakin uskon.
Itse en sitä pysty tekemään, mutta henki pystyy, ja se riittää minulle. Se mikä syntyy uudesti ylhäältä, ei ole täältä maailmasta, ja siksi se pystyy olemaan synnitön.
Synti on aina lihasta ja silloin kun synti saa otteen, tiedän että en kulje hengen johdatuksessa ja teen siitä parannuksen. Palaan takaisin hengen johdatukseen.
Jeesus käski antamaan 70*7 kertaa lähimmäiselle päivässä anteeksi. Kyllä Hän silloin antaa myös minulle aina uuden mahdollisuuden palata Hänen henkensä johdatukseen, niin kauan että opin pysymään Hänessä.
1. Joh. 2:10 Joka rakastaa veljeään, pysyy valossa, eikä hänessä ole mitään, mikä veisi lankeemukseen.
1. Joh. 4:7 Rakkaat ystävät, rakastakaamme toisiamme, sillä rakkaus on Jumalasta ...
... ei ihmisestä :)
Huh!Kukas osaa tehdä tänäpäivänä luokittelun mikä on syntiä ja ei. Sehän on kuin veteen piiretty raja. On niin paljon opetuksia jossa astianmakua esillä.
Täytyy sanoa, että arvostan (itsekin)enemmän suoraselkäisyyttä kohdata elämässään moraaliset kysymykset/tilanteet kuin ''uskon armolla synneistä vapautumisen''. Itse olen ev.lut kristitty ihminen, joka Itse Ajattelee asioita ja toimii omantuntonsa ja moraalikäsityksen ohjaamina. Minä en siihen tarvitse minkään yhteisön tukea. Mikä minussa on huonompaa verrattuna lestadiolaisiin? (vrt. esim. lestadiolaisten käsitys taivaaseen pääsemisestä)
Lestadiolaisten kanssa keskusteluissa on tullut esille "lapsen usko" , johon jotkut aikuiset ihmiset vetoavat. Heidän ei kuulemma tarvi tehdä ollenkaan parannusta ? Minusta tuo on todella outoa eksytystä. Ilman parannuksen tekoa ei kukaan ole näkevä Jumalaa. Voiko olla niin synnitöntä aikuista (= ihminen joka on siinä iässä, että tietää mikä on oikein ja mikä väärin), että voi sanoa olevansa lapsen uskossa vielä aikuisenakin ?
Kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkautta vailla, näinhän Jumalan Sanassa sanotaan. Jo ajatuksissaankin ihminen voi tehdä syntiä saati sitten kun ruvetaan tekoja tutkimaan.