Ikäero rassaa...

Olen näin yli kolmekymppisenä miehenä ihastunut rasittavasti alle parikymppiseen naispuoliseen ystävääni.

Itsellä takana monivuotinen suhde ja siitä lapsiakin ja sitä myöden järkikin sanoo, ettei tällä suhteella kai voisi olla tulevaisuutta.

Tosin en henkilökohtaisesti hae mitään loppuelämän kestävää vakavaa yhdessäoloa, vaan sitä, että pidetään hauskaa ja olisi joku jonka kanssa olla. Jakaa ilot ja surut. Keskustella, pitää jostakin ja tulla pidetyksi.

Ongelmista suurin mielestäni juuri tämä ystävyys... Vaikka itse kykenen mielestäni käsittämään ihastumisen ja ystävyyden väliset rajoitukset, niin miten mahtaa olla tuon toisen osapuolen laita. Se jos suhde ei kanna, niin voimmeko hänen puolestaan olla vielä ystäviä... Omasta puolestani jo paljon elämää nähneenä en usko minulla olevan asian kanssa ongelmia.

Muilla kokemuksia vastaavista? Vinkkejä? Neuvoja?
41116
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Jos hylkäät nykyisen suhteesi ja ryntäät sokkona tuon ihastuksesi kanssa uuteen suhteeseen on sama kuin lahjottaisit koko omaisuutesi rosvolle. Valitettavan monet tekevät näin ja lähtevät aidan toiselle puolelle ja heillä menee muutama vuosi siellä aidan toisella puolella. Sen jälkeen kun uusi ihastus on jättänyt sinut niin oletkin täysin yksin ja yksinhuoltaja. Silloin ei enää järkipuheet auta. Joten joudut siinä tapauksessa joka elämään tulevaisuutesi yksin tai hyppiä jatkuvasti uuteen ihastukseen. Pallohan on sinulla. Jos haluat pistää elämäsi hunningolle niin siitä vaan kuuntele vain näitä sekavia tunteita. Sillä muistakaa että inhastuminen ja rakastuminen voivat olla aivan samaa valheellista emootiota (inhimillistä rakkautta) joka muuttuu vuosien saatossa samanlaiseksi gonahtaneeksi (elähtäneeksi) suhteeksi.

Äänestä
  • tarkoittanee että se on jo päättynyt.

    Mikäs siinä ap. jos siltä tuntuu. Ikä on vain korvien välissä. Jotkut ovat aikuisia jo alle parikymppisinä ja jotkut eivät aikuistu koskaan.

    Siitä että jos juttu menee puihin ja voitteko olla ystäviä vielä sen jälkeen sanoisin että riippuu minkä tyylinen tyttö on? Onko hänessa drama queenia -silloin voi olla ongelma. Jos hän on järkevä ja asioista pystytään aina keskustelemaan niin en usko että ongelmaa on.

    Huomaan että välität hänestä kovasti :) ja onhan teillä ystävyyspohja jo, kyllä teillä varmasti hyvin menisi :)

    Äänestä

  • suhde (n) kirjoitti:

    tarkoittanee että se on jo päättynyt.

    Mikäs siinä ap. jos siltä tuntuu. Ikä on vain korvien välissä. Jotkut ovat aikuisia jo alle parikymppisinä ja jotkut eivät aikuistu koskaan.

    Siitä että jos juttu menee puihin ja voitteko olla ystäviä vielä sen jälkeen sanoisin että riippuu minkä tyylinen tyttö on? Onko hänessa drama queenia -silloin voi olla ongelma. Jos hän on järkevä ja asioista pystytään aina keskustelemaan niin en usko että ongelmaa on.

    Huomaan että välität hänestä kovasti :) ja onhan teillä ystävyyspohja jo, kyllä teillä varmasti hyvin menisi :)

    Ikä merkitsee suht samaa kypsyystasoa ja kokemuksia. Alle kaksikymppinen ja yli kolmekymppinen eivät millään voi olla läheskään samalla tasolla ellei toinen, se vanhempi, ole täysin lapsellinen.
    Näitä on nähty tuttavapiirissäkin, kun parikymppinen haluaa alkaa leikkiä kotia nelikymppisen kanssa ja sit jää lapset ja muut huolet toiselle, kun huomaakin, että ai nuoruushan tässä vaan menee...Ikäero on tosiaankin muutakin, kuin vain numeroita.

    Äänestä

Elät vain kerran, kokeile kaikkea, nauti kaikesta, ihan mistä vaan, kunhan saat nautintoa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


(Taas kerran) kirjoitti:

Olen näin yli kolmekymppisenä miehenä ihastunut rasittavasti alle parikymppiseen naispuoliseen ystävääni.

Itsellä takana monivuotinen suhde ja siitä lapsiakin ja sitä myöden järkikin sanoo, ettei tällä suhteella kai voisi olla tulevaisuutta.

Tosin en henkilökohtaisesti hae mitään loppuelämän kestävää vakavaa yhdessäoloa, vaan sitä, että pidetään hauskaa ja olisi joku jonka kanssa olla. Jakaa ilot ja surut. Keskustella, pitää jostakin ja tulla pidetyksi.

Ongelmista suurin mielestäni juuri tämä ystävyys... Vaikka itse kykenen mielestäni käsittämään ihastumisen ja ystävyyden väliset rajoitukset, niin miten mahtaa olla tuon toisen osapuolen laita. Se jos suhde ei kanna, niin voimmeko hänen puolestaan olla vielä ystäviä... Omasta puolestani jo paljon elämää nähneenä en usko minulla olevan asian kanssa ongelmia.

Muilla kokemuksia vastaavista? Vinkkejä? Neuvoja?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu