Eilen illalla soitti vanha jahtikaverini ja siinä puhelun alussa jo äänestä kuulin, että nyt on joku pielessä. Pian sitten asia tulikin ilmi.
Kaverini oli aamulla lähtenyt pystykorvansa kanssa metsään. Vaikka ei vielä lintujahtiaika ollutkaan, olivat kierelleet vanhoja jahtimaita, mutta jänisten perässä. Tämä vanhaherra kun ajaa jänistäkin. Saalista ei tullut, koiran kunto antaa jäniksille liikaa tasoitusta.
Puoliltapäivin olivat pitäneet evästauon, nuotioineen ja nokipannukahveineen. Olivatpa ottaneet oikein ruokatorkutkin.
Sitten iltapäivällä olivat jatkaneet kierrostaan. Nyt jo erittäin verkkaisesti. Kunnes sitten autolle palatessa oli kaverini ottanut aseen ja....siihen päättyi vanhan pystykorvaherran viimeinen jahtimatka.
Tähän syynä oli koiralle ilmestyneet kasvaimet, el.lääk. suositteli lopetusta. Kaverini haluaa nykyisin lopettaa koiransa itse. Oli ollut jollain ed. koiralla paniikkikohtaus eläinlääkärillä lopetettaessa. Olemme ennenkin asiasta "väitelleet", itse en koiraani pystyisi ampumalla lopettamaan, paitsi pakkotilanteessa. Mutta on tällainen tapa toisaalta ymmärrettävä, koira on kuollessaan omassa ympäristössään. Monet ovat el.lääk. tiloissa aika levottomia.
Kirjoittamani selostus ei kaikiltaosin välttämättä ole täysin "oikea", osa kertomuksesta jäi hiukan epäselväksi, johtuen kaverini surusta ja koiralle nostetuista maljoista. Mutta näin päivänsä suunnilleen oli kulkenut.
Kaverini oli aamulla lähtenyt pystykorvansa kanssa metsään. Vaikka ei vielä lintujahtiaika ollutkaan, olivat kierelleet vanhoja jahtimaita, mutta jänisten perässä. Tämä vanhaherra kun ajaa jänistäkin. Saalista ei tullut, koiran kunto antaa jäniksille liikaa tasoitusta.
Puoliltapäivin olivat pitäneet evästauon, nuotioineen ja nokipannukahveineen. Olivatpa ottaneet oikein ruokatorkutkin.
Sitten iltapäivällä olivat jatkaneet kierrostaan. Nyt jo erittäin verkkaisesti. Kunnes sitten autolle palatessa oli kaverini ottanut aseen ja....siihen päättyi vanhan pystykorvaherran viimeinen jahtimatka.
Tähän syynä oli koiralle ilmestyneet kasvaimet, el.lääk. suositteli lopetusta. Kaverini haluaa nykyisin lopettaa koiransa itse. Oli ollut jollain ed. koiralla paniikkikohtaus eläinlääkärillä lopetettaessa. Olemme ennenkin asiasta "väitelleet", itse en koiraani pystyisi ampumalla lopettamaan, paitsi pakkotilanteessa. Mutta on tällainen tapa toisaalta ymmärrettävä, koira on kuollessaan omassa ympäristössään. Monet ovat el.lääk. tiloissa aika levottomia.
Kirjoittamani selostus ei kaikiltaosin välttämättä ole täysin "oikea", osa kertomuksesta jäi hiukan epäselväksi, johtuen kaverini surusta ja koiralle nostetuista maljoista. Mutta näin päivänsä suunnilleen oli kulkenut.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Meillä on sekarotuinen pystykorva, ja lukuisat ovat ne kerrat kun on metsällä käynyt, mutta nyt on vanhuus ottanut ohjat käsiinsä.
Meidän hauvalla on ollut aina ihan pennusta asti hyvälaatuinen rasvapatti vatsan alla, mutta nyt se on vanhemmiten vain suurentunut ja pahentunut. Epäilivät että sillä olisi ollu napatyrä.
Nyt sitten on poika muuttunut hiljaisemmaksi ja eilen se sille ei oikeen ruoka maistunut.
Kävin sitä katsomassa ja kokeilin sen vatsaa, se aristeli sitä... Sillä taitaakin olla kipuja.
Armeliainta olisi varmaan ampua se... olisi kivuton nopea lähtö.. Pääsisi uneksimaan metsästysreissuista..
kerro ystävälläsesi
Haikeat osanottoni... Ymmärrän täysin miltä hänestä tuntuu.
Voin vaan kuvitella miltä sinusta tai kaveristani tuntuu, itselläkin aika haikeat tunnelmat, sen pystykorvaherran haukkua on tullut paljon itsekin kuunneltua vuosien saatossa.
kuuden koiran kanssa ollut eläinlääkärillä sen lopetuksen takia ja olen kyllä vakaasti sitä mieltä, että se on se kaikista helpoin tapa sittenkin lähteä. Vaikka sekin on itselle hirveä kokemus, mutta ampumista minä en voi ajatellakaan. Annetaanhan siinä sellainen annos rauhoittavaa ennen lopullista piikkiä, etten voi millään käsittää sitä mainitsemaasi paniikki kohtausta. Ellei se kohtaus tullut jo heti ovesta sisään mennessä. Koirahan yleensä vaistoaa tilanteita.
Niin ikävää kuin tuo onkin, on se väistämätöntä meille kaikille. Siis kuolema. Vielä vaikeammaksi sen kuoleman tekee se, että on siinä itse osallisena. Se että joutuu lopettamaan rakkaan lemmikkinsä, tavalla tai toisella. Tai perheenjäsenen, lemmikkihän se ei enää pelkästään meille monelle ole.
kauhistuu ampumisesta.Mutta maalla eläneenä tiedän,että metsästäjät ampuu koirat kun se aika tulee.Näin on tehty aina.
Voimia sun ystävälle.
ajatellakaan ampuvani koiraani tai mitään muutakaan lemmikkiäni.
Edesmennyt appiukkoni teki näin kun aika tuli koirille vastaan, no hän ampui pistoolilla siankin jouluksi pöytää täyttämään;)
Meillä on lähellä eläinlääkäri joka tulee onneksi kotiin tarvittaessa, myös lopettamaan eläimen jos niin halutaan. Vasta viimesyksynä ystäväni kissa sai viimeisen piikkinsä omassa vuoteessaan.
lopettaa kaverinsa kotiin...niinhän se on tapana.
Minunkin kummisetä ampuu koiransa itse, sen viimeisen mettäretken jälkeen ja hautaa koirat kotiin.
Muutaman kerran on vedet silmissä ja ääni väristen sanonut uskolliselle kaverilleen heipat...vaikka iso mies onkin :(
kyllä meidänkin isäntä on aina ampunut uskolliset metsästyskaverinsa...ja se tuntuu minusta pahalta :( mutta ainakin ne saavat kuolla siellä missä niiden on aina ollut hyvä olla ja saaneet tehdä niille luontaisia asioita,juosta villinä vapaana ja metsästää. Kyllä siinä jonkin asteista kylmäpäisyyttä tarvitaan että oman koiransa ampumalla pystyy lopettamaan...musta ei olis siihen. Ja on meidän isäkin kerran yhden koiran kohdalla kolmesti tähdännyt ja pitänyt liipasimella sormea,mutta ei pystynyt laukaisemaan vasta kun sillä kolmannella kerralla...kyllä mä ymmärrän metsämiehiä jotka haluavat itse saattaa koiransa viimeiselle matkalleen
Otan myös osaa kaverisi menetykseen. Kerrassaan hyvät viimeiset hetket kaverisi antoi koiralle.
Tässä on nyt "kauhisteltu" ampumista ja väitetty mm että sitä ei voisi ystävälle tehdä vaan se tehdään silloin kun koiraa pidetään hyödykkeenä. Minä olen kyllä asiasta täysin eri mieltä. Kyllä se oma koira on käsittääkseni aina ollut erittäin tärkeä, silloinkin kun se oli enemmän työkoira kuin lemmikki. Ampuminen kuvastaa minulle suurta välittämistä. Oman koiran ampuminen ei ole helppoa, mutta sen palveluksen tekee ystävälle kun tietää että ampuminen on koiran kannalta se paras vaihtoehto.
Kaikki eivät sitä tiedä eivätkä usko, mutta eläinlääkärissä koiran lopettaminen ei olekaan niin koiraystävällistä kuin annetaan ymmärtää. Suuri osa eläinlääkärissä lopetettavista koirista kokee elämänsä viimeisinä hetkinä ikäviä asioita. Eläinlääkäreiden taito ja etenkin välittäminen on hyvin vaihtelevaa, hyvin vaihtelevaa on myös aineiden vaikutus. Siksi pidän ampumista parhaana lopetusmenetelmänä koiran kannalta, vaikka se ei niin siistiä ihmisen kannalta olekaan kuin eläinlääkärissä lopettaminen.
Se oli muuten hyvä kommentti että koira saattaa ymmärtää aseen merkityksen, mutta siltikin koen että eläinlääkärissä koira kokisi paljon enemmän ikäviä kuin aseella ammuttaessa.
Minun mielestäni muuten nykyään monesti sairas koira lopetetaan liian myöhään. Ranskalaisessa elämäni eläimissä hyvänä esimerkkinä oli se koipileikkaukseen viety koira. Leikkauksessa todettiin että koiralla on valtava kasvain. Todettiin myös että vaikka se leikataan pois niin koira tulee pian sen vuoksi kuolemaan. Kaikki huomioon ottaen koira olisi parasta lopettaa heti. Mitäpäs emäntä siihen. No kun koira on tärkeä lapselle niin se ei saa kuolla. Koira vaikutti todella sairaalta ja sitä se olikin, mutta tärkeintä oli pitää se lapselle elossa. Koira kuoli kahden kuukauden kuluttua. Varsin valitettavaa että tuollaista itsekästä ystävyyttä on nykyään yhä enemmän.
olen sitä mieltä että ei ampumista. Väitätkö todella että niissä muutamissa maissa, missä eutanasia on sallittua, joku hetkellisestikään ajattelisi kuolevansa ampumalla. Kyllä minäkin aivan varmasti haluaisin mieluummin piikin kuin lyijyä niskaani, jos tarve niin vaatisi. Samaa uskoisin eläimen toivovan.
Itse kyllä olen vienyt koirani eläinlääkärille piikille. Mutta jos aseen omistaisin ja olisi kanttia niin itse ampuisin koirani. Mielestäni varsinkin metsästyskoirille se on arvokkaampi tapa lähteä. Valitettavasti olen kuitenkin sen verran itsekäs ihminen, että en ammu koiriani vaan vien ne piikille, koska se on helpompaa eikä tuota itselleni niin suurta tuskaa. Itse olen myös kuullut paljon kauhutarinoita piikille viedyistä koirista. Ja omat koirani ainakin inhoavat käydä eläinlääkärissä. Inhottavaa lopettaa koira siihen paikkaan mitä se eniten inhoaa, kun koira pelkää että mitä tuleman pitää.
On suorastaan kamalaa, kun ihmiset kiduttavat koiriaan itsekkäistä syistä. Oma rakas koirani tuli pari viikkoa sitten yks kaks todella kipeäksi, mikään ei pysynyt sisällä. Siihen annettiin lääkkeet ja eikä auttaneet. Tällä viikolla uudelleen eläinlääkärille. Tänään soitti ja kertoi, että verikokeista ilmeni leukemia :-((. Pari kuukautta voisi jatkaa tiputuksella ja piikeillä elämää, mutta se ei ole mielestäni arvokasta elämää koiralle.
Huomenna olisi sitten edessä matka eläinlääkäriin ja koirien taivaaseen. Kipeältä tuntuu ja tässä saanut itkeä koko päivän, mutta en halua kiduttaa koiraa yhtään, onhan hän ollut toistakymmentä vuotta iloinen ja pirteä, uskollinen ja kiltti, oikea elohiiri kunnes pari viikkoa sitten alkoi mennä huonoon kuntoon... Mielestäni näin on parempi koiran kannalta, kuin kiduttaa itsekkäistä syistä. Päätös ei todellakaan ollut helppo!
isäni oli kaksi vuotta sitten lapissa labradorinnoutajani kanssa. se oli sen ensimmäinen ja viimeinen reissu lappiin.. nala(koirani) oli tosi hyvä ja reipas mehtäkaveri. yhtenä aamuna isäni ja sen kaveri nala lähti metälle ne olivat saaneet monta lintua ennenkö isäni huomasi jotain outoa koirassani, se kävi nukkumaan kesken haun isäni jalkojen juureen. he päättivät pitää pienen tauon mutta, nala ei enään jaksanut. he lähtivät ajamaan kohti el.lääkäriä, mutta nala ei jaksanut sinne asti, isäni ja sen kaveri päättivät pysähtyä ja katsoa nalan vointia, mutta nala oli jo poissa.. hautasimme nalan pihaamme, niitten lintujen siipien joukkoon jotka nala oli saanut.. (luultavasti joku toinen metsästäjä oli luullut nalaa joksikin metsästettävään eläimeen, ja luoti oli kimmonnut jostain nalan mahaan. nala lopulta kuoli sisäiseen verenvuotoon)..
tulin ihan iloiseks kun luin tota.. Mutta toi loppu oli täynnä tragediaa. ite en IKINÄ vois ampuu omaa kiraani, en ikinä.. jotenkin , ei.. sori, nyt ei vaan tuu mitään mieleen, oon kai vieläkin shokissa.. tai jotain, sellaista, joo..
Meillä vietiin suomenpystykorva piikille ja suoneen pisteetttij mutta ei auttanut ja piti pistää suoraan sydämmeen.... (pentu koira jolla sydänvika ja ei voitu leikata)
Nyt mietin pitäisiko sitteen toista keinoa kayttää ensikerralla ja toivottavasti siihen on pitkä aika!
eläinlääkärin antaman piikinkin kunhan se vain taidolla hoidetaan. Molempia tapauksia on elämässäni tullut vastaan - myös sellainen, ettei metsästävä isäntä kyennyt kituvaa koiraansa lopettamaan vaan odoteltiin eläinlääkäriä kauan, niin kauan, että ehti koira kuolla kipuihinsa. Ymmärrän sen, ettei omaa pysty ampumaan, mutta ystävälle voi tehdä palveluksen, jos osaa.
Yksi rakkaimmista koirista elämässäni sai tällaisen ystävänpalvelus- lopun. Koira oli sairas 12v, eikä enää ollut mitään tehtävissä. Koira pääsi viimeiselle metsäretkelle omistajien ja ystävän kanssa. Vanhus oikein innostui kirmaamaan metsässä ja metsästäjä ampui kesken juoksun. Siihen jäi kerrasta kesken ilon. Koira tuhkattiin ja on nyt kotipihan perällä hautakiven alla. Jouluna vietiin kynttilät lasten kanssa rakkaamme haudalle niin kuin mummonkin haudalle.
Noiko teet kaverille, jos se on heikko?
Ensin "perheenjäsen" ja lopetetaan kun se on heikko.
Tosi rakkautta.
Miksi ette anna ystävienne elää?
jos koira on sairas, eikä voi parantua, niin lopetus on ainut vaihtoehto. Mutta jos meidän haukut sairastuu niin kyl käytetään ell. ennen kuin päätetään lopetuksesta yhtään mitään! Että miedän koiria ei ainakaan turhaan lopeteta!
ole mitään muuta tekemistä elämässäsi?
Hanki itsellesi elämä!
Tai vedä huppu päähän ja hyppää jorpakkoon!
Moi!
Otan tähän kantaa, meinaankin täällä näkee usein viestejä, joissa sanotaan, että "koirani on oikea ongelmakoira, joten aion lopettaa sen pian"!
Ihmiset järki päähään! Sairas koira voidaan parantaa, mikäli sairaus ei ole krooninen. On muuten olemassa kipulääkkeitä, toisaalta niiden käyttö on kallista, eivätkä ne koiraa kamalasti auta..
Tsemppii kaikille!
Erkku
aina lopetettu ite mikäli näin on katsottu tarpeelliseksi.
ensin koiran kanssa vietetään hauska metsä retki, annetaan haukkua hirveä(kaadetaan hirvi jos on metsästys aika ja lupa, jolloin koira saa hirven sydämen) kävellään metsässä, lopulta illalla leiriydytään, pystytetään teltta tai tehdään laavu, syödään eväät ja keitetään kahvit.
koira nukkuu isäntänsä vieressä, kunnes aamu yöstä koira hyvästellään, tehdään sen kanssa pieni lenkki,jonka jälkeen koira ammutaan.
näin on meillä rakkaille tehty jo kymmeniä vuosia..
eka ollaan parasta kaverii ja sitten PAM!!!
Kun se ystävä ammutaan.
Mikä petos.
Onko lemmikki pakko saattohoitaa? Taljanko takia?
Ettekö malta odottaa "tunteita", joita koirilla harjoittelette, vai miksi eläin, lemmikki, rakas ei saa poistua normaalisti?
Onko koira pakko tappaa?
ainakin meillä, vain jos siihen on pakottava syy, eli koiran parantumaton vakava sairaus joka haittaa koiran elämää.
sillon olisi mielestäni julmaa antaa koiran kuolla itsekseen, se olisi vain turhan kärsimyksen tuottamista.
kirjoittelinkin sulle tonne aikasempaan juttuus,kun kysyit onko koira pakko lopettaa. Siis mitä tarkoitat saattohoidolla ja "taljanko takia?"?? Mitä tarkoitat näillä? Kukaan ei huvikseen tapa, sairaalle elukalle se on palvelus, mutta itse en ampuisi. jos odotetaan, että koira nukkuu pois itsestään, se voi jo siinä' vaiheessa tuntea käsittämätöntä kipua ja tuskaaa, mitä ihmiset eivät huomaa, ja ne jotka huomaavat, lopettavat rakkaansa kivut ja päästävät koirientaivaaseen.
Ja mitä tarkoitat tolla "ettekö malta odottaa tunteita, joita koirilla harjoittelette"??