Moi,
ensi keväänä tulee kastellin n. 160 m2 paketti, lattiakaapeleilla lämmitetään, varaava takka tulee ja ilmalämpöpumppu. Ajattelin alapohjaan 150 mm eristettä kauttaaltaan ja ikkunoista valitaan paremmin eristävät mallit. Mitä muuta kannattaisi vielä suht järkevin kustannuksin "lisäeristää"?
Talo tulee Turun seudulle.
Kommentteja kiitos!
ensi keväänä tulee kastellin n. 160 m2 paketti, lattiakaapeleilla lämmitetään, varaava takka tulee ja ilmalämpöpumppu. Ajattelin alapohjaan 150 mm eristettä kauttaaltaan ja ikkunoista valitaan paremmin eristävät mallit. Mitä muuta kannattaisi vielä suht järkevin kustannuksin "lisäeristää"?
Talo tulee Turun seudulle.
Kommentteja kiitos!
Vastaukset 4
Vanhimmat
150mm lattiaeristettä on ehdoton minimi lattialämmölle.
Muistelen että 200mm alkaa olla yleinen suositus.
Elikkä.
Jos lämmöneristystä kasvatetaan 100mm:stä 150mm:in, kasvaa lattialämmityksen hyötysuhde 92,4%:sta 93,5%:in. Lämmityskulut pienenee mutta rakentamiskustannukset kasvaa. Jos lähdetään sähkön ja styroxin hinnoista liikeelle niin takaisinmaksuaika on >55 vuotta. Sen lisäksi joudut kasvattamaan anturan ulkopuolista routaeristystä mikä edelleen lisää kustannukisa.
Sen sijaan reunanauhan asentaminen betonilattian ulkoreunaan katkaisee tehokkaasti kylmäsillan ulospäin(dT = 1,5° ulkoseinän vieressä verrattuna ilman reunanauhaa).
Sen lisäksi betonilaatan kasvattaminen pudottaa hyötysuhdetta(75mm => 100mm hyötusuhde putoaa 1,5%). Paksumpaan laattaan joudutaan asentamaan enemmän tehoa.
Elikkä: Laatan paksuuden kasvattaminen ei kannata, lämmöneristys optimissa, reunanauhan käyttö ja vielä ulkoseinien lähelle suurempi teho.
Onnea rakentamiseen!
"Jos lämmöneristystä kasvatetaan 100mm:stä 150mm:in, kasvaa lattialämmityksen hyötysuhde 92,4%:sta 93,5%:in. Lämmityskulut pienenee mutta rakentamiskustannukset kasvaa. Jos lähdetään sähkön ja styroxin hinnoista liikeelle niin takaisinmaksuaika on >55 vuotta. Sen lisäksi joudut kasvattamaan anturan ulkopuolista routaeristystä mikä edelleen lisää kustannukisa. "
Ei kait sitä hyötysuhteella voi laskea?? Talossa kun on varsin erisuuret määrät maanvaraista alapohjaa suhteessa esim tilavuuteen.
Kun lasketaan kuinka paljon vähemmän energiaa virtaa eristeen läpi saadaan huomattavasti suurempia eroja. (oikea tapa)
Ja ovatko nuo matalaenergiarakentajat sitten umpihulluja kun sitä eristettä on 250-400mm?
(kuulemma säästävät myös investoitavassa lämmitysjärjestelmässä, mutta potaskaa sekin?)
"Sen sijaan reunanauhan asentaminen betonilattian ulkoreunaan katkaisee tehokkaasti kylmäsillan ulospäin(dT = 1,5° ulkoseinän vieressä verrattuna ilman reunanauhaa)."
Eikö sitä kaikilla ole?
"Sen lisäksi betonilaatan kasvattaminen pudottaa hyötysuhdetta(75mm => 100mm hyötusuhde putoaa 1,5%). Paksumpaan laattaan joudutaan asentamaan enemmän tehoa."
Miten se muka on mahdollista? Vaikuttaako betonilaatan ulkoreunan kasvaminen noin paljon?
Sama älyttömyys välipohjassakin?
Pehmoiselta kuulostaa.
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/suorakanava/verkkolehti/05/3605thermisol.htm
Eristämällä säästät lämmityskustannuksissa
Esimerkkitalon alapohjassa on maanvastainen perustus, alapohja 120 m², jossa lattialämmitys.
A-talo: Eristyspaksuus lattialaatan alapuolella 100 mm ja seinien vierustoilla 150 mm. Energian vuosikulutus 5.280 kWh/m².
B-talo: Eristyspaksuus koko lattialaatan alla 200 mm. Energian vuosikulutus 3.960 kWh/m². Energiakulutus vähenee eristepaksuuden lisäämisen myötä 1.320 kWh/vuosi.
Käytännössä tämä tarkoittaa vuositasolla energiakustannuksissa noin 100–130 euron säästöä.
Eristepaksuuden lisääminen maksaa itsensä takaisin 3-4:ssä vuodessa.