1.8 kaasarit valimolle!

Näin ainakin meidän perheessä :-)

Halpa ku makkara ja helppo ja nopea korjata. Eikä tartte kenkälusikkaa että mahtuu moottoriin käsiksi. Nokka-akseli skulaa ketjulla ja auto liikkuu kuin parempikin ikiliikkuja vaikka tuokin meidän rupinen -83 on "korjaan jos nyt jotain menee rikki jos jaksan" -huoltostatuksella ja entinen nuorison pilalle potkima lauluauto.

Ei ensimmäistäkään lisävarustetta ja nelilovinen vaihteisto synkronoimattomalla peruutusvaihteella, bensaa imee kuin ämpärillä kaatais... Huhhuh.. Mutta ajo-ominaisuudet ovat sitä totuttua BMW:tä, pysyy niin tiessä kuin vanttuussa vaikka miten kenkisi nuhaista 83 hepan konetta.

Eka Bemarini oli ihana grafiitinharmaa 316 1.8 4d -87/88, vain 127th ajettu helmi vanhan pappan kuolinpesästä, ensimmäistä faceliftattua vuosikertaa ja samalla vihoviimeistä kaasarikoneista vuosimallia. Ei pahaa sanaa sanottavana siitä masiinasta vaikkei optiolistalta ollut kruksattu kuin 4-ovisuus (5-lovinen laatikko sinä vuonna taisi olla jo vakiona), paitsi nyt että madaltui puoli metriä ja lyheni metrin kun tuli rekka sivuluisussa vastaan. Säästyi ainakin vaimolta henki.

Tuon incidentin jälkeen myin kaikki museoikäiset harrastefordit pihalta pois ja meillä on ajettu pelkillä bemareilla.

KAuhistuttaa ajatellakin millaista jälkeä olisi tullut jos vaimo olisi tössäyttänyt vaikka -73 Consul STW:llä samaisen paperirullalastin alle...

No juu tavalliseen tapaani eksyin aiheesta. Kaasarikoneiset 316 1.8sit ovat erinomaisia siihen tarkoitukseen johon ne on tehtykin: edullinen peruskulkuväline jota on mukava ajaa.

Ikää noilla on jo niin jumalattomasti että teillämme on varmasti jo jos jonkinlaista läpimätää pilalle poljettua miinaa... Silmät auki ostoksilla!

Henkka