En ole rakastunut enkä voi väittää olevani palavasti ihastunutkaan,(tietysti jotenkin välitän),mutta silti tunnen mieletöntä halua ja (siihen liittyvääkö?)ikävää erästä miestä kohtaan. Onko jolla kulla samanlaista tilannetta? Hänet tunnen pitemmältä ajalta ja juuri siksi,koska hänet tunnen,en ota hänen puheitaan vakavasti. Yön olemme muutaman kerran viettäneet yhdessä,ja asia on täysin selvä,että muuta ei halutakaan,ei mitään vakavaa. Siksi ihmettelenkin,miksi hän joka kerta aloittaa puheet rakkaudesta ja rakastamisesta.Olen tehnyt selväksi,että en häntä usko ja "hauskaa" voi pitää ilman niitä höpinöitäkin,hänen ei tarvitse olettaa että haluan rakastamisesta kuulla jotta hänen luokseen tulisin.Ja uskokaa, että tunnen hänet niin hyvin, että tuollaisia puheita ei kannatakaan ottaa vakavasti!
Lähinnä ajankin takaa nyt sitä,onko kellään vastaavia tuntemuksia jotain henkilöä kohtaan? Ei mitään syvää rakkautta,vaan niin vahva seksuaalinen lataus,joka saa kerta toisensa jälkeen teidät samaan sänkyyn? Tai jos on ollut tällainen suhde,miten se vetovoima on hiipunut? Koska ei kai tällainenkaan suhde loppujen lopuksi kovin järkevää ole...
Lähinnä ajankin takaa nyt sitä,onko kellään vastaavia tuntemuksia jotain henkilöä kohtaan? Ei mitään syvää rakkautta,vaan niin vahva seksuaalinen lataus,joka saa kerta toisensa jälkeen teidät samaan sänkyyn? Tai jos on ollut tällainen suhde,miten se vetovoima on hiipunut? Koska ei kai tällainenkaan suhde loppujen lopuksi kovin järkevää ole...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mäkin tunnen "sairasta" himoa työkaveriani kohtaan. Tunnen hänet sen verran hyvin, että tiedän kyseessä todellakin olevan puhtaan, eläimellisen himon. Hän ei millään lailla vastaa käsitystäni ihanne miehestäni, enkä voisi kuvitellakkaan yhteistä tulevaisuutta hänen kanssaa. Vaikka viihdymmekin yhdessä erinomaisesti. Emme ole vielä päätyneet yhdessä petiin, mutta se lienee vain ajan kysymys!
HUORA HUORA! Tajuatko? HUORA. HYI VITTU!!!
hyvä ihminen
himot on annettu siispä käyttöön !