Hyvinvointivaltioko muka?

Mikä hyvinvointivaltio tämä Suomi on kun niin monet opiskelijat näkevät nälkää? Parin kuukauden opintorahat eivät riitä edes koulukirjoihin, ainakaan lukiossa. Ensimmäisenä vuotena kun menee yleensä se 400-700e kirjoihin/laskimeen/välineisiin ja muihin maksuihin. Toisena vuotena meneekin sitten hieman vähemmän eli 300-500e. Kolmantena vuonna meneekin taas paljon enemmän, koska on ylioppilaskirjoitukset jotka maksavat muutaman sata euroa, kirjat, kertauskirjat siihen päälle ym. Kun pelkät opintorahat menevät kirjoihin ja muihin välineisiin niin millä maksetaan vuokra? Harvan opiskelijan asumislisä riittää edes puoleen vuokrasta. Ja millä sitten maksetaan ruoka kun rahat eivät riitä edes vuokraan?

No sitten käsketään ottamaan lainaa. Miksei työttömien käsketä ottamaan lainaa, onhan heillä suuremmat tulotkin kuin opiskelijoilla! Ai niin, mutta opiskelu on vain väliaikaista, joten sen jälkeen aletaan tienaamaan rahaa. Onko työttömyys sitten pysyvää? Ihan yhtälailla työttömien työttömyys on väliaikaista kuin opiskelijoidenkin.

Monet lukiolaisetkin asuvat jo omillaan. Tiedän, että heidän vanhempansa ovat elatusvelvollisia tai oikeastaan velvollisia avustamaan rahallisesti, mutta kuinka monen 19-vuotiaan esim.300km päässä asuvat vanhemmat lähettävät joka kuukausi rahaa lapselleen? Entä jos 19-vuotias ei saakaan vanhempien tulojen vuoksi muuta tukea kuin asumislisää? Sitten ei saada edes koulukirjoja, vuokraa maksettua saati ruokaa, sehän olisi täysi ylellisyys.

Avomieheni oli tuossa vähän aikaa työttömänä ja totesi, että hänen opiskelunsa eivät enää jatku lukion jälkeen lainkaan. Ei viitsi turhaan kituuttaa opiskelijana kun työttömänä saa paljon paremmin rahaa. Sossusta suurinpiirtein väkisin tungettiin rahaa että pärjää ja työttömyystukikin useita satoja euroja kuukaudessa.

Eikös meidän opiskelijoiden olisi aika ryhtyä edes pieneen vastarintaan?
11115124
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 111

Vanhimmat

voin sanoa, että systeemissä ei ole mitään järkeä. Vanhempien bruttotulot vaan lasketaan ja muuta ei huomioida. Meilläkin yhden tuloilla elätetään kotona 7 henkeä niin ei siitä enään maksella opiskelijan vuokria ja muuta vaikka kelan mukaan pitäisi. En enään yhtään ihmettele, että opiskelijatytöt myyvät itseään pärjätäkseen. Yhteiskunta ajaa siihen. Ikävää.

Äänestä
  • En tosiaankaan ymmärrä tätä yhteiskuntaa enkä näitä päätöksiä joita on tehty.Opiskelija jolla olisi mahdollisuus tehdä töitä opiskelunsa ohessa ja elantonsa turvaamiseksi ei töitä saa tehdä kuin tiettyyn rajaan asti.Työttömät taas joista osa ei haluakaan tehdä töitä,yhteiskunta elättää tuilla ja sos.avulla.
    Jos joku tässä yhteiskunnassa on heikoilla,niin ne ovat opiskelijat.Läheskään kaikilla ei ole "pappa betalar" systeemiä,ja osalla vaikka olisikin eivät enää yli kaksikymppisinä halua vanhempien lompakkoon turvautua.
    Työntekoon ja omaan yrttteliäisyyteen,joka omasta selkärangasta otettaisiin, tämä yhteiskunta ei ainakaan kannusta!!!

    Äänestä

  • äiti myös kirjoitti:

    En tosiaankaan ymmärrä tätä yhteiskuntaa enkä näitä päätöksiä joita on tehty.Opiskelija jolla olisi mahdollisuus tehdä töitä opiskelunsa ohessa ja elantonsa turvaamiseksi ei töitä saa tehdä kuin tiettyyn rajaan asti.Työttömät taas joista osa ei haluakaan tehdä töitä,yhteiskunta elättää tuilla ja sos.avulla.
    Jos joku tässä yhteiskunnassa on heikoilla,niin ne ovat opiskelijat.Läheskään kaikilla ei ole "pappa betalar" systeemiä,ja osalla vaikka olisikin eivät enää yli kaksikymppisinä halua vanhempien lompakkoon turvautua.
    Työntekoon ja omaan yrttteliäisyyteen,joka omasta selkärangasta otettaisiin, tämä yhteiskunta ei ainakaan kannusta!!!

    Ei ole herrojen järjenjuoksulla tolkkua! Minkä ihmeen takia kesät raatavaa opiskelijaa rankaistaan tulorajoilla?? Ei mahdu meikäläisen kalloon. Itseltäni jää 10 tukikuukautta käyttämättä, koska olen ollut kesätöissä (6 kesää), johon ei saa porukkaa kortistosta. Hulluksi menee meininki..;)

    Äänestä

  • äiti myös kirjoitti:

    En tosiaankaan ymmärrä tätä yhteiskuntaa enkä näitä päätöksiä joita on tehty.Opiskelija jolla olisi mahdollisuus tehdä töitä opiskelunsa ohessa ja elantonsa turvaamiseksi ei töitä saa tehdä kuin tiettyyn rajaan asti.Työttömät taas joista osa ei haluakaan tehdä töitä,yhteiskunta elättää tuilla ja sos.avulla.
    Jos joku tässä yhteiskunnassa on heikoilla,niin ne ovat opiskelijat.Läheskään kaikilla ei ole "pappa betalar" systeemiä,ja osalla vaikka olisikin eivät enää yli kaksikymppisinä halua vanhempien lompakkoon turvautua.
    Työntekoon ja omaan yrttteliäisyyteen,joka omasta selkärangasta otettaisiin, tämä yhteiskunta ei ainakaan kannusta!!!

    Kyllä Suomessa on hyvä opiskella. Itse opiskelen neljättä vuotta yliopistossa ja hyvin olen rahallisesti pärjännyt. Nälkää en ole ikinä nähnyt. Miettikääpäs vaikka Englannin systeemiä: korkeat lukukausimaksut, ei opintotukea, ei asumislisää. Jos vanhemmat ovat rutiköyhiä, niin jotain avustusta voi saada ja sekään ei ole kovin suuri. Olen varsin tyytyväinen asemaani.

    Äänestä

  • äiti myös kirjoitti:

    En tosiaankaan ymmärrä tätä yhteiskuntaa enkä näitä päätöksiä joita on tehty.Opiskelija jolla olisi mahdollisuus tehdä töitä opiskelunsa ohessa ja elantonsa turvaamiseksi ei töitä saa tehdä kuin tiettyyn rajaan asti.Työttömät taas joista osa ei haluakaan tehdä töitä,yhteiskunta elättää tuilla ja sos.avulla.
    Jos joku tässä yhteiskunnassa on heikoilla,niin ne ovat opiskelijat.Läheskään kaikilla ei ole "pappa betalar" systeemiä,ja osalla vaikka olisikin eivät enää yli kaksikymppisinä halua vanhempien lompakkoon turvautua.
    Työntekoon ja omaan yrttteliäisyyteen,joka omasta selkärangasta otettaisiin, tämä yhteiskunta ei ainakaan kannusta!!!

    Työtä tekevillä opiskelijoilla usein käy niin, että opintoja ei suoriteta loppuun siinä ajassa, missä pitäisi. Ei tarvikaan. Mutta usein se into valmistua voi mennä siinä sivussa kun on kirjoilla kymmenettä vuotta opiskelupaikassaan.

    Minä otin opintolainaa enkä käynyt töissä. Se oli ainut mahis saada tutkinto valmiiksi edes jossain ajassa. Nyt olen tietenkin työtön ja opintolainaa ei varmasti makseta tuloillani.

    Teen/yritän tehdä erilaisia omia juttuja, esim. kirjoittaa kirjaa, johon on mahdollisesti julkaisusopimus. Työvoimatoimisto kun kuuli tästä, pillastui ja tuumi, että harkitaan, saanko edes työttömyyskoravausta, vaikka on ihan selvä, että rahaa en toistaiseksi mahdollisesti kustannettavasta kirjasta saa. Näin meillä kannustetaan oma- aloitteisuutta ja työttömyyskortistosta pois pääsemistä. Eiks olekin hienoa ?

    Alani työpaikkoihin on aina yli 60 hakijaa. Työhön pääseminen on siis sattuman kauppaa. Itse ei kuitenkaan saa mitään yrittää (esim. kirjoittaa) vaan koko aika täytyy käyttää hyödyttömään työn hakuun.

    Joten älkää olko huolissanne....

    Äänestä

  • Kyllä ne myy itteensä silkasta bailu ja kulutusrahan tarpeesta.Suomessa ei yksikään ämmä myy pilluaan nälän takia.Vaan kun pitää syödä trendiruokaa,ostaa muotivaatteet,meikit ja vielä tietysti bailata mahd. paljon.Eipä ihme että rahat loppuu.
    Mitäs pojat sitten tekevät jos ei ole rahaa?Homoprostituutiolla ei ainakaan Suomessa lyödä leiville.

    Äänestä

  • rahtari-matemaatikko kirjoitti:

    Ei ole herrojen järjenjuoksulla tolkkua! Minkä ihmeen takia kesät raatavaa opiskelijaa rankaistaan tulorajoilla?? Ei mahdu meikäläisen kalloon. Itseltäni jää 10 tukikuukautta käyttämättä, koska olen ollut kesätöissä (6 kesää), johon ei saa porukkaa kortistosta. Hulluksi menee meininki..;)

    Ei ne palkkaa työttömiä, kun opiskelijoille voi maksaa vähemmän palkkaa ja niitä on helpompi kusettaa, kun eivät tunne työehtosopimuksia ja alkeja.

    Olisi sekä työttömien että opsikelijoidne etu, että opintotukea korotetaisiin ja tryönteko opiskelijoilta kiellettäisin. Ihmettelen kyllä sitä, miten muka et pärjää, jos tulosi (opintotuen lisäksi)ovat yli 6000 euroa vuodessa, mikä on se tuloraja!

    Äänestä

Ei tässä rikastumaan toki pääse, mutta kyllä opiskelijakin elämässä pärjää. Eikä tarvitse edes syödä niitä surullisen kuuluisia nuudeleita ja tonnikalaa.

Itselleni KELA maksaa täydet tuet asumislisän. Se tekee reippaat 400e/kk. Tämän lisäksi teen yhden illan viikossa (4h) ja lauantain täyden päivän (8h) töitä myyjänä. Tästä tienaa n.500e/kk, joskus vähän yli joskus vähän vähemmän. Aivan kiinteät kun eivät viikkotyötuntini ole. Joustonvaraa löytyy mm. tenttiviikoille jne.

Satunnaisesti teen myös "pimeää rahaa" eräässä tuotantolaitoksessa, jossa käyn kerran pari kuukaudessa muutaman tunnin illassa. Tästä saan noin satasen kuussa.

Yhteensä tuloja tulee siis 1000e/kk. Asun HOASin vuokra-asunnossa, jossa vuokra on minimaalinen, vain 220e/kk. Siihen sisältyy myös sähkö, vesi ja Internet-yhteys. Kirjat saa lainattua koulun kirjastosta ja koulumatkat pyöräilen ja vain talvella käytän bussia.

Rahaa jää käyttöön siis noin 800 euroa joka kuukausi ruokaan, vaatteisiin ja sen semmoiseen. Itselläni ei ruokaan mene kuin 150e/kk. Nyt juuri kesätyörahoista ostin sitten tietokoneen ja uuden laajakuvatelkkarin digiboxeineen. Helmikuussa olen lähdössä Thaimaahan lomalle. Eikä näiden säästäminen ole mitenkään ylivoimaista. Itselläni jää joka kuukausi rahaa "yli" enkä edes nosta opintolainaa. Jos tiukkaa joskus olisi, niin varmasti lainaakin nostaisin, koska uskon että maksan sen suht. helposti takaisin valmistuttuani.

En olekaan koskaan ymmärtänyt miten muilla opiskelijoilla voi olla niin kauhean vaikeaa!?

Äänestä
  • Totta puhut. Ymmarran etta osalla on tiukkaa, mutta osa opiskelujoista tuntuu valittavan ihan vain tavan vuoksi.

    Opiskelen ulkomailla yliopistossa (aivan, sanotaan aina etta ulkomaille en AINAKAAN voi lahtea opiskelemaan koska se maksaa niin paljon!) ja saan samat tuet Kelalta kuin sinakin, eli reilut 400e/kk. Ja siis ajalta syyskyy-huhtikuu. Kesalla ei tukia heru. Kayn tukiaikana toissa noin 15h viikossa, myyjana tiskilla, mutta tyo kuin tyo. Kesaisin teen sitten enemman toita.

    Rahat ovat riittaneet hyvin. Vuokraan ja laskuihin menee noin 250-300e kuussa. Lisaksi lennan kaksi kertaa vuodessa Suomeen lomalle.

    En ole itse ikina olettanutkaan etta Kelan pitaisi elattaa minut koko opiskeluni ajan. Opintotuki on vain TUKI. Olen aina ajatellut etta on itsestaan selvaa kayda toissa opiskelun ohella, jotta saa maksettua elamisensa.

    Eli yrittakaapa ajatella nain pain.

    Äänestä

  • asdfg kirjoitti:

    Totta puhut. Ymmarran etta osalla on tiukkaa, mutta osa opiskelujoista tuntuu valittavan ihan vain tavan vuoksi.

    Opiskelen ulkomailla yliopistossa (aivan, sanotaan aina etta ulkomaille en AINAKAAN voi lahtea opiskelemaan koska se maksaa niin paljon!) ja saan samat tuet Kelalta kuin sinakin, eli reilut 400e/kk. Ja siis ajalta syyskyy-huhtikuu. Kesalla ei tukia heru. Kayn tukiaikana toissa noin 15h viikossa, myyjana tiskilla, mutta tyo kuin tyo. Kesaisin teen sitten enemman toita.

    Rahat ovat riittaneet hyvin. Vuokraan ja laskuihin menee noin 250-300e kuussa. Lisaksi lennan kaksi kertaa vuodessa Suomeen lomalle.

    En ole itse ikina olettanutkaan etta Kelan pitaisi elattaa minut koko opiskeluni ajan. Opintotuki on vain TUKI. Olen aina ajatellut etta on itsestaan selvaa kayda toissa opiskelun ohella, jotta saa maksettua elamisensa.

    Eli yrittakaapa ajatella nain pain.

    "Olen aina ajatellut etta on itsestaan selvaa kayda toissa opiskelun ohella, jotta saa maksettua elamisensa. "
    Mites käyt töissä opiskeluiden ohella kun paikkakunnalta ei töitä löydy, en siis asu edes kaupungissa. Autoon ei ole varaa, jotta kaupunkiin pääsisi töihin. Koulupäivät kestävät 5-8tuntia päivässä ja koulua on ma-pe. Viikonloppuna sitten valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin, luetaan kokeisiin, tehdään esitelmiä, projekteja jne.

    En tiedä kuinka paljon yliopistossa menee rahaa esimerkiksi kirjoihin, mutta itselläni lukiossa menee useita satoja euroja vuodessa kirjoihin. Kiitos uuden opintosuunnitelman vanhoja kirjoja ei saa eli suurinosa pitää ostaa aivan uutena. Jos kursseja on 75kappaletta lukioaikana ja kirja maksaa yleensä 10-30e/kpl niin huh. Siihen vielä sadan euron laskin, kynät, kumit, vihot, kansiot jne. Ja ylioppilasmaksut, joihin meneekin lähes poikkeuksetta 100-300e.

    "Vuokraan ja laskuihin menee noin 250-300e kuussa."
    Itselläni menee jo pelkkään vuokraan lähes tuon verran ja asun sentään melko isossa yksiössä (28neliötä) johon kuuluu vesi ja sähkö. Nettilaskuun menee 40-50e/kk, puhelinlaskuun 5-10e/kk, siihen lääkäri/lääkemaksut (n.10-40e/kk)
    kaikki muut laskut niin hupsista keikkaa koko kuukauden tuki menikin jo ja miinuksellekin meni, ja vielä on ruuat, vaatteet jne. maksamatta/ostamatta.

    Samoin toimeentuloTUKI ja työttömyysTUKI on vain tukia, mutta niillä pystyy elämään oikeinkin leveää elämää eikä tarvitse elää edes velaksi.

    Äänestä

  • Kaikilla ei asiat ole niin hyvin kuin sinulla,ei ole 220 E:n opiskelijaboxia,eikä myöskään pimeitä tuloja!!?? niinkuin sinulla.Olet onnellisessa asemassa,mutta huonompiosaisia opiskelijoita on kuitenkin paljon.
    Tunnut olevan älykäs ja aikaansaava nuori..eikö omaatuntoasi yhtään kolkuta nämä pimeät työt?
    Oma osuutesi tässä on pieni,mutta koko Suomea ajatellen ongelma ja niiden seuraukset ovat suuria.

    Äänestä

  • äiti kirjoitti:

    Kaikilla ei asiat ole niin hyvin kuin sinulla,ei ole 220 E:n opiskelijaboxia,eikä myöskään pimeitä tuloja!!?? niinkuin sinulla.Olet onnellisessa asemassa,mutta huonompiosaisia opiskelijoita on kuitenkin paljon.
    Tunnut olevan älykäs ja aikaansaava nuori..eikö omaatuntoasi yhtään kolkuta nämä pimeät työt?
    Oma osuutesi tässä on pieni,mutta koko Suomea ajatellen ongelma ja niiden seuraukset ovat suuria.

    No vaikka lasketaan pimeä työ pois kuukausittaisista tuloistani, jää rahaa käytettäväksi silti 700 euroa joka ikiselle kuukaudelle. Miten ihmeessä sillä ei muka elä? Itse kun tosiaan ostan sillä jo kaikenlaista kivaa itselleni...

    Äänestä

  • Eikös noilla tienesteillä mene tulorajat jo rikki? Mikä siis vähentää tukikuukausia.

    Äänestä

  • Ihan hyvin opiskelijat tienaa, turhaa valitusta monellakin, ei Sinulla. Itse olen 39-vuotias tradenomi (nainen) ja työtä olen tehnyt vakituisesti 20-vuotta. Käteen jää verojen jälkeen hieman yli 1200 euroa, eli siitä maksetaan asuntovelkoja, hoitomaksuja ym. Elikkä ei kaikki pääse valitettavasti edes "palkoille", vaikka opiskelisi. Eli, ei se täyspäiväinen työntekokaan nykyään ole kannattavaa.

    Äänestä

  • No mun opintotuki on vaan n.105e, sillä asun kotona koska en ole vieläkään onnistunut saamaan asuntoa. Tuesta menee jo 60e bussikorttiin että pääsen kouluun. Kesätöitä en saanut vaikka todellakin yritin. Vähän noloa, mutta pakko elää vanhempien rahoilla kun ei muukaan auta. Todellakin opiskelijoiden tulot on liian pienet ja opiskelijoiden pitäisi tehdä jotain asialle.

    Äänestä

  • sulla on asiat hyvin, mutta toisilla ei ole käynyt noin tuuri...mä käyn koulussa ma-pe 8-16 ja viikonloput menee koulutöitten tekemiseen...asun pikkukaupungissa ja töitä ei ole alaikäiselle jolla ei ole autoa ja joka ei voi tulla koulun takia töihin ihan millon vaan...sisko asuu helsingissä ja sillä menee suht hyvin (vaikkei suostukaan töihin menemään..). Helsingin asunnon vuokra on 500€/kk, joka on erittäin paljon 6-henkiselle perheelle, kun pitää muidenkin elää...sitten on vielä lainat ja muut, että elämä on ihanaa...vaihtaisin paikkoja millon vaan säästömiehen kaa...

    Äänestä

  • Ja vitun posket!!!

    Äänestä

  • Kuinkas paljon makselet takaisin tukia kelalle, kun ylität opiskelijoiden tulorajan tuolla ansiot 1000e kuukaudessa vuoteen nähden,jos teet vielä kesätöiä ja jos et kesäsin opintotukia nostaisikaan? On se perkele, kun jotkin työttömät eivät edes halua käydä töissä, taikka opiskella ja repivät isompia tukia kuin opiskelijat, jotka pyrkivät vielä rakentamaan tulevaisuuttaan.

    Äänestä

  • Missäpäin suomea on noin pienet vuokrat???MIten ihmeessä saat noin paljon tukiaisia vaikka vuokra on noin pieni???
    Minun tuet ovat yhteensä 350 egeä ja vuokra 293 sähkö...

    Äänestä

  • .... kirjoitti:

    "Olen aina ajatellut etta on itsestaan selvaa kayda toissa opiskelun ohella, jotta saa maksettua elamisensa. "
    Mites käyt töissä opiskeluiden ohella kun paikkakunnalta ei töitä löydy, en siis asu edes kaupungissa. Autoon ei ole varaa, jotta kaupunkiin pääsisi töihin. Koulupäivät kestävät 5-8tuntia päivässä ja koulua on ma-pe. Viikonloppuna sitten valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin, luetaan kokeisiin, tehdään esitelmiä, projekteja jne.

    En tiedä kuinka paljon yliopistossa menee rahaa esimerkiksi kirjoihin, mutta itselläni lukiossa menee useita satoja euroja vuodessa kirjoihin. Kiitos uuden opintosuunnitelman vanhoja kirjoja ei saa eli suurinosa pitää ostaa aivan uutena. Jos kursseja on 75kappaletta lukioaikana ja kirja maksaa yleensä 10-30e/kpl niin huh. Siihen vielä sadan euron laskin, kynät, kumit, vihot, kansiot jne. Ja ylioppilasmaksut, joihin meneekin lähes poikkeuksetta 100-300e.

    "Vuokraan ja laskuihin menee noin 250-300e kuussa."
    Itselläni menee jo pelkkään vuokraan lähes tuon verran ja asun sentään melko isossa yksiössä (28neliötä) johon kuuluu vesi ja sähkö. Nettilaskuun menee 40-50e/kk, puhelinlaskuun 5-10e/kk, siihen lääkäri/lääkemaksut (n.10-40e/kk)
    kaikki muut laskut niin hupsista keikkaa koko kuukauden tuki menikin jo ja miinuksellekin meni, ja vielä on ruuat, vaatteet jne. maksamatta/ostamatta.

    Samoin toimeentuloTUKI ja työttömyysTUKI on vain tukia, mutta niillä pystyy elämään oikeinkin leveää elämää eikä tarvitse elää edes velaksi.

    Olen kyllä kanssasi samaa mieltä tästä lukion kirjahässäkästä. Itse opiskelen teknillisessä yliopistossa ja meillä toki suurimman osan kirjoista saa lainattua kirjastosta ja luentomuistiinpanot voi ostaa prujuna joka maksaa useimmiten alle 10€. Itsekkin olen tuota ihmetellyt, että kirjojen painoksia vaihdetaan joka vuosi eikä lukiolaisille anneta edes mahdollisuutta säästää ostamalla käytettyjä kirjoja. Nuo lukion kirjathan ovat ihan törkeissä hinnoissa!
    Mutta 100€ laskin? Hienon, graafisen laskimen toki tuolla hinnalla voisi saada, mutta lukiossa semmoista ei loppupeleissä paljoakaan tarvi. Olen jopa omissa opinnoissani pärjännyt lukion aikaisella funktiolaskimellani. :)
    Tuota nettilaskun suuruutta kyllä ihmettelin. Miten nettisi voi olla noin kallis? Noita hintoja kun olen tarkkaillut niin käsitykseni mukaan suht nopean netin saa n. 30€:lla. Vai olenko täysin väärässä?
    Lopuksi vielä muistuttaisin sinua todellisuudesta, hyvä lukiolainen. Koulupäiväsi ovat 5-8 h? Täällä päin nuo päivät ovat 8-11 tuntia ja vapaa-ajan ja viikonlopun hommia on kyllä 10 kertaa enemmän kuin lukiossa. Nostan kyllä mitä suurimmin hattua niille opiskelijoille jotka näillä tuntimäärillä vielä jaksavat tehdä töitä. Suosittelen nauttimaan lukion helppoudesta ja vähäisestä työmäärästä. :)

    Äänestä

  • Riina kirjoitti:

    Olen kyllä kanssasi samaa mieltä tästä lukion kirjahässäkästä. Itse opiskelen teknillisessä yliopistossa ja meillä toki suurimman osan kirjoista saa lainattua kirjastosta ja luentomuistiinpanot voi ostaa prujuna joka maksaa useimmiten alle 10€. Itsekkin olen tuota ihmetellyt, että kirjojen painoksia vaihdetaan joka vuosi eikä lukiolaisille anneta edes mahdollisuutta säästää ostamalla käytettyjä kirjoja. Nuo lukion kirjathan ovat ihan törkeissä hinnoissa!
    Mutta 100€ laskin? Hienon, graafisen laskimen toki tuolla hinnalla voisi saada, mutta lukiossa semmoista ei loppupeleissä paljoakaan tarvi. Olen jopa omissa opinnoissani pärjännyt lukion aikaisella funktiolaskimellani. :)
    Tuota nettilaskun suuruutta kyllä ihmettelin. Miten nettisi voi olla noin kallis? Noita hintoja kun olen tarkkaillut niin käsitykseni mukaan suht nopean netin saa n. 30€:lla. Vai olenko täysin väärässä?
    Lopuksi vielä muistuttaisin sinua todellisuudesta, hyvä lukiolainen. Koulupäiväsi ovat 5-8 h? Täällä päin nuo päivät ovat 8-11 tuntia ja vapaa-ajan ja viikonlopun hommia on kyllä 10 kertaa enemmän kuin lukiossa. Nostan kyllä mitä suurimmin hattua niille opiskelijoille jotka näillä tuntimäärillä vielä jaksavat tehdä töitä. Suosittelen nauttimaan lukion helppoudesta ja vähäisestä työmäärästä. :)

    Asun pienellä paikkakunnalla jossa on vain yksi nettiyhteyden tarjoaja, joten kilpailu ei alenna hintoja. Ennen maksoin n.60e/kk ja olisiko nopeutena silloin noin vuosi sitten ollut vieläpä 256/516 eli melko hitaimmasta päästä. nyt hinnat ovat onneksi jo hieman laskeneet ja ilmeisesti kilpailuakin on tulossa. Ehkäpä minäkin saan haaveilla muutaman vuoden päästä jo pari megaisesta puoli-ilmaiseksi.

    Äänestä

  • WWWWW kirjoitti:

    Kuinkas paljon makselet takaisin tukia kelalle, kun ylität opiskelijoiden tulorajan tuolla ansiot 1000e kuukaudessa vuoteen nähden,jos teet vielä kesätöiä ja jos et kesäsin opintotukia nostaisikaan? On se perkele, kun jotkin työttömät eivät edes halua käydä töissä, taikka opiskella ja repivät isompia tukia kuin opiskelijat, jotka pyrkivät vielä rakentamaan tulevaisuuttaan.

    En maksa tukia takaisin senttiäkään. Aikaisempi laskelmani on ihan "oikea", eikä siitä tarvi maksaa mitään takaisin kun ei se kerran lainaakaan ole.

    Tuloraja on laskennallinen n.500e/kk. Joten jos verotettava ansiotuloni on keskimäärin tuo, ei tulorajat ylity vuositasolla.

    Äänestä

Työttömyys juontaa juurensa kapitalismista ja mitä vähemmän työpaikkoja ja vähemmän työntekijöitä sen paremmin menee riistäjäporvareilla eli ylimmillä kapitalisteilla. Valtiollakin on suojatyöpaikkalaisia joille valtiossa kaavaillaan nyt potkuja yli 17.500 työntekijälle 2008 vuoteen mennessä.

Jatkumoennuste työllisyystilanteesta alkaa näyttää todella huolestuttavalta sillä vakituiset työpaikat haluttaisiin lakkauttaa kokonaan jos se vallanpitäjistä olisi kiinni. Suurissa tehtaissa irtisanomiset on helpointa ja vaivattominta kun firman hallitus vain kokoontuu kerran ja lyö nuijalla pöytäkirjaan että annamme kenkää yrityksemme 5000 vakituiselle työntekijälle ja maksamme heille vain irtisanomissuojanmukaisen korvauksen (2 kk palkka) joka Ruotsissa olisi kahden vuoden palkka.

Ja kun ajatellaan että 5000 vakituista työntekijää irtisanotaan niin vuodessa näiden viidentuhannen työntekijän palkkoihin menisi 10.000.000. € jos jokaiselle heistä maksettaisiin vain 2.000 € /kk. Firman hallitus saa potkujen myötä mahdollisuuden jakaa optio-ohjelman tuolla kymmenellä miljoonalla eurolla ja tätähän konstia ollaan Nokiasssakin käytetty vaikka julkisesti Nokialla näyttää muka vieläkin menevän hyvin. Kun samalla irtisanotaan laittomasti henkilöstöä minkä keretään ja syrjitään ulkomaalaisia työntekijöitä.

Rahanahneet paskat ovat yhteiskunnamme vallassa ja Amerikan maalla sijaitseva Pentagonin keskus valvoo sieltä päin käsin kaikkea liikkuvaa. Illuminati johon kaikki maailmamme suurimmat pamput (maiden sekä suuryritysenjohtajat jne.) aikovat orjauttaa koko maaapallon ja he kutsuvat tätä operaatiota uudeksi maailman järjestykseksi (New World Order). Näin se homma vaan tuntuu edelleenkin menevän eteenpäin ja ihmismassoja viilataan linssiin ja kusetetaan minkä keretään. Al-Quaidakin on keksitty ja heidän väitettyjä pommejaan viritteli Lontoossa salainen tiedustelupalvelu MI6. Amerikan maalla tapahtuneet 11.9.2001 terrori-iskut järjesti myös sama saliitto eli illuminati. Jopa Saddam Hussein on illuminatin vapaamuurarijäsen joten hänen tulevaa oikeudenkäyntiä kannattaa selväjärkisten katsoa satiiristen lasien takaa.

Äänestä
  • Joo en ole käynyt polilla pitkän matematiikan laskukurssia...

    Siis tämä esimerkki oli tietenkin niin että jos 5000 kpl työntekijöistä annetaan potkut ja jos heille maksettaisiin 2.000 € /kk olisi heidän yht. laskettu palkka vuodessa 120.000.000 €

    Äänestä

  • Työttömyys ei todellakaan juonna juuriaan kapitalismista. Mistä ihmeestä olet saanut moista pieneen päähäsi? Henkilöstöresurssit ovat päinvastoin menestystekijä Suomen kaltaisessa maassa, jossa osaaminen on suurin voimavara metsäteollisuuden ohessa. Tuotannollisten ja taloudellisten tekijöiden vuoksi irtisanomiset ovat joillekin yrityksille ainoa keino välttää heikko taloudellinen tilanne ja ehkäpä jopa velkasaneeraus. Tällöin vaakakupissa on että irtisanotaan ne 5000 työntekijää nyt, tai vaihtoehtoisesti kaikki työntekijät vuoden kuluttua kun yrityksen varat ovat loppu. Ei tarvitse olla Einstein että tajuaa ensimmäisen vaihtoehdon olevan paras sekä työntekijöille, että koko yritykselle.

    Tänä päivänä teollinen yhteiskunta on muuttumassa ja on jo muuttunut hyvin pitkälti palveluyhteiskunnaksi. On siis selvää että perinteiset teollisten alojen työpaikat vähenevät ja työvoimapulaa syntyy palvelusektorille. Ihmisen on vain osattava mukautua tähän yhteiskunnalliseen muutokseen ja hyväksyttävä se. Koneet, laitteet ja informaatioteknologia vie työn monelta perus duunarilta, mutta samaan aikaan työpaikkoja on mm. siivous, palvelu, ylläpito ja suunnittelutehtävissä. Tämä usein vaatii myös lisäkoulutusta uusiin tehtäviin sijoitettavilta.

    Äänestä

  • Maarit... kirjoitti:

    Työttömyys ei todellakaan juonna juuriaan kapitalismista. Mistä ihmeestä olet saanut moista pieneen päähäsi? Henkilöstöresurssit ovat päinvastoin menestystekijä Suomen kaltaisessa maassa, jossa osaaminen on suurin voimavara metsäteollisuuden ohessa. Tuotannollisten ja taloudellisten tekijöiden vuoksi irtisanomiset ovat joillekin yrityksille ainoa keino välttää heikko taloudellinen tilanne ja ehkäpä jopa velkasaneeraus. Tällöin vaakakupissa on että irtisanotaan ne 5000 työntekijää nyt, tai vaihtoehtoisesti kaikki työntekijät vuoden kuluttua kun yrityksen varat ovat loppu. Ei tarvitse olla Einstein että tajuaa ensimmäisen vaihtoehdon olevan paras sekä työntekijöille, että koko yritykselle.

    Tänä päivänä teollinen yhteiskunta on muuttumassa ja on jo muuttunut hyvin pitkälti palveluyhteiskunnaksi. On siis selvää että perinteiset teollisten alojen työpaikat vähenevät ja työvoimapulaa syntyy palvelusektorille. Ihmisen on vain osattava mukautua tähän yhteiskunnalliseen muutokseen ja hyväksyttävä se. Koneet, laitteet ja informaatioteknologia vie työn monelta perus duunarilta, mutta samaan aikaan työpaikkoja on mm. siivous, palvelu, ylläpito ja suunnittelutehtävissä. Tämä usein vaatii myös lisäkoulutusta uusiin tehtäviin sijoitettavilta.

    ei se nyt noinkaan mene

    Äänestä

Millä laskupäällä yo-kirjoitukset maksavat mukamas muutaman sata euroa? Aiotko kirjoittaa n. 10 ainetta kolmelle eri kerralle hajautettuna vai puhutko nyt asioista, joista et tiedä mitään? Perusmaksu ja koekohtaiset maksut on pari kymppiä kipale, joten suunnilleen satasella selviää pakollisista kokeista mainiosti.

Täytyykö kaikki kirjat hankkia uusina ja eikö vanhojen kirjojen pois myymisestä saatavia tuloja oteta huomioon? Kaikkia kirjoja ei todellakaan tarvitse koskaan kurssin jälkeen, ja yo-kirjoituksiin kerratessa ei ole p****n väliä sillä, onko ne matikan kirjat koulussa käytettyä sarjaa vai jotain muuta, koska samat asiat niissä kuitenkin käydään läpi. Laskimenkaan ei tarvitse olla TI-86, vaan kympin peruslaskin riittää myös pitkän matikan lukijoille (ja senkin voi tietysti ostaa käytettynä, jolloin pääsee vielä halvemmalla).

Millä perusteella muuten laskit, että ensimmäisenä vuotena rahaa kuluisi niin paljon enemmän kuin toisena? Pakollisista hankinnoista vain laskin ja MAOL on tarpeen kaikkina vuosina, joten eihän siitä tule kuin parin kympin ylimääräinen lisä.

Otetaan nyt ne laskut uusiksi vähän realistisemmalta kannalta. Oletetaan, että yhden kurssin välineet maksaa keskimäärin 10 euroa, mikä on kirjojen kierrättäjälle eli järkevälle rahankäyttäjälle täysin realistinen arvio (halvemmallakin toki selviää, jos elää säästeliäästi). Kursseja on 75, joten yhteensä opiskelutarvikkeista tulee 750 euron lasku. Yo-kirjoituksiin voidaan tuhlata vaikka 150 euroa, jolloin koko lukion käymiselle tulee hintaa yhteensä 900 euroa. Jos lukion suorittaa 3 vuodessa, yhden vuoden hinnaksi tulee keskimäärin 300 euroa. Onko paha? Vielä kun otetaan huomioon, että viitenä päivänä viikossa lukiolainen saa syödä koulussa ilmaisen aterian, taitaa olla niin, että lukiossa pääsee oikeastaan plussan puolelle.

Äänestä
  • Ylioppilaskirjoituksiin menee rahaa itsessään aivan vähintään 104e jos kirjoittaa kaikki pakolliset kerralla eikä uusi mitään. Tosin harvat kirjoittavat kaikkia enää kerralla saati sitten eivät uusisi mitään. Ja tuossakin on otettu huomioon vain äidinkieli, englanti, ruotsi ja matikka TAI reaali. Jos kirjoitat esimerkiksi kahdella eri kerralla niin tuo hinta nousee heti parilla kympillä.

    Ja kyllä lukion ensimmäisen vuosikurssilaisten on hankittava lähes kaikki kirjat aivan uusina, koska tuli uudet opetussuunnitelmat, joten harvoissa aineissa vanhat kirjat käyvät.

    Ja pitkässä matematiiksassa ei todellakaan selviä kympin laskimella, kympin laskimella et saa funktiolaskinta jossa on kaikkia vaadittavia toimtinoja. Oma laskimeni aikoinaan maksoi 129e, osalla oli jopa parin sadan euron laskimia.

    Ensimmäisenä vuonna on yleensä enemmän kursseja kuin toisena vuonna, joten sen vuoksi ensimmäisenä vuonna menee enemmän rahaa. Samoin ensimmäisenä vuotena käydään yleensä esimerkiksi biologian ykköskurssi jonka kirja maksaa muistaakseni reilu 30e, koska siinä on myös toisen kurssin kirja samassa, jolloin sitä ei toisena vuotena tarvitse erikseen ostaa.

    "Oletetaan, että yhden kurssin välineet maksaa keskimäärin 10 euroa, mikä on kirjojen kierrättäjälle eli järkevälle rahankäyttäjälle täysin realistinen arvio (halvemmallakin toki selviää, jos elää säästeliäästi). Kursseja on 75, joten yhteensä opiskelutarvikkeista tulee 750 euron lasku."
    Jos käytettynä saa niin 10e on ihan hyvä hinta kirjalle, mutta uuden opsin vuoksi ei todellakaan voi ostaa käytettyjä kirjoja jolloin kirjat maksavat vähintään sen 15-20e/kpl. Josta tuleekin sitten vähintään yli tuhat euroa.

    "Yo-kirjoituksiin voidaan tuhlata vaikka 150 euroa, jolloin koko lukion käymiselle tulee hintaa yhteensä 900 euroa."
    Mihin jäi laskin, paperimaksut, kansiot, kynät, kumit, muut pakolliset maksut ym. Lukiolaisen ruokiin ei mene muistaakseni kuin muutama euro per päivä, joten plussalle ei varmasti jää ainakaan rahan kannalta.

    Äänestä

  • "Perusmaksu ja koekohtaiset maksut on pari kymppiä kipale, joten suunnilleen satasella selviää pakollisista kokeista mainiosti...
    Yo-kirjoituksiin voidaan tuhlata vaikka 150 euroa"
    Löysin netistä pikaisella haulla vain vuoden 2003 maksut (jotka tuskin ovat sittemmin alentuneet), jotka olivat 18,50€/osallistuminen tai koe. Siis tuosta tulisi kolmella kerralla ja pakollisilla 4 kokeella 130€ ja useamman aineen kirjoittaminen tietenkin nostaa hintaa.

    "Täytyykö kaikki kirjat hankkia uusina ja eikö vanhojen kirjojen pois myymisestä saatavia tuloja oteta huomioon?...
    Oletetaan, että yhden kurssin välineet maksaa keskimäärin 10 euroa"
    Opintosuunnitelma on juuri uusittu eikä vanhat kirjat enää useimmille kursseille käy. Toki ne jälkikäteen myymällä saa osan rahoistaan takaisin ja maksettavaa voi jäädä tuon kympin verran, mutta ensin ne rahat on jostain löydyttävä, kun ei nyt vanhoja kirjoja kukaan osta.

    "Pakollisista hankinnoista vain laskin ja MAOL on tarpeen kaikkina vuosina, joten eihän siitä tule kuin parin kympin ylimääräinen lisä...
    Laskimenkaan ei tarvitse olla TI-86, vaan kympin peruslaskin riittää myös pitkän matikan lukijoille"
    Meillä ainakin aikanaan kehotettiin pitkässä matikassa ostamaan graafinen laskin ja omalleni tuli hintaa 700mk (juu, se oli silloin kauan kauan sitten ;o)) eli n.120€.

    "koko lukion käymiselle tulee hintaa yhteensä 900 euroa. Jos lukion suorittaa 3 vuodessa, yhden vuoden hinnaksi tulee keskimäärin 300 euroa. Onko paha?"
    Jos ottaa nuo ylläolevat ehdottamani muutokset huomioon, tulisi kolmessa vuodessa lukion suorittavalla maksettavaa 350€ vuodessa. Itse sain kotoa pois muutettuani opintotuesta vain asumislisää ja kävin koulun ohella iltatöissä siivoamassa. Käteen jäi kuukaudessa tuon 350€, joten vuokran, lääkkeiden ja ruoan jälkeen rahaa ei jäänyt käytännössä lainkaan edes puhelinlaskua varten. Tuo 350€ vuodessa on siis mielestäni todella paha.

    Äänestä

  • neiti X kirjoitti:

    "Perusmaksu ja koekohtaiset maksut on pari kymppiä kipale, joten suunnilleen satasella selviää pakollisista kokeista mainiosti...
    Yo-kirjoituksiin voidaan tuhlata vaikka 150 euroa"
    Löysin netistä pikaisella haulla vain vuoden 2003 maksut (jotka tuskin ovat sittemmin alentuneet), jotka olivat 18,50€/osallistuminen tai koe. Siis tuosta tulisi kolmella kerralla ja pakollisilla 4 kokeella 130€ ja useamman aineen kirjoittaminen tietenkin nostaa hintaa.

    "Täytyykö kaikki kirjat hankkia uusina ja eikö vanhojen kirjojen pois myymisestä saatavia tuloja oteta huomioon?...
    Oletetaan, että yhden kurssin välineet maksaa keskimäärin 10 euroa"
    Opintosuunnitelma on juuri uusittu eikä vanhat kirjat enää useimmille kursseille käy. Toki ne jälkikäteen myymällä saa osan rahoistaan takaisin ja maksettavaa voi jäädä tuon kympin verran, mutta ensin ne rahat on jostain löydyttävä, kun ei nyt vanhoja kirjoja kukaan osta.

    "Pakollisista hankinnoista vain laskin ja MAOL on tarpeen kaikkina vuosina, joten eihän siitä tule kuin parin kympin ylimääräinen lisä...
    Laskimenkaan ei tarvitse olla TI-86, vaan kympin peruslaskin riittää myös pitkän matikan lukijoille"
    Meillä ainakin aikanaan kehotettiin pitkässä matikassa ostamaan graafinen laskin ja omalleni tuli hintaa 700mk (juu, se oli silloin kauan kauan sitten ;o)) eli n.120€.

    "koko lukion käymiselle tulee hintaa yhteensä 900 euroa. Jos lukion suorittaa 3 vuodessa, yhden vuoden hinnaksi tulee keskimäärin 300 euroa. Onko paha?"
    Jos ottaa nuo ylläolevat ehdottamani muutokset huomioon, tulisi kolmessa vuodessa lukion suorittavalla maksettavaa 350€ vuodessa. Itse sain kotoa pois muutettuani opintotuesta vain asumislisää ja kävin koulun ohella iltatöissä siivoamassa. Käteen jäi kuukaudessa tuon 350€, joten vuokran, lääkkeiden ja ruoan jälkeen rahaa ei jäänyt käytännössä lainkaan edes puhelinlaskua varten. Tuo 350€ vuodessa on siis mielestäni todella paha.

    "Löysin netistä pikaisella haulla vain vuoden 2003 maksut (jotka tuskin ovat sittemmin alentuneet), jotka olivat 18,50€/osallistuminen tai koe. "
    Eivät suinkaan ole laskeneet, vaan päinvastoin ovat nousseet. Eli muistaakseni ovat nyt 20e per osallistumiskerta ja 21e per kirjoitettava aine.

    "Meillä ainakin aikanaan kehotettiin pitkässä matikassa ostamaan graafinen laskin ja omalleni tuli hintaa 700mk (juu, se oli silloin kauan kauan sitten ;o)) eli n.120€. "
    Meillä oli oikeastaan pakollinen tuo graafinen laskin. Noissa peruslaskimissa ei taida olla edes sellaista toimintoa, että saisi pistettyä vaikkapa 5 potenssiin 130. Saati sitten, että saisi piirrettyä hienoja kuvioita laskimella. Kympin laskin ei todellakaan riitä pitkässä matematiikassa.

    Ja tuo 350e jää vieläkin mielestäni melko paljon alakanttiin. Koska jos nyt oletetaan, että ensimmäisen vuoden opiskelija ottaa 30-35kurssia ensimmäisenä vuonnaan. Hänen pitää ostaa siis vähintään 25-30kirjaa, joista jokaisen hinta on n.15-20e, jolloin jo kirjojen hinnaksi tulee 375e-600e. Tietysti niistä saa sitten osan takaisin kolmen vuoden päästä, mutta se ei siltikään helpota silloin kun niitä kirjoja pitää ostaa, jostain ne rahat on silloin revittävä. Siihen vielä 50-100e laskin, paperimaksut, vihot, kansiot jne. niin huh. Siihenhän menee jo usean kuukauden asumislisät ja opintorahat.

    Äänestä

  • ..... kirjoitti:

    Ylioppilaskirjoituksiin menee rahaa itsessään aivan vähintään 104e jos kirjoittaa kaikki pakolliset kerralla eikä uusi mitään. Tosin harvat kirjoittavat kaikkia enää kerralla saati sitten eivät uusisi mitään. Ja tuossakin on otettu huomioon vain äidinkieli, englanti, ruotsi ja matikka TAI reaali. Jos kirjoitat esimerkiksi kahdella eri kerralla niin tuo hinta nousee heti parilla kympillä.

    Ja kyllä lukion ensimmäisen vuosikurssilaisten on hankittava lähes kaikki kirjat aivan uusina, koska tuli uudet opetussuunnitelmat, joten harvoissa aineissa vanhat kirjat käyvät.

    Ja pitkässä matematiiksassa ei todellakaan selviä kympin laskimella, kympin laskimella et saa funktiolaskinta jossa on kaikkia vaadittavia toimtinoja. Oma laskimeni aikoinaan maksoi 129e, osalla oli jopa parin sadan euron laskimia.

    Ensimmäisenä vuonna on yleensä enemmän kursseja kuin toisena vuonna, joten sen vuoksi ensimmäisenä vuonna menee enemmän rahaa. Samoin ensimmäisenä vuotena käydään yleensä esimerkiksi biologian ykköskurssi jonka kirja maksaa muistaakseni reilu 30e, koska siinä on myös toisen kurssin kirja samassa, jolloin sitä ei toisena vuotena tarvitse erikseen ostaa.

    "Oletetaan, että yhden kurssin välineet maksaa keskimäärin 10 euroa, mikä on kirjojen kierrättäjälle eli järkevälle rahankäyttäjälle täysin realistinen arvio (halvemmallakin toki selviää, jos elää säästeliäästi). Kursseja on 75, joten yhteensä opiskelutarvikkeista tulee 750 euron lasku."
    Jos käytettynä saa niin 10e on ihan hyvä hinta kirjalle, mutta uuden opsin vuoksi ei todellakaan voi ostaa käytettyjä kirjoja jolloin kirjat maksavat vähintään sen 15-20e/kpl. Josta tuleekin sitten vähintään yli tuhat euroa.

    "Yo-kirjoituksiin voidaan tuhlata vaikka 150 euroa, jolloin koko lukion käymiselle tulee hintaa yhteensä 900 euroa."
    Mihin jäi laskin, paperimaksut, kansiot, kynät, kumit, muut pakolliset maksut ym. Lukiolaisen ruokiin ei mene muistaakseni kuin muutama euro per päivä, joten plussalle ei varmasti jää ainakaan rahan kannalta.

    Monet kyllä hajauttaa tutkinnon, mutta pakkoko se on tehdä, jos rahasta on pulaa? Suunnilleen satasella selviää siis mainiosti, ja ota nyt huomioon, että omissa laskelmissani käytin kirjoituksiin 150 euroa - joko 6 ainetta yhdellä kertaa (mikä on täysin mahdollista), 5 ainetta kahdella kertaa (mikä on jo paljon realistisempaa) tai vain pakolliset 4 kolmella kertaa. Tosi harvat muutenkaan kirjoittaa yli 6 ainetta... Oletko sitä mieltä, että aloittajan "muutama satanan" on lähempänä todellisuutta kuin oma arvioni?

    On tietysti totta, että uudet kirjat täytyy ostaa uusina, mutta et nyt tullut ajatelleeksi sitä, että käytön jälkeen ne saa varmasti myytyä hyvällä hinnalla eteenpäin. Vuoden tai parin päästä näitä nyt upouusia kirjoja ei ole vielä paljoakaan myynnissä, ja kysynnän (joka on edelleen kova) ja tarjonnan (joka niin aikaisessa vaiheessa on vähäinen) laki takaa sen, ettei inhimillisessä kunnossa olevia kalliita kirjoja tarvitse myydä parilla eurolla eteenpäin.

    Toisaalta monet kirjat voi ostaa myös "yhdessä" jonkun kanssa, joka käy saman kurssin eri jaksossa.

    Ja pitkässä matikassa pärjää kympin laskimella, tiedän hyvin kokemuksella. Täytyy vaan nähdä vähän vaivaa laskimen hankkimisessa - jostain kaupasta kympillä saa pelkän peruslaskimen, toisesta taas irtoaa ihan kelvollinen funktiolaskin josta löytyy lukiolaiselle kaikki tarpeellinen. Se ei tee hienoa graafista laskinta tarpeelliseksi, jos kaikilla kavereillakin on sellainen.

    "Mihin jäi laskin, paperimaksut, kansiot, kynät, kumit, muut pakolliset maksut ym."

    Niputin ne yhteen kirjojen kanssa, ellet sattunut huomaamaan: puhuin "yhden kurssin välineistä" enkä pelkästä kurssikirjallisuudesta.

    "Lukiolaisen ruokiin ei mene muistaakseni kuin muutama euro per päivä, joten plussalle ei varmasti jää ainakaan rahan kannalta."

    Lainaus sivulta http://www.maitojaterveys.fi/index.php?id=49 : [yläasteen] "Kouluruoan yhden aterian elintarvikekustannus oli keskimäärin 0.65 euroa" Kyseessä on siis keskiverto-oppilaan ateria, joten yksittäinen oppilas voi tietysti syödä enemmänkin. Toisaalta kouluruokaa tehdään aina järjettömät määrät kerrallaan, joten siihen käytettyjen aineiden hinta on tästä syystä selvästi alhaisempi kuin jos aineet ostaisi "normaalikokoisina" erinä kaupasta. Mielestäni ei ole ollenkaan perusteetonta väittää, että suunnilleen yhtä terveellisen ja ravitsevan aterian valmistaminen itse maksaisi vähintään 1,50 euroa. Koulupäiviä vuodessa on n. 180, joten itse tehtynä "kouluaterioiden" vuosittaiseksi hinnaksi tulisi vähintään 270 euroa - ja ruuanlaittoon kuluisi tietysti myös aikaa, jolle voidaan laskea hinta. Tämä siis tarkoittaa sitä, että jos lukion kirjat ja muut pakolliset menot tekee vuodessa n. 300 euroa, plussan puolelle on kuitenkin mahdollista päästä.

    Äänestä

  • neiti X kirjoitti:

    "Perusmaksu ja koekohtaiset maksut on pari kymppiä kipale, joten suunnilleen satasella selviää pakollisista kokeista mainiosti...
    Yo-kirjoituksiin voidaan tuhlata vaikka 150 euroa"
    Löysin netistä pikaisella haulla vain vuoden 2003 maksut (jotka tuskin ovat sittemmin alentuneet), jotka olivat 18,50€/osallistuminen tai koe. Siis tuosta tulisi kolmella kerralla ja pakollisilla 4 kokeella 130€ ja useamman aineen kirjoittaminen tietenkin nostaa hintaa.

    "Täytyykö kaikki kirjat hankkia uusina ja eikö vanhojen kirjojen pois myymisestä saatavia tuloja oteta huomioon?...
    Oletetaan, että yhden kurssin välineet maksaa keskimäärin 10 euroa"
    Opintosuunnitelma on juuri uusittu eikä vanhat kirjat enää useimmille kursseille käy. Toki ne jälkikäteen myymällä saa osan rahoistaan takaisin ja maksettavaa voi jäädä tuon kympin verran, mutta ensin ne rahat on jostain löydyttävä, kun ei nyt vanhoja kirjoja kukaan osta.

    "Pakollisista hankinnoista vain laskin ja MAOL on tarpeen kaikkina vuosina, joten eihän siitä tule kuin parin kympin ylimääräinen lisä...
    Laskimenkaan ei tarvitse olla TI-86, vaan kympin peruslaskin riittää myös pitkän matikan lukijoille"
    Meillä ainakin aikanaan kehotettiin pitkässä matikassa ostamaan graafinen laskin ja omalleni tuli hintaa 700mk (juu, se oli silloin kauan kauan sitten ;o)) eli n.120€.

    "koko lukion käymiselle tulee hintaa yhteensä 900 euroa. Jos lukion suorittaa 3 vuodessa, yhden vuoden hinnaksi tulee keskimäärin 300 euroa. Onko paha?"
    Jos ottaa nuo ylläolevat ehdottamani muutokset huomioon, tulisi kolmessa vuodessa lukion suorittavalla maksettavaa 350€ vuodessa. Itse sain kotoa pois muutettuani opintotuesta vain asumislisää ja kävin koulun ohella iltatöissä siivoamassa. Käteen jäi kuukaudessa tuon 350€, joten vuokran, lääkkeiden ja ruoan jälkeen rahaa ei jäänyt käytännössä lainkaan edes puhelinlaskua varten. Tuo 350€ vuodessa on siis mielestäni todella paha.

    "Siis tuosta tulisi kolmella kerralla ja pakollisilla 4 kokeella 130€ ja useamman aineen kirjoittaminen tietenkin nostaa hintaa."

    Mikä pakko on hajauttaa kolmeen kertaan, jos ei edes kirjoita yli 4 ainetta? Tosi harvat muutenkaan kirjoittaa mitään vielä toisen vuoden keväällä, kolmen kerran hajauttajista lähes kaikki viettää lukiossa yli 3 vuotta.

    "Toki ne jälkikäteen myymällä saa osan rahoistaan takaisin ja maksettavaa voi jäädä tuon kympin verran, mutta ensin ne rahat on jostain löydyttävä, kun ei nyt vanhoja kirjoja kukaan osta."

    Sitä varten on olemassa opintolaina.

    "Meillä ainakin aikanaan kehotettiin pitkässä matikassa ostamaan graafinen laskin ja omalleni tuli hintaa 700mk (juu, se oli silloin kauan kauan sitten ;o)) eli n.120€."

    Pakko huomauttaa näin matikan opiskelijana, että täällä yliopiston matikan kursseilla graafiset laskimet on täysin kiellettyjä. Ja se pitkä matikka on meidän laskuihin verrattuna lastenleikkiä. :)

    "Itse sain kotoa pois muutettuani opintotuesta vain asumislisää ja kävin koulun ohella iltatöissä siivoamassa. Käteen jäi kuukaudessa tuon 350€, joten vuokran, lääkkeiden ja ruoan jälkeen rahaa ei jäänyt käytännössä lainkaan edes puhelinlaskua varten. Tuo 350€ vuodessa on siis mielestäni todella paha."

    Olit siis alle 20-vuotias ja asuit yksin? Siinä tilanteessa vanhemmilla on velvollisuus antaa rahaa, joten raastupaan vaan jos rahaa ei heru... Toinen vaihtoehto on sossun luukku, jossa tietääkseni ollaan velvollisia maksamaan, jos vanhemmat ei oikeesti maksa mitään.

    Muuten olen kyllä sitä mieltä, että ainakin alaikäisten on turha valittaa rahan riittämättömyyttä, jos omasta tahdostaan on lähtenyt pois kotoa jossa vanhemmat maksaisi kaiken.

    Äänestä

  • ..... kirjoitti:

    "Löysin netistä pikaisella haulla vain vuoden 2003 maksut (jotka tuskin ovat sittemmin alentuneet), jotka olivat 18,50€/osallistuminen tai koe. "
    Eivät suinkaan ole laskeneet, vaan päinvastoin ovat nousseet. Eli muistaakseni ovat nyt 20e per osallistumiskerta ja 21e per kirjoitettava aine.

    "Meillä ainakin aikanaan kehotettiin pitkässä matikassa ostamaan graafinen laskin ja omalleni tuli hintaa 700mk (juu, se oli silloin kauan kauan sitten ;o)) eli n.120€. "
    Meillä oli oikeastaan pakollinen tuo graafinen laskin. Noissa peruslaskimissa ei taida olla edes sellaista toimintoa, että saisi pistettyä vaikkapa 5 potenssiin 130. Saati sitten, että saisi piirrettyä hienoja kuvioita laskimella. Kympin laskin ei todellakaan riitä pitkässä matematiikassa.

    Ja tuo 350e jää vieläkin mielestäni melko paljon alakanttiin. Koska jos nyt oletetaan, että ensimmäisen vuoden opiskelija ottaa 30-35kurssia ensimmäisenä vuonnaan. Hänen pitää ostaa siis vähintään 25-30kirjaa, joista jokaisen hinta on n.15-20e, jolloin jo kirjojen hinnaksi tulee 375e-600e. Tietysti niistä saa sitten osan takaisin kolmen vuoden päästä, mutta se ei siltikään helpota silloin kun niitä kirjoja pitää ostaa, jostain ne rahat on silloin revittävä. Siihen vielä 50-100e laskin, paperimaksut, vihot, kansiot jne. niin huh. Siihenhän menee jo usean kuukauden asumislisät ja opintorahat.

    "Meillä oli oikeastaan pakollinen tuo graafinen laskin."

    Millä tavalla se "pakollisuus" käytännössä näkyi?

    "Noissa peruslaskimissa ei taida olla edes sellaista toimintoa, että saisi pistettyä vaikkapa 5 potenssiin 130."

    Oppikirjojen tehtävät ja jou-kokeet on kyllä laadittu niin, ettei niistä TI-86:n toiminnoista vaadita kuin murto-osa. Sitä paitsi ei-graafisella funktiolaskimella oppii asiat paljon paremmin kuin hienolla graafisella, jossa ei läheskään yhtä usein täydy tajuta teoriasta tuon taivaallista. (En siis tietenkään tarkoita sitä, etteikö graafisellakin laskimella voisi oppia kaikkea, mutta siinä ei *tarvitse* opetella kaikkea mitä ei-graafisten laskimien käyttäjien täytyy. Asioiden osaaminen puolestaan on hyödyllistä, joten todella ylimääräistä työtä siitä ei aiheudu.)

    "Saati sitten, että saisi piirrettyä hienoja kuvioita laskimella."

    Hienojen kuvioiden piirtely on ihan turha ominaisuus. Paljon enemmän hyötyä on siitä, kun vaan kiltisti opettelee tunnistamaan, miltä mikäkin käppyrä suunnilleen näyttää ja mistä niiden "strategiset pisteet" saa selville.

    "Kympin laskin ei todellakaan riitä pitkässä matematiikassa."

    Yliopistossa käyttämäni laskin maksoi alle 20€. Ei se ominaisuuksien määrä vaan se, mitä korvien väliin on jäänyt...

    "Tietysti niistä saa sitten osan
    takaisin kolmen vuoden päästä, mutta se ei siltikään helpota silloin kun niitä kirjoja pitää ostaa, jostain ne rahat on silloin revittävä."

    Miksi myydä kirjat pois vasta kolmen vuoden päästä? Köyhäilijä lainaa tarvittaessa kirjoja kaverilta tai kirjastosta, ja jos myöhemmin täytyy tarkistaa, oliko se Hitler saksalainen vai venäläinen, ei sitä tarvitse tehdä juuri siitä oman kurssin oppikirjasta. Joidenkin kurssien kirjat on tietysti ihan hyvä pitää itsekin hyllyssään, mutta rajansa kaikella.

    Täällä yliopistossa muuten kirjoja hankitaan kirjastoon niin, että yleensä 3-4 kurssille osallistuvaa opiskelijaa kohti on 1 kurssikirja. Harvat ostelee kirjoja edes käytettyinä, joten monet joutuu ottamaan kopioita kirjoista, ja kirjastosta kirjansa lainanneet puolestaan joutuu tietysti palauttamaan kirjansa. Miksi lukiolaisten pitäisi saada kaikki tarjottimella, kun ei yliopistossakaan saada?

    "Siihen vielä 50-100e laskin, paperimaksut, vihot, kansiot jne. niin huh. Siihenhän menee jo usean kuukauden asumislisät ja opintorahat."

    Miksi laskimeen täytyisi käyttää niin tuhoton summa rahaa? Luuletko, että lukion pitkä matikka on jotenkin yliopistomatikkaa vaativampaa?

    En nyt ymmärrä, miksi ne kirjoitustarvikkeet on olevinaan niin huh huh. Sata aanelosta maksaa euron, ja niihin kirjoittaa hyvin kahden kurssin asiat. Lyijykynät on puoli-ilmaisia eikä ne kumitkaan paljoa maksa, ja kokeessa kuluu muutama vaivainen konsepti. Yhden vuoden muistiinpanot mahtuu yhteen reiluun mappiin, jonka saa parilla eurolla. Keskimääräisestä kurssista selviää kyllä oikein hyvin eurolla, jos ostaa säästeliäästi.

    Äänestä

  • Yo 2004 kirjoitti:

    "Siis tuosta tulisi kolmella kerralla ja pakollisilla 4 kokeella 130€ ja useamman aineen kirjoittaminen tietenkin nostaa hintaa."

    Mikä pakko on hajauttaa kolmeen kertaan, jos ei edes kirjoita yli 4 ainetta? Tosi harvat muutenkaan kirjoittaa mitään vielä toisen vuoden keväällä, kolmen kerran hajauttajista lähes kaikki viettää lukiossa yli 3 vuotta.

    "Toki ne jälkikäteen myymällä saa osan rahoistaan takaisin ja maksettavaa voi jäädä tuon kympin verran, mutta ensin ne rahat on jostain löydyttävä, kun ei nyt vanhoja kirjoja kukaan osta."

    Sitä varten on olemassa opintolaina.

    "Meillä ainakin aikanaan kehotettiin pitkässä matikassa ostamaan graafinen laskin ja omalleni tuli hintaa 700mk (juu, se oli silloin kauan kauan sitten ;o)) eli n.120€."

    Pakko huomauttaa näin matikan opiskelijana, että täällä yliopiston matikan kursseilla graafiset laskimet on täysin kiellettyjä. Ja se pitkä matikka on meidän laskuihin verrattuna lastenleikkiä. :)

    "Itse sain kotoa pois muutettuani opintotuesta vain asumislisää ja kävin koulun ohella iltatöissä siivoamassa. Käteen jäi kuukaudessa tuon 350€, joten vuokran, lääkkeiden ja ruoan jälkeen rahaa ei jäänyt käytännössä lainkaan edes puhelinlaskua varten. Tuo 350€ vuodessa on siis mielestäni todella paha."

    Olit siis alle 20-vuotias ja asuit yksin? Siinä tilanteessa vanhemmilla on velvollisuus antaa rahaa, joten raastupaan vaan jos rahaa ei heru... Toinen vaihtoehto on sossun luukku, jossa tietääkseni ollaan velvollisia maksamaan, jos vanhemmat ei oikeesti maksa mitään.

    Muuten olen kyllä sitä mieltä, että ainakin alaikäisten on turha valittaa rahan riittämättömyyttä, jos omasta tahdostaan on lähtenyt pois kotoa jossa vanhemmat maksaisi kaiken.

    "kolmen kerran hajauttajista lähes kaikki viettää lukiossa yli 3 vuotta"
    Totta, itsellänikin meni urheilukiolaisena 4 vuotta. Tosin kurssejakin taisi tulla sadan tienoilla.

    "'Toki ne jälkikäteen myymällä saa osan rahoistaan takaisin ja maksettavaa voi jäädä tuon kympin verran, mutta ensin ne rahat on jostain löydyttävä, kun ei nyt vanhoja kirjoja kukaan osta.'
    Sitä varten on olemassa opintolaina."
    Lukiolainen ei saa opintolainaa, jos ei saa opintorahaakaan. Ne on lukiolaisilla sidottu toisiinsa.

    "Olit siis alle 20-vuotias ja asuit yksin? Siinä tilanteessa vanhemmilla on velvollisuus antaa rahaa, joten raastupaan vaan jos rahaa ei heru..."
    Vanhemmat maksoivat jo kilpaurheiluni kustannukset, n.2500€ vuodessa. Ja tuossa on jo huomioitu seuralta ja liitolta saadut (kummaltakin n.500€ vuodessa) avustukset.

    "Muuten olen kyllä sitä mieltä, että ainakin alaikäisten on turha valittaa rahan riittämättömyyttä, jos omasta tahdostaan on lähtenyt pois kotoa jossa vanhemmat maksaisi kaiken."
    Aina ei ole varaa valita. Lukiota kun ei aina löydy läheltä, varsinkin, jos haluaa kehittää omia kykyjään painotteisen lukion avulla. Jos itse olisin mennyt lukioon, jossa oli oman lajini valmennusta, olisin joutunut muuttamaan yli 320km päähän kotoa. Valitsin kuitenkin naapurikaupungin urheilulukion.
    Joskus voi myös alkaa kotona olla täyttä, fyysisesti tai psyykkisesti.

    En myöskään ymmärrä, miksi opintotukilaissa katsotaan, että täysi-ikäisen itsenäisesti asuvan lukiolaisen opintorahan ja -lainan voi poistaa vanhempien tulojen perusteella. Laissa lapsen elatuksestahan mainitaan, että vanhemmat ovat velvollisia avustamaan koulunkäyntikuluissa, ei kustantamaan koko elatusta.

    Toinen, mitä en käsitä, on se, että eronneiden vanhempien tuloista otetaan huomioon vain sen tulot, jonka luona opiskelija viimeksi asui. Siinähän voi pariksi kuukaudeksi muuttaa ensin huonompituloisen vanhempansa luo ja vasta sitten itsenäistyä saaden suuremmat tuet. Tämä ei ole opiskelijoiden keskinäistä tasa-arvoista kohtelua. Kumpikin vanhemmista on kuitenkin käsittääkseni velvollinen avustamaan täysi-ikäistä opiskelijalastaan taloudellisesti, eronneita tai ei.

    Äänestä

  • neiti X kirjoitti:

    "kolmen kerran hajauttajista lähes kaikki viettää lukiossa yli 3 vuotta"
    Totta, itsellänikin meni urheilukiolaisena 4 vuotta. Tosin kurssejakin taisi tulla sadan tienoilla.

    "'Toki ne jälkikäteen myymällä saa osan rahoistaan takaisin ja maksettavaa voi jäädä tuon kympin verran, mutta ensin ne rahat on jostain löydyttävä, kun ei nyt vanhoja kirjoja kukaan osta.'
    Sitä varten on olemassa opintolaina."
    Lukiolainen ei saa opintolainaa, jos ei saa opintorahaakaan. Ne on lukiolaisilla sidottu toisiinsa.

    "Olit siis alle 20-vuotias ja asuit yksin? Siinä tilanteessa vanhemmilla on velvollisuus antaa rahaa, joten raastupaan vaan jos rahaa ei heru..."
    Vanhemmat maksoivat jo kilpaurheiluni kustannukset, n.2500€ vuodessa. Ja tuossa on jo huomioitu seuralta ja liitolta saadut (kummaltakin n.500€ vuodessa) avustukset.

    "Muuten olen kyllä sitä mieltä, että ainakin alaikäisten on turha valittaa rahan riittämättömyyttä, jos omasta tahdostaan on lähtenyt pois kotoa jossa vanhemmat maksaisi kaiken."
    Aina ei ole varaa valita. Lukiota kun ei aina löydy läheltä, varsinkin, jos haluaa kehittää omia kykyjään painotteisen lukion avulla. Jos itse olisin mennyt lukioon, jossa oli oman lajini valmennusta, olisin joutunut muuttamaan yli 320km päähän kotoa. Valitsin kuitenkin naapurikaupungin urheilulukion.
    Joskus voi myös alkaa kotona olla täyttä, fyysisesti tai psyykkisesti.

    En myöskään ymmärrä, miksi opintotukilaissa katsotaan, että täysi-ikäisen itsenäisesti asuvan lukiolaisen opintorahan ja -lainan voi poistaa vanhempien tulojen perusteella. Laissa lapsen elatuksestahan mainitaan, että vanhemmat ovat velvollisia avustamaan koulunkäyntikuluissa, ei kustantamaan koko elatusta.

    Toinen, mitä en käsitä, on se, että eronneiden vanhempien tuloista otetaan huomioon vain sen tulot, jonka luona opiskelija viimeksi asui. Siinähän voi pariksi kuukaudeksi muuttaa ensin huonompituloisen vanhempansa luo ja vasta sitten itsenäistyä saaden suuremmat tuet. Tämä ei ole opiskelijoiden keskinäistä tasa-arvoista kohtelua. Kumpikin vanhemmista on kuitenkin käsittääkseni velvollinen avustamaan täysi-ikäistä opiskelijalastaan taloudellisesti, eronneita tai ei.

    "Totta, itsellänikin meni urheilukiolaisena 4 vuotta. Tosin kurssejakin taisi tulla sadan tienoilla."

    Jos rahasta tekee tiukkaa, lukio täytyy yleensä käytännössä käydä 3 vuodessa, koska muutenhan opintotuen suuruus pienenee. Vaihtoehtoisesti voi tietysti mennä töihin tai ottaa lainaa. Joka tapauksessa lukio on mahdollista suorittaa 3 vuodessa, joten yli menevä aika on ikään kuin ekstraa.

    "Lukiolainen ei saa opintolainaa, jos ei saa opintorahaakaan. Ne on lukiolaisilla sidottu toisiinsa."

    Olen ainakin kuvitellut keskustelun koskevan niitä, jotka saa opintotukea opintorahoineen päivineen. Keskustelun aloittajahan valitteli, että milläs sitä pitäisi elää kun opintoraha menee kokonaan kirjoihin ja muuhun.

    "Vanhemmat maksoivat jo kilpaurheiluni kustannukset, n.2500€ vuodessa. Ja tuossa on jo huomioitu seuralta ja liitolta saadut (kummaltakin n.500€ vuodessa) avustukset."

    No niin, selvisi sekin. Urheilu on ylimääräistä ja sen voi tarvittaessa jättää pois. Ikäväähän se on, mutta maailma ei yksinkertaisesti toimi niin, että kaikilla olisi mahdollisuus tehdä kaikkea haluaamansa. Köyhän täytyy päättää, mistä luopua, ja jos joutuu syömään kynsiä samalla kun maksaa ylimääräisistä harrastuksista mansikoita niin ei pitäisi olla vaikea tajuta, miten pöytään saisi vähän parempaa ruokaa.

    "Aina ei ole varaa valita. Lukiota kun ei aina löydy läheltä, varsinkin, jos haluaa kehittää omia kykyjään painotteisen lukion avulla."

    Siis kyse on ylimääräisestä "omien kykyjen kehittämisestä" eli suomeksi sanottuna omasta valinnasta. On se kumma, jos tavallinen lukio ei kelpaa vaan kaikki pitäisi saada suoraan tarjottimella - siis tietysti ilman, että joutuu (ehkä) vastineeksi luopumaan jostain muusta.

    "Joskus voi myös alkaa kotona olla täyttä, fyysisesti tai psyykkisesti."

    Sellaista elämä on, eikä sille aina vaan voi mitään. Jos kuitenkin tilanne on riittävän paha, viranomaiset varmasti järjestää tarvittaessa asian.

    Lopun tekstisi kanssa olenkin sitten täysin samaa mieltä.

    Äänestä

  • Yo 2004 kirjoitti:

    "Totta, itsellänikin meni urheilukiolaisena 4 vuotta. Tosin kurssejakin taisi tulla sadan tienoilla."

    Jos rahasta tekee tiukkaa, lukio täytyy yleensä käytännössä käydä 3 vuodessa, koska muutenhan opintotuen suuruus pienenee. Vaihtoehtoisesti voi tietysti mennä töihin tai ottaa lainaa. Joka tapauksessa lukio on mahdollista suorittaa 3 vuodessa, joten yli menevä aika on ikään kuin ekstraa.

    "Lukiolainen ei saa opintolainaa, jos ei saa opintorahaakaan. Ne on lukiolaisilla sidottu toisiinsa."

    Olen ainakin kuvitellut keskustelun koskevan niitä, jotka saa opintotukea opintorahoineen päivineen. Keskustelun aloittajahan valitteli, että milläs sitä pitäisi elää kun opintoraha menee kokonaan kirjoihin ja muuhun.

    "Vanhemmat maksoivat jo kilpaurheiluni kustannukset, n.2500€ vuodessa. Ja tuossa on jo huomioitu seuralta ja liitolta saadut (kummaltakin n.500€ vuodessa) avustukset."

    No niin, selvisi sekin. Urheilu on ylimääräistä ja sen voi tarvittaessa jättää pois. Ikäväähän se on, mutta maailma ei yksinkertaisesti toimi niin, että kaikilla olisi mahdollisuus tehdä kaikkea haluaamansa. Köyhän täytyy päättää, mistä luopua, ja jos joutuu syömään kynsiä samalla kun maksaa ylimääräisistä harrastuksista mansikoita niin ei pitäisi olla vaikea tajuta, miten pöytään saisi vähän parempaa ruokaa.

    "Aina ei ole varaa valita. Lukiota kun ei aina löydy läheltä, varsinkin, jos haluaa kehittää omia kykyjään painotteisen lukion avulla."

    Siis kyse on ylimääräisestä "omien kykyjen kehittämisestä" eli suomeksi sanottuna omasta valinnasta. On se kumma, jos tavallinen lukio ei kelpaa vaan kaikki pitäisi saada suoraan tarjottimella - siis tietysti ilman, että joutuu (ehkä) vastineeksi luopumaan jostain muusta.

    "Joskus voi myös alkaa kotona olla täyttä, fyysisesti tai psyykkisesti."

    Sellaista elämä on, eikä sille aina vaan voi mitään. Jos kuitenkin tilanne on riittävän paha, viranomaiset varmasti järjestää tarvittaessa asian.

    Lopun tekstisi kanssa olenkin sitten täysin samaa mieltä.

    "Jos rahasta tekee tiukkaa, lukio täytyy yleensä käytännössä käydä 3 vuodessa, koska muutenhan opintotuen suuruus pienenee."
    Tuota en ymmärtänyt. Itse ainakin sain neljänneltä vuodelta opintotukea (siis vain sitä asumislisää), kun olin muuttanut pois vanhempieni luota.

    "jos joutuu syömään kynsiä samalla kun maksaa ylimääräisistä harrastuksista mansikoita niin ei pitäisi olla vaikea tajuta, miten pöytään saisi vähän parempaa ruokaa."
    Niin, minä itsehän en maksanut mansikoita vaan vanhempani.

    "Urheilu on ylimääräistä ja sen voi tarvittaessa jättää pois...
    Siis kyse on ylimääräisestä 'omien kykyjen kehittämisestä' eli suomeksi sanottuna omasta valinnasta. On se kumma, jos tavallinen lukio ei kelpaa vaan kaikki pitäisi saada suoraan tarjottimella - siis tietysti ilman, että joutuu (ehkä) vastineeksi luopumaan jostain muusta."
    Enhän minä joutunut luopumaan ainakaan taloudellisesti mistään valitessani urheilulukion. Mielestäni valintaani voisi verrata vaikkapa musiikki-, ilmaisutaito-, matematiikkapainotteiseen tai IB-lukioon, joista useimmat olisivat olleet valittavissani vastaavalla etäisyydelläni kotoani. Kaikissa voi parhaimmillaan olla kyse tulevan uran luomisesta: urheilija voi päätyä NHL:ään, yleisurheilun MM-kisoihin tai tenniksen US Openiin (esimerkkejä lukiotovereistani), ilmaisutaitopainotteisen käynyt Teatterikorkean kautta Hollywoodiin ym. Itse en ammattilaiseksi tule urheilulajissani mitä todennäköisimmin koskaan päätymään, mutta en varmasti kadu "omaa valintaani" olla moninkertainen Suomen mestari ja Pohjoismaiden mestari. Valitsin myös korkeakouluopintojen alkaessa olla taloudellisista syistä hakematta Olympiakomitean apurahaa mahdollisuutta tarjottaessa ja lähteä kiertämään Maailman Cupin kisoja osaksi omalla rahoituksella (jota ei siis olisi ollut).

    "maailma ei yksinkertaisesti toimi niin, että kaikilla olisi mahdollisuus tehdä kaikkea haluaamansa"
    Aivan, elämä on.

    Äänestä

  • neiti X kirjoitti:

    "Jos rahasta tekee tiukkaa, lukio täytyy yleensä käytännössä käydä 3 vuodessa, koska muutenhan opintotuen suuruus pienenee."
    Tuota en ymmärtänyt. Itse ainakin sain neljänneltä vuodelta opintotukea (siis vain sitä asumislisää), kun olin muuttanut pois vanhempieni luota.

    "jos joutuu syömään kynsiä samalla kun maksaa ylimääräisistä harrastuksista mansikoita niin ei pitäisi olla vaikea tajuta, miten pöytään saisi vähän parempaa ruokaa."
    Niin, minä itsehän en maksanut mansikoita vaan vanhempani.

    "Urheilu on ylimääräistä ja sen voi tarvittaessa jättää pois...
    Siis kyse on ylimääräisestä 'omien kykyjen kehittämisestä' eli suomeksi sanottuna omasta valinnasta. On se kumma, jos tavallinen lukio ei kelpaa vaan kaikki pitäisi saada suoraan tarjottimella - siis tietysti ilman, että joutuu (ehkä) vastineeksi luopumaan jostain muusta."
    Enhän minä joutunut luopumaan ainakaan taloudellisesti mistään valitessani urheilulukion. Mielestäni valintaani voisi verrata vaikkapa musiikki-, ilmaisutaito-, matematiikkapainotteiseen tai IB-lukioon, joista useimmat olisivat olleet valittavissani vastaavalla etäisyydelläni kotoani. Kaikissa voi parhaimmillaan olla kyse tulevan uran luomisesta: urheilija voi päätyä NHL:ään, yleisurheilun MM-kisoihin tai tenniksen US Openiin (esimerkkejä lukiotovereistani), ilmaisutaitopainotteisen käynyt Teatterikorkean kautta Hollywoodiin ym. Itse en ammattilaiseksi tule urheilulajissani mitä todennäköisimmin koskaan päätymään, mutta en varmasti kadu "omaa valintaani" olla moninkertainen Suomen mestari ja Pohjoismaiden mestari. Valitsin myös korkeakouluopintojen alkaessa olla taloudellisista syistä hakematta Olympiakomitean apurahaa mahdollisuutta tarjottaessa ja lähteä kiertämään Maailman Cupin kisoja osaksi omalla rahoituksella (jota ei siis olisi ollut).

    "maailma ei yksinkertaisesti toimi niin, että kaikilla olisi mahdollisuus tehdä kaikkea haluaamansa"
    Aivan, elämä on.

    "Tuota en ymmärtänyt. Itse ainakin sain neljänneltä vuodelta opintotukea (siis vain sitä asumislisää), kun olin muuttanut pois vanhempieni luota."

    Ei ihmekään ettet ymmärtänyt, koska puhuin kahdesta eri asiasta ja sotkin ne epähuomiossa yhteen lauseeseen. Opintotuki jatkuu siis normaalisti myös neljännen vuoden, jos ja vain jos opinnot katsotaan päätoimisiksi eli kursseja on tullut ja tulee edelleen määrätyn ajanjakson aikana vähintään tietty määrä ja/tai osallistuu sinä aikana vähintään tiettyyn määrään yo-kokeita. Jos vaikka Pertti-Einari aikoo opiskella ne pakolliset 75 kurssia neljän vuoden aikana ja hajauttaa kirjoituksensa 3 kerralle, siinä käy helposti niin, ettei opintoja katsota aina päätoimisiksi eli PE ei saa täysiä opintotukia.

    "Niin, minä itsehän en maksanut mansikoita vaan vanhempani."

    Mutta luuletko, että olisit saanut (edes oikeuksistasi kertomalla ja oikeudenkäynnillä "uhkailemalla") vanhemmiltasi rahaa johonkin oikeasti tarpeelliseen, jos he eivät olisi maksaneet niin suurta summaa urheiluharrastustasi varten?

    "Enhän minä joutunut luopumaan ainakaan taloudellisesti mistään valitessani urheilulukion."

    Puhuinkin yleisellä tasolla niistä, jotka joutuvat muuttamaan omilleen päästäkseen kenties satojen kilometrien päässä sijaitsevaan lukioon, jossa sattuu olemaan joku itseään miellyttävä erityispainotus.

    Muutit kai kuitenkin ainakin osittain sen takia pois kotoa (vuokra, ruuat ym.) ja vastasit aiemmin huomautukseeni siitä, että vanhemmilla on velvollisuus antaa rahaa alaikäiselle opiskelijalleen, sanomalla että he maksoivat jo kilpaurheilusi kustannukset. Mistä siinä on kyse ellei siitä, että valitsemalla

    "Kaikissa voi parhaimmillaan olla kyse tulevan uran luomisesta: urheilija voi päätyä NHL:ään, yleisurheilun MM-kisoihin tai tenniksen US Openiin (esimerkkejä lukiotovereistani), ilmaisutaitopainotteisen käynyt Teatterikorkean kautta Hollywoodiin ym."

    Mutta kuinka välttämätöntä se on? Kaikilla on unelmia ja kykyjä, joillain enemmän ja toisilla vähemmän, eikä kaikki millään voi päästä juuri haluamaansa ammattiin tai tulla alansa huipuiksi. Kursseilla käyminen ja harrastaminen on mahdollista myös tavallisen tai vaikka etälukion ohella, ja jos sattuu asumaan jossain tuppukylässä jossa mahdollisuudet on rajoitetut, sellaista elämä nyt vaan on. Kenestäkään ei täydy tulla huippu-urheilijaa tai Hollywood-tähteä, vaan sen tavallisen lukion kautta voi hakeutua johonkin muuhun ammattiin.

    Äänestä

  • Yo 2004 kirjoitti:

    "Tuota en ymmärtänyt. Itse ainakin sain neljänneltä vuodelta opintotukea (siis vain sitä asumislisää), kun olin muuttanut pois vanhempieni luota."

    Ei ihmekään ettet ymmärtänyt, koska puhuin kahdesta eri asiasta ja sotkin ne epähuomiossa yhteen lauseeseen. Opintotuki jatkuu siis normaalisti myös neljännen vuoden, jos ja vain jos opinnot katsotaan päätoimisiksi eli kursseja on tullut ja tulee edelleen määrätyn ajanjakson aikana vähintään tietty määrä ja/tai osallistuu sinä aikana vähintään tiettyyn määrään yo-kokeita. Jos vaikka Pertti-Einari aikoo opiskella ne pakolliset 75 kurssia neljän vuoden aikana ja hajauttaa kirjoituksensa 3 kerralle, siinä käy helposti niin, ettei opintoja katsota aina päätoimisiksi eli PE ei saa täysiä opintotukia.

    "Niin, minä itsehän en maksanut mansikoita vaan vanhempani."

    Mutta luuletko, että olisit saanut (edes oikeuksistasi kertomalla ja oikeudenkäynnillä "uhkailemalla") vanhemmiltasi rahaa johonkin oikeasti tarpeelliseen, jos he eivät olisi maksaneet niin suurta summaa urheiluharrastustasi varten?

    "Enhän minä joutunut luopumaan ainakaan taloudellisesti mistään valitessani urheilulukion."

    Puhuinkin yleisellä tasolla niistä, jotka joutuvat muuttamaan omilleen päästäkseen kenties satojen kilometrien päässä sijaitsevaan lukioon, jossa sattuu olemaan joku itseään miellyttävä erityispainotus.

    Muutit kai kuitenkin ainakin osittain sen takia pois kotoa (vuokra, ruuat ym.) ja vastasit aiemmin huomautukseeni siitä, että vanhemmilla on velvollisuus antaa rahaa alaikäiselle opiskelijalleen, sanomalla että he maksoivat jo kilpaurheilusi kustannukset. Mistä siinä on kyse ellei siitä, että valitsemalla

    "Kaikissa voi parhaimmillaan olla kyse tulevan uran luomisesta: urheilija voi päätyä NHL:ään, yleisurheilun MM-kisoihin tai tenniksen US Openiin (esimerkkejä lukiotovereistani), ilmaisutaitopainotteisen käynyt Teatterikorkean kautta Hollywoodiin ym."

    Mutta kuinka välttämätöntä se on? Kaikilla on unelmia ja kykyjä, joillain enemmän ja toisilla vähemmän, eikä kaikki millään voi päästä juuri haluamaansa ammattiin tai tulla alansa huipuiksi. Kursseilla käyminen ja harrastaminen on mahdollista myös tavallisen tai vaikka etälukion ohella, ja jos sattuu asumaan jossain tuppukylässä jossa mahdollisuudet on rajoitetut, sellaista elämä nyt vaan on. Kenestäkään ei täydy tulla huippu-urheilijaa tai Hollywood-tähteä, vaan sen tavallisen lukion kautta voi hakeutua johonkin muuhun ammattiin.

    Tän kohdan saa varmaan unohtaa, mun piti itsekin se poistaa koska tajusin sitä kirjoittaessani, että sanoit käyneesi naapurikaupungin lukion. Lukiossa yhdellä luokkakaverillani oli pakollisen tauon kanssa melkein 2 tunnin koulumatka, joten luulisi matkojen naapurikaupunkiin onnistuvan samaan tapaan sultakin.

    "Muutit kai kuitenkin ainakin osittain sen takia pois kotoa (vuokra, ruuat ym.) ja vastasit aiemmin huomautukseeni siitä, että vanhemmilla on velvollisuus antaa rahaa alaikäiselle opiskelijalleen, sanomalla että he maksoivat jo kilpaurheilusi kustannukset. Mistä siinä on kyse ellei siitä, että valitsemalla"

    Äänestä

  • Yo 2004 kirjoitti:

    "Meillä oli oikeastaan pakollinen tuo graafinen laskin."

    Millä tavalla se "pakollisuus" käytännössä näkyi?

    "Noissa peruslaskimissa ei taida olla edes sellaista toimintoa, että saisi pistettyä vaikkapa 5 potenssiin 130."

    Oppikirjojen tehtävät ja jou-kokeet on kyllä laadittu niin, ettei niistä TI-86:n toiminnoista vaadita kuin murto-osa. Sitä paitsi ei-graafisella funktiolaskimella oppii asiat paljon paremmin kuin hienolla graafisella, jossa ei läheskään yhtä usein täydy tajuta teoriasta tuon taivaallista. (En siis tietenkään tarkoita sitä, etteikö graafisellakin laskimella voisi oppia kaikkea, mutta siinä ei *tarvitse* opetella kaikkea mitä ei-graafisten laskimien käyttäjien täytyy. Asioiden osaaminen puolestaan on hyödyllistä, joten todella ylimääräistä työtä siitä ei aiheudu.)

    "Saati sitten, että saisi piirrettyä hienoja kuvioita laskimella."

    Hienojen kuvioiden piirtely on ihan turha ominaisuus. Paljon enemmän hyötyä on siitä, kun vaan kiltisti opettelee tunnistamaan, miltä mikäkin käppyrä suunnilleen näyttää ja mistä niiden "strategiset pisteet" saa selville.

    "Kympin laskin ei todellakaan riitä pitkässä matematiikassa."

    Yliopistossa käyttämäni laskin maksoi alle 20€. Ei se ominaisuuksien määrä vaan se, mitä korvien väliin on jäänyt...

    "Tietysti niistä saa sitten osan
    takaisin kolmen vuoden päästä, mutta se ei siltikään helpota silloin kun niitä kirjoja pitää ostaa, jostain ne rahat on silloin revittävä."

    Miksi myydä kirjat pois vasta kolmen vuoden päästä? Köyhäilijä lainaa tarvittaessa kirjoja kaverilta tai kirjastosta, ja jos myöhemmin täytyy tarkistaa, oliko se Hitler saksalainen vai venäläinen, ei sitä tarvitse tehdä juuri siitä oman kurssin oppikirjasta. Joidenkin kurssien kirjat on tietysti ihan hyvä pitää itsekin hyllyssään, mutta rajansa kaikella.

    Täällä yliopistossa muuten kirjoja hankitaan kirjastoon niin, että yleensä 3-4 kurssille osallistuvaa opiskelijaa kohti on 1 kurssikirja. Harvat ostelee kirjoja edes käytettyinä, joten monet joutuu ottamaan kopioita kirjoista, ja kirjastosta kirjansa lainanneet puolestaan joutuu tietysti palauttamaan kirjansa. Miksi lukiolaisten pitäisi saada kaikki tarjottimella, kun ei yliopistossakaan saada?

    "Siihen vielä 50-100e laskin, paperimaksut, vihot, kansiot jne. niin huh. Siihenhän menee jo usean kuukauden asumislisät ja opintorahat."

    Miksi laskimeen täytyisi käyttää niin tuhoton summa rahaa? Luuletko, että lukion pitkä matikka on jotenkin yliopistomatikkaa vaativampaa?

    En nyt ymmärrä, miksi ne kirjoitustarvikkeet on olevinaan niin huh huh. Sata aanelosta maksaa euron, ja niihin kirjoittaa hyvin kahden kurssin asiat. Lyijykynät on puoli-ilmaisia eikä ne kumitkaan paljoa maksa, ja kokeessa kuluu muutama vaivainen konsepti. Yhden vuoden muistiinpanot mahtuu yhteen reiluun mappiin, jonka saa parilla eurolla. Keskimääräisestä kurssista selviää kyllä oikein hyvin eurolla, jos ostaa säästeliäästi.

    >>"Meillä oli oikeastaan pakollinen tuo graafinen laskin."
    >Millä tavalla se "pakollisuus" käytännössä näkyi?

    Aivan !!! Itse en ole koko lukion aikana ostanut kuin pari kirjaa. Mitä järkeä on ostaa jotain ussa, bilsa, maantiede, enku, ruotsi, jne.. kirjoja, kun kaiken oppii jo tunneilla, kuuntelemalla mitä opettaja puhuu?

    Itse en ole ostanut yhtään edes matikan kirjaa, kun opin kaikki asiat tunneilla, ja jos joskus piti laskea jonkun kotitehtävän taululle, niin lainasin kaverilta kirjan ja laskin sen suoran taululle. Ja kymppi tuli matikasta !

    Laskinta en ole koskaan omistanut, kun sellainen löytyy kännykästäkin. Kaikenlaiset sanakirjat voi lainata kirjastosta, mutta itse opin sanat jo tunneilla, kun en pelannut tetrista hienoilla graafisillä laskimella, vaan kuuntelin opettajaa.

    Ja mihin sitä MAOLia tarvitsee? Eihän lukiossa ole edes mitään vaikeita kaavoja, ja ne oppii illassa ulkoa.

    PS: Ja yliopistossa sitä laskinta tarvitse ollenkaan! Yliopistossa tehdään vain todistuksia, tyyliin todista että 2 2 on oikeasti 4 eikä esimerkiksi 5. Joten jos olisin ostanut kalliin grafiikkalaskimen lukiossa, niin sille ei olisi nyt mitään käyttöä yliopistolla!!!

    Äänestä

  • Yo 2004 kirjoitti:

    Tän kohdan saa varmaan unohtaa, mun piti itsekin se poistaa koska tajusin sitä kirjoittaessani, että sanoit käyneesi naapurikaupungin lukion. Lukiossa yhdellä luokkakaverillani oli pakollisen tauon kanssa melkein 2 tunnin koulumatka, joten luulisi matkojen naapurikaupunkiin onnistuvan samaan tapaan sultakin.

    "Muutit kai kuitenkin ainakin osittain sen takia pois kotoa (vuokra, ruuat ym.) ja vastasit aiemmin huomautukseeni siitä, että vanhemmilla on velvollisuus antaa rahaa alaikäiselle opiskelijalleen, sanomalla että he maksoivat jo kilpaurheilusi kustannukset. Mistä siinä on kyse ellei siitä, että valitsemalla"

    Olettepas mukavia, kun pitää olla oma asunto, tv, videot ja sauna. Taksilla vielä matkustatte kouluun, vai mitä?

    Itselläni lukiossa ei ollut asuntoa ollenkaan, mihin sitä ylipäätänsä tarvitsee, kun päivät on koulussa, illat tekee läksyt kirjastossa. Myöhemmin voi mennä asemalle ottamaan torkut, ja kun asema suljetaan yöksi, niin on muutamalla tunti käydä lenkillä, että kunto pysyisi kunnossa. Kello 5 jälkeen voi taas tulla asemalle ottamaan toiset torkut ennen koulua.

    Koulussa ruoka on ilmaista, ja voi ottaa toisen annoksen mukaan muovipussiin illaksi. Liikuntatunneilla voi käydä suihkussa, että pysyisi puhtaana ja puhtaat vaatteet saa keltaisista UFF laatikoista.

    Nykyään opiskelija, ja erityisesti lukiolaiset ovat tosi nirsoja, luksusta pitää saada ja heti.

    Monilla ei ole sitä mitä teillä nyt, ihmisiä kuolee nälkään, Afrikassa ei ole edes juomavettä, ja te vielä valitatte täällä, ettei teille sossu ostaa tonnilla uusi kirjoja ja graafisia laskimia tetriksella. Ajatelkaa mitä puhutte!

    Niin kauan kuin teillä on paremmat oltavat kuin nälkään kuolevilla afrikkalaisilla, niin meidän tehtävämme on ensisijaisesti auttaa heitä. Eikä mistään opintotuista ja sossurahoista voi olla puhettakaan, ennen kuin täällä on parempi tilanne kuin muualla maailmalla.

    Äänestä

  • Yo 2004 kirjoitti:

    "Tuota en ymmärtänyt. Itse ainakin sain neljänneltä vuodelta opintotukea (siis vain sitä asumislisää), kun olin muuttanut pois vanhempieni luota."

    Ei ihmekään ettet ymmärtänyt, koska puhuin kahdesta eri asiasta ja sotkin ne epähuomiossa yhteen lauseeseen. Opintotuki jatkuu siis normaalisti myös neljännen vuoden, jos ja vain jos opinnot katsotaan päätoimisiksi eli kursseja on tullut ja tulee edelleen määrätyn ajanjakson aikana vähintään tietty määrä ja/tai osallistuu sinä aikana vähintään tiettyyn määrään yo-kokeita. Jos vaikka Pertti-Einari aikoo opiskella ne pakolliset 75 kurssia neljän vuoden aikana ja hajauttaa kirjoituksensa 3 kerralle, siinä käy helposti niin, ettei opintoja katsota aina päätoimisiksi eli PE ei saa täysiä opintotukia.

    "Niin, minä itsehän en maksanut mansikoita vaan vanhempani."

    Mutta luuletko, että olisit saanut (edes oikeuksistasi kertomalla ja oikeudenkäynnillä "uhkailemalla") vanhemmiltasi rahaa johonkin oikeasti tarpeelliseen, jos he eivät olisi maksaneet niin suurta summaa urheiluharrastustasi varten?

    "Enhän minä joutunut luopumaan ainakaan taloudellisesti mistään valitessani urheilulukion."

    Puhuinkin yleisellä tasolla niistä, jotka joutuvat muuttamaan omilleen päästäkseen kenties satojen kilometrien päässä sijaitsevaan lukioon, jossa sattuu olemaan joku itseään miellyttävä erityispainotus.

    Muutit kai kuitenkin ainakin osittain sen takia pois kotoa (vuokra, ruuat ym.) ja vastasit aiemmin huomautukseeni siitä, että vanhemmilla on velvollisuus antaa rahaa alaikäiselle opiskelijalleen, sanomalla että he maksoivat jo kilpaurheilusi kustannukset. Mistä siinä on kyse ellei siitä, että valitsemalla

    "Kaikissa voi parhaimmillaan olla kyse tulevan uran luomisesta: urheilija voi päätyä NHL:ään, yleisurheilun MM-kisoihin tai tenniksen US Openiin (esimerkkejä lukiotovereistani), ilmaisutaitopainotteisen käynyt Teatterikorkean kautta Hollywoodiin ym."

    Mutta kuinka välttämätöntä se on? Kaikilla on unelmia ja kykyjä, joillain enemmän ja toisilla vähemmän, eikä kaikki millään voi päästä juuri haluamaansa ammattiin tai tulla alansa huipuiksi. Kursseilla käyminen ja harrastaminen on mahdollista myös tavallisen tai vaikka etälukion ohella, ja jos sattuu asumaan jossain tuppukylässä jossa mahdollisuudet on rajoitetut, sellaista elämä nyt vaan on. Kenestäkään ei täydy tulla huippu-urheilijaa tai Hollywood-tähteä, vaan sen tavallisen lukion kautta voi hakeutua johonkin muuhun ammattiin.

    Ollaan jo saatu tää keskustelu ylikuumenemaan ;o)

    "Mutta luuletko, että olisit saanut (edes oikeuksistasi kertomalla ja oikeudenkäynnillä "uhkailemalla") vanhemmiltasi rahaa johonkin oikeasti tarpeelliseen, jos he eivät olisi maksaneet niin suurta summaa urheiluharrastustasi varten?"
    Olisin saattanut saadakin. Toisaalta, isäni oli sitä mieltä, että jos muuttaa pois kodin täysylläpidosta niin saa pitää itse huolta itsestään. Siis, että heille ei saa koitua maksettavaa, koska haluan pois kotoa. Harrastuksestani koituvat juoksevat kustannuksethan he maksoivat asuinpaikastani riippumatta. Itse maksoin sitten tililleni kerätyistä lapsilisistä koulukirjat ja harrastuksen suurimmat välinehankinnat.

    "Lukiossa yhdellä luokkakaverillani oli pakollisen tauon kanssa melkein 2 tunnin koulumatka, joten luulisi matkojen naapurikaupunkiin onnistuvan samaan tapaan sultakin."
    Vanhempieni luota matka kesti lukioon bussilla tunnin (matka pysäkille pitkä ja bussi kiersi kaikki pikkukadut), pyörällä puoli tuntia ja autolla (kun joskus satunnaisesti sain käyttööni) 15min. Omalta kämpältä kesti bussilla 45min, ei siis suurempaa eroa.

    Kotoa muutin pois vasta 19-vuotiaana (en siis alaikäisenä), kun alkoi kotona olla ns. psyykkisesti täyttä: emme enää mahtuneet isäni kanssa saman katon alle asumaan. Kun sitten tilaisuus muuttaa pois tuli uuden poikaystävän muodossa (jolla oli asunto siinä naapurikaupungissa), käytin sen hyväkseni. Nyt ollaan oltu jo useampi vuosi kihloissa ja asutaan yhteisessä omistusasunnossa ja välit isän kanssa on huomattavasti paremmat, kun ei tarvi olla joka päivä tekemisissä. Loppu hyvin, kaikki hyvin...

    Äänestä

  • Ihmemies MacGayver kirjoitti:

    Olettepas mukavia, kun pitää olla oma asunto, tv, videot ja sauna. Taksilla vielä matkustatte kouluun, vai mitä?

    Itselläni lukiossa ei ollut asuntoa ollenkaan, mihin sitä ylipäätänsä tarvitsee, kun päivät on koulussa, illat tekee läksyt kirjastossa. Myöhemmin voi mennä asemalle ottamaan torkut, ja kun asema suljetaan yöksi, niin on muutamalla tunti käydä lenkillä, että kunto pysyisi kunnossa. Kello 5 jälkeen voi taas tulla asemalle ottamaan toiset torkut ennen koulua.

    Koulussa ruoka on ilmaista, ja voi ottaa toisen annoksen mukaan muovipussiin illaksi. Liikuntatunneilla voi käydä suihkussa, että pysyisi puhtaana ja puhtaat vaatteet saa keltaisista UFF laatikoista.

    Nykyään opiskelija, ja erityisesti lukiolaiset ovat tosi nirsoja, luksusta pitää saada ja heti.

    Monilla ei ole sitä mitä teillä nyt, ihmisiä kuolee nälkään, Afrikassa ei ole edes juomavettä, ja te vielä valitatte täällä, ettei teille sossu ostaa tonnilla uusi kirjoja ja graafisia laskimia tetriksella. Ajatelkaa mitä puhutte!

    Niin kauan kuin teillä on paremmat oltavat kuin nälkään kuolevilla afrikkalaisilla, niin meidän tehtävämme on ensisijaisesti auttaa heitä. Eikä mistään opintotuista ja sossurahoista voi olla puhettakaan, ennen kuin täällä on parempi tilanne kuin muualla maailmalla.

    "Olettepas mukavia, kun pitää olla oma asunto, tv, videot ja sauna. Taksilla vielä matkustatte kouluun, vai mitä?"

    ihan kiitollinen siitä olen että on katto pään päällä.videoita, saunaa ja taksimatkoja köyhyysrajan alapuolella elävä tuskin saa.


    "Itselläni lukiossa ei ollut asuntoa ollenkaan, mihin sitä ylipäätänsä tarvitsee, kun päivät on koulussa, illat tekee läksyt kirjastossa. Myöhemmin voi mennä asemalle ottamaan torkut, ja kun asema suljetaan yöksi, niin on muutamalla tunti käydä lenkillä, että kunto pysyisi kunnossa. Kello 5 jälkeen voi taas tulla asemalle ottamaan toiset torkut ennen koulua. "

    mieluummin ei. koulunkäynti kärsii jos tulee ryöstetyksi, pahoinpidellyksi tai raiskatuksi.


    "Koulussa ruoka on ilmaista, ja voi ottaa toisen annoksen mukaan muovipussiin illaksi. Liikuntatunneilla voi käydä suihkussa, että pysyisi puhtaana "

    meidän ruokailu on niin valvottua, ettei sieltä ylimääräisiä annoksia tod.oteta.ja liikuntaa on amk:ssa yleensä 1-2 jaksossa/3v.

    "Nykyään opiskelija, ja erityisesti lukiolaiset ovat tosi nirsoja, luksusta pitää saada ja heti."

    sinusta siis yösija, ruoka, juoma puhtaanapito ja jopa terveys ovat "hyvinvointivaltiossamme" muille itsestäänselvyys ja oikeus kun taas opiskelijoille luksusta?


    "Monilla ei ole sitä mitä teillä nyt, ihmisiä kuolee nälkään, Afrikassa ei ole edes juomavettä, ja te vielä valitatte täällä, ettei teille sossu ostaa tonnilla uusi kirjoja ja graafisia laskimia tetriksella. Ajatelkaa mitä puhutte!

    Niin kauan kuin teillä on paremmat oltavat kuin nälkään kuolevilla afrikkalaisilla, niin meidän tehtävämme on ensisijaisesti auttaa heitä. Eikä mistään opintotuista ja sossurahoista voi olla puhettakaan, ennen kuin täällä on parempi tilanne kuin muualla maailmalla."

    me vain emme elä afrikassa.täällä tutkintotodistus on suunnilleen selviämisen elinehto, ja rahaa täälläkin tarvitaan selviytymiseen.ja kyllä, meidän rikkaassa, länsimaisessa lintukodossammekin(tarkoitan siis kaikkia länsimaita,en vain suomea) kuolee ihmisiä köyhyyteen, nälkään ja sairauksiin elinkustannusten noustessa ja byrokratian nimessä.lahjoitatko itse kenties rahaa afrikkaan esim.unisefin, amnestyn ym. kautta?itseltäni muutama kymppi/kk, vaikka talouteni joutuu siitäkin todella tiukalle.rahaa hätää kärsiville, mutta ensisijaisesti omista täytyy pitää huolta, sitä se elämä on.itse suosittelisin että lopetat sen mustavalkoisen ajattelun pienessä päässäsi ja alat etsimään oikeaa tietoa näistä asioista, tai sitten sinun pitää kasvaa vielä muutama vuosi ennen kuin pystyt ajattelemaan aikuisen tavoin vai mitä?

    Äänestä

  • ..... kirjoitti:

    Ylioppilaskirjoituksiin menee rahaa itsessään aivan vähintään 104e jos kirjoittaa kaikki pakolliset kerralla eikä uusi mitään. Tosin harvat kirjoittavat kaikkia enää kerralla saati sitten eivät uusisi mitään. Ja tuossakin on otettu huomioon vain äidinkieli, englanti, ruotsi ja matikka TAI reaali. Jos kirjoitat esimerkiksi kahdella eri kerralla niin tuo hinta nousee heti parilla kympillä.

    Ja kyllä lukion ensimmäisen vuosikurssilaisten on hankittava lähes kaikki kirjat aivan uusina, koska tuli uudet opetussuunnitelmat, joten harvoissa aineissa vanhat kirjat käyvät.

    Ja pitkässä matematiiksassa ei todellakaan selviä kympin laskimella, kympin laskimella et saa funktiolaskinta jossa on kaikkia vaadittavia toimtinoja. Oma laskimeni aikoinaan maksoi 129e, osalla oli jopa parin sadan euron laskimia.

    Ensimmäisenä vuonna on yleensä enemmän kursseja kuin toisena vuonna, joten sen vuoksi ensimmäisenä vuonna menee enemmän rahaa. Samoin ensimmäisenä vuotena käydään yleensä esimerkiksi biologian ykköskurssi jonka kirja maksaa muistaakseni reilu 30e, koska siinä on myös toisen kurssin kirja samassa, jolloin sitä ei toisena vuotena tarvitse erikseen ostaa.

    "Oletetaan, että yhden kurssin välineet maksaa keskimäärin 10 euroa, mikä on kirjojen kierrättäjälle eli järkevälle rahankäyttäjälle täysin realistinen arvio (halvemmallakin toki selviää, jos elää säästeliäästi). Kursseja on 75, joten yhteensä opiskelutarvikkeista tulee 750 euron lasku."
    Jos käytettynä saa niin 10e on ihan hyvä hinta kirjalle, mutta uuden opsin vuoksi ei todellakaan voi ostaa käytettyjä kirjoja jolloin kirjat maksavat vähintään sen 15-20e/kpl. Josta tuleekin sitten vähintään yli tuhat euroa.

    "Yo-kirjoituksiin voidaan tuhlata vaikka 150 euroa, jolloin koko lukion käymiselle tulee hintaa yhteensä 900 euroa."
    Mihin jäi laskin, paperimaksut, kansiot, kynät, kumit, muut pakolliset maksut ym. Lukiolaisen ruokiin ei mene muistaakseni kuin muutama euro per päivä, joten plussalle ei varmasti jää ainakaan rahan kannalta.

    Toi sun väittees, kalliin laskimen välttämättömyydestä ei pidä sitten yhtään paikkaansa!! Hölynpölyä, hevonkukkua!!

    Itse kirjoitin toissavuonna pitkän matikan. Arvosanaksi tuli M (pistettä-paria vajaa E).

    Laskimeni ostin joskus yläasteella, maksoi jotai 50mk... Ja tällä pärjättiin koko lukio!!

    129 euroo laskimesta lukioon?!?!
    Naurettavaa!

    P.S. Kynät ja kumit maksaa?! Joo maksaahan ne, ja vieläpä aivan helvetin paljon.. :)

    Äänestä

  • Ihmemies MacGayver kirjoitti:

    >>"Meillä oli oikeastaan pakollinen tuo graafinen laskin."
    >Millä tavalla se "pakollisuus" käytännössä näkyi?

    Aivan !!! Itse en ole koko lukion aikana ostanut kuin pari kirjaa. Mitä järkeä on ostaa jotain ussa, bilsa, maantiede, enku, ruotsi, jne.. kirjoja, kun kaiken oppii jo tunneilla, kuuntelemalla mitä opettaja puhuu?

    Itse en ole ostanut yhtään edes matikan kirjaa, kun opin kaikki asiat tunneilla, ja jos joskus piti laskea jonkun kotitehtävän taululle, niin lainasin kaverilta kirjan ja laskin sen suoran taululle. Ja kymppi tuli matikasta !

    Laskinta en ole koskaan omistanut, kun sellainen löytyy kännykästäkin. Kaikenlaiset sanakirjat voi lainata kirjastosta, mutta itse opin sanat jo tunneilla, kun en pelannut tetrista hienoilla graafisillä laskimella, vaan kuuntelin opettajaa.

    Ja mihin sitä MAOLia tarvitsee? Eihän lukiossa ole edes mitään vaikeita kaavoja, ja ne oppii illassa ulkoa.

    PS: Ja yliopistossa sitä laskinta tarvitse ollenkaan! Yliopistossa tehdään vain todistuksia, tyyliin todista että 2 2 on oikeasti 4 eikä esimerkiksi 5. Joten jos olisin ostanut kalliin grafiikkalaskimen lukiossa, niin sille ei olisi nyt mitään käyttöä yliopistolla!!!

    Liity ihmeessä mensaan! Vapaa-aikanas saat varmaan aika helvetisti aikaan, ma luulen...

    Äänestä

  • Yo 2004 kirjoitti:

    "Siis tuosta tulisi kolmella kerralla ja pakollisilla 4 kokeella 130€ ja useamman aineen kirjoittaminen tietenkin nostaa hintaa."

    Mikä pakko on hajauttaa kolmeen kertaan, jos ei edes kirjoita yli 4 ainetta? Tosi harvat muutenkaan kirjoittaa mitään vielä toisen vuoden keväällä, kolmen kerran hajauttajista lähes kaikki viettää lukiossa yli 3 vuotta.

    "Toki ne jälkikäteen myymällä saa osan rahoistaan takaisin ja maksettavaa voi jäädä tuon kympin verran, mutta ensin ne rahat on jostain löydyttävä, kun ei nyt vanhoja kirjoja kukaan osta."

    Sitä varten on olemassa opintolaina.

    "Meillä ainakin aikanaan kehotettiin pitkässä matikassa ostamaan graafinen laskin ja omalleni tuli hintaa 700mk (juu, se oli silloin kauan kauan sitten ;o)) eli n.120€."

    Pakko huomauttaa näin matikan opiskelijana, että täällä yliopiston matikan kursseilla graafiset laskimet on täysin kiellettyjä. Ja se pitkä matikka on meidän laskuihin verrattuna lastenleikkiä. :)

    "Itse sain kotoa pois muutettuani opintotuesta vain asumislisää ja kävin koulun ohella iltatöissä siivoamassa. Käteen jäi kuukaudessa tuon 350€, joten vuokran, lääkkeiden ja ruoan jälkeen rahaa ei jäänyt käytännössä lainkaan edes puhelinlaskua varten. Tuo 350€ vuodessa on siis mielestäni todella paha."

    Olit siis alle 20-vuotias ja asuit yksin? Siinä tilanteessa vanhemmilla on velvollisuus antaa rahaa, joten raastupaan vaan jos rahaa ei heru... Toinen vaihtoehto on sossun luukku, jossa tietääkseni ollaan velvollisia maksamaan, jos vanhemmat ei oikeesti maksa mitään.

    Muuten olen kyllä sitä mieltä, että ainakin alaikäisten on turha valittaa rahan riittämättömyyttä, jos omasta tahdostaan on lähtenyt pois kotoa jossa vanhemmat maksaisi kaiken.

    Ajattelitkohan että kaikilla ei IHAN oikeasti ole mahdollisuutta asua kotona opiskelujen ajan. Ensinnäkin yleensä joudut muuttamaan toiselle paikkakunnalle, ei joka kunnassa ole kaikkia mahdollisia kouluja. Varsinkaan pienissä kylissä. Toiseksi itse jouduin pakosta muuttamaan äitini luota pois lukioaikana, koska olisin tullut hulluksi siellä, sillä äitini on juoppo ja hullu, samoin isäni. He eivät rahoita minun opintojani, viinaan heidän rahansa menevät.

    Äänestä

  • Ihmemies MacGayver kirjoitti:

    Olettepas mukavia, kun pitää olla oma asunto, tv, videot ja sauna. Taksilla vielä matkustatte kouluun, vai mitä?

    Itselläni lukiossa ei ollut asuntoa ollenkaan, mihin sitä ylipäätänsä tarvitsee, kun päivät on koulussa, illat tekee läksyt kirjastossa. Myöhemmin voi mennä asemalle ottamaan torkut, ja kun asema suljetaan yöksi, niin on muutamalla tunti käydä lenkillä, että kunto pysyisi kunnossa. Kello 5 jälkeen voi taas tulla asemalle ottamaan toiset torkut ennen koulua.

    Koulussa ruoka on ilmaista, ja voi ottaa toisen annoksen mukaan muovipussiin illaksi. Liikuntatunneilla voi käydä suihkussa, että pysyisi puhtaana ja puhtaat vaatteet saa keltaisista UFF laatikoista.

    Nykyään opiskelija, ja erityisesti lukiolaiset ovat tosi nirsoja, luksusta pitää saada ja heti.

    Monilla ei ole sitä mitä teillä nyt, ihmisiä kuolee nälkään, Afrikassa ei ole edes juomavettä, ja te vielä valitatte täällä, ettei teille sossu ostaa tonnilla uusi kirjoja ja graafisia laskimia tetriksella. Ajatelkaa mitä puhutte!

    Niin kauan kuin teillä on paremmat oltavat kuin nälkään kuolevilla afrikkalaisilla, niin meidän tehtävämme on ensisijaisesti auttaa heitä. Eikä mistään opintotuista ja sossurahoista voi olla puhettakaan, ennen kuin täällä on parempi tilanne kuin muualla maailmalla.

    Niin, kyllä sitä pienellä voi tulla toimeen. Ja kun kesä tulee ja jos ei saa kesätöitä, ei hätiä mitiä, kesähän se vain on. Aina metsästä marjoja löytyy ja naapurikin varmaan voi lainata välistä onkea että pääsee käymään kalassa. Kesällä pahimpien vesisateiden aikaan voi mennä johonkin heinälatoon tai fiksuimmat tietenkin keräävät katujen laidoilta, tien nurkista yms. käytettyjä pulloja ja palauttaa ne kauppaan. Niistähän saa kerättyä pienen omaisuuden, ja johan sitä kohta on jo niin rikas että voi jopa ostaa itelle teltan. Kesällä voi sitten uida, temmeltää ja niin edelleen. Ja kyllä on ekologistakin! Kaikien pitäisi elää näin. Ja kun syksy tulee, asiat on vielä paremmin. Ruokavalioon odotettavissa muutoksia, ainakin etelässä päin, omenapuutkin alkavat aivan notkua herkuistaan. Kyllä meillä on oltavat. Oikeat kissanpäivät!!!!!!

    Äänestä

  • syntynyt tahtomattaan köyhäksi kirjoitti:

    Ajattelitkohan että kaikilla ei IHAN oikeasti ole mahdollisuutta asua kotona opiskelujen ajan. Ensinnäkin yleensä joudut muuttamaan toiselle paikkakunnalle, ei joka kunnassa ole kaikkia mahdollisia kouluja. Varsinkaan pienissä kylissä. Toiseksi itse jouduin pakosta muuttamaan äitini luota pois lukioaikana, koska olisin tullut hulluksi siellä, sillä äitini on juoppo ja hullu, samoin isäni. He eivät rahoita minun opintojani, viinaan heidän rahansa menevät.

    "Ajattelitkohan että kaikilla ei IHAN oikeasti ole mahdollisuutta asua kotona opiskelujen ajan."
    "Toiseksi itse jouduin pakosta muuttamaan äitini luota pois lukioaikana, koska olisin tullut hulluksi siellä, sillä äitini on juoppo ja hullu, samoin isäni. He eivät rahoita minun opintojani, viinaan heidän rahansa menevät."

    Totta kai, siksihän kirjoitin että "jos _omasta tahdostaan_ on lähtenyt pois kotoa jossa vanhemmat maksaisi kaiken". Sitä ennenhän jo totesin, että sossulla on tietääkseni velvollisuus antaa rahaa siinä tapauksessa, että vanhemmat ei todella auta. Jos taas alaikäisellä on kotona niin huonot oltavat, ettei siellä asumisesta tule mitään, asia kuuluu aivan varmasti viranomaisille. Siinä tilanteessa on turha syyttää yhteiskuntaa, jos ei pidä oikeuksiensa toteutumisesta kiinni tai ei edes ota oikeuksistaan selvää, vaikka joutuu todella pakon edestä muuttamaan omilleen ilman välttämättömiinkään menoihin riittäviä rahoja.

    "Ensinnäkin yleensä joudut muuttamaan toiselle paikkakunnalle, ei joka kunnassa ole kaikkia mahdollisia kouluja."

    Mikä laki pakottaa asumaan juuri siinä kunnassa, jossa käy lukiota? Aivan, ei mikään. Jossain toisessa viestissä jo mainitsinkin, että yhdellä koulukaverillani lukiossa oli melkein 2 tunnin koulumatka, kun siihen kuuluva pakollinen tauko (bussi-bussi / juna-bussi) otetaan huomioon. Se halusi niin kovasti tulla meidän lukioon, jossa oli poikkeuksellisen paljon erään tietyn aineen kursseja, että oli valmis tekemään sen eteen "pieniä" ajallisia myönnytyksiä (kotikunnan lukio olisi ollut paljon lähempänä). Tahdotko itse käydä lukion? Jos todella haluat, olet varmasti valmis tekemään joitain uhrauksia sen eteen.

    Äänestä

  • Ihmemies MacGayver kirjoitti:

    >>"Meillä oli oikeastaan pakollinen tuo graafinen laskin."
    >Millä tavalla se "pakollisuus" käytännössä näkyi?

    Aivan !!! Itse en ole koko lukion aikana ostanut kuin pari kirjaa. Mitä järkeä on ostaa jotain ussa, bilsa, maantiede, enku, ruotsi, jne.. kirjoja, kun kaiken oppii jo tunneilla, kuuntelemalla mitä opettaja puhuu?

    Itse en ole ostanut yhtään edes matikan kirjaa, kun opin kaikki asiat tunneilla, ja jos joskus piti laskea jonkun kotitehtävän taululle, niin lainasin kaverilta kirjan ja laskin sen suoran taululle. Ja kymppi tuli matikasta !

    Laskinta en ole koskaan omistanut, kun sellainen löytyy kännykästäkin. Kaikenlaiset sanakirjat voi lainata kirjastosta, mutta itse opin sanat jo tunneilla, kun en pelannut tetrista hienoilla graafisillä laskimella, vaan kuuntelin opettajaa.

    Ja mihin sitä MAOLia tarvitsee? Eihän lukiossa ole edes mitään vaikeita kaavoja, ja ne oppii illassa ulkoa.

    PS: Ja yliopistossa sitä laskinta tarvitse ollenkaan! Yliopistossa tehdään vain todistuksia, tyyliin todista että 2 2 on oikeasti 4 eikä esimerkiksi 5. Joten jos olisin ostanut kalliin grafiikkalaskimen lukiossa, niin sille ei olisi nyt mitään käyttöä yliopistolla!!!

    Säästeliäisyyteen täytyy todella nähdä vaivaa siis todella.. Itse käyn pikkukylän pikkulukiota jossa on kirjasto, mutta siellä tarjolla on uusin MeNaiset ja Koululainen. Eli jotkut lukion kurssikirjat kuulostaa hyvin utopistisilta. Täytyisi siis kaukolainata jostain kaupungin kirjastosta. Tuskin kirjastot ovat varautuneet useille kappaleilla ko. kirjaa jolloin pitäisi asettua pitkään jonotuslistaan. Kurssi kestää vain kuutisen viikkoa joten kun kirjan saisi, olis kurssi jo ohi...
    Kyllä meilläkin matematiikan opettaja suositteli graafista laskinta. Itsekin ostin kun siitä lupaillaa olevan hyötyä jatko-opiskeluissa, ehkä siellä yliopistossakin?? Ja kirjotuksiin tulee hintaa, perusmaksu on se 20 €/kerta, ja 20€/kirjoitettava aine. Eli jos hajauttaa tutkintoa kevääseen ja syksyyn ja sitten haluaa (tai joutuu) vielä korottamaan arvosanoja niin kyllähän siitä hintaa tulee.

    Äänestä

  • Yo 2004 kirjoitti:

    "Siis tuosta tulisi kolmella kerralla ja pakollisilla 4 kokeella 130€ ja useamman aineen kirjoittaminen tietenkin nostaa hintaa."

    Mikä pakko on hajauttaa kolmeen kertaan, jos ei edes kirjoita yli 4 ainetta? Tosi harvat muutenkaan kirjoittaa mitään vielä toisen vuoden keväällä, kolmen kerran hajauttajista lähes kaikki viettää lukiossa yli 3 vuotta.

    "Toki ne jälkikäteen myymällä saa osan rahoistaan takaisin ja maksettavaa voi jäädä tuon kympin verran, mutta ensin ne rahat on jostain löydyttävä, kun ei nyt vanhoja kirjoja kukaan osta."

    Sitä varten on olemassa opintolaina.

    "Meillä ainakin aikanaan kehotettiin pitkässä matikassa ostamaan graafinen laskin ja omalleni tuli hintaa 700mk (juu, se oli silloin kauan kauan sitten ;o)) eli n.120€."

    Pakko huomauttaa näin matikan opiskelijana, että täällä yliopiston matikan kursseilla graafiset laskimet on täysin kiellettyjä. Ja se pitkä matikka on meidän laskuihin verrattuna lastenleikkiä. :)

    "Itse sain kotoa pois muutettuani opintotuesta vain asumislisää ja kävin koulun ohella iltatöissä siivoamassa. Käteen jäi kuukaudessa tuon 350€, joten vuokran, lääkkeiden ja ruoan jälkeen rahaa ei jäänyt käytännössä lainkaan edes puhelinlaskua varten. Tuo 350€ vuodessa on siis mielestäni todella paha."

    Olit siis alle 20-vuotias ja asuit yksin? Siinä tilanteessa vanhemmilla on velvollisuus antaa rahaa, joten raastupaan vaan jos rahaa ei heru... Toinen vaihtoehto on sossun luukku, jossa tietääkseni ollaan velvollisia maksamaan, jos vanhemmat ei oikeesti maksa mitään.

    Muuten olen kyllä sitä mieltä, että ainakin alaikäisten on turha valittaa rahan riittämättömyyttä, jos omasta tahdostaan on lähtenyt pois kotoa jossa vanhemmat maksaisi kaiken.

    Mä olen ainakin maksanut itse kouluni autokoulusta lähtien itse kesäduunirahoilla, vaikka kotona asunkin.. Vanhemmat tukenu osaa, mutta ei meillä rahalla paljoo rellestetä... Kai kyse on siitä mitä pitää tärkeenä. Ite oon tietysti ollu etuoikeutettu ku oon päässy joka kesä töihin. Kyllä sitä rahaa saa kulutettuu turhaankin, tiedetään...

    Äänestä

  • Yo 2004 kirjoitti:

    "Totta, itsellänikin meni urheilukiolaisena 4 vuotta. Tosin kurssejakin taisi tulla sadan tienoilla."

    Jos rahasta tekee tiukkaa, lukio täytyy yleensä käytännössä käydä 3 vuodessa, koska muutenhan opintotuen suuruus pienenee. Vaihtoehtoisesti voi tietysti mennä töihin tai ottaa lainaa. Joka tapauksessa lukio on mahdollista suorittaa 3 vuodessa, joten yli menevä aika on ikään kuin ekstraa.

    "Lukiolainen ei saa opintolainaa, jos ei saa opintorahaakaan. Ne on lukiolaisilla sidottu toisiinsa."

    Olen ainakin kuvitellut keskustelun koskevan niitä, jotka saa opintotukea opintorahoineen päivineen. Keskustelun aloittajahan valitteli, että milläs sitä pitäisi elää kun opintoraha menee kokonaan kirjoihin ja muuhun.

    "Vanhemmat maksoivat jo kilpaurheiluni kustannukset, n.2500€ vuodessa. Ja tuossa on jo huomioitu seuralta ja liitolta saadut (kummaltakin n.500€ vuodessa) avustukset."

    No niin, selvisi sekin. Urheilu on ylimääräistä ja sen voi tarvittaessa jättää pois. Ikäväähän se on, mutta maailma ei yksinkertaisesti toimi niin, että kaikilla olisi mahdollisuus tehdä kaikkea haluaamansa. Köyhän täytyy päättää, mistä luopua, ja jos joutuu syömään kynsiä samalla kun maksaa ylimääräisistä harrastuksista mansikoita niin ei pitäisi olla vaikea tajuta, miten pöytään saisi vähän parempaa ruokaa.

    "Aina ei ole varaa valita. Lukiota kun ei aina löydy läheltä, varsinkin, jos haluaa kehittää omia kykyjään painotteisen lukion avulla."

    Siis kyse on ylimääräisestä "omien kykyjen kehittämisestä" eli suomeksi sanottuna omasta valinnasta. On se kumma, jos tavallinen lukio ei kelpaa vaan kaikki pitäisi saada suoraan tarjottimella - siis tietysti ilman, että joutuu (ehkä) vastineeksi luopumaan jostain muusta.

    "Joskus voi myös alkaa kotona olla täyttä, fyysisesti tai psyykkisesti."

    Sellaista elämä on, eikä sille aina vaan voi mitään. Jos kuitenkin tilanne on riittävän paha, viranomaiset varmasti järjestää tarvittaessa asian.

    Lopun tekstisi kanssa olenkin sitten täysin samaa mieltä.

    Eikö suomessa kaikilla pitäs olla tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet? Eli kenenkään ei periaatteessa tarttis jättää menemättä erikoislukioon ku ei oo rahaa? Mutta tästähän te ootteki jo keskustellu... Tosiaan, erikoislukioita ei ole joka pitäjässä eikä lähikaupungeissa eli jos haluaa kehittää omaa spesiaalialaansa on muutettava jonneki kasvukeskukseen missä on helvetin kallista. Eikä kaikki lukiot ole "saman arvosia". Kirjoista vielä: meidän lukios kurssi pyörii tasan kerran (tai peräti kaksi) vuoden aikana. Eli kaikki opiskelijat käy samoilla kursseilla eikä kirjan lainaaminen kaverilta käy päinsä. Mun mielestä väite että oppii kuuntelemalla on huono, ei kaikilla ole pikakirjotuskykyä tai huippumuistia. kirjat on suuri edellytys oppimiselle, eikö??

    Äänestä

  • Yo 2004 kirjoitti:

    "Tuota en ymmärtänyt. Itse ainakin sain neljänneltä vuodelta opintotukea (siis vain sitä asumislisää), kun olin muuttanut pois vanhempieni luota."

    Ei ihmekään ettet ymmärtänyt, koska puhuin kahdesta eri asiasta ja sotkin ne epähuomiossa yhteen lauseeseen. Opintotuki jatkuu siis normaalisti myös neljännen vuoden, jos ja vain jos opinnot katsotaan päätoimisiksi eli kursseja on tullut ja tulee edelleen määrätyn ajanjakson aikana vähintään tietty määrä ja/tai osallistuu sinä aikana vähintään tiettyyn määrään yo-kokeita. Jos vaikka Pertti-Einari aikoo opiskella ne pakolliset 75 kurssia neljän vuoden aikana ja hajauttaa kirjoituksensa 3 kerralle, siinä käy helposti niin, ettei opintoja katsota aina päätoimisiksi eli PE ei saa täysiä opintotukia.

    "Niin, minä itsehän en maksanut mansikoita vaan vanhempani."

    Mutta luuletko, että olisit saanut (edes oikeuksistasi kertomalla ja oikeudenkäynnillä "uhkailemalla") vanhemmiltasi rahaa johonkin oikeasti tarpeelliseen, jos he eivät olisi maksaneet niin suurta summaa urheiluharrastustasi varten?

    "Enhän minä joutunut luopumaan ainakaan taloudellisesti mistään valitessani urheilulukion."

    Puhuinkin yleisellä tasolla niistä, jotka joutuvat muuttamaan omilleen päästäkseen kenties satojen kilometrien päässä sijaitsevaan lukioon, jossa sattuu olemaan joku itseään miellyttävä erityispainotus.

    Muutit kai kuitenkin ainakin osittain sen takia pois kotoa (vuokra, ruuat ym.) ja vastasit aiemmin huomautukseeni siitä, että vanhemmilla on velvollisuus antaa rahaa alaikäiselle opiskelijalleen, sanomalla että he maksoivat jo kilpaurheilusi kustannukset. Mistä siinä on kyse ellei siitä, että valitsemalla

    "Kaikissa voi parhaimmillaan olla kyse tulevan uran luomisesta: urheilija voi päätyä NHL:ään, yleisurheilun MM-kisoihin tai tenniksen US Openiin (esimerkkejä lukiotovereistani), ilmaisutaitopainotteisen käynyt Teatterikorkean kautta Hollywoodiin ym."

    Mutta kuinka välttämätöntä se on? Kaikilla on unelmia ja kykyjä, joillain enemmän ja toisilla vähemmän, eikä kaikki millään voi päästä juuri haluamaansa ammattiin tai tulla alansa huipuiksi. Kursseilla käyminen ja harrastaminen on mahdollista myös tavallisen tai vaikka etälukion ohella, ja jos sattuu asumaan jossain tuppukylässä jossa mahdollisuudet on rajoitetut, sellaista elämä nyt vaan on. Kenestäkään ei täydy tulla huippu-urheilijaa tai Hollywood-tähteä, vaan sen tavallisen lukion kautta voi hakeutua johonkin muuhun ammattiin.

    ryttäätkö sä toisten unelmat väittämällä että homma kaatuu kalliiseen lukioon?? Ei kai meillä vielä niin huonosti mene.... ?

    Äänestä

  • abi06 kirjoitti:

    Eikö suomessa kaikilla pitäs olla tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet? Eli kenenkään ei periaatteessa tarttis jättää menemättä erikoislukioon ku ei oo rahaa? Mutta tästähän te ootteki jo keskustellu... Tosiaan, erikoislukioita ei ole joka pitäjässä eikä lähikaupungeissa eli jos haluaa kehittää omaa spesiaalialaansa on muutettava jonneki kasvukeskukseen missä on helvetin kallista. Eikä kaikki lukiot ole "saman arvosia". Kirjoista vielä: meidän lukios kurssi pyörii tasan kerran (tai peräti kaksi) vuoden aikana. Eli kaikki opiskelijat käy samoilla kursseilla eikä kirjan lainaaminen kaverilta käy päinsä. Mun mielestä väite että oppii kuuntelemalla on huono, ei kaikilla ole pikakirjotuskykyä tai huippumuistia. kirjat on suuri edellytys oppimiselle, eikö??

    "Eikö suomessa kaikilla pitäs olla tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet? Eli kenenkään ei periaatteessa tarttis jättää menemättä erikoislukioon ku ei oo rahaa?"

    Erikoislukioon voi mennä vaikka siinä vaiheessa, kun vanhempien tulot ei enää vaikuta opintotukeen. Ja ei ne "tasavertaiset koulutusmahdollisuudet" toteudu missään muualla kuin korkeintaan juhlapuheissa, senhän näkee jo siinä mitä kieliä on missäkin kyläkouluissa mahdollisuus valita... Monelle on peruskoulussa tarjolla vain A1-englanti ja B1-ruotsi ilman vaihtoehtoja saati sitten mitään ylimääräisiä kieliä, kun taas toiset voi valita vaikka mitä. Jos niitä koulutusmahdollisuuksia pitäisi jostain alkaa yhdenmukaistaa, niin mielestäni peruskoulusta olisi hyvä aloittaa.

    Ja kuten sanottu, sossu on tietääkseni velvollinen auttamaan siinä tilanteessa, ettei vanhemmilta tipu rahaa. Alaikäisen koulutukseen vanhemmilla on muissakin asioissa se viimeinen sana, mutta tietääkseni täysikäinen voi toteuttaa erikoislukiohaaveensa sossun avulla.

    "Eikä kaikki lukiot ole "saman arvosia"."

    Ei niin, mutta ei ne ranking-listat kerro koko totuutta, kuten ei myöskään keskiarvorajat... Fakta kuitenkin on, että kaikkia kouluja ei millään saa täsmälleen yhtä hyviksi ja siksi jotkut joutuu väkisinkin käymään huonompia kouluja kuin toiset, sen nyt ymmärtää lapsikin.

    "Kirjoista vielä: meidän lukios kurssi pyörii tasan kerran (tai peräti kaksi) vuoden aikana. Eli kaikki opiskelijat käy samoilla kursseilla eikä kirjan lainaaminen kaverilta käy päinsä."

    Mutta on kai teidänkin lukiossa kuitenkin kolme vuosikurssia? Toisin sanoen keskimäärin kolmannes tai kuudennes opiskelijoista käy yhtä kurssia samaan aikaan, joten miksi kirjan "jakaminen" kaverin kanssa ei onnistuisi?

    Muita asioita olenkin käsitellyt muissa viesteissäni sen verran, etten pidä tarpeellisena saman wanhan toistamista.

    Äänestä

  • abi06 kirjoitti:

    ryttäätkö sä toisten unelmat väittämällä että homma kaatuu kalliiseen lukioon?? Ei kai meillä vielä niin huonosti mene.... ?

    "ryttäätkö sä toisten unelmat väittämällä että homma kaatuu kalliiseen lukioon?? Ei kai meillä vielä niin huonosti mene.... ?"

    No voi kuule kun meillä täällä Suomessakin on paljon pahempia ongelmia kuin se, että kaikki NHL-tähdiksi haluavat ei pääse urheilulukioon. Ja Suomessa on sentään asiat todella hyvin, jos asioita tarkastellaan maailmanlaajuisesti... Jossain vaiheessa asiat olisi hyvä oppia laittamaan tärkeysjärjestykseen.

    Äänestä

  • neiti X kirjoitti:

    "kolmen kerran hajauttajista lähes kaikki viettää lukiossa yli 3 vuotta"
    Totta, itsellänikin meni urheilukiolaisena 4 vuotta. Tosin kurssejakin taisi tulla sadan tienoilla.

    "'Toki ne jälkikäteen myymällä saa osan rahoistaan takaisin ja maksettavaa voi jäädä tuon kympin verran, mutta ensin ne rahat on jostain löydyttävä, kun ei nyt vanhoja kirjoja kukaan osta.'
    Sitä varten on olemassa opintolaina."
    Lukiolainen ei saa opintolainaa, jos ei saa opintorahaakaan. Ne on lukiolaisilla sidottu toisiinsa.

    "Olit siis alle 20-vuotias ja asuit yksin? Siinä tilanteessa vanhemmilla on velvollisuus antaa rahaa, joten raastupaan vaan jos rahaa ei heru..."
    Vanhemmat maksoivat jo kilpaurheiluni kustannukset, n.2500€ vuodessa. Ja tuossa on jo huomioitu seuralta ja liitolta saadut (kummaltakin n.500€ vuodessa) avustukset.

    "Muuten olen kyllä sitä mieltä, että ainakin alaikäisten on turha valittaa rahan riittämättömyyttä, jos omasta tahdostaan on lähtenyt pois kotoa jossa vanhemmat maksaisi kaiken."
    Aina ei ole varaa valita. Lukiota kun ei aina löydy läheltä, varsinkin, jos haluaa kehittää omia kykyjään painotteisen lukion avulla. Jos itse olisin mennyt lukioon, jossa oli oman lajini valmennusta, olisin joutunut muuttamaan yli 320km päähän kotoa. Valitsin kuitenkin naapurikaupungin urheilulukion.
    Joskus voi myös alkaa kotona olla täyttä, fyysisesti tai psyykkisesti.

    En myöskään ymmärrä, miksi opintotukilaissa katsotaan, että täysi-ikäisen itsenäisesti asuvan lukiolaisen opintorahan ja -lainan voi poistaa vanhempien tulojen perusteella. Laissa lapsen elatuksestahan mainitaan, että vanhemmat ovat velvollisia avustamaan koulunkäyntikuluissa, ei kustantamaan koko elatusta.

    Toinen, mitä en käsitä, on se, että eronneiden vanhempien tuloista otetaan huomioon vain sen tulot, jonka luona opiskelija viimeksi asui. Siinähän voi pariksi kuukaudeksi muuttaa ensin huonompituloisen vanhempansa luo ja vasta sitten itsenäistyä saaden suuremmat tuet. Tämä ei ole opiskelijoiden keskinäistä tasa-arvoista kohtelua. Kumpikin vanhemmista on kuitenkin käsittääkseni velvollinen avustamaan täysi-ikäistä opiskelijalastaan taloudellisesti, eronneita tai ei.

    Hmm, pistipäs tuo urheilulukio hiukan miettimään. Ikävä juttu näin elämässä, että asioita täytyy asettaa tärkeysjärjestykseen eikä kaikkea voi aina saada. Hienoahan se on, että voi toteuttaa itseään ja lähteä kauemmas esim. urheilupainotteiseen lukioon, mutta jos talous ei anna periksi on se kuitenkin parempi vain tyytyä siihen oman pitäjän lukioon ja porukoitten nurkkiin.
    Vielä näin "vakavasti otettavana" yliopistolaisenakin törmää näihin kavereihin täällä, jotka asettavat kaiken muun opiskelun edelle ja valittavat sitten kun on vaikeaa.

    Äänestä

  • Riina kirjoitti:

    Hmm, pistipäs tuo urheilulukio hiukan miettimään. Ikävä juttu näin elämässä, että asioita täytyy asettaa tärkeysjärjestykseen eikä kaikkea voi aina saada. Hienoahan se on, että voi toteuttaa itseään ja lähteä kauemmas esim. urheilupainotteiseen lukioon, mutta jos talous ei anna periksi on se kuitenkin parempi vain tyytyä siihen oman pitäjän lukioon ja porukoitten nurkkiin.
    Vielä näin "vakavasti otettavana" yliopistolaisenakin törmää näihin kavereihin täällä, jotka asettavat kaiken muun opiskelun edelle ja valittavat sitten kun on vaikeaa.

    Ja pointtisi tuossa tekstissä oli? Minähän valitsin naapurikaupungin lukion sen 320km päässä olevan sijaan. Ja missä kohtaa viestiäni valitin kuinka vaikeaa minulla on ollut?

    "Vielä näin 'vakavasti otettavana' yliopistolaisenakin törmää näihin kavereihin täällä, jotka asettavat kaiken muun opiskelun edelle ja valittavat sitten kun on vaikeaa."

    Koska opiskelet yliopistolla, sinun ei tulisi joutua lukemaan viestejä, jotka ovat sellaisten henkilöiden kirjoittamia, joiden elämässä on muutakin opiskelun lisäksi? Kukaan tuskin pakottaa... Ja jos viittasit minuun, en ole koskaan asettanut urheilua opiskelun edelle. Jos olisit lukenut kaikki asiaan liittyvät viestini, olisit tiennyt, että nimenomaan keskeytin harrastukseni opiskelujen vuoksi.

    terveisin toinen yliopistolainen

    Äänestä

  • neiti X kirjoitti:

    Ja pointtisi tuossa tekstissä oli? Minähän valitsin naapurikaupungin lukion sen 320km päässä olevan sijaan. Ja missä kohtaa viestiäni valitin kuinka vaikeaa minulla on ollut?

    "Vielä näin 'vakavasti otettavana' yliopistolaisenakin törmää näihin kavereihin täällä, jotka asettavat kaiken muun opiskelun edelle ja valittavat sitten kun on vaikeaa."

    Koska opiskelet yliopistolla, sinun ei tulisi joutua lukemaan viestejä, jotka ovat sellaisten henkilöiden kirjoittamia, joiden elämässä on muutakin opiskelun lisäksi? Kukaan tuskin pakottaa... Ja jos viittasit minuun, en ole koskaan asettanut urheilua opiskelun edelle. Jos olisit lukenut kaikki asiaan liittyvät viestini, olisit tiennyt, että nimenomaan keskeytin harrastukseni opiskelujen vuoksi.

    terveisin toinen yliopistolainen

    Älä nyt turhan kärkkäästi suhtaudu. Jos satuit ihan alusta lukemaan, huomasit varmaan, että juttusi urheilulukiosta pisti minut miettimään. En käsittääkseni missään vaiheessa kirjoitustani osoittanut syyttävällä sormella sinua..? Ja viittaukseni valittajiin taisi koskea ihan muuta kuin sinua.
    Pointtini tässä taisi olla se, että harvemmin sitä tajutaan, ettei kaikkea voi saada ja että asioita on asetettava tärkeysjärjestykseen. Koko keskustelun aiheessahan on tullut esille se, kuinka halutaan saada kaikki valmiiksi pureskeltuna. Kunnioitan toki valintaasi, kun luovuit urheilulukiosta (todennäköisesti käytännön syistä), sillä samanmoista järjenkäyttöä voisivat muutkin harrastaa.
    Tuota jälkimmäistä kommenttiasi en oikein ymmärtänyt. Toki elämäni sisältö koostuu muustakin kuin opiskelusta. Mistähän tuollaisen kuvan edes sait..?
    Ymmärrät varmaankin, että kummallistahan se on, kun kaikki aika käytetään muihin menoihin ja harrastuksiin ja milloin mihinkin reissuihin ja sitten vielä ihmetellään, mikseivät opinnot suju ja kurssit jäävät suorittamatta. Omathan ovat päätöksensä toki, mutta omista valinnoistaan on turha valittaa. Kuten osuvasti sanoit: Kukaan tuskin pakottaa.

    Äänestä

  • Riina kirjoitti:

    Älä nyt turhan kärkkäästi suhtaudu. Jos satuit ihan alusta lukemaan, huomasit varmaan, että juttusi urheilulukiosta pisti minut miettimään. En käsittääkseni missään vaiheessa kirjoitustani osoittanut syyttävällä sormella sinua..? Ja viittaukseni valittajiin taisi koskea ihan muuta kuin sinua.
    Pointtini tässä taisi olla se, että harvemmin sitä tajutaan, ettei kaikkea voi saada ja että asioita on asetettava tärkeysjärjestykseen. Koko keskustelun aiheessahan on tullut esille se, kuinka halutaan saada kaikki valmiiksi pureskeltuna. Kunnioitan toki valintaasi, kun luovuit urheilulukiosta (todennäköisesti käytännön syistä), sillä samanmoista järjenkäyttöä voisivat muutkin harrastaa.
    Tuota jälkimmäistä kommenttiasi en oikein ymmärtänyt. Toki elämäni sisältö koostuu muustakin kuin opiskelusta. Mistähän tuollaisen kuvan edes sait..?
    Ymmärrät varmaankin, että kummallistahan se on, kun kaikki aika käytetään muihin menoihin ja harrastuksiin ja milloin mihinkin reissuihin ja sitten vielä ihmetellään, mikseivät opinnot suju ja kurssit jäävät suorittamatta. Omathan ovat päätöksensä toki, mutta omista valinnoistaan on turha valittaa. Kuten osuvasti sanoit: Kukaan tuskin pakottaa.

    Sain kirjoituksestasi kovinkin sarkastisen kuvan, kun viittasit vielä "näihin kavereihin täällä" vastatessasi viestiini. Pahoittelen väärinkäsitystä...

    Äänestä

  • neiti X kirjoitti:

    Sain kirjoituksestasi kovinkin sarkastisen kuvan, kun viittasit vielä "näihin kavereihin täällä" vastatessasi viestiini. Pahoittelen väärinkäsitystä...

    Pitänee vastedes yrittää ilmaista itseäni paremmin.

    Äänestä

  • Minäkin ihmettelen sitä, miksi ihmiset valittavat lukion kohtuuttomista kuluista.

    Tosiasiahan on nimittäin se, että nämä menot voi helposti kattaa pyörittämällä Sarasvuon huomiotalouden hengessä kirjabisnestä. Etevimmät yrittäjät tienaavat moninkertaisena ensimmäisenä lukiovuotena koulukirjoihin sijoittamansa rahat löytämällä sopivan markkinaraon jossain lukio-opiskeluidensa vaiheessa.

    Äänestä

Turha teidän on valittaa mukamas pakollisista kustannuksista, koska laki takaa lukiolaisille oikeuden opiskella täysin ilmaiseksi. Lain mulaan teillä on oikeus olla maksamatta senttiäkään mistään kirjoista, laskimista tai muista, jos ette tahdo, sanoi ope mitä tahansa.

Lähteenä SYL, http://65.108.224.185/opas.shtml:

"Opetus on maksutonta

Kouluilla ei ole oikeutta vaatia opiskelijaa hankkimaan oppikirjoja, työvihkoja, muuta maksullista oppimateriaalia tai kerätä materiaalimaksuja. Opiskelijan on kylläkin osallistuttava opetukseen ja suoritettava opettajan kurssiin sisällyttämät tehtävät. Ne on kuitenkin voitava suorittaa niin, ettei opiskelijalle koidu kustannuksia. Pidä huoli oikeuksistasi, mutta ethän heittäydy fanaattiseksi!


Rakas, inhottava oppikirja

Varaton opiskelija voi hakea oppikirjoihin tukea kunnan sosiaalitoimesta. Kirjoja on usein saatavilla kirjastoista ja käytettyinä muilta opiskelijoilta edulliseen hintaan. Hieman vanhemman painoksen käyttö on vaivalloisempaa kuin uuden, mutta ei suinkaan luvatonta tai opiskelulle turmiollista. Kirjojen lainaaminen ja kimppaosto ovat hyviä tapoja pienentää oppimateriaalikustannuksia. Oppikirja on opiskelijan työkalu, ei silti tietolähteenä ainut eikä välttämättä edes paras."

Äänestä
  • Enpä jaksa uskoa tuohon lähteeseen, että materiaalimaksujen kerääminen olisi laitonta. Tietysti kursseja voi suorittaa ilman kirjaa ja muistiinpanovälineitä, mutta käytännössä tämä ei todellakaan onnistu. Millä teet matematiikan kotitehtävät jos sinulla ei ole kirjaa? Miten luet kokeisiin? En usko, että ketään pystyisi lukiosta selviämään ilman muistiinpanovälineitä, materiaalimaksuja, kirjoja jne. Ja en muutenkaan usko edes tuohon lähteeseen. Käsittääkseni opiskelijalla on oltava opiskeluvälineet mikäli aikoo opiskella. Tuossakin tekstissä sanottiin, että kirjat ym. ovat opiskelijan työkaluja.

    Äänestä

  • Ensin puhut, että laki takaa lukiolaisille ilmaisen opiskelun, mutta et missään vaiheessa näytä yhtäkään lakia tästä? Uskot joidenkin ilmeisesti kahden lukiolaisen liiton jäsenen kirjoittamaan tekstiin ja samassa kirjoituksessasi puhut vielä laista.

    Jos minä nyt kirjoitan, että lukio maksaa 50 000e/opiskelija ja laitan kirjoitukseni nettiin ja perustelen asian hyvin, niin uskotko sitä?

    Kannattaa hieman käyttää kritiikkiä kun lukee tavallisen opiskelijan/ihmisen kirjoittamia tekstejä. Niillä ei ole yhtään sen enempää painoarvoa kuin kenenkään esimerkiksi tähän keskusteluun osallistuneiden kirjoituksillakaan. Joten miksi uskoa heitä, mutta ei tähän keskusteluun osallistuneita?

    Äänestä

  • tietämätön opiskelija kirjoitti:

    Ensin puhut, että laki takaa lukiolaisille ilmaisen opiskelun, mutta et missään vaiheessa näytä yhtäkään lakia tästä? Uskot joidenkin ilmeisesti kahden lukiolaisen liiton jäsenen kirjoittamaan tekstiin ja samassa kirjoituksessasi puhut vielä laista.

    Jos minä nyt kirjoitan, että lukio maksaa 50 000e/opiskelija ja laitan kirjoitukseni nettiin ja perustelen asian hyvin, niin uskotko sitä?

    Kannattaa hieman käyttää kritiikkiä kun lukee tavallisen opiskelijan/ihmisen kirjoittamia tekstejä. Niillä ei ole yhtään sen enempää painoarvoa kuin kenenkään esimerkiksi tähän keskusteluun osallistuneiden kirjoituksillakaan. Joten miksi uskoa heitä, mutta ei tähän keskusteluun osallistuneita?

    "Kannattaa hieman käyttää kritiikkiä kun lukee tavallisen opiskelijan/ihmisen kirjoittamia tekstejä. Niillä ei ole yhtään sen enempää painoarvoa kuin kenenkään esimerkiksi tähän keskusteluun osallistuneiden kirjoituksillakaan. Joten miksi uskoa heitä, mutta ei tähän keskusteluun osallistuneita?"

    Kritiikin lisäksi kannattaa hieman käyttää muutakin järkeä. Kyseessä ei ole mikään kahden tavallisen opiskelijan kirjoittama teksti, jonka he ovat kirjoittaneet nettisivuilleen, vaan Suomen Lukiolaisten Liiton Sosiaalipoliittinen opas. Uskoako SLL:n kaltaista arvovaltaista järjestöä vai Suomi24:n nimimerkin taakse piiloutunutta keskustelijaa? Jos valinta on vaikeaa, suosittelen tutustumaan lähdekritiikkiin (eli menetelmään, jolla lähteen käyttökelpoisuutta arvioidaan).

    Äänestä

  • Ano Nyymi kirjoitti:

    "Kannattaa hieman käyttää kritiikkiä kun lukee tavallisen opiskelijan/ihmisen kirjoittamia tekstejä. Niillä ei ole yhtään sen enempää painoarvoa kuin kenenkään esimerkiksi tähän keskusteluun osallistuneiden kirjoituksillakaan. Joten miksi uskoa heitä, mutta ei tähän keskusteluun osallistuneita?"

    Kritiikin lisäksi kannattaa hieman käyttää muutakin järkeä. Kyseessä ei ole mikään kahden tavallisen opiskelijan kirjoittama teksti, jonka he ovat kirjoittaneet nettisivuilleen, vaan Suomen Lukiolaisten Liiton Sosiaalipoliittinen opas. Uskoako SLL:n kaltaista arvovaltaista järjestöä vai Suomi24:n nimimerkin taakse piiloutunutta keskustelijaa? Jos valinta on vaikeaa, suosittelen tutustumaan lähdekritiikkiin (eli menetelmään, jolla lähteen käyttökelpoisuutta arvioidaan).

    Vaikka kirjoitus on kirjoitettu SLL:n sivuille niin kirjoittajat eivät kuitenkaan ole sen ihmeellisempiä kuin kuka tahansa muukaan. Käsittääkseni kirjoittavat ovat kyllä mukana monessa esimerkiksi politiikassa, mutta he ovat politiikassakin mukana käsittääkseni opiskelijoina parantamassa opiskelijan asemaa. Vaikka kirjoitus sisältääkin paljon faktatietoa, niin heidän lähdettään ei ole kerrottu, eikä sitä missään vaiheessa olla pohjautettu lakiin, kuten linkin laittaja teki. Ja kirjoitus sisältää myös muutamia virheitä esim:

    "Koko vuoden (eli enintään 9 kuukautta) opintotukea tai asumislisää saava lukiolainen voi tienata vuodessa enintään 9090 euroa. Kesäajan tuloja ei pääsääntöisesti lasketa em. tuloihin."
    Myös kesäajan tulot lasketaan koko vuoden tuloihin mukaan aivan kuten ei-kesäaikana saadut tulotkin.

    "Vanhempien tulot vaikuttavat alle 20-vuotiaan opintorahan suuruuteen. Vanhempien yhteenlaskettujen vuositulojen tuloraja on 27 300 euroa vuodessa. Jokainen tulorajan ylittävä täysi 680 euroa pienentää opintorahaa ja asumislisää 5%. Jäät siis ilman opintorahaa ja asumislisää, jos vanhempiesi yhteenlasketut vuositulot ylittävät 40 900 euroa vuodessa."
    Vain alle 18-vuotiailla vanhempien tulot voivat estää asumislisän. Tuosta saa sen käsityksen, että myös esim.19-vuotiaan vanhempien tulot voivat estää sekä opintorahan että asumislisän.
    Tässä vielä pätkä kelan tekstistä:
    "Asumislisää myönnettäessä vanhempien tulot vaikuttavat vain alle 18-vuotiailla, kun hakija opiskelee muussa kuin korkeakoulussa ja on naimaton ja lapseton."

    " Opintotukipäätöksestä voi valittaa 30 päivän aikana päätöksen antamisesta. "
    Ei, vaan valituksen on oltava viimeistään kolmantenakymmenentenä päivänä siitä kun saitte tiedon päätöksestä. Tiedon saaminen päätöksestä lasketaan niin, että viimeistään seitsemäntenä päivänä päätöksen postituspäivän jälkeen tieto on saatu, ellei muuta näytetä toteen. Eli käytännössä aikaa on valittaa 30päivää tiedon saamisesta tai 37päivää postituspäivästä.

    Eli itse en sumeasti luottaisi tavallisten kirjoittajien kirjoittamaan tekstiin, joka ei sisällä lakiviittauksia, vaan mutu-tuntumaa ja sisältää kaiken lisäksi virheellisiä tietoja.

    Äänestä

  • Ano Nyymi kirjoitti:

    "Kannattaa hieman käyttää kritiikkiä kun lukee tavallisen opiskelijan/ihmisen kirjoittamia tekstejä. Niillä ei ole yhtään sen enempää painoarvoa kuin kenenkään esimerkiksi tähän keskusteluun osallistuneiden kirjoituksillakaan. Joten miksi uskoa heitä, mutta ei tähän keskusteluun osallistuneita?"

    Kritiikin lisäksi kannattaa hieman käyttää muutakin järkeä. Kyseessä ei ole mikään kahden tavallisen opiskelijan kirjoittama teksti, jonka he ovat kirjoittaneet nettisivuilleen, vaan Suomen Lukiolaisten Liiton Sosiaalipoliittinen opas. Uskoako SLL:n kaltaista arvovaltaista järjestöä vai Suomi24:n nimimerkin taakse piiloutunutta keskustelijaa? Jos valinta on vaikeaa, suosittelen tutustumaan lähdekritiikkiin (eli menetelmään, jolla lähteen käyttökelpoisuutta arvioidaan).

    Hemmetti kun painaa tuota lähestysnappulaa aina liian nopeasti ja tuo keskeytys ei toimi. Eli lisään jälleen hieman asiaa.

    "Kyseessä ei ole mikään kahden tavallisen opiskelijan kirjoittama teksti, jonka he ovat kirjoittaneet nettisivuilleen, vaan Suomen Lukiolaisten Liiton Sosiaalipoliittinen opas."
    Tottapa tuokin. Mutta kyseessä on kahden tavallisen opiskelijan kirjoittama teksti Suomen Lukiolaisten Liiton nettisivuille, eli ei omille sivuilleen vaan SLL:n sivuille.

    Minulla ei nuo sivut aivan normaalisti toimi, mutta huomasin tuolta myös kohdan: Kannanotot ja tiedotteet. Olettaisin tuon aiheen sisältävän myöskin normaalien opiskelijoiden kannanottoja, valitettavasti en voi asiasta olla varma, koska en sitä kohtaa saa ollenkaan auki jostain syystä.

    Minäkin voisin saada kirjoitukseni esimerkiksi jonkun lehden nettisivuille. Tulisiko kirjoituksestani siten virallisempi? Mielestäni ei, jos tietoni olisivat virheellisiä ja kirjoittaisin aivan tavallisen opiskelijan statuksella.

    Äänestä

  • tietämätön opiskelija kirjoitti:

    Vaikka kirjoitus on kirjoitettu SLL:n sivuille niin kirjoittajat eivät kuitenkaan ole sen ihmeellisempiä kuin kuka tahansa muukaan. Käsittääkseni kirjoittavat ovat kyllä mukana monessa esimerkiksi politiikassa, mutta he ovat politiikassakin mukana käsittääkseni opiskelijoina parantamassa opiskelijan asemaa. Vaikka kirjoitus sisältääkin paljon faktatietoa, niin heidän lähdettään ei ole kerrottu, eikä sitä missään vaiheessa olla pohjautettu lakiin, kuten linkin laittaja teki. Ja kirjoitus sisältää myös muutamia virheitä esim:

    "Koko vuoden (eli enintään 9 kuukautta) opintotukea tai asumislisää saava lukiolainen voi tienata vuodessa enintään 9090 euroa. Kesäajan tuloja ei pääsääntöisesti lasketa em. tuloihin."
    Myös kesäajan tulot lasketaan koko vuoden tuloihin mukaan aivan kuten ei-kesäaikana saadut tulotkin.

    "Vanhempien tulot vaikuttavat alle 20-vuotiaan opintorahan suuruuteen. Vanhempien yhteenlaskettujen vuositulojen tuloraja on 27 300 euroa vuodessa. Jokainen tulorajan ylittävä täysi 680 euroa pienentää opintorahaa ja asumislisää 5%. Jäät siis ilman opintorahaa ja asumislisää, jos vanhempiesi yhteenlasketut vuositulot ylittävät 40 900 euroa vuodessa."
    Vain alle 18-vuotiailla vanhempien tulot voivat estää asumislisän. Tuosta saa sen käsityksen, että myös esim.19-vuotiaan vanhempien tulot voivat estää sekä opintorahan että asumislisän.
    Tässä vielä pätkä kelan tekstistä:
    "Asumislisää myönnettäessä vanhempien tulot vaikuttavat vain alle 18-vuotiailla, kun hakija opiskelee muussa kuin korkeakoulussa ja on naimaton ja lapseton."

    " Opintotukipäätöksestä voi valittaa 30 päivän aikana päätöksen antamisesta. "
    Ei, vaan valituksen on oltava viimeistään kolmantenakymmenentenä päivänä siitä kun saitte tiedon päätöksestä. Tiedon saaminen päätöksestä lasketaan niin, että viimeistään seitsemäntenä päivänä päätöksen postituspäivän jälkeen tieto on saatu, ellei muuta näytetä toteen. Eli käytännössä aikaa on valittaa 30päivää tiedon saamisesta tai 37päivää postituspäivästä.

    Eli itse en sumeasti luottaisi tavallisten kirjoittajien kirjoittamaan tekstiin, joka ei sisällä lakiviittauksia, vaan mutu-tuntumaa ja sisältää kaiken lisäksi virheellisiä tietoja.

    "Vaikka kirjoitus on kirjoitettu SLL:n sivuille niin kirjoittajat eivät kuitenkaan ole sen ihmeellisempiä kuin kuka tahansa muukaan."

    Kirjoitus ei ole pelkästään "kirjoitettu SLL:n sivuille" vaan se on SLL:n Sosiaalipoliittinen opas. Teksti ei siis edusta kahden opiskelijan näkemyksiä vaan on SLL:n virallinen kanta.

    "Vaikka kirjoitus sisältääkin paljon faktatietoa, niin heidän lähdettään ei ole kerrottu, eikä sitä missään vaiheessa olla pohjautettu lakiin, kuten linkin laittaja teki."

    Jos koululla ei ole oikeutta vaatia opiskelijoita maksamaan opetukseen liittyvästä materiaalista, mihin se sitten pohjautuu ellei lakiin? Sivun vasemmassa yläreunassa on muuten linkki lukiolakiin, siitä voi halutessaan tarkastaa asian.

    "Ja kirjoitus sisältää myös muutamia virheitä esim:"

    Kirjoitus on peräisin vuodelta 2001, joten ihmekö tuo jos joku asia on ehtinyt muuttua.

    "Mutta kyseessä on kahden tavallisen opiskelijan kirjoittama teksti Suomen Lukiolaisten Liiton nettisivuille, eli ei omille sivuilleen vaan SLL:n sivuille."

    Puolueiden puheenjohtajien kannanotoistakin voitaisiin sanoa, että kyseessä on vain tavallisen miehen/naisen kirjoittama teksti. Eihän kyse ole siitä, että he olisivat ihmisinä jotenkin erilaisia, mutta asemansa ja edustamansa tahon takia heidän sanoillaan on yleensä tavallista enemmän painoarvoa.

    "Minäkin voisin saada kirjoitukseni esimerkiksi jonkun lehden nettisivuille. Tulisiko kirjoituksestani siten virallisempi? Mielestäni ei, jos tietoni olisivat virheellisiä ja kirjoittaisin aivan tavallisen opiskelijan statuksella."

    Jos kirjoittaisit tämäntyyppisen mielipidekirjoituksen, se pysyisi edelleen pelkkänä mielipidekirjoituksena. SLL:n Sosiaalipoliittinen oppaan ei kuitenkaan ole mielipidekirjoitus.

    Äänestä

  • tietämätön opiskelija kirjoitti:

    Hemmetti kun painaa tuota lähestysnappulaa aina liian nopeasti ja tuo keskeytys ei toimi. Eli lisään jälleen hieman asiaa.

    "Kyseessä ei ole mikään kahden tavallisen opiskelijan kirjoittama teksti, jonka he ovat kirjoittaneet nettisivuilleen, vaan Suomen Lukiolaisten Liiton Sosiaalipoliittinen opas."
    Tottapa tuokin. Mutta kyseessä on kahden tavallisen opiskelijan kirjoittama teksti Suomen Lukiolaisten Liiton nettisivuille, eli ei omille sivuilleen vaan SLL:n sivuille.

    Minulla ei nuo sivut aivan normaalisti toimi, mutta huomasin tuolta myös kohdan: Kannanotot ja tiedotteet. Olettaisin tuon aiheen sisältävän myöskin normaalien opiskelijoiden kannanottoja, valitettavasti en voi asiasta olla varma, koska en sitä kohtaa saa ollenkaan auki jostain syystä.

    Minäkin voisin saada kirjoitukseni esimerkiksi jonkun lehden nettisivuille. Tulisiko kirjoituksestani siten virallisempi? Mielestäni ei, jos tietoni olisivat virheellisiä ja kirjoittaisin aivan tavallisen opiskelijan statuksella.

    Toi lakihommeli on aivan varmaan totta, mutta siinä on se pointti, että kuka oppii ilman kirjoja?
    Eihän koulussakaan oo pakko käydä. Pitää vain opiskella kotona kotiopetuksena:D

    Kyllä mulla on mennyt useampi kurssi lukiossa ilman kirjaa ja 7 ja 8 tullut niistäkin. Nyt menee tässäkin jaksossa kolme kurssia joissa ei kirjoja:P
    Saisinhan minä ne kirjat ostaa kun kotona asustelen, mutta miksi hankkia jos en käytä niitä kuitenkaan? Ei se historia ainakaan oo kovin vaikeeta bilsasta puhumattakaan ja kannattaa painottaa kuvikseen ja liikkaan ja muuhun kirjattomaan;)

    Äänestä

  • The idiot? kirjoitti:

    Toi lakihommeli on aivan varmaan totta, mutta siinä on se pointti, että kuka oppii ilman kirjoja?
    Eihän koulussakaan oo pakko käydä. Pitää vain opiskella kotona kotiopetuksena:D

    Kyllä mulla on mennyt useampi kurssi lukiossa ilman kirjaa ja 7 ja 8 tullut niistäkin. Nyt menee tässäkin jaksossa kolme kurssia joissa ei kirjoja:P
    Saisinhan minä ne kirjat ostaa kun kotona asustelen, mutta miksi hankkia jos en käytä niitä kuitenkaan? Ei se historia ainakaan oo kovin vaikeeta bilsasta puhumattakaan ja kannattaa painottaa kuvikseen ja liikkaan ja muuhun kirjattomaan;)

    "Toi lakihommeli on aivan varmaan totta, mutta siinä on se pointti, että kuka oppii ilman kirjoja?"

    Kirjastosta löytyy kirjoja vaikka kuinka paljon, eikä aina tarvitse käyttää varsinaista kurssikirjaa. Ei siihen uutenkaan opsiin ole lisätty mitään varsinaisesti uutta, vaan kyllä ne opetettavat asiat on ollut yleisessä tiedossa jo jonkin aikaa... Olkoonkin, että kaikki ei ehkä siinä vanhassa opsissa sisältynyt edes muihin kursseihin.

    Totta kyllä, että kympin saaminen voi joidenkin kurssien kohdalla olla mahdotonta ilman kohtuutonta vaivaa, jos käyttää vain muita tietolähteitä, mutta minkä tahansa pakollisen kurssin läpäisee varmasti muiden kirjojen avulla.

    "Eihän koulussakaan oo pakko käydä. Pitää vain opiskella kotona kotiopetuksena:D"

    Lukion käymisessä ei olekaan ideana pelkkä asioiden oppiminen vaan se, että saa tiedoistaan ja taidoistaan myös mustaa valkoiselle.

    Äänestä

  • Bowwow kirjoitti:

    "Toi lakihommeli on aivan varmaan totta, mutta siinä on se pointti, että kuka oppii ilman kirjoja?"

    Kirjastosta löytyy kirjoja vaikka kuinka paljon, eikä aina tarvitse käyttää varsinaista kurssikirjaa. Ei siihen uutenkaan opsiin ole lisätty mitään varsinaisesti uutta, vaan kyllä ne opetettavat asiat on ollut yleisessä tiedossa jo jonkin aikaa... Olkoonkin, että kaikki ei ehkä siinä vanhassa opsissa sisältynyt edes muihin kursseihin.

    Totta kyllä, että kympin saaminen voi joidenkin kurssien kohdalla olla mahdotonta ilman kohtuutonta vaivaa, jos käyttää vain muita tietolähteitä, mutta minkä tahansa pakollisen kurssin läpäisee varmasti muiden kirjojen avulla.

    "Eihän koulussakaan oo pakko käydä. Pitää vain opiskella kotona kotiopetuksena:D"

    Lukion käymisessä ei olekaan ideana pelkkä asioiden oppiminen vaan se, että saa tiedoistaan ja taidoistaan myös mustaa valkoiselle.

    ...niihin koulukirjoihin, että kaverin kirjasta voi myös kopioida (vaikka käsipelillä, mikä tuskin on edes laitonta) ainakin pääkohdat esim. väli- ja hyppytunneilla tai lainaamalla kirjan itselleen päiväksi. Näin voi tehdä esim. sanakokeiden sanalistoille - työ ei ole ollenkaan kohtuuton, ja kirjoittamalla oppii joten ajan hukkaan menemisestä on turha marmattaa.

    Äänestä

  • meillä ainakin matikan opettaja vaatii,että oppilailla on oppikirja.se on sitten aivan sama,että mistä se kirja on hankittu.kokeeseen ei saa tulla,jollei ole kurssin aikana ollut kirjaa.

    Äänestä

  • Soskusta on turha hakea tukea kirjoihin, saa vain tylyn vastauksen, että opintotuki on sitä varten...

    Äänestä

  • shadow_87 kirjoitti:

    meillä ainakin matikan opettaja vaatii,että oppilailla on oppikirja.se on sitten aivan sama,että mistä se kirja on hankittu.kokeeseen ei saa tulla,jollei ole kurssin aikana ollut kirjaa.

    "meillä ainakin matikan opettaja vaatii,että oppilailla on oppikirja.se on sitten aivan sama,että mistä se kirja on hankittu.kokeeseen ei saa tulla,jollei ole kurssin aikana ollut kirjaa."

    Kerropa sille opettajallesi lukiolaista, se toimii laittomasti jos se estää oppilasta osallistumasta kurssille ilman kirjaa.

    Äänestä

  • Lana kirjoitti:

    Soskusta on turha hakea tukea kirjoihin, saa vain tylyn vastauksen, että opintotuki on sitä varten...

    "Soskusta on turha hakea tukea kirjoihin, saa vain tylyn vastauksen, että opintotuki on sitä varten..."

    Sanoo kuka? Siis kuinka paljon opintotukea (ja mahdollisia muita tienestejä) saava henkilö, minkä ikäinen ja mistä mahdolliset tukien alennukset johtuu on saanut sossusta kielteisin päätöksen? Mihin kyseinen henkilö on käyttänyt rahansa?

    Esittämäni kysymykset on erittäin olennaisia. Esim. alaikäisellä ei tietenkään ole mitään tarvetta saada sossusta rahaa siitä syystä, että tahtoo väen väkisin asua omassa kämpässä, vaikka vanhemmat maksaisi ylläpidon kotona. Toisaalta taas kenenkään on ikään katsomatta turha vinkua sossusta rahaa mihinkään koulukirjoihin, jos on tuhlannut opintotukensa johonkin baari-iltoihin tai vastaavaan.

    Kolmas mahdollisuus on, että vika on sossussa: valitettavasti on niin, että joskus sinne mennessään täytyy itse olla selvillä oikeuksistaan ja vaatimalla vaatia niiden toteutumista lakipykäliin vedoten.

    Toki on niin, että täysimääräisenä maksettavan opintotuen katsotaan yleensä riittävän myös koulukirjoihin. Kysehän olikin _rahattomista_ opiskelijoista. Itse kuitenkin tiedän useampiakin tapauksia, joissa sossusta on annettu rahaa, kun sinne on viety todisteet siitä että hyvätuloiset vanhemmat ei suostu maksamaan sentin senttiä eikä latin latia.

    Äänestä

  • Yo 2004 kirjoitti:

    "Soskusta on turha hakea tukea kirjoihin, saa vain tylyn vastauksen, että opintotuki on sitä varten..."

    Sanoo kuka? Siis kuinka paljon opintotukea (ja mahdollisia muita tienestejä) saava henkilö, minkä ikäinen ja mistä mahdolliset tukien alennukset johtuu on saanut sossusta kielteisin päätöksen? Mihin kyseinen henkilö on käyttänyt rahansa?

    Esittämäni kysymykset on erittäin olennaisia. Esim. alaikäisellä ei tietenkään ole mitään tarvetta saada sossusta rahaa siitä syystä, että tahtoo väen väkisin asua omassa kämpässä, vaikka vanhemmat maksaisi ylläpidon kotona. Toisaalta taas kenenkään on ikään katsomatta turha vinkua sossusta rahaa mihinkään koulukirjoihin, jos on tuhlannut opintotukensa johonkin baari-iltoihin tai vastaavaan.

    Kolmas mahdollisuus on, että vika on sossussa: valitettavasti on niin, että joskus sinne mennessään täytyy itse olla selvillä oikeuksistaan ja vaatimalla vaatia niiden toteutumista lakipykäliin vedoten.

    Toki on niin, että täysimääräisenä maksettavan opintotuen katsotaan yleensä riittävän myös koulukirjoihin. Kysehän olikin _rahattomista_ opiskelijoista. Itse kuitenkin tiedän useampiakin tapauksia, joissa sossusta on annettu rahaa, kun sinne on viety todisteet siitä että hyvätuloiset vanhemmat ei suostu maksamaan sentin senttiä eikä latin latia.

    Minä kävin pyytämässä avustusta kalliisiin ammattikorkeakoulun kirjoihin ja vastaus oli se, että opintotuki on sitä varten...

    olen yli 20-vuotias ja asun omassa asunnossa, enkä saa vanhemmilta rahaa, koska ne ovat alkoholisteja...

    Eli tuloina pelkkä opintotuki ja asumislisä, sekä opintolaina, joka suorastaan pakotetaan nostamaan.

    Olen lähes tulkooon absolutisti, joten baari-iltoihin rahat eivät todellakaan hupene.

    Äänestä

  • Lana kirjoitti:

    Minä kävin pyytämässä avustusta kalliisiin ammattikorkeakoulun kirjoihin ja vastaus oli se, että opintotuki on sitä varten...

    olen yli 20-vuotias ja asun omassa asunnossa, enkä saa vanhemmilta rahaa, koska ne ovat alkoholisteja...

    Eli tuloina pelkkä opintotuki ja asumislisä, sekä opintolaina, joka suorastaan pakotetaan nostamaan.

    Olen lähes tulkooon absolutisti, joten baari-iltoihin rahat eivät todellakaan hupene.

    Koska AMK ei ole lukio, mihin ihmeessä sen höpöhöpöttelysi oli tarkoitus kohdistua? "Kehotus" hakea koulukirjoihin rahaa sossusta koski LUKIOLAISIA, ei ammattikorkean opiskelijoita. No mutta onneksi sentään kysyin lisätietoja, koska nythän selvisi ettei viestisi liittynyt aiheeseen ollenkaan!

    Äänestä

  • Yo 2004 kirjoitti:

    Koska AMK ei ole lukio, mihin ihmeessä sen höpöhöpöttelysi oli tarkoitus kohdistua? "Kehotus" hakea koulukirjoihin rahaa sossusta koski LUKIOLAISIA, ei ammattikorkean opiskelijoita. No mutta onneksi sentään kysyin lisätietoja, koska nythän selvisi ettei viestisi liittynyt aiheeseen ollenkaan!

    "Opetus on maksutonta

    Kouluilla ei ole oikeutta vaatia opiskelijaa hankkimaan oppikirjoja, työvihkoja, muuta maksullista oppimateriaalia tai kerätä materiaalimaksuja. Opiskelijan on kylläkin osallistuttava opetukseen ja suoritettava opettajan kurssiin sisällyttämät tehtävät. Ne on kuitenkin voitava suorittaa niin, ettei opiskelijalle koidu kustannuksia. Pidä huoli oikeuksistasi, mutta ethän heittäydy fanaattiseksi!


    Rakas, inhottava oppikirja

    Varaton opiskelija voi hakea oppikirjoihin tukea kunnan sosiaalitoimesta. Kirjoja on usein saatavilla kirjastoista ja käytettyinä muilta opiskelijoilta edulliseen hintaan. Hieman vanhemman painoksen käyttö on vaivalloisempaa kuin uuden, mutta ei suinkaan luvatonta tai opiskelulle turmiollista. Kirjojen lainaaminen ja kimppaosto ovat hyviä tapoja pienentää oppimateriaalikustannuksia. Oppikirja on opiskelijan työkalu, ei silti tietolähteenä ainut eikä välttämättä edes paras."


    Minun mielestä tuossa puhuttiin kyllä kouluista, eikä vain pelkästään lukiosta.

    Äänestä

  • Lana kirjoitti:

    "Opetus on maksutonta

    Kouluilla ei ole oikeutta vaatia opiskelijaa hankkimaan oppikirjoja, työvihkoja, muuta maksullista oppimateriaalia tai kerätä materiaalimaksuja. Opiskelijan on kylläkin osallistuttava opetukseen ja suoritettava opettajan kurssiin sisällyttämät tehtävät. Ne on kuitenkin voitava suorittaa niin, ettei opiskelijalle koidu kustannuksia. Pidä huoli oikeuksistasi, mutta ethän heittäydy fanaattiseksi!


    Rakas, inhottava oppikirja

    Varaton opiskelija voi hakea oppikirjoihin tukea kunnan sosiaalitoimesta. Kirjoja on usein saatavilla kirjastoista ja käytettyinä muilta opiskelijoilta edulliseen hintaan. Hieman vanhemman painoksen käyttö on vaivalloisempaa kuin uuden, mutta ei suinkaan luvatonta tai opiskelulle turmiollista. Kirjojen lainaaminen ja kimppaosto ovat hyviä tapoja pienentää oppimateriaalikustannuksia. Oppikirja on opiskelijan työkalu, ei silti tietolähteenä ainut eikä välttämättä edes paras."


    Minun mielestä tuossa puhuttiin kyllä kouluista, eikä vain pelkästään lukiosta.

    Niin, kuten otsikosta voi päätellä, asiani koskee sitä että lainaukset tulee tulkita asiayhteydessään. Kyseinen lainaus oli peräisin LUKIOLAISIA käsittelevästä artikkelista, mikä käy erittäin selväksi viimeistään linkistä (sen viimeisen pisteen poistamisen ei luulisi tuottavan päänvaivaa). Joka tapauksessa asiayhteydestä olisi pitänyt tajuta, että laki ei ainakaan välttämättä koske kaikkia, koska lainauksen kopioinut nimimerkki Turha valittaa kirjoitti lainaukseensa tällaisen johdannon: "Turha teidän on valittaa mukamas pakollisista kustannuksista, koska laki takaa LUKIOLAISILLE oikeuden opiskella täysin ilmaiseksi." (ISOT kirjaimet oma korostukseni)

    Äänestä

  • Yo 2004 kirjoitti:

    Niin, kuten otsikosta voi päätellä, asiani koskee sitä että lainaukset tulee tulkita asiayhteydessään. Kyseinen lainaus oli peräisin LUKIOLAISIA käsittelevästä artikkelista, mikä käy erittäin selväksi viimeistään linkistä (sen viimeisen pisteen poistamisen ei luulisi tuottavan päänvaivaa). Joka tapauksessa asiayhteydestä olisi pitänyt tajuta, että laki ei ainakaan välttämättä koske kaikkia, koska lainauksen kopioinut nimimerkki Turha valittaa kirjoitti lainaukseensa tällaisen johdannon: "Turha teidän on valittaa mukamas pakollisista kustannuksista, koska laki takaa LUKIOLAISILLE oikeuden opiskella täysin ilmaiseksi." (ISOT kirjaimet oma korostukseni)

    Mutta alkuperäinen kommenttini koski sitä, että sosiaalitoimistosta on turha hakea tukea oppikirjamaksuihin, koska heidän mielestä opintotuki on sitä varten.
    Se, että mistä koulusta opiskelija on, niin sillä ei ole väliä. Lukiolaiset todennäköisesti saavat vielä vähemmän sosiaalitoimistosta mitään, koska ovat alle 20-kymppisiä ja sosiaalitomiston mukaan vanhemmat "elättävät" vielä alle kaksikymppissiä opiskelija lapsiaan.

    Äänestä

  • Lana kirjoitti:

    Mutta alkuperäinen kommenttini koski sitä, että sosiaalitoimistosta on turha hakea tukea oppikirjamaksuihin, koska heidän mielestä opintotuki on sitä varten.
    Se, että mistä koulusta opiskelija on, niin sillä ei ole väliä. Lukiolaiset todennäköisesti saavat vielä vähemmän sosiaalitoimistosta mitään, koska ovat alle 20-kymppisiä ja sosiaalitomiston mukaan vanhemmat "elättävät" vielä alle kaksikymppissiä opiskelija lapsiaan.

    "Mutta alkuperäinen kommenttini koski sitä, että sosiaalitoimistosta on turha hakea tukea oppikirjamaksuihin, koska heidän mielestä opintotuki on sitä varten."

    Siis heidän mielestään *AMK-opiskelijan* opintotuki on oppikirjamaksuja varten. Aivan. Onko kukaan täällä väittänyt, että sossun pitiäsi antaa sitä rahaa muiden kuin lukiolaisten oppikirjoihin?

    "Se, että mistä koulusta opiskelija on, niin sillä ei ole väliä."

    Millä perusteella sillä ei ole mitään väliä? Täysin perusteetonta väitettä en usko, ja vaikka olisitkin oikeassa, on silti mahdollista että tapauksessasi sossu on tehnyt virheen ja toiminut laittomasti (sellaista sattuu).

    "Lukiolaiset todennäköisesti saavat vielä vähemmän sosiaalitoimistosta mitään, koska ovat alle 20-kymppisiä ja sosiaalitomiston mukaan vanhemmat "elättävät" vielä alle kaksikymppissiä opiskelija lapsiaan."

    Olen jo kertonut, kuinka tiedän sossun antaneen rahallista avustusta joillekin opiskelijoille, jotka ovat toimittaneet sinne todisteet siitä että heidän vanhempansa eivät tue heitä rahallisesti. Sossu ei saa jättää ketään nälkäkuoleman partaalle siksi, että heidän vanhempansa rikkoo lakia.

    Ja tästä päästäänkin siihen, että jos vanhemmat ei täytä lakisääteisiä velvollisuuksiaan eikä itse sen paremmin valvo kuin vaadi (tarvittaessa sitten vaikka oikeusteitse) lakisääteisten oikeuksiensa toteutumista, syy ei todellakaan ole sossussa.

    Äänestä

  • Yo 2004 kirjoitti:

    "Mutta alkuperäinen kommenttini koski sitä, että sosiaalitoimistosta on turha hakea tukea oppikirjamaksuihin, koska heidän mielestä opintotuki on sitä varten."

    Siis heidän mielestään *AMK-opiskelijan* opintotuki on oppikirjamaksuja varten. Aivan. Onko kukaan täällä väittänyt, että sossun pitiäsi antaa sitä rahaa muiden kuin lukiolaisten oppikirjoihin?

    "Se, että mistä koulusta opiskelija on, niin sillä ei ole väliä."

    Millä perusteella sillä ei ole mitään väliä? Täysin perusteetonta väitettä en usko, ja vaikka olisitkin oikeassa, on silti mahdollista että tapauksessasi sossu on tehnyt virheen ja toiminut laittomasti (sellaista sattuu).

    "Lukiolaiset todennäköisesti saavat vielä vähemmän sosiaalitoimistosta mitään, koska ovat alle 20-kymppisiä ja sosiaalitomiston mukaan vanhemmat "elättävät" vielä alle kaksikymppissiä opiskelija lapsiaan."

    Olen jo kertonut, kuinka tiedän sossun antaneen rahallista avustusta joillekin opiskelijoille, jotka ovat toimittaneet sinne todisteet siitä että heidän vanhempansa eivät tue heitä rahallisesti. Sossu ei saa jättää ketään nälkäkuoleman partaalle siksi, että heidän vanhempansa rikkoo lakia.

    Ja tästä päästäänkin siihen, että jos vanhemmat ei täytä lakisääteisiä velvollisuuksiaan eikä itse sen paremmin valvo kuin vaadi (tarvittaessa sitten vaikka oikeusteitse) lakisääteisten oikeuksiensa toteutumista, syy ei todellakaan ole sossussa.

    Sosiaalitoimiston vastaus oli, että opiskelijan opintotuki on oppikirjamaksuja ja elämistä varten AMK:sta ei ollut mitään puhetta.

    "Se, että mistä koulusta opiskelija on, niin sillä ei ole väliä."

    Millä perusteella sillä ei ole mitään väliä? Täysin perusteetonta väitettä en usko, ja vaikka olisitkin oikeassa, on silti mahdollista että tapauksessasi sossu on tehnyt virheen ja toiminut laittomasti (sellaista sattuu). "

    Puhun nyt omakohtaisesta kokemuksesta. Silloin kun olin vielä alle kaksikymppinen, enkä ollut vielä AMK:ssa niin he laskivat, että vanhempani maksavat minulle 900 mk kuukaudessa, mistä en tietenkään penniäkään nähnyt. Eikä sekään auttanut vaikka vei ties minkälaista todistetta siitä, että rahaa ei vanhemmilta tule.
    Toisekseen "teininä" ei hirveästi tule mieleen alkaa vaatia oikeusteitse mitään. Mistäpä kokematon nuori lakipykälistä saisi tietää.

    "on silti mahdollista että tapauksessasi sossu on tehnyt virheen ja toiminut laittomasti (sellaista sattuu). "

    Sellaista ei pitäisi sattua! Jonkun nuoren haaveet opiskelusta saattavat kaatua siihen. Minä sen sijaan olen lujatahtoinen ja suoritin tutkinnon kituuttamalla.

    Äänestä

  • Lana kirjoitti:

    Sosiaalitoimiston vastaus oli, että opiskelijan opintotuki on oppikirjamaksuja ja elämistä varten AMK:sta ei ollut mitään puhetta.

    "Se, että mistä koulusta opiskelija on, niin sillä ei ole väliä."

    Millä perusteella sillä ei ole mitään väliä? Täysin perusteetonta väitettä en usko, ja vaikka olisitkin oikeassa, on silti mahdollista että tapauksessasi sossu on tehnyt virheen ja toiminut laittomasti (sellaista sattuu). "

    Puhun nyt omakohtaisesta kokemuksesta. Silloin kun olin vielä alle kaksikymppinen, enkä ollut vielä AMK:ssa niin he laskivat, että vanhempani maksavat minulle 900 mk kuukaudessa, mistä en tietenkään penniäkään nähnyt. Eikä sekään auttanut vaikka vei ties minkälaista todistetta siitä, että rahaa ei vanhemmilta tule.
    Toisekseen "teininä" ei hirveästi tule mieleen alkaa vaatia oikeusteitse mitään. Mistäpä kokematon nuori lakipykälistä saisi tietää.

    "on silti mahdollista että tapauksessasi sossu on tehnyt virheen ja toiminut laittomasti (sellaista sattuu). "

    Sellaista ei pitäisi sattua! Jonkun nuoren haaveet opiskelusta saattavat kaatua siihen. Minä sen sijaan olen lujatahtoinen ja suoritin tutkinnon kituuttamalla.

    "Mistäpä kokematon nuori lakipykälistä saisi tietää."
    www.finlex.fi

    Äänestä

  • Lana kirjoitti:

    Sosiaalitoimiston vastaus oli, että opiskelijan opintotuki on oppikirjamaksuja ja elämistä varten AMK:sta ei ollut mitään puhetta.

    "Se, että mistä koulusta opiskelija on, niin sillä ei ole väliä."

    Millä perusteella sillä ei ole mitään väliä? Täysin perusteetonta väitettä en usko, ja vaikka olisitkin oikeassa, on silti mahdollista että tapauksessasi sossu on tehnyt virheen ja toiminut laittomasti (sellaista sattuu). "

    Puhun nyt omakohtaisesta kokemuksesta. Silloin kun olin vielä alle kaksikymppinen, enkä ollut vielä AMK:ssa niin he laskivat, että vanhempani maksavat minulle 900 mk kuukaudessa, mistä en tietenkään penniäkään nähnyt. Eikä sekään auttanut vaikka vei ties minkälaista todistetta siitä, että rahaa ei vanhemmilta tule.
    Toisekseen "teininä" ei hirveästi tule mieleen alkaa vaatia oikeusteitse mitään. Mistäpä kokematon nuori lakipykälistä saisi tietää.

    "on silti mahdollista että tapauksessasi sossu on tehnyt virheen ja toiminut laittomasti (sellaista sattuu). "

    Sellaista ei pitäisi sattua! Jonkun nuoren haaveet opiskelusta saattavat kaatua siihen. Minä sen sijaan olen lujatahtoinen ja suoritin tutkinnon kituuttamalla.

    "Sosiaalitoimiston vastaus oli, että opiskelijan opintotuki on oppikirjamaksuja ja elämistä varten AMK:sta ei ollut mitään puhetta."

    Pystytkö varmasti antamaan sanatarkan lainauksen vai miten voin olla varma, ettei yllä oleva ole pelkkää tulkintaasi? Mutta vaikka sossusta olisikin sanottu juuri noin, se pätee edelleen, että tekstin tarkoitus määräytyy kontekstin perusteella... Tämäntyyppisessä tapauksessa kun on itsestäänselvää, että AMK-opiskelijan opintotuki on korkeakoulun opintotukea.

    Vai oletko sitä mieltä, että jos 0e opintorahaa saava lukiolainen menee sossuun vinkumaan rahaa oppikirjoihin, sossu antaa sille saman vastauksen?

    "Silloin kun olin vielä alle kaksikymppinen, enkä ollut vielä AMK:ssa niin he laskivat, että vanhempani maksavat minulle 900 mk kuukaudessa, mistä en tietenkään penniäkään nähnyt. Eikä sekään auttanut vaikka vei ties minkälaista todistetta siitä, että rahaa ei vanhemmilta tule."

    Olitko haastanut vanhempasi asian takia oikeuteen? Eihän sossun tarvitse maksaa, jos ei edes tosissaan yritä saada vanhemmiltaan sitä rahaa mikä itselle kuuluu.

    "Toisekseen "teininä" ei hirveästi tule mieleen alkaa vaatia oikeusteitse mitään. Mistäpä kokematon nuori lakipykälistä saisi tietää."

    Älä nyt vaan väitä, ettei peruskoulun päättötodistuksen saaneella nuorella olisi vähääkään järkeä päässään... Onhan se päivänselvää, että jos Suomen sossu kieltäytyy jääräpäisesti antamasta rahaa tarpeeseen sillä perusteella, että vanhempien pitäisi maksaa, vanhemmilla on lain mukaan velvollisuus hoitaa oma osansa. Nuoren ei tarvitse tietää tarkkoja lakipykäliä, asianajaja kyllä hoitaa kaiken.

    "Sellaista ei pitäisi sattua!"

    Ei tietenkään, mutta jos sossu rikkoo lakia niin tarkoittaako se sitä, että vika on a) sossussa, b) laissa vai c) molemmissa? Oma "villi arvaukseni" on a...

    Äänestä

  • Yo 2004 kirjoitti:

    "Sosiaalitoimiston vastaus oli, että opiskelijan opintotuki on oppikirjamaksuja ja elämistä varten AMK:sta ei ollut mitään puhetta."

    Pystytkö varmasti antamaan sanatarkan lainauksen vai miten voin olla varma, ettei yllä oleva ole pelkkää tulkintaasi? Mutta vaikka sossusta olisikin sanottu juuri noin, se pätee edelleen, että tekstin tarkoitus määräytyy kontekstin perusteella... Tämäntyyppisessä tapauksessa kun on itsestäänselvää, että AMK-opiskelijan opintotuki on korkeakoulun opintotukea.

    Vai oletko sitä mieltä, että jos 0e opintorahaa saava lukiolainen menee sossuun vinkumaan rahaa oppikirjoihin, sossu antaa sille saman vastauksen?

    "Silloin kun olin vielä alle kaksikymppinen, enkä ollut vielä AMK:ssa niin he laskivat, että vanhempani maksavat minulle 900 mk kuukaudessa, mistä en tietenkään penniäkään nähnyt. Eikä sekään auttanut vaikka vei ties minkälaista todistetta siitä, että rahaa ei vanhemmilta tule."

    Olitko haastanut vanhempasi asian takia oikeuteen? Eihän sossun tarvitse maksaa, jos ei edes tosissaan yritä saada vanhemmiltaan sitä rahaa mikä itselle kuuluu.

    "Toisekseen "teininä" ei hirveästi tule mieleen alkaa vaatia oikeusteitse mitään. Mistäpä kokematon nuori lakipykälistä saisi tietää."

    Älä nyt vaan väitä, ettei peruskoulun päättötodistuksen saaneella nuorella olisi vähääkään järkeä päässään... Onhan se päivänselvää, että jos Suomen sossu kieltäytyy jääräpäisesti antamasta rahaa tarpeeseen sillä perusteella, että vanhempien pitäisi maksaa, vanhemmilla on lain mukaan velvollisuus hoitaa oma osansa. Nuoren ei tarvitse tietää tarkkoja lakipykäliä, asianajaja kyllä hoitaa kaiken.

    "Sellaista ei pitäisi sattua!"

    Ei tietenkään, mutta jos sossu rikkoo lakia niin tarkoittaako se sitä, että vika on a) sossussa, b) laissa vai c) molemmissa? Oma "villi arvaukseni" on a...

    Eihän siitä tosiaankaan tulisi mitään, jos sossu antaisi rahaa köykäisin perustein. Muutenhan kohta kaikki Suomen lukiolaiset päättäisi yhdessä vanhempiensa kanssa huijata sossua.

    Äänestä

Elämä ei ole reilua. Kannattaa oppia se. Siihen pitää vaan tottua ja hyväksyä se. Paljon helpompaa. Itselläni on verisyöpä, mutta yritän opiskella yliopistossa ja valmistua joskus joksikin.

Saairauspäivärahasta ja toimeentulotuesta maksan vuokrat, sähköt, lääkkeet ja opiskelumenot. Elossa pysytään. Rahallista tukea en köyhiltä vanhemmiltani saa.

Tilanteesi vaikuttaa siltä, että joudut ottamaan opintolainaa, paska homma, mutta minkäs teet.

Mielestäni ainoa tie ulos tästä opiskelijoitten ahdingosta on vain yrittää hammasta purren päästä ohi pahimpien karikkojen. Valmistua joksikin, tulla joksikin, ja sitten yrittää vaikuttaa asioihin. Vinkumalla asiat tuskin tulevat muuttumaan, jos jotaa haluaa tapahtuvan, se pitää tehdä itse.

Äänestä

Miten se on mahdollista että Kelasta saa sellaset työttömyyspäivärahat!! Pötyä koko juttu, itse olin työttömänä ja sain sieltä suuren summan elikkä 213 egeä puhtaana käteen, kun miehelläni on pienet tulot nettona noin.1200egee, kaikkine mahdollisine ikälisineen..joten se niistä turhista luuloista työttömän suurista päivärahoista.
Eri asia jos on ansiosidonnaisella,mutta nyt minulla on onneksi töitä, väliaikaisesti, mutta töitä kuitenkin.

Äänestä
  • Sitten jostain syystä sinä sait hyvin vähän miehesi tulojen vuoksi. Normaalisti työttömät saavat kyllä paljon enemmän kuin tuon reilu 200e/kk. ihminen joka ei ole ansiosidonnaisella, vaan esimerkiksi on lukionsa päättänyt joka ei ole päässyt kouluun tai töihin niin hän saa työmarkkinatukea 23,24e/päivä. Eli se on jo kaksinkertainen määrä kuin mitä sinä olet saanut, tai mitä opiskelijat saavat opintorahaa. Siihen vielä lisäksi, että opiskelija voi saada maksimissaan asumislisää 171,55e/kk, kun taas työtön voi saada hyvinkin paljon enemmän asumistukea.

    Äänestä

  • ..... kirjoitti:

    Sitten jostain syystä sinä sait hyvin vähän miehesi tulojen vuoksi. Normaalisti työttömät saavat kyllä paljon enemmän kuin tuon reilu 200e/kk. ihminen joka ei ole ansiosidonnaisella, vaan esimerkiksi on lukionsa päättänyt joka ei ole päässyt kouluun tai töihin niin hän saa työmarkkinatukea 23,24e/päivä. Eli se on jo kaksinkertainen määrä kuin mitä sinä olet saanut, tai mitä opiskelijat saavat opintorahaa. Siihen vielä lisäksi, että opiskelija voi saada maksimissaan asumislisää 171,55e/kk, kun taas työtön voi saada hyvinkin paljon enemmän asumistukea.

    ei sitä 23e ja risoja saa kun siitä joutuu maksamaan työharjottelu ajaltakin veroa.. saati sitten jos kotona pötköttää vain niin sitten tulee ns. vanhan pojan vero!!

    mitä tulee sitten opiskeluun niin opintotuella olo ilman vanhempien tai muualta saatuja tuloja on aika heikkoa..

    Äänestä

  • työharjoittelija kirjoitti:

    ei sitä 23e ja risoja saa kun siitä joutuu maksamaan työharjottelu ajaltakin veroa.. saati sitten jos kotona pötköttää vain niin sitten tulee ns. vanhan pojan vero!!

    mitä tulee sitten opiskeluun niin opintotuella olo ilman vanhempien tai muualta saatuja tuloja on aika heikkoa..

    " ei sitä 23e ja risoja saa kun siitä joutuu maksamaan työharjottelu ajaltakin veroa.. saati sitten jos kotona pötköttää vain niin sitten tulee ns. vanhan pojan vero!!"
    Eipä tuosta yleensä kovinkaan paljon veroja menee, samoin menee opiskelijaltakin veroja opintorahasta. Ja jos menet työvoimatoimiston koulutukseen niin hups saatkin jo yli 30e/päivässä josta vähennetään verot. Joten kyllä ne työttömät saavat yleensä kotona makaamisesta tuplasti enemmän kuin mitä opiskelijat saavat opintorahaa.

    Äänestä

  • ..... kirjoitti:

    " ei sitä 23e ja risoja saa kun siitä joutuu maksamaan työharjottelu ajaltakin veroa.. saati sitten jos kotona pötköttää vain niin sitten tulee ns. vanhan pojan vero!!"
    Eipä tuosta yleensä kovinkaan paljon veroja menee, samoin menee opiskelijaltakin veroja opintorahasta. Ja jos menet työvoimatoimiston koulutukseen niin hups saatkin jo yli 30e/päivässä josta vähennetään verot. Joten kyllä ne työttömät saavat yleensä kotona makaamisesta tuplasti enemmän kuin mitä opiskelijat saavat opintorahaa.

    Tyhmää yleistää kaikkiin työttömiin että ne vain makaisivat kotonaan. Itse olen ollut tämän kesän työttömänä ja kovasti olen etsinyt töitä ja käynyt haastatteluissa, mutta ei ole työpaikkaa vielä löytynyt.

    Ja nyt kun koulut taas alkaa, niin monessa paikassa vaan tuumataan että saamme ilmaisia harjoittelijoitakin, että miksi palkkaisimme sinut ja sitten vielä nauretaan päälle.

    Monesti olen kyllä itsekkin ihmetellyt työttömyysrahan määrää. Opiskelijat sitä enemmän tarvitsisivat, kuin työtön. Kun itsekkin olen opiskellut ja opintolainan ottanut.

    Äänestä

ensin käytetään yhteiskunnan rahoja opiskeluun.
sitten valmistutaan ammattiin jossa tuhlataan yhteiskunnan rahoja säälimättömästi. ja taas joku opiskelija valittaa kun rahaa ei tule.
muistakaa että jonkun täytyy sitä rahaa yhteiskunnalle tehdäkin

Äänestä
  • valtion rahapaja toki tekee rahaa

    Äänestä

  • eikös tässä aikaisemmin keskusteltu niistä kapitalistisioista???
    Mutta jos kellään ei ole varaa opiskella ei kukaa voi tehdä kannattavaa työtäkään. Kyllä kansa tuleekin kalliiksi!

    Äänestä

  • Ja mihin ne rahat meneekään???
    Kansanedustajien palkkoihin....

    Äänestä

olen aivan samaa mieltä. ei opintotuki riitä mihinkään. vaikka se onkin vain tuki. mutta silti. itselläni nyt on ihan peeaa olo. kaikki se vähä raha menee heti melkein. ja varsinkin nyt kun autokoulu tulee eteen ja kaikki puhelinlaskut maksettava. ja se varsinkin ihmetyttää että jos opiskelijalla on iltatöitä niin heti tuki pienennee.. !!!! ja jos ei tee töitä niin siitähän sitä saa enemmän rahaa kelalta.

Äänestä

täyttä asiaa puhuit. mehän opiskelijat ollaan suomen tulevaisuus, meistä tulee uusia työntekijöitä jne. voisivat silloin antaa rahaa enemmänkin. törkeetä kun työttömät saa enemmän rahaa ku me opiskelijat. kannattaako opiskelu enää?
rahaa lisää ja sassiin!

Äänestä

Niitä tukia ei sen takia myönnetä turhia, koska eihän täällä kukaan kävis töissä, jos sitä opintotukea sais mielin määrin. Nää ikuiset yliopistopellet ja ikuiset opiskelijat saadaan vähennettyä ainakin pienempään tukirajoitusten takia. Itse opiskelin lukion jälkeen 3 vuotta ja hyvin on töitä sillä riittänyt. Olen nyt 30 vuotiaana ollut töissä jo 8 vuotta!!!! Että rupeaa vähän sapettamaan nämä opiskelijoiden rutinat! VALMISTUKAA ja töihin sieltä tukianne takaisin maksamaan. Enkä saanut minäkään kotoa kuin 20 euroa/vk jo sitäkään, yksinhuoltajalla ei ole paljon antaa,kun oli kaksi lasta elätettävänä. Että eiköhän suurimmalla osalla nuorista opiskelijoista ole molemmat vanhemamt tai vielä isovanhemmatkin avittamassa toimeentuloa. Että sitten on varmaan karsittava jostain, jotta tulee toimeen. Olen kyllä lehdistä lukenut, että opiskelijoilla menee 100-300:kin euroa vaatteisiin ja biletykseen etc. kuukaudessa. Siis HALOO!

Äänestä
  • Mitäs sanotte ku mulla menee säännölliseen lääkitykseen jo n: 200 E/kk. Jaksan olla jotenkin koulussa, mutta sen lisäksi työssäkäynti "tappaisi" minut. Otan päivän kerrallaan ja iloitsen jos herää ilman sietämätöntä kipua? Että näin.

    Äänestä

  • "Niitä tukia ei sen takia myönnetä turhia, koska eihän täällä kukaan kävis töissä, jos sitä opintotukea sais mielin määrin."
    Ei vaan kukaan ei opiskelisi jos tukia ei saisi niin paljon, vaan ryhtyisivät työttömiksi, koska työttömänä saa niin paljon enemmän. Tätäkö Suomen valtio tahtoo, että ei opiskella vaan jäädään työttömiksi, jotta pysytään hengissä?

    "Olen kyllä lehdistä lukenut, että opiskelijoilla menee 100-300:kin euroa vaatteisiin ja biletykseen etc. kuukaudessa. Siis HALOO!"
    Ei kenelläkään opiskelijalla joka elää opintotuella ole varaa tuollaisiin. Ne joilla menee noin paljon rahaa biletykseen ja vaatteisiin ovat yleensä niitä jotka juuri eivät saa opintotukea vanhempien tulojen tai oman omaisuuden vuoksi. Tuollaiset tyypit ovat niitä ns. pappa betalar-tyyppejä. Itselläni menee ehkä vuodessa juuri ja juuri 100e vaatteisiin. Biletykseen menee vuodessa ehkä juuri ja juuri 10-30e.

    Äänestä

  • "Olen kyllä lehdistä lukenut, että opiskelijoilla menee 100-300:kin euroa vaatteisiin ja biletykseen etc. kuukaudessa. Siis HALOO! "

    Missä lehdessä moista on lukenut??Jos asia on muka noin, niin mahtaa olla kyse niistä opiskelijoista, jotka saa tukea vanhemmilta.
    Itselläni ei todellakaan ole varaa edes ostaa vaatteita!

    Äänestä

Näin se on. Aloitin elokuussa lähihoitakoulutuksen, intoa, halua piukassa ja mahdollista työtä, työpaikkaa, työllistämistä ajatellen. Mutta...koska en saa opintolainaa, ja opintotuki niin pieni, n.200 e kuussa, ja olen yksinhuoltaja. Niin, sossu käski minun olla mielummin työtön, parempi toimeentulo. Ja ei minun tarvitse kouluttautua, koska olen vuonna 1992 opiskellut ammatin. Eikö tänä päivänä kannustetakaan opiskeluun? Josta avautuisi mahdollinen työpaikka? Ei tarvisi sossunluukulla roikkua!!! Ja meitäkin tässä kaksi, niin kuka tulee 260 e kuussa toimeen?kysyn vaan..eli tähän on tultu...perjantaina vein eropaperin kouluun.Mahtaa olla sossuntäti nyt tyytyväinen? sai pilattua yhden ihmisen elämän...tätä näköjään byrokratia on...

Äänestä
  • on se niin väärin. vaikea uskoa että tätöset oikeasti kehottaa tekemään tollasta. mutta eikö ammatis´sa oleva saa töitä, varsinkin hoitaja ku niistä on kuulemma niin paljo pulaakin... kuinka pieni lapsi, voiko opiskelun yhteydes tehdä töitä...???

    Äänestä

  • abi06 kirjoitti:

    on se niin väärin. vaikea uskoa että tätöset oikeasti kehottaa tekemään tollasta. mutta eikö ammatis´sa oleva saa töitä, varsinkin hoitaja ku niistä on kuulemma niin paljo pulaakin... kuinka pieni lapsi, voiko opiskelun yhteydes tehdä töitä...???

    Kyl toi sossun juttu on tuttua... Ei ne kannusta mihinkään.

    Viime talvena tein varamiespalveluna töitä aina välillä ja haaveilin vakiduunista. Sossun täti vain jaksoi ihmetellä, miksi haluan vakityön, kun kerran työtä oli. Pätkätyöläisenä jouduin joka kuukausi tappelemaan kelan ja sossun kanssa rahoistani, kun jokainen tienattu penni vähennetään pois. Monesti sanoivat, et jää kotiin, saman rahan saat silleinkin.

    Sit pääsin yliopistoon. Yks sossun täti alkoi pakottamaan minua muuttamaan sulhaseni pieneen yksiöön opiskelupaikkakunnalle tai hankkimaan solun. Asunnonsaanti on vaikeaa, kun on luottotiedot menny. Ja toinen virkailija sanoi,että mitä muutat, kun sossu maksaa matkakuluni, kun kouluun on tunnin junamatka suuntaansa. JA sit neuvonnassakaan ei neuvota, soittopyynnöt katoavat johonkin, päivystysaikoina ei vastata puhelimeen....

    Epämukava laitos, kertakaikkiaan.

    Äänestä

  • abi06 kirjoitti:

    on se niin väärin. vaikea uskoa että tätöset oikeasti kehottaa tekemään tollasta. mutta eikö ammatis´sa oleva saa töitä, varsinkin hoitaja ku niistä on kuulemma niin paljo pulaakin... kuinka pieni lapsi, voiko opiskelun yhteydes tehdä töitä...???

    Näin se täällä porissa näyttää olevan, paitsi että, työkkäristä antoivat minulle sossuun "päällikön" numeron, jolle aion huomenna soittaa ja kysyä että voiko noin tehä?...työkkärikin oli eri mieltä sossuntätin päätöksestä. Ja opettaja käski ottamaan opoon yhteyttä, jos jotain toivoa vielä jostakin saisi. Poika vasta 4-vuotias, hankalaa käydä töissä, ja kun ei liiemmin lapsenpiikoja, niin rahat menisivät taas hoitomaksuihin. Kunhan asiaan lopullinen päätös, niin on varma, että yleisönosastoon mielipiteeni kirjoitan.

    Äänestä

ei todellakaan jos työvoimmakoulutuksessa on ei saa opintotukea ja lainaa jos kaiki menisi tasapuolisesti niin työttömänkin pitäisi saada opintolainaa vaan näyttökoketa ei anneta tehhdä työvoiimmakoulutuksessa ja opiskelijoita pidetään pilkkana ja HALPANA TYÖVOIMANA SILLOINHAN EI TARVITSE OTTAA TYÖTTÖMMÄÄ TÖIHIN KUN SEN VOI SAADA ILMANKIN TYÖVOIMAKOULUTUKSESTA JA SE ON TÄYSIN SANONKO MISTÄ`!!!!!!!!!

Äänestä

kyllä maksoivat mulle koulun, kirjat, välineet, bailauksen, auton ja bensatkin? Ei tässä enempää voi vaatia. Peace out, my brotha!

Äänestä

Nyt olet opiskelija, mutta voit vielä jonakin päivänä olla työtön itse. Siis vaikka oletkin nuori, älä ole niin varma, että se työpaikka löytyy, kun voi olla ettei löydy.

Äänestä
  • Olen vielä opiskelija, ja aivan varmasti tulen olemaankin työtön ja todennäköisesti vielä ihan omasta tahdostani. Ei tarvitse tehdä mitään ja rahaa tulee yli puolet enemmän kuin opiskelijalle. Jäisin nytkin erittäin mielelläni työttömäksi mielummin kuin opiskelijaksi, jotta voisin ehkä jopa rikastua ja saisin syödä edes normaalia ruokaa makaroonimössön sijasta. Sossu maksaisi elämiseni kokonaan ja saisin nipistettyä osan säästöön. Olen nimittäin jo vakavasti harkinnut työttömäksi jäämistä, saisin pitää hieman lomaa, säästettyä, ehkä matkusteltuakin, ei tarvitsisi stressata seuraavan päivän ruuansaantia jne.

    Äänestä

  • .... kirjoitti:

    Olen vielä opiskelija, ja aivan varmasti tulen olemaankin työtön ja todennäköisesti vielä ihan omasta tahdostani. Ei tarvitse tehdä mitään ja rahaa tulee yli puolet enemmän kuin opiskelijalle. Jäisin nytkin erittäin mielelläni työttömäksi mielummin kuin opiskelijaksi, jotta voisin ehkä jopa rikastua ja saisin syödä edes normaalia ruokaa makaroonimössön sijasta. Sossu maksaisi elämiseni kokonaan ja saisin nipistettyä osan säästöön. Olen nimittäin jo vakavasti harkinnut työttömäksi jäämistä, saisin pitää hieman lomaa, säästettyä, ehkä matkusteltuakin, ei tarvitsisi stressata seuraavan päivän ruuansaantia jne.

    Mieki haluan työttömäksi!! Olen kerran ollutkin ja kun sanoin työssäkäyville kuinka paljon saan kuussa rahaa, he ihmettelivät miten tulee toimeen. Mutta tosi hyvín tulee! Kun nyt kituuttelen taas koulussa niin tuntuu että pää räjähtää kun mihinkään ei ole varaa. Miettii että raskiiko edes maitoa ostaa. Kouluruokailu maksaa 2€ mikä sinänsä tuntuu vähältä mutta aina ei ole edes siihen varaa. Ja vielä olis 2,5 vuotta jäljellä ennenkö valmistuu. Täytyy vaan toivoa ettei tässä masennu ihan täysin... Onhan se 2,5 vuotta aika pitkä aika. Mieluusti menisin töihin, jos sellaista löytys.. että raskis joskus ostaa juustoa näkkärin päälle. Olen yrittäny katella ilta ja viikonlopputöitä, mutta tiukassa ne on. tarjolla olis puhelinmyyntihommaa, mutta sitä kun kokeilin niin hermot vaan meni riekaleiksi enkä tienannu juuri mitään. Autokoulua ei voi edes ajatella kun oon niin köyhä ja valmistuttua sopii toivoa että työnantajat ottaa töihin vaikka korttia ei ookaan...... Mut sit ainakin pääsee kotistoon.

    Äänestä

Jos tarkastellaan ihmisryhmiä kokonaisuutena, työttömät on usein sellaisessa elämäntilanteessa, jossa rahaa tarvitaan enemmän - perhe on perustettu, lapsia löytyy ja elämä on työttömyyttä edeltäneenä aikana suunniteltu niin, että palkka juoksee normaalisti jatkossakin.

Normaalin 40-vuotiaan yh-äidin tarve esim. autolle ja muulle "ei aivan välttämättömälle" on varmasti suurempi kuin vaikkapa 20-vuotiaan yksin asuvan opiskelijan, jonka ei tarvitse huolehtia lapsista. Harva yliopistoon aikova lukiolainen ostaa vaikka osamaksulla auton ajatellen, että hyvinhän sen muutaman seuraavan vuoden aikana makselee palkasta, kun taas töissä käyvälle aikuiselle sellainen on täysin luonnollista.

Työttömyys on kyllä oletusarvoisesti väliaikaista siinä missä opiskelukin, mutta se on kuitenkin useimmiten suhteellisen yllättävä tilanne, jonka johdosta suunnitelmat menee helposti täysin sekaisin. Opiskelun jatkaminen/aloittaminen sen sijaan ei yleensä ole mitenkään yllättävä tapahtuma, vaan siihen osaa varautua etukäteen. Jos kuitenkin joutuu palaamaan koulun penkille siksi, ettei enää kykene esim. terveydentilan takia työskentelemään aiempaa koulutustaan vastaavassa työssä, opintotuen sijasta voi opiskella esim. kuntoutusrahan turvin, joka määräytyy aiemmin saadun palkan perusteella ja on opintotukea suurempi.

Toisaalta työttömät saavat asumislisän sijasta asumistukea, jonka suuruuteen vaikuttaa tulojen lisäksi myös omaisuus - jos siis pankissa sattuu olemaan "liian paljon" rahaa, työtön joutuu maksamaan kaiken omasta pussistaan, kun taas rikas opiskelija saa täydet tuet siinä missä köyhäkin.

Työttömyyteen liittyy myös muita kuin rahallisia vaikutuksia, kuten riski mielenterveydellisille ongelmille ("eikö musta ole mihinkään, kun potkut tuli kukaan ei huoli töihin?") ja sosiaaliseen syrjäytymiseen (jos häpeää työttömyyttään, ei välttämättä edes kehtaa mennä ihmisten ilmoille). Myös näiden seurausten tulisi näkyä siinä avussa, jota työttömille annetaan.

Opintotuen varassa elävänä opiskelijana olen kyllä sitä mieltä, että opintorahaa täytyisi ehdottomasti korottaa (eikä lainaa saisi laskea tuloiksi!), mutta kyllä työttömätkin on osansa ansainneet. Työttömyydessä harvoin on kyse siitä, että tahtoo laiskotella yhteiskunnan kustannuksella, vaan useimmiten kyseessä on tragedia.

Äänestä

Olen toisen vuoden opiskelija, ja koko ajan saan repiä jostain suunnasta rahaa kirjoihin ja muihin tarvikkeisiin... Hain viime keväänä täytettyäni 17.v opintotukea kelalta, mutta en saanut sitä, sillä vanhempieni kaksi vuotta sitten saamat vuosi palkat ovat liian suuria... Huom!! kaksi vuotta sitten!! Mistä KELA tietää tämän hetkisen tilanteen, jos ne ottaa huomioon vain tiedot, mitkä on saatu kaksi vuotta sitten... Opiskelen Lukiossa ja Ammattikoulussa, eikä sekään auta, että käyn kahta koulua. Olisin muuttanut omaan asuntoon jo puoli vuotta sitten, mutta ei ole varaa maksaa vuokria, eikä ruokia... tälläkin hetkellä olen päivät koulussa ja illat teen töitä PALKATTA... Äiti itkee iltasin, kun rahat ei riitä... mulla on kaksi vuotta nuorempi pikku veli, joka aloittaa ensi syksynä kanssa opiskelut toisen asteen koulutuksessa... Meidän vanhemmat pelkää, että jommankumman on mentävä töihin, koska meillä ei ole varaa maksaa kahden ihmisen opiskeluihin meneviä kustannuksia... En ole edes pystynyt syömään kunnolla 3 viikkoon, sillä raha ei kasva puussa, vaikka kyse olisi ruuasta... rahat riittää juuri ja juuri johonkin banaaniin... joskus saan ostettua, jonkun pasteijankin, mutta se ostos on todella harvinaista... Miksi ei kukaan tee asialle mitään?? Ei tätä kestä kukaan...

Äänestä

Itse muutin kotoa heti kun oin täyttänyt 17-vuotta ja koko kolmivuotisen lukion ajan maksoin kaikki kirjat yms itse plus tietenkin ruoat vuokrat, puhelin laskut yms, eikä mulla tehnyt tiukkaa. kaikki kesät olin töissä ja säästin rahaa myös talvea varten.
kavereitten kanssa ostettiin kimpassa kirjat ja kokeisiin sitten luettiin porukalla, ihan hyvin arvosanoin kirjotin vaikkei ollut omia kirjoja luettavana, ehkä enemmän oli apua siitä että tosiaan luettiin yhdessä ja käytiin asiat läpi porukalla. ainut mitä en itse maksanut oli ylioppilaskirjoitukset, isovanhempani maksoivat ne maksut.
asuin soluasunnossa, ruoat ostettiin ja tehtiin kimpassa, näin ollen säästyi siinäkin rahaa, ja koulussahan on ilmaiset ruoat.
kyllä lukion pystyy selvittämään opintuen,asumistuen avulla jos vaan osaa rahat sijoittaa oikein. Itse nostin lukioaikana vaan kerran opintolainan, silmälasit hajos ja oli pakko saada uudet, vaikee opiskella jos ei näe taululle

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


.... kirjoitti:

Mikä hyvinvointivaltio tämä Suomi on kun niin monet opiskelijat näkevät nälkää? Parin kuukauden opintorahat eivät riitä edes koulukirjoihin, ainakaan lukiossa. Ensimmäisenä vuotena kun menee yleensä se 400-700e kirjoihin/laskimeen/välineisiin ja muihin maksuihin. Toisena vuotena meneekin sitten hieman vähemmän eli 300-500e. Kolmantena vuonna meneekin taas paljon enemmän, koska on ylioppilaskirjoitukset jotka maksavat muutaman sata euroa, kirjat, kertauskirjat siihen päälle ym. Kun pelkät opintorahat menevät kirjoihin ja muihin välineisiin niin millä maksetaan vuokra? Harvan opiskelijan asumislisä riittää edes puoleen vuokrasta. Ja millä sitten maksetaan ruoka kun rahat eivät riitä edes vuokraan?

No sitten käsketään ottamaan lainaa. Miksei työttömien käsketä ottamaan lainaa, onhan heillä suuremmat tulotkin kuin opiskelijoilla! Ai niin, mutta opiskelu on vain väliaikaista, joten sen jälkeen aletaan tienaamaan rahaa. Onko työttömyys sitten pysyvää? Ihan yhtälailla työttömien työttömyys on väliaikaista kuin opiskelijoidenkin.

Monet lukiolaisetkin asuvat jo omillaan. Tiedän, että heidän vanhempansa ovat elatusvelvollisia tai oikeastaan velvollisia avustamaan rahallisesti, mutta kuinka monen 19-vuotiaan esim.300km päässä asuvat vanhemmat lähettävät joka kuukausi rahaa lapselleen? Entä jos 19-vuotias ei saakaan vanhempien tulojen vuoksi muuta tukea kuin asumislisää? Sitten ei saada edes koulukirjoja, vuokraa maksettua saati ruokaa, sehän olisi täysi ylellisyys.

Avomieheni oli tuossa vähän aikaa työttömänä ja totesi, että hänen opiskelunsa eivät enää jatku lukion jälkeen lainkaan. Ei viitsi turhaan kituuttaa opiskelijana kun työttömänä saa paljon paremmin rahaa. Sossusta suurinpiirtein väkisin tungettiin rahaa että pärjää ja työttömyystukikin useita satoja euroja kuukaudessa.

Eikös meidän opiskelijoiden olisi aika ryhtyä edes pieneen vastarintaan?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu