Kommentoin pari sivua taaksepäin nimimerkki Vulgatan kirjoitusta. Pahaksi onneksi jouduin nettiyhteyden ulottumattomiin pian sen jälkeen, enkä voinut lukea kirjoitukseni synnyttämiä ajatuksia. Kun sen tänään pääsin tekemään, totesin, että ketjuun oli ilmestynyt runsaasti mielenkiintoisia näkemyksiä. Harmi kun en realiajassa päässyt osallistumaan keskusteluun!
Ensinnäkin, nimimerkki Risla, jos tämä avaus osuu silmiisi voisitko kertoa tarkemmin, missä pääsisin tutustumaan mainitsemaasi edesmenneen Martti Lindqvistin kolumniin? Olen lukenut suurella mielenkiinnolla lähestulkoon koko hänen kirjallisen tuotantonsa. Muistan kyllä, että jossain kirjassaan hän käsittelee myös suomalaisia herätysliikkeitä ja ihmettelee siinä yhteydessä vanhoillislestadiolaisuudessa tapahtunutta rajua muutosta 60-70-luvulla. Mieleeni jäi hänen kysymyksensä: "Mitä ihmettä liikkeelle oikein tuolloin tapahtui?"
Sitten nimimerkki Ymmärränjauskon, et tiedäkään kuinka kirjoituksesi lämmitti. Tapasi tuumailla asioista on minullekin hyvin tuttu ja totean kuten Sinäkin; ilman kaltaisiasi en olisi tässä. Ilman vl-ystäviä, joiden ymmärtäväisyys ja elämänviisaus riittää kipeidenkin asioiden pohdintaan, jotka eivät sulje kanssaihmisen suuta lopullisesti vastaamalla kovin ja tuomitsevin sanoin vilpittömällä mielellä esitettyihin kysymyksiin, vaikkeivät ne olisikaan niitä "oikeita". Ylipäätään sydämellisiä, empatiakyvyllä varustettuja ihmisiä, joiden sisäistä kaikupohjaa ovat kasvatteneet oman elämän kriisit ja mahdottoman tuntuiset tilanteet. Raskaat vastoinkäymiset, surut ja sellaiset tilanteet, joissa vanhat vastaukset eivät kertakaikkiaan enää ole muuta kuin sanahelinää, synnyttävät ihmisessä usein myös aitoa lämpöä ja ymmärrystä lähimmaistään kohtaan.
Se että haluaa etsiä vastauksia elämänsä perustuksia koskeviin kysymyksiin ei tietenkään koskaan voi olla väärin. Täällä saa toisinaan nopean leiman otsaansa että "kirjoittajan uskonasiat eivät kuulosta olevan ihan kunnossa". Aluksi olin aivan kauhistunut, miten noin voi tällä perusteella sanoa! Muutamat tuollaiset kommentit jäivät vahvasti mieleeni ja vieläkin kavahdan niiden nimimerkkien kirjoituksia. Mutta olen myös huomannut, että odotukset täyttyvät noiden kirjoittajien kohdalla. Aina voi huitaista hengellisellä aseella, se sattuu, siitäpähän sai, miksei ymmärtänyt olla hiljaa. Voi vetäytyä ylimieliseen hyveen viittaan, minä olen oikeassa ja sinä väärässä (äläkä kysy miksi, se vaan on niin), kaikki mitä sanomme tukee vain tätä lähtöasetelmaa. Ja niinpä niin, toisille palstalaisille voi valaista asian "todellista laitaa" - kaikesta kuulee, ettei epäilyksistään kaikelle kansalle pölöttävä ihminen ole "oikein uskomassa". Puhumattakaan jos hän ei edes kuulu liikkeeseen - viimeistään silloin voi olla varma, että kaikki ajatukset ovat pelkkää potaskaa!
Vaikka juuri viisaat ulkopuoliset näkevät asioita usein terävästi kun lähisokeus ei haittaa. Eivät he kaikkea näe (niin kuin emme mekään), mutta niin paljon kuitenkin että kannattaa kuunnella. Moni kirjoittaa tänne minusta hyvin vilpittömin tarkoitusperin, aitous ja rehellisyys paistaa kaikesta ja valitettavasti exien ollessa kysymyksessä usein myös suuri haavoittuneisuus. Ainakin minä vanhoillislestadiolaisena koen velvollisuutena kuunnella tarkalla korvalla mistä meitä kritisioidaan. En katso millään tasolla olevani arvostelun yläpuolella vaan henkilökohtaisesti vastuussa kaikesta mitä lähimmäiseen kohdistan, yksilönä tai yhteisön jäsenenä.
Tämän palstan seuraaminen on kyllä auttanut minua hahmottamaan liikkeemme rakenteita. Vastapainona on tietysti se reaalitodellisuus jossa kaiken aikaa elän, eli elostelu (vai oliko se nyt talostelu) vl-liikkeesä livenä. Näiden summana näkemykseni eivät ole mitenkään mustavalkoisia.
Ja mitä enemmän olen asioita pohtinut, sitä varmemmin olen tullut siihen tulokseen, että uskon perusteiden etsimisen ja olemassa olevien käytänteiden kyseenalaistamisen krminalisointi ei ole tervettä hengellisyyttä. Harjoitettiin sitä sitten vl-liikkeen tai minkä muun tahansa nimissä, sama se. Se ei ole tervettä hengellisyyttä.
On Raamatun opetuksen mukaista pohtia näitä kysymyksiä hyvinkin kriittisesti, metsään menemisessä, yksin tai porukalla ei ole mitään ihailtavaa. Porukassa se tietysti tapahtuu helpommin kun voi psyykata toinen toistaan toimimaan vastoin oikeustajuaan, tästä on riittävästi suurempia ja pienempiä esimerkkejä halki maailmanhistorian.
Ja jos ihan rehellisesti sanon, olen alkanut tyynellä mielellä ja sen kummemmin kauhistumatta pitää Raamatun varoittamina eksyttäjinä niitä, jotka täälläkin suurella suulla julistavat pakanaksi sellaisen, joka kyselee uskon perustuksia. Joka siis kysyy usein näitä suurisuisia paljon nöyremmin äänenpainoin, onko uskomme Raamatun opetuksen mukaista?
On yksiselitteinen tosiasia, että juuri se kysymys tulee kristityn jatkuvasti esittää. Tutkia Jumalan sanaa ja valvoa.
On tietysti muunkinlaisia epäilyksiä. Sellaisia, joita ei tarvittaisi, mutta jotka eivät ihmistä inhimillisenä ja tiedostavana olentona jätä rauhaan. Mutta voi niistäkin puhua. Mitä se ajatustensa sisällään hautominen ketään hyödyttää?
On itsetutkiskelun paikka koko vl-liikkeellä, kun olemme siinä maineessa (emmekä suotta!) etteivät meikäläiset uskalla kertoilla todellisista tuntemuksistaan kuin äärimmäisen luotetussa seurassa. Mitä se meistä kertoo?
Ja jotta kysymykseen saataisiin sen hahmottamiseen tarvittavaa etäisyyttä, mitä mielipiteen- ja näkemystenilmaisun tiukka rajoittaminen kertoo muista kuin uskonnollisista yhteisöistä? Esim. perheestä tai yhteiskunnasta?
MIKSI ei voi puhua vapaasti, mitä sillä vaarannettaisiin?
Ensinnäkin, nimimerkki Risla, jos tämä avaus osuu silmiisi voisitko kertoa tarkemmin, missä pääsisin tutustumaan mainitsemaasi edesmenneen Martti Lindqvistin kolumniin? Olen lukenut suurella mielenkiinnolla lähestulkoon koko hänen kirjallisen tuotantonsa. Muistan kyllä, että jossain kirjassaan hän käsittelee myös suomalaisia herätysliikkeitä ja ihmettelee siinä yhteydessä vanhoillislestadiolaisuudessa tapahtunutta rajua muutosta 60-70-luvulla. Mieleeni jäi hänen kysymyksensä: "Mitä ihmettä liikkeelle oikein tuolloin tapahtui?"
Sitten nimimerkki Ymmärränjauskon, et tiedäkään kuinka kirjoituksesi lämmitti. Tapasi tuumailla asioista on minullekin hyvin tuttu ja totean kuten Sinäkin; ilman kaltaisiasi en olisi tässä. Ilman vl-ystäviä, joiden ymmärtäväisyys ja elämänviisaus riittää kipeidenkin asioiden pohdintaan, jotka eivät sulje kanssaihmisen suuta lopullisesti vastaamalla kovin ja tuomitsevin sanoin vilpittömällä mielellä esitettyihin kysymyksiin, vaikkeivät ne olisikaan niitä "oikeita". Ylipäätään sydämellisiä, empatiakyvyllä varustettuja ihmisiä, joiden sisäistä kaikupohjaa ovat kasvatteneet oman elämän kriisit ja mahdottoman tuntuiset tilanteet. Raskaat vastoinkäymiset, surut ja sellaiset tilanteet, joissa vanhat vastaukset eivät kertakaikkiaan enää ole muuta kuin sanahelinää, synnyttävät ihmisessä usein myös aitoa lämpöä ja ymmärrystä lähimmaistään kohtaan.
Se että haluaa etsiä vastauksia elämänsä perustuksia koskeviin kysymyksiin ei tietenkään koskaan voi olla väärin. Täällä saa toisinaan nopean leiman otsaansa että "kirjoittajan uskonasiat eivät kuulosta olevan ihan kunnossa". Aluksi olin aivan kauhistunut, miten noin voi tällä perusteella sanoa! Muutamat tuollaiset kommentit jäivät vahvasti mieleeni ja vieläkin kavahdan niiden nimimerkkien kirjoituksia. Mutta olen myös huomannut, että odotukset täyttyvät noiden kirjoittajien kohdalla. Aina voi huitaista hengellisellä aseella, se sattuu, siitäpähän sai, miksei ymmärtänyt olla hiljaa. Voi vetäytyä ylimieliseen hyveen viittaan, minä olen oikeassa ja sinä väärässä (äläkä kysy miksi, se vaan on niin), kaikki mitä sanomme tukee vain tätä lähtöasetelmaa. Ja niinpä niin, toisille palstalaisille voi valaista asian "todellista laitaa" - kaikesta kuulee, ettei epäilyksistään kaikelle kansalle pölöttävä ihminen ole "oikein uskomassa". Puhumattakaan jos hän ei edes kuulu liikkeeseen - viimeistään silloin voi olla varma, että kaikki ajatukset ovat pelkkää potaskaa!
Vaikka juuri viisaat ulkopuoliset näkevät asioita usein terävästi kun lähisokeus ei haittaa. Eivät he kaikkea näe (niin kuin emme mekään), mutta niin paljon kuitenkin että kannattaa kuunnella. Moni kirjoittaa tänne minusta hyvin vilpittömin tarkoitusperin, aitous ja rehellisyys paistaa kaikesta ja valitettavasti exien ollessa kysymyksessä usein myös suuri haavoittuneisuus. Ainakin minä vanhoillislestadiolaisena koen velvollisuutena kuunnella tarkalla korvalla mistä meitä kritisioidaan. En katso millään tasolla olevani arvostelun yläpuolella vaan henkilökohtaisesti vastuussa kaikesta mitä lähimmäiseen kohdistan, yksilönä tai yhteisön jäsenenä.
Tämän palstan seuraaminen on kyllä auttanut minua hahmottamaan liikkeemme rakenteita. Vastapainona on tietysti se reaalitodellisuus jossa kaiken aikaa elän, eli elostelu (vai oliko se nyt talostelu) vl-liikkeesä livenä. Näiden summana näkemykseni eivät ole mitenkään mustavalkoisia.
Ja mitä enemmän olen asioita pohtinut, sitä varmemmin olen tullut siihen tulokseen, että uskon perusteiden etsimisen ja olemassa olevien käytänteiden kyseenalaistamisen krminalisointi ei ole tervettä hengellisyyttä. Harjoitettiin sitä sitten vl-liikkeen tai minkä muun tahansa nimissä, sama se. Se ei ole tervettä hengellisyyttä.
On Raamatun opetuksen mukaista pohtia näitä kysymyksiä hyvinkin kriittisesti, metsään menemisessä, yksin tai porukalla ei ole mitään ihailtavaa. Porukassa se tietysti tapahtuu helpommin kun voi psyykata toinen toistaan toimimaan vastoin oikeustajuaan, tästä on riittävästi suurempia ja pienempiä esimerkkejä halki maailmanhistorian.
Ja jos ihan rehellisesti sanon, olen alkanut tyynellä mielellä ja sen kummemmin kauhistumatta pitää Raamatun varoittamina eksyttäjinä niitä, jotka täälläkin suurella suulla julistavat pakanaksi sellaisen, joka kyselee uskon perustuksia. Joka siis kysyy usein näitä suurisuisia paljon nöyremmin äänenpainoin, onko uskomme Raamatun opetuksen mukaista?
On yksiselitteinen tosiasia, että juuri se kysymys tulee kristityn jatkuvasti esittää. Tutkia Jumalan sanaa ja valvoa.
On tietysti muunkinlaisia epäilyksiä. Sellaisia, joita ei tarvittaisi, mutta jotka eivät ihmistä inhimillisenä ja tiedostavana olentona jätä rauhaan. Mutta voi niistäkin puhua. Mitä se ajatustensa sisällään hautominen ketään hyödyttää?
On itsetutkiskelun paikka koko vl-liikkeellä, kun olemme siinä maineessa (emmekä suotta!) etteivät meikäläiset uskalla kertoilla todellisista tuntemuksistaan kuin äärimmäisen luotetussa seurassa. Mitä se meistä kertoo?
Ja jotta kysymykseen saataisiin sen hahmottamiseen tarvittavaa etäisyyttä, mitä mielipiteen- ja näkemystenilmaisun tiukka rajoittaminen kertoo muista kuin uskonnollisista yhteisöistä? Esim. perheestä tai yhteiskunnasta?
MIKSI ei voi puhua vapaasti, mitä sillä vaarannettaisiin?
Vastaukset 86
Vanhimmat
nyt pikaisesti. Myöhemmin lisää ...
Helsingin Sanomissa joskus 80-luvulla, hoitokokousaallon aikoihin tai jälkeen. Noina vuosina Lindqvist kirjoitti säännöllisesti Hesariin. Kaipa HS:n arkistosta löytyy kun pyydät.
Myös Lindqvistin kirja "Auttajan varjo" käsitteli yleisemmällä tasolla sielunhoitokysymyksiä. Minua puhutteli hänen näkemyksensä että ellei sielunhoitaja ole tietoinen omasta pimeästä puolestaan, se puoli tunkeutuu hoitotilanteessa läpi ja tekee tuhojaan. Juuri noin minusta omassa uskonyhteisössäni oli tapahtunut.
Niin, vallitsevaa tilannetta ei ole lupa arvioida, se on kuin "kyselisi synnille lupaa"
Mielestäni kyse ei ole mistään muusta kuin siitä, että nämä sinne sun tänne sutaistut epäloogiset epätarkoituksenmukaiset "kannanotot" ovat olemassa pelkästään identiteettimme perustana. Kamala ajatus mutta muuhun en voi päätyä.
Ne eivät todellakaan suojaa miltään synnitä, ovat jääneet siinä tehtävässään jo pahasti ajastaan jälkeen. Mitä tv:n pannassa pitäminen enää auttaa kun samat ohjelmat ja sata kertaa pahempaakin nähdään halutessamme laajakaistalla internetistä.
Mitä auttaa pitää korvakoruja ja hiusväriä pannassa jos samaan aikaan nuoriso luuhaa seuroihin lökäpöksyissään ja tiukoissa topeissaan pakaravako paistaen hiukset_hyvin_maailmallisesti tupeerattuna?
Kyseessä ovat "pystyyn kuolleet kannanotot" vailla enää perimmäistä tarkoitustaan ja tästä tilanteesta syntyneet kaksinaismoralistiset käytännöt
Voisiko srk:n johtomiehille laittaa linkkejä näihin keskusteluihin. Eivät he välttämättä tiedä, miten tavalliset uskovaiset nämä turhanpäiväiset kiellot ja käskyt (meikkaus, korvakorut, teatteri) kokevat ahdistavina ja turhanaikuisina. Heillä on valtaa herätellä keskustelua laajemminkin.
Esimerkiksi tv kielto;
Olen kysynyt asiasta livenäkin kymmeniltä meikäläisiltä mitä hyötyä on enää pitää tv:tä "kiellettynä kapistuksena" jos kerran samat ohjelmat ja sata kertaa vaarallisempiakin ohjelmia on saatavilla internetistä laajakaistalla 24h/vrk.
Eli toisin sanoen:
Miten voidaan ajatella, ettei omatuntomme toimisi normaalin (jo esisensuroidun!) tv:n ohjelmatarjonnan edessä, jos tämä SAMA omatunto valvoo ihan hyvin internetin ohjelmatarjonnan parissa, joka, niinkuin sanottu, on paljon paljon vaarallisempaa materiaalia kuin tavallisesta tv:stä koskaan voisi edes kuvitella tulevan.
Kukaan meikäläinen, yksikään, ei ole osannut sanoa muuta, kuin "näin on hyväksi nähty, ei kaikkea tarvitsekaan ymmärtää, vaan täytyy vain uskoa mitä opetetaan". - Vaikka asiassa on räikeä ristiriita sitä ei kiellä yksikään meikäläinen.
Eli vaikka keisarilla ei ole vaatteita, kaikki vain toteavat että kyllä keisarilla on todella hienot vaatteet, se pitää vain uskoa...
ole hyvä ja hanki televisio ja tee muutenkin mitä haluat. miksi haluat kaikki menoosi mukaan?
Ei voi hankkia kun on "yhdessä päätetty" ettei sitä hankita.
Mutta asian tällainenkaan "kollektiivinen" tila ei poista räikeää ristiriitaa kyseisen "yhteisen päätöksen" ympäriltä.
Eli tilanne on näin:
-ANALOGINEN TV ei voi olla kristityssä kodissa
-INTERNET TV voi olla kristityssä kodissa (ja useimmiten onkin...)
Miksi ristiriita sallitaan?
Koska "TV PÄÄTÖS" luo merkittävän osan koko vanhoillisuuden identiteestistä, siihen ei parane koskea. Kyseessä on todella vanhanaikaiseksikin jäänyt isäin perinnesääntö karmeimmillaan.
Eikö olisi ensimmäiseksi ihan hyvä kertoa oma nimi, että tietää kenen kanssa keskustelee, jos kerran vaatii tiettyjä ihmisiä kirjoittamaan.
on siinä, että nämä alunperin varmaan ihan hyvässä tarkoituksessa ja järkevin perusteinkin elämänohjeiksi laaditut asiat nostetaan käytännössä autuuden ehdoiksi. Jokainen voi huomata, kuinka moni niistä on menettänyt alkuperäisen sisältönsä, mutta emme voi myöntää niiden hassuutta tämän päivän elämänmenossa koska samalla myöntäisimme seurakunnan erehtyneen. Näitä perustellaan jopa siten, että mikään uskossamme ei muutu, koska Jumalan sana ei muutu. Ikään kuin jokin linjaus kuorolauluun olisi Jumalan sanaa.
Kun elämäntapa-asiat ovat siinä asemassa kuin vl-liikkeessä tällä hetkellä, ollaan opillisesti vaikeassa tilanteessa. Raamattu selkein sanoin tuomitsee tällaisten asioiden nostamisen autuuden ehdoiksi, suoraan tai välillisesti. Samaa asiaa korostaa Luther kaikissa kirjoituksissaan. Hän jopa päätyy siihen, että seurakunta saisi ulkoiselta olemukseltaan olla monenkirjava, jotta tärkein näkyisi kirkkaasti.
Metsään on mielestäni menty siinä, kun on alettu laatia yksityiskohtaisia ohjeita elämäntapaa koskien, kerrottu niiden olevan Pyhän Hengen seurakunnalle kirkastamia (taustalla on kuitenkin voinut olla inhimillisempiäkin vaikuttimia) ja vaadittu tähän vedoten jokaista niitä viimeistä piirua myöten noudattamaan. Tällöin noudattamatta jättäminen on tarkoittanut sitä, ettei ihminen ole kuuliainen seurakunnalle - joka taas on helpommin perusteltavissa synniksi Jumalan sanan valossa.
Näiden sääntöjen muuttuminen niinkin hassuiksi kuin ne nykyisin monilta osin ovat, osoittaa mielestäni sen, että ne ovat ihmisrakennelmia eivätkä niin ollen kestäviä.
Olen samaa mieltä, että tällä hetkellä vallitsee keisarin uudet vaatteet-tilanne. Oikeasti meistä kukaan ei näe sitä, mitä kaikki vakuuttelemme näkevämme :)
vähän konkretiaa peliin; mikä on "hassua"?
--En ole huomannut mitään....en liioin ihmisrakennelmia.
En ole lapsuuden uskossa, löysin taivaan tien vasta aikuisena.
(kirjoitat kyllä taitavasti, mutta kun koettaa miettiä, mitä siinä sanottiin, sisältöä ei löydy, vain sanojen pyörittelyä)
Jos olet itse rivijäsen, voit kysellä anonyyminä. Tämä on hyvä asia, jotta ihmiset uskaltavat vapaasti kysyä mitä ajattelevat. Voi kysyä jopa aroistakin asioista joista ei omalla nimellään varmaan kysyisi kukaan mutta jotka askarruttavat. Hyvä puoli esim. keskustelupalstalla on, että muut keskustelijat eivät voi niin helposti hyökätä henkilöä kohtaan ja voi pelkäämättä keskittyä kirjoittamaan itse asiasta. Eihän oleellista ole kuka olen, vaan mitä kysyn.
Ensiksin kiitokset ma_ria mielenkiintoisista pohdinnoista. Sivuat paljolti niitä asioita, jotka mieltäni aika ajoin myllertävät.
Lueskelin muutama päivä sitten kirjaa elämän uskosta (en muista tarkkaa nimeä). Siihen oli koottu joukko elämänviisauksia ja runoja. Runojen joukossa oli lukuisa määrä Niilo Rauhalan tuotantoa ja kieltämättä lämmitti niiden valoisa ja rakkautta huokuva ilmaisu. Jotenkin se oli niin kaukana siitä, mitä jotkut vl:t täällä kirjoittavat. Aivan kuin eri planeetalta!
Olen kokenut aivan samoin kuin sinäkin, että joidenkin vl-nimimerkkien kirjoitukset satuttavat. Oikestaan eivl-haukut eivät haittaa ollenkaan, mutta omien pohdintojen myötä saamani feikki, myötäilijä, poispoikennut, yms -leimat satuttavat. Ehkä se on niin, että omat koirat purevat pahimmin. Ilmaisu "kirjoittajan uskonasiat eivät kuulosta olevan ihan kunnossa" tuntuu omalle kohdalleni niin tutulta.
Toisaalta ymmärrän, että jokaisessa yhteisössä on erilaisuutta ja niinpä vl-piireissäkin sitä on. Kuitenkin on äärimmäisen vaarallista, että tietyn mielipiteen ääripää voi omin valtuuksin evätä toiselta taivasosuutta. Nimimerkkejä mainitsematta olen samaa mieltä kanssasi, että pidän Raamatun varoittamina eksyttäjinä niitä, jotka täälläkin suurella suulla julistavat pakanaksi sellaisen, joka kyselee uskon perustuksia. Ehkä yksi suurimpia ihmetyksen aiheita koko palstahistoriani ajan on ollut se, että tällaisilla julistajilla ei ole _koskaan_ aihetta anteeksipyytelyyn, pahoitteluun tai vastaavaan (en tarkoita nöyristelyä). Minusta tällainen henkii kovuudesta ja rakkauden puutteesta. "Vaikka minä puhuisin enkelien kielillä ... mutta minulta puuttuisi rakkautta..."
Olen joskus aiemminkin sanonut se ja sanon sen edelleen, että vl-piireissä on suurin osa sellaisia, että he eivät koskaan ole ajatelleet uskonsa perusteita. Osa ei kykene moiseen ajatteluun, osa pelkää sitä (ei koe sitä hyväksytyksi), osa torjuu sen kovuudella ja loput ovat niitä, joiden kanssa voi keskustella kipeistäkin asioista. En voi sanoa itse omistavani monia tällaisia ystäviä, mutta kesän aikana sain käydä muutamia mielenkiintoisa keskusteluja ja siitä kiitos keskustelukumppaneille!
Meikäläiset väärinkäyttävät Raamatun ilmoitusta siitä, että usko ei ole järjen asia.
Meikäläisten "Kannanotot", "Yhteiset sopimukset", "rakkauden neuvot" tai millä näitä surullisenkuuluisia sääntökokoelmiamme nyt kutsutaankin, eivät olisi mahdollisia, jos niitä järjellä oikeasti ajateltaisiin.
Niissähän ei siis ole mitään järkeä. Siispä järjen käyttö on kielletty. ja samaan syssyyn muistetaan vedota että "uskon hedelmä on kuuliaisuus jumalanvaltakunnan neuvoille", mistähän sekin slougan muuten on nykäisty? Muistaakseni näitä hedelmiä oli pitkämielisyys, tyyneys jne...
On älytön ajatuskin, että esimerkiksi kollektiivisesti kaikilta jäseniltä on kiellettyä osallistua urheilukilpailuihin vedoten Raamatunpaikkaan "älä istu siellä missä pilkkaajat istuvat". Nimittäin, ei siellä ketään pilkata eikä siellä mitenkään erityisesti pilkkaajat kokoonnu. Kysehän on urheilusta. Terveellisestä monipuolisesta harrastuksesta.
Tai kuorolaulanta on kiellettyä koska siinä haetaan "maallista kunniaa". Nimittäin, maallinen kunnia ei tule kuorossa hoilottamisesta yhtään sen kummemmin kuin vaikkapa uuden mersun ostajalle kun tämä hurahuttaa vehosta baanalle.
Tai meikkaaminen on kiellettyä, koska "siinä puututaan Jumalan luomistyöhön" Nimittäin luomistyöhön puututaan vasta turhamaisessa plastiikkakirurgiassa, ja eipä Jumala luomistyötänsä toisaalta ole missään kieltänytkään sormeilemasta. EIhän HÄN nyt lie niin herkkähipiäinen ole?
Kiva kun olet linjoilla.
Olen aina lukenut kiinnostuksella pohdintojasi. Olen myös havainnut osaksesi tulleet purkaukset. Sitä olen ihmetellyt, sillä mielestäni kirjoitat erityisen maltilla ja sanojasi sovitellen. Mutta emme ole tottuneet tämän tyyppiseen keskusteluun, epäilyksiä (joiksi voi luokitella kaikki vähänkin kriittissävyiset näkemykset) on pidetty syntinä ja ne on saarnattu anteeksi.
Olemme itsekin alkaneet syyllistyä siitä, että epäilemme tai ihmettelemme jotain tai peräti pidämme vääränä sellaista, jota meille "viralliselta" taholta tarjoillaan. Olemme vaienneet, kätkeneet ajatukset sisimpäämme ja elelleet päivän kerrallaan. Samalla on menetetty jotain hyvin arvokasta.
Vanhempani ovat kertoneet, että heidän nuoruudessaan oli ihan tavallista, että seuravieraat kommentoivat penkistä saarnaa eikä ollut lainkaan harvinaista, että suora palaute oli kriittistä.
Näkisin hyvin tärkeänä, että ilmapiiri pikku hiljaa muuttuisi otollisemmaksi tällaiselle valvomiselle. Epäterveet keinot näennäisen yhtenäisyyden ylläpitämiseksi ovat jo monilta osin osoittautuneet lyhytnäköisiksi.
Toivon kaikkea hyvää ja voimia Sinulle Tarsiger!
Sekä marian että tarsigerin ajatukset ovat mielenkiintoista luettavaa ja herättävät ajatuksia. Hyvä niin, sillä ajatteleminen ei ole pahaksi kenellekään.
Mutta siihen otsikkoni sivujuonteeseen. Törmäsin tuohon merkilliseen kuorossa käymisen vastaisuuteen pari viikkoa sitten. Kuorossa pitäisi olla uskovainen johtaja, jotta kuoroon voisi mennä, näin minun annettiin ymmärtää. Olin kuvitellut, että jos kuoron ohjelmassa on klassista kirkkomusiikkia, niin sellaisessa toiminnassa voisi olla mukana. Eihän uskovaisia kuoronjohtajia sentään joka paikkakunnalla ole tarjolla. Mitenkähän tuon asian kanssa sitten lienee, oliko minulle annettu neuvo tyypillinen tässä asiassa?
Siis kuinka tarkka ero ja miksi on tehtävä itsensä ja muun maailman välille. Käytävä ainoastaan seuroissa tai muissa meikäläisten tilaisuuksissa? Tällaisia asioita olen nyt viime aikoina hämmentyneenä miettinyt.
Vaikka kyseessä on siis vain keskustelun sivujuonne, asia mielestäni liittyy periaatteessa alkuperäisen avauksen aiheeseen.
muistelet hyvällä. Sellainen lämmittää. Ajattelinkin, että olet vanha tuttu ma-ria, mutta en ollut varma. Pitkään olet ollut poissa itsekin, ainakin avausten parista. Tervetuloa vain pohtimaan. Minulle ainakin tämä on lähes ainoa kanava pohtia tällaisia asioita.
Silloin tällöin olen omien viestieni (ja taitaa niin olla joskus sinunkin) kohdalla tormannyt vl-kommenttiin, että onhan se hienoa, että joku "jaksaa miettiä näitä asioita, mutta ..". Eli pointti on siinä, että hyväksytään oikeastaan se ajattelu, mutta ei itse uskalleta tehdä sitä. Vaarana on, että jotkut hieman hatarat kyhäelmät saattavat sortua. Itse en enää pelkää sitä, sillä ei usko voi olla joukko epämääräisiä viritelmiä milloin mistäkin aiheesta.
Sinällään mielenkiintoinen sivujuonne tekopyhyydestä sattui kuulumaan korviini tässä päivänä muutamana. Nuorisomme oli hankkinut erään vl-kuoron cd:n, jossa laulettiin perinteistä laulua "Minä poljen, sinä ohjaat, niin kuin tanssimatka käy, mummolaan kun pyöräilemme...". Jotta levy olisi läpäissyt vl-sensuurin, oli sanoja hieman muutettu :) Kieltämättä minua hieman huvitti.
Mainitsemastasi suorasta kritiikistä joskus aiemmilla vuosilla en ole kuullutkaan. Oliskohan ollut paikkakuntakohtaista? Se on kuitenkin mielestäni selvää, että 70-luvun toimenpiteillä tukahdutettiin avoin keskustelumahdollisuus vl-piireissä. Uskon kyllä, että keskustelua tällä hetkellä löytyy, mutta se ei ole avointa.
Lueskelin viestejäsi. En malta olla kommentoimatta. Ehkä meillä ei mene enää sukset niin äkkiä sekaisin kuin aiemmin? Ehkä osaan välttää kuopat, joihin olen Sinunkin kanssasi herkkyyttäni kompastunut. Muistanet? ;)
Mainitsit jotain lastenlaulujen sanoista. Minullakin on kokemusta ja havaintoja ihan samoilta alueilta. Ehkä yksittäinen sana ei ole aina kovin merkittävä, mutta rytmi on ollut sitä aina.
Meilläkin on aina hiljennetty volyymia lastentoivekonsertin aikana liian rytmikkäiden laulujen ajaksi. Varmaan on vältetty laulamastakin sellaisia lauluja, joissa on liian maailmalliset sanat. Joululauluissa on ollut sama juttu. Tonttuparaati-laulu oli "pannassa" kauan. Varmaan kunnon veeällillä vieläkin?
Olen joissakin vl-häissä ihmetellyt sitten toista puolta: ei ollakaan turhan tarkkoja. Kai vitsin varjolla voidaan laulaa vääristäkin asioista? Ei ehkä tanssimisesta kuitenkaan?
Parissa häissä ihan vastakin olen kuullut ns. ukkomiesten laulun, jossa annetaan ohjeita tuoreelle aviomiehelle, miten naisen kanssa pärjää jatkossa. Lienetkö kuullut?
Yhteen kohtaan korvani tarttui tiukasti. Kun miehellä menee illalla myöhään, niin paras mennä kukkien kanssa kotiin. Ne voi ottaa vaikka naapurin kukkapenkistä!
Äsken vl-puhuja saarnasi aivan toisella tavalla ja nyt on kehoittamassa kukkien varastamiseen! Leikin varjolla.
Ei se niin nökönnuukaa näytä olevankaan. Miksi pitäisi joku muu kohta ottaa sitten niin tosissaan? Silmänlumetta tai bluffaamista kaikki tuollanen vl-sensurointi onkin? Ei ole ainakaan johdonmukaista.
Miehet saivat laulutehtävän tietämättä ennakkoon. Jos ukkomiehet eivät ehtineet tajuta laulun sanoja, niin lauluntekijä tai valitsija on ainakin tiennyt, mitä siinä on.
En muutenkaan tykännyt siitä laulusta. Hieman meni meidän naisten toiveiden ja tarpeiden irvailuksi! Olen tosikko, kuten olet varmaan monesti jo havainnutkin. :(
kommentoi. En todellakaan usko, että sukset menevät ristiin. Olen minäkin oppinut sinun kauttasi paljon. Ainakin niistä haavoista.
Kyllä meillä ainakin kuunnellaan monenlaista musiikkia. Monet sellaist rytmit, jotka ennen olisivat olleet pannassa, kuuluvat kyllä meillä päivittäiseen rytmiin. En tarkoita tällä iskelmiä tai vastaavia vaan lähinnä klassista poppia, jota esim Helmut Lotti tuottaa. Toki Siionin laulut ja muut perinteinen tuotanto on meilläkin kunniassa.
Tuosta häälaulusta sen verran, että olen minäkin ollut sitä laulamassa. Se alkaa olla vain niin kulunut, että ei enää herätä kommentteja suuntaan tai toiseen. Ehkä ne elämänohjet ovat siinä niin karrikoituja, että ne menevät kokonaan huumorin puolelle. Onko se hyväksyttävää - vaikea sanoa.
Olen toki lueskellut paljonkin kirjoittamiasi viestejä tällä palstalla. Minulle on muodostunut tietty kuva siitä, millainen olet (siis kirjoitusten perusteella). Minun oikeastaaan piti kysyä sinulta Perhossa motiiveista ja taustoista tarkemmin, mutta se minun tytär tuskastui siinä auringonpaisteessa aika nopeasti. Niinpä se jäi. Kieltämättä minulla on käynyt mielessä ajatus, että eikö selkeä pesäero vl-liikkeeseen auttaisi noiden haavojen arpeutumisessa. Sen jälkeen voisi rakentaa sitä suhdetta ikäänkuin puhtaammalta pöydältä. Tiedän toki, että ne vl-ympyrät ovat sinua lähellä, mutta kuitenkin.
En usko, että olet niin tosikko kuin vaität olevasi. Luulen, että monen jutun takana ovat ne haavat, jotka ärtyvät. Niistä minäkin sain ensimmäisten viestien vaihdon yhteydessä hieman tuta :). Nyt kun olemme edes hieman oppineet tuntemaan toisiamme, ne haavat eivät ärsyynny. Ja toki minäkin olen oppinut kuten jo aiemmin sanoin.
En voi kertoa Sinulle julkisesti taustoistani. (Sp-osoitteeni saat nikkini takaa.)
Selvä pesäero kaikista veeällistä ja koko liikkeestä tietäisi niin radikaaleja ratkaisuja lähipiirissäni, etten voi sitä tehdä - vieläkään. Olen monesti itsekin miettinyt tuota samaa. Olen jäänyt vain odottamaan. En tiedä mitä. Ehkä ihmettä?
Sellaista ei tule, vaan kaikki tapahtuu meidän ihmisten tekemisten ja sanomisten kautta. Jumala onneksi muokkaa maaperää ja jotain voi tapahtuakin.
Kerro, jos keksit jotain konstia tuohon mainitsemaasi pesäeroon!
tarkoittanut, että kirjoittelisit taustoista tänne palstalle. Parempi pitää tietyt osat minuudesta poissa täältä. Olen omalta kohdaltani miettinyt jo useaan otteeseen, että olenko ollut jo liikaa äänessä ja ja kertonut ajatuksiani liikaa. Toistaiseksi olen pitäytynyt kuitenkin vain yhden nickin takana.
Arvelinkin, että olet jo mietttinyt useaan otteeseen sitä pesäeroa. Joskus vain jäin pohtimaan, kun kerroit jossain viestissä, että olit jossain ry-juhlassa ja koit kärsineesi siellä. Ehkä tällaisia tilanteita kannattaisi välttää. Miten muuten koet suviseurat? En epäile hetkeäkään, ettetkö kokisi sielläkin epämiellyttäviä tunteita (saarnoista ja muusta).
Miksikö näitä kyselen? Ehkä minua jotenkin kiinnostaa tiettyjen vaki-kirjoittajien motiivit ja taustat. Oikeastaan sitä samaa taustoitusta tein viimeisimmässä viestien vaihdossa Paula E:n kohdalla. Lisäksi ja kaikesta huolimatta koen tiettyä hengenheimolaisuutta kaltaistesi kohdalla, vaikka tunnenkin vl-piirit täysin omakseni.
Sait minut sellaisiin ajatuksiin, että taidan aloittaa tässä ja nyt eli tästä palstasta. Tarkoittaneeko se, että aloitan oikeastaan Sinusta? Sinä olet vl!
Mikä on Sinun motiivisi kysellä minun motiivejani? Se on paha sana korvissani. Veeällillä ei ole kuin kahdenlaisia motiiveja, joko oikeita tai vääriä. Se näkyy siinä, miten suhtautuu veeälliin ja heidän seurakuntaansa. Minulla motiivit siitä näkökulmasta katsottuna ovat sangen pahat. Sen voin Sinulle näin julkisesti kertoa.
Mutta nyt on näin ja elämä jatkuu ilman veeälliä tai sitten ei. Kiitokset Sinulle, jos satun onnistumaan pesäeron tekemisen aloittamisessa?
En voi jäädä esim. vl-appeni hautajaisista pois! Tai oman lapseni häistä, jonne on myös vl-sukulaiset pakko pyytää.
Menipäs tuo minun viestini aika pieleen :(. En väitä onnistuvani ainakaan noissa sanavalinnoissa.
Toivosin kuitenkin, että ymmärtäisit, että minun vl-maailmani ei ole niin mustavalkoinen kuin sinun kuvasi minun maailmasta.
Kuitenkin, vielä kerran - Ähh
Minulle on toki moni vl vakuuttanut samaa. Teikäläisten maailma ei olekaan joko-tai eli musta-valkoinen kuin minulla oli veeällänä ollessa. Minun on vain niin perin vaikea uskoa nyky-veeälliä tuossa asiassa.
Olen itse ollut ajattelemassa tosi mustavalkoisesti, ns. maailmasta tulleena. Sitten minua peräti vaadittiin pitämään se maailmankuva sellaisena. Mutta minun silmäni olivat jo nähneet muitakin värejä, niin en uskonut enää!
Samaan ajatteluun olen törmännyt noissa vl-tapaamisissa vuosien aikana hyvin hyvin monta kertaa. Henkilökohtaisesti. Ne muistaa.
Ehkä en ensi kesänä mene suviseuroihin? Siitä kyllä voi tulla sitten se kunnon pesäero, jota voi jo muuksikin kutsua....
Vielä yksi ajatus. Jos veeällien parannussaarna, sitominen ja syrjiminen olisi oikeaa jumalansanaa, niin sehän joko pahentaa tai parantaa. Lisäksi sanotaan, ettei Jumala kutsu kovin kauan vaan paatumus valtaa ihmisen.
Minä olen kuunnellut tuota vl-kehoitusta yms. kolmisenkymmentä vuotta! Se tuntuu yhä pahalta. En olekaan vielä paatunut! Jumala on ollut pitkämielinen, käsittämätön aivan minun kohdallani?
Tai sitten vl-kohtelu onkin inhimillistä sorsimista, johon ei ikinä tule immuuniksi! Uskon itse tuohon viimeiseen lauseeseeni. MOT.;)
unohdetaan koko juttu :( Kieltämättä hieman omalla kohdallani loukkaa tällainen mustavalkoinen ennakkoasenne. Historian valossa se on sinulle ymmärrettävää ja varmaan hyväksyttävääkin, mutta meidän keskinäisessä kanssakäymisessä se luo selkeää muuria välillemme. Sanoimpa niin tai näin, se loukkaa sinua - tai oikeastastaan jo se, että tunnustaudun vl:ksi. Kuitenkaan se ei _missään_ vaiheessa ole ollut tarkoitukseni vaikka yksittäiset sanavalintani saattavatkin olla aika huonoja.
ja selkeytän sivusta tilannettanne, joka on täsmälleen sama kuin minun tilanteeni kenen vl:n kanssa tahansa, pintasuvaitsevaisen tai vaikka kuinka syväsuvaitsevaisen kanssa.
Veeällät ovat meidät (x-vl, minä ja monet muut täällä kirjoittavat) teloittaneet, olemme Seppo Lohen sanoin "hengellisiä vainajia" tai ainakin "hengellisiä invalideja". Emme vieläkään uskalla uskoa, että tuohon teloituskomppaniaan nykyisin kuuluva ei kanna sisällään teloittajaa, pienempää tai suurempaa, salatumpaa tai näkyvämpää.
Uskalluksemme uskoa todelliseen muutokseen siellä teidän puolella on kiinni niin pienestä (tai suuresta) kuin teidän puolen uskalluksesta julkisesti myöntää että meille on tehty väärin ja halusta korjata asiat meihin päin myös yksilötasolla.
Sanoit
<
Emme vieläkään uskalla uskoa, että tuohon teloituskomppaniaan nykyisin kuuluva ei kanna sisällään teloittajaa, pienempää tai suurempaa, salatumpaa tai näkyvämpää.
>
Kärjistetysti: suomalaisen näkökulmasta kaikki saksalaiset ovat lapinpolttajia, tummaihoisten näkökulmasta kaikki valkoiset ovat rasisteja, jne.
Onhan noita esimerkkejä. Sinun kommenttisi voisi liittää tuhon listaan: kaikki vl:t ovat hengellisiä teloittajia. Entäs se anteeksipyyntö sitten? Ajatellen noita edellisiä esimerkkejä voisi tulkita niin, että ennenkuin yksittäisen suomalaisen ja saksalaisen tasavertainen keskustelu on mahdollista, saksalaisen täytyy pyytää anteeksi esi-isien tekoja.
Huomaa kuitenkin, että olen tietoisesti välttänyt osallistumasta 70-lukukeskusteluihin. Samoin olen pyrkinyt olemaan aloittamatta keskusteluja tiettyjen nickien kanssa, jotta en joutuisi törmäyskurssille heidän kanssaan. Näköjään se ei kuitekaan täysin onnistu.
Joka tapauksessa tuntuu siltä, että yksilötasolla vaaditte minulta mahdottomia. Niinpä päätetään keskustelu. Se on varmaan molemmin puolin parempi.
Minusta yksi erikoisimpia asioita vl-liikkeessä on sen suhde klassiseen musiikkiin. Miten onkin saatu niin salamyhkäisen paheellinen ilmapiiri luotua niin yksinomaan hyvän asian ympärille!
Jos oltaisiin alettu paheksua vaikka kirjastoja, olisi siinä sentään jokin logiikka. Kaikki ne loputtomat kirjarivit loputtomine tarinoineen, paheellisine seikkailuineen ja epäkristillisine mietteineen. Parempi kun kiertää kaukaa.
Sen sijaan musiikki, korkeatasoinen klassinen musiikki tai kirkkomusiikkiteokset, kiittäköön Luojaansa hän, joka sellaisesta on kiinnostunut. Pysyy pois monesta "pahanteosta" ja osaa ravita mieltään ihmiskunnan henkisillä tuotteilla, niillä jotka ovat kaikkina aikoina nostaneet mielet edes hetkellisesti korkeammalle tasolle, arjen ja materian ulottumattomiin. Minusta taiteet eri muodoissaan ovat hienointa henkistä perintöä mitä maailmassa on saatu aikaan.
Mitä siinä kuoronjohtajan uskosta hyötyy jos kuitenkin esitetään samoja ohjelmistoja? Onko Sinua neuvottu osallistumaan kansalaisopistossakin vain uskovaisen kankaanpainantaopettajan kursseille? Tai ainoastaan uskovaisen opettajan ensiapukurssille tai uimakouluun?
En ymmärrä. Minusta tuollaiset määritelmät ovat hampaat irvessä laadittuja määritelmiä asioissa, joita on päätetty paheksua mutta joiden paheksumiseen ei kertakaikkiaan löydy mitään perusteluja vaikka kuinka yhdessä mietittäisiin.
Noo, kuorolaulu EHKÄ menettelee jos on uskovainen kuoronjohtaja/ jos esiintymiset tapahtuvat kristillisissä rakennuksissa/ jos toimintaa ei kutsuta kuorolauluksi vaan lauluryhmälauluksi...
Menee kaksinaismoralistiseksi taiteiluksi.
niin kauan kuin ajattelevat muiden uskovaisten joutuvan helvettiin.
Saksassa eivät aikoihin natsit ole olleet vallassa ja juutalaiset saavat elää. Vl-liikkeessä kovimmat hoitajat ovat yhä sananjulistajina jälkiään korjaamatta ja sidotut matkalla helvettiin yhteisösi opin mukaan.
Ilmoitat "tietoisesti välttäneesi osallistumista 70-lukukeskusteluihin" ja nytkin haluat päättää keskustelun.
Sopii minulle. Jos joskus näen Sinun kirjoittavan tänne, tiedän että osallistumiseni siihen keskusteluun on ei-toivottua.
Se jos mikä on keskustelua se! Kyllä se "pieni tai isompi" aina sieltä alta löytyy ...
Ennen kuin ihan koko juttu unohdetaan laitan pari sanaa.
Minua ei loukkaa se, että olet vl! En haluaisi, että kukaan joutuu jättämään hengellisen kotinsa! Saati, että joku luopuisi uskostaan! Sehän on karmea toivomus, epäkristillinen ja s...sta. Luuletko, että ajattelen niin?
Minulla on ihan oikeita sydänystäviä veeällien joukossa. Sinäkin voisit olla sellainen? Ihan hyvin. Tunnethan jo nyt hengenheimolaisuuttakin hieman.
Minä en kaipaa muuta kuin tasavertaista keskusteluyhteyttä. En tarvitse edes sitä, että minut pitäisi hyväksyä uskonsisareksi. Sitä ei tarvitse väkisin vääntää.
Eihän kaikkien kanssa ole niin kovin hengellistä muutenkaan. Mutta jos tuntuu siltä, niin voi sitten toivottaa kristillisiä toivotuksia ja lohduttaa väsynyttä matkaystävää.
Jos tapaan vl:n, en ole itse muuria pystyttämässä. Vihaan sitä rajaamista niin paljon, että kaikin keinoin yritän kiivetä toisen tekemän muurin yli.
Mutta muurinvartija voi estää sen! Hän leimaa minut viholliseksi - varkaaksi ja ryöväriksi.
Se muuri ei ole minun uskonymmärrykseni mukaan oikea Siionin muuri, vaan ihan jokin muu!
En halunnut loukata. Tuo mitä sanoin pesäeron tekemisen aloittamisesta Sinusta, oli vain yritys olla nokkela. Kirjoitin sen ihan leikilläni, vaikka olen tosikko.
Et Sinä ole niitä, jotka puukon kanssa kulkevat ja joita sen vuoksi vältän ja kartan. En tarvitse hyvitystä Sinulta missään muodossa. Se miten Sinä suhtaudut minuun tänä päivänä, riittää minulle. Varsinkin jos suhtautumisesi on sitä, että haluat kohdata minut ihmisenä. Ei potentiaalisena veeällänä tai ns. uskottomana! Silloin muuri voisi pysyä pois väliltämme.
hän vain loukkaantui siitä, että hänet tavallaan sidottiin "ehdottomien teloittajien" leiriin, vaikka hän ei todellisuudessa olisi niin ehdoton eikä ehkä ollenkaan tuomitseva. Minusta täällä on ollut asiallista keskustelua, jota omien kokemuksieni perusteella uskon osaavani katsoa molemmista suunnista. On hyvä, että voitte keskustella asiallisesti...
Mutta ehkä hän on oikeassa siinä että on parempi jos veeällät ja sidotut eivät keskustele keskenään. Ehkä Voitto Savela oli oikeassa siinä kun kirjoitti: "Muutamat katkeroituneet jaksavat pitää meteliä."
Hiljaahan meidän tulisi olla. Olemmehan heidän mielestään kuolleita. Eiväthän he ole keskustelleetkaan kanssamme ennen tätä Suomi24 -palstaa.
Kieltämättä ärsyynnyin. Toivottavasti ymmärrät. Annetaan asian hautua ja palataan kanavalle
uudestaan.
en edelleenkään ymmärrä, miksi jaat tuomioita/teet luokittelua pelkästään sen perusteella, että olen vl :(
<
niin kauan kuin ajattelevat muiden uskovaisten joutuvan helvettiin.
>
Tarkistappa viestini ja etsi minun kohdalla perusteita väitteellesi. Syyllistyt aivan samaan, johon sanot vl:ien syyllistyvän.
Yhtä lailla sen kanssa, että joku tuomitsee sinut helvettiin, on sinun antamasi teloittaja-titteli omalla kohdallani äärimmäinen loukkaus :(((
Kai minä jotain ymmärrän? Taidat itsekin olla aika herkka näissä asioissa? Ristiriitaisuuksien olemassaolon tajuaminen on tietynlainen taakka. Niistähän ei oikeastaan ikinä pääse eroon.
Meidän ymmärryksemme ei kerta kaikkiaan riitä kovin pitkälle ja siihen on tyytyminen. Uskon kautta saamme ehkä hieman valoa näihin perimmäisiin kysymyksiin ja ainakin sen tunteen hetkittäin, että tämä riittää tänään.
Nämä asiat eivät ole salamajuttuja. Jumala tuntee meidät niin hyvin, ettei Hän tee meille väkivaltaa, vaan kypsyttää meitä. Se on sitä hautumista. Jatketaan rauhassa matkaa!
tässä tapauksesssa tarkoitan lähinnä sitä, että anteeksiantaumuksella suhtaudut minun purkauksiin ja ärtymisiini.
Mistä olen herkkä? Täytyy ihan miettiä ja suorittaa itsetutkiskelua.....
1. Kaiken maailman yleistykset. Minut luokitellaan joksikin pelkästään sen perusteella, että tunnustaudun vl:ksi/valkoiseksi/juntiksi/... Ei siis kuunnella tai selvitetä, mitä minulla yksilönä on sanottavaa.
2. Tällä hetkellä joudun oikeastaan taistelemaan vl:ien äärilinjaa vastaan (poispoikennut, harhailija, yms. tuomiot) ja samalla ihmettelemään vl-teloittaja -leimoja toiselta laidalta. Kieltämättä tulee hieman skitsofreeninen olo.
Siinä lyhyesti :)
En tiedä, vaikka herkkä-sana oli väärin Sinun kohdallasi.
1-kohta passaa itseeni tosi hyvin.
Sen vuoksikaan en viitsi laittaa korviksia tai meikata, koska siitä paljastuu veeällille heti, että en ole vl. Leima tulee jo kätellessä! Yleistys raskaimman jälkeen.
Siten voin esim. juhlissa säästyä vl-arvioilta ja yleistyksiltä. Varsinkin jos pysyn hiljaa tai pintajutuissa. Kuulen, miten vl:t normaalisti juttelevat keskenään, koska minua ei pidetä ulkopuolisena. En ole silloin kuullut levitettäväksi asti salaisuuksia, joilla voisin päästä Iltasanomiin. Ei siis ole vaaraa.
En tykkää siitä, koska olen silloin väärässä roolissa. Tunnen peräti teeskenteleväni. Kuten varmaan vl-kin, jos hän ei jaksa vl-uskoaan tunnustaa?
Täytyy oikein miettiä montako veeällää olen tavannut (30 vuoden aikana), joka on ollut ihan vilpittömästi kiinnostunut minun ajatuksistani, minusta yksilönä ja ihmisenä.
Eli suomeksi, kuka vl on halunnut tietää, mitä minulle oikeasti kuuluu ja miten jaksan. Kuka on halunnut tietää, miten meidän perhe kestää ja jaksaa?
Tiedätkö montako kiilaa meidän perhe on saanut veeällien taholta? Montako kertaa olen huutanut apua ongelmiimme? Vastaus on kaunisilmatänään - tyyliä! Tai sitten jotain pahempaa.
Järkyttävän pieni ja suuri lukema!
Kirjoitit tässä ketjussa mm. näin: "--- tunnen vl-piirit täysin omakseni." Ymmärrän sen tarkoittavan "talostelun" (ma rian kielellä "elostelun") lisäksi myös sitä, että tunnet omaksesi vl-opin; sen että Jumala tekee vanhurskauttavaa työtään vain "vl-piireissä" ja että vl-sielun"hoito" kuulusteluineen ja sitomisineen tuntuu Sinusta "täysin omalta".
Saatan olla osittain/täysin väärässä ymmärryksineni. "Erhetykset kuka ymmärtää?"
Esille ottamaasi saksalaisviritystä jatkaakseni arvelen seuraavaa: Jos olisit natsipuolueen jäsen, valistunut ja humaani kylläkin, ja minä puolestani holocaustista hengissä selvinnyt juutalainen, kokisit varmaankin antamani "teloittaja-tittelin" äärimmäisen loukkaavana.
Se, että täällä virtuaalimaailmassa retorisesti nimitän vl-piiriin kuuluvaa "teloituskomppanian jäseneksi", on pientä sen rinnalla mitä minä ja tuhannet kaltaiseni olemme liikkeesi taholta todellisuudessa joutuneet kokemaan. Ja koemme yhä.
Sorry, en voi mitään sille, että jäljet pelottavat ...
Ei ihan tee oikeutta asialle nostaa tuo puolihuolimaton, lähinnä (huonoksi) vitsiksi tarkoitettu sanavalintani irti asiayhteydestään, itsenäiseksi sitaatiksi. "Elostelulla" kun on suomenkielessä toinenkin, eikä niin positiivinen merkitys.
Vl-ihmisten elämään ei yleensä liity "elostelua" siinä merkityksessä.
...
vuoteen 1979 eli erottamiseeni asti "Siionissa talosteltiin".
Sinä ma ria tiedät mitä siellä nykyään tehdään. Erehdyin käyttämään ilmaisuasi ymmärtämättä että vain Sinulla on yksinoikeus siihen.
Anteeksi maalaisuuteni.
Sinulta on usein tullut aiheellista ja asiallista kritiikkiä. Nyt agendasi tuntuu lähinnä muodostuvan tarkoituksellisesta pahiten päin ymmärtämisestä. Jos kaikki vl:t ovat hengellisiä teloittajia, mitä suotta tuhlaat aikaasi heidän kanssaan keskusteluun.
Uskon siihen, mutta hyvä kun huomautit.
Taitaa taisteluväsymys iskeä ... Niinpä: "On lepopaikka suloinen ..." Eikä se totisesti ole keskustelu veeällien kanssa!
tai ainakin yritän ymmärtää tilanteesi.
Jatkopohdintana omalle kohdalleni tuli ne lukemat vl-ystävistä, joiden kanssa olen keskustellut tietä ja matkasta syvällisesti. Niitä on aika vähän. Ainakin omalla kohdallani ne keskustelut ovat juuri niitä "Hyvää päivää, kaunis ilma tänään...". Mutta kyse on varmaan minusta yksilönä. Toisaalta en koskaan, nuoruudessakaan, ole keskustellut asioista vl-elämän iloja ylistäen. Liekö se syynä siihen.
mutta ennakkoasenteesi estää tasavertaisen keskustelumme. Lisäämäsi natsi-asetelma ei varmaankaan yhtään edesauta keskusteluyhteyden luomisessa.
Jos haluat vaihtaa ajatuksia kanssani, niin vilkaise mitä olen kirjoitellut omasta uskostani ja elämästäni tälle palstalle. Sieltä löytyy viittauksia 70-lukuun, toisen tuomitsemiseen, jne. Jos mietit sitä, mitä ajattelen vl-kristillisyyden hengellisestä opetuksesta, lue vlm:n kirjoituksia. Hänellä on taito pelkistää ja pukea sanoiksi opetuksellinen sanoma, joka vastaa aamenta itselleni. Samoja piirteitä on vl2003:n kirjoituksissa.
Jos ko lukutuokion jälkeen voit lähestyä minua tasavertaisena ihmisenä, niin koen sen äärettömän positiivisena. Jos taas et, niin keskustelumme on turhaa, koska teet niitä samoja haavoja, joista olet itse kärsinyt. Olipa niin tai näin, minusta sinulla on oikeus mielipiteeseesi eli hyvää jatkoa ja syksyä!
Sekoitat joko tahallasi asioita tai sitten kiiruhdat eteenpäin kovin vauhdikkaasti.
En toki ole mitään ilmaisuja ominut. Sinä viittasit tuttuun vl-sanontaan, "talosteluun" ja lisäsit sen olevan "marian kielellä elostelua". Se ei vastannut tarkoitustani. Eli lainasit minua nimeltä mainiten tavalla, joka mielestäni saattoi lausahdukseni väärään valoon.
Olen toki yksittäisessä asiayhteydessä leikitellyt sanoilla juuri niin kuin sanoit, mutta vakavammassa mielessä en lainkaan ajattele että veeällien talostelu olisi elostelua siinä merkityksessä, mitä sana suomenkielessä tarkoittaa (tietenkään).
En tiedä huomasiko monikaan edes koko juttua, mutta minulle kysymys oli sen verran merkittävästä väärintulkinnasta että halusin oikaista.
Olen nuoruudestani asti kaivannut syvällisiä keskusteluja.
Vl-aikana ne jäivät melko vähiin. Olin sen verran hiljainen ja maltillinen, etten ulkopuolisten kanssa hevin alkanut jutella uskonasioista.
Omassa piirissä ei ollut paljon keskustelemista. Oli vain itsestään selviä, sovittuja asioita ja arkitoimia seurakunnassa.
Keskustelut olivat silloin monesti sitä, me riviuskovaiset kyselimme jotain ja sitten meitä ojennettiin ja neuvottiin tyytymään muiden ymmärrykseen, jos oma tökki tai toi eri ajatuksia.
Pienessä piirissä silloin hoitojen aikana puhuttiin paljonkin ja kauhisteltiin seurakunnan tilaa. Eräs ystäväni tuli itkien Turun suviseuroissa kokouksesta: "Ei siellä ollut Pyhää Henkeä lainkaan!" Tai toinen valitti vl-puhujalle: "Päivämiehessä puhuu Piru!" Siitäkös elämä nousi, painostus ja kyttääminen.
"Paimenkirjeitä" tuli postissa ja puhelimella varotettiin nousemasta seurakuntaa vastaan. Eräs raukka sai hääpäivänsä aattona soiton, jossa kehoitettiin julkiseen parannukseen! Hänestä oli varoitettu aiemmin sulhasta, jotta hän harkitsisi avioliittoaan, kun morsiamella eivät ole uskonasiat kunnossa.
Kaikki nämä ystäväni tekivät parannuksen väärästä hengestä omassa siionissaan tai hoitokokouksessaan. Vain minä en. Muutamien kanssa olen asiasta varovasti keskustellut, mutta kovin syvälle emme rohkene mennä - vieläkään. He eivät ole kyllä herkästi vetämässä rajaa välillemme enää. Sen verran lienee siperia opettanut?
Kaikista hedelmällisimmät keskustelut olen käynyt sinunlaisesi ihmisen kanssa. Meillä on jotain samaa tarkastelukulmaa asioille ja ehkä tyylikin natsaa hieman yhteen. En tiedä miksi, eikä sillä tiedolla ole merkitystäkään.
Tietysti muiden eroon joutuneiden kanssa yhteinen kohtalo yhdistää. Mutta meitäkin on monenlaisia. Vl-ero ei ole mikään tae onnistumiselle.
en nyt oikein ymmärrä miksi teet kärpäsestä härkäsen. Sinä puolileikilläsi kirjoitit jotakin ja minä yhtä puolileikilläni "kierrätin" ilmaustasi.
Ehkä vain emme ymmärrä tai edes halua ymmärtää toisiamme. Mutta eihän sekään haitanne ketään? Eihän se maailman kumma ole jos kaikki eivät tällä planeetalla ymmärrä toistensa aivoituksia.
mutta antaa ajan kulua. Ehkä vielä joskus ymmärrämme ...
Viimeisimmän viestisi hierarkia oli liian syvä, joten vastaan tähän omani perään.
Kysyit, miksi tein asiasta niin suuren numeron. Jouduin sitä itsekin miettimään. Ja tulin siihen tulokseen, että varon kovasti väheksymästä tai pilkaamasta veeälliä tai saattamasta heidän toimiaan tahallisesti väärään valoon. Pidän sitä niin tärkeänä siksi, että monissa oikeasti olemassa olevissa asioissa meillä on peiliin katsomisen paikka.
Pyrin rakentavaan mutta täysin kaunistelemattomaan keskusteluun, pidän kritiikkiä osana hyvää keskustelua - vl-liikkeenkin tulee sitä kestää. Mutta en halua vääristellä enkä heitellä pilkallisia kommentteja. Elostelu/talostelu-juttuni oli siinä rajoilla.
Ymmärrän senkin, että Sinun mielestäsi saatoin ampua tykillä kärpästä. Toivottavasti tämä selvensi.
Tahallani en halua käsittää väärin, en Sinua niin kuin en muitakaan.
Täällä taas yksi "potaskan" puhuja!
Olen lisäksi niin herkkänahkainen, että jo muutamasta valitusta sanasta tai tietyllä tavalla tulkitusta Raamatun kohdasta, saan hengenahdistuksen ja ihottuman.
Minäkin olen oppinut karttamaan joitakin nimimerkkejä. Osa heistä kyllä vaihtaa hämäykseksi nimeää jopa samassa ketjussa. Sellaiset oppii tuntemaan aihevalinnoista, tyylistä ja kirjoitusvirheistä. Siispä on turha "valehdella".
Yritän itse varoa sitä, etten mene kenenkään kanssa tikkaria hiekkalaatikolle syömään ja samalla leuhkimaan omalla kotiväellä ja muilla taustavoimilla.
Jumala ei ole puolueellinen, ei suosi öykkäreitä eikä hengellisesti ylpeitä. Häneen on turha vedota, kun kyseessä on oma itsekkyys ja toisen nujertaminen. Onneksi.
Viime päivinä olen miettinyt erästä asiaa. Sitä, miksi vl-tuomio satuttaa ja suututtaa minua. Vaikka sen voisi ohittaa naurahtaen.
Mielestäni kysymys on toisen ihmisen kokonaisvaltaisesta hyväksymisestä - ilman mitään ehtoja ja mutta-sanoja.
Minä tunnen itseni kokonaiseksi ruumiin, hengen ja sielun puolesta. Kaikki minussa on siten yhtä ja samaa ihmistä.
Sitten tulee kunnon vl ja alkaa jaotella minua. Ulkonainen puoli kelpaa (ei ole korviksia eikä meikkiä ja sävytystä ei huomaa ;), eikä "ulkopuolisen tarvitsekaan näyttää uskovaiselta".
Henkinen puolikin menettelee, vaikka jotain siinä lienee korjaamista esim. arvostuksissa ja painopisteissä. Lahjakkuus ja taidot ja tiedot ovat ok. Niistä voi jopa saada kehuja. Niitä mielellään käytetään omaksi hyödyksikin. Eli sellainen apu kelpaa ehkä kehujen kanssa. Ystävyys kelpaa niin kauan kun on samaa mieltä ja peesaa häntä.
Mutta sitten otetaan esiin puukko, joka leikkaa sisimpäni palasiin. Minun hengellistä puolta, joka on osa minua ja kokonaisuuttani, ei hyväksytäkään.
"Kyllä sinä olet mahtava tyyppi, mutta kun et ole vl niin ..." . Se on se iso mutta ja se satuttaa.
Miksi se puukko pitää olla aina mukana? Ihan kuin aina olisi jotkut teurastukset menossa? Toisen sisimmän leikkely ja sitä kautta haavoittaminen.
Taas tiedän, että vl sanoo puukon olevan jumalansanan, joka erottaa hengen jne. Siksi siihen katsotaan olevan jopa jumalallinen velvollisuus.
Olen monesti kirjoittanut siitä, kuinka vl-tulkinnat ovat turmelleet minun suhtautumiseni jopa Raamatun lauseisiin. Mitään omia ajatuksia ei voi perustella Raamatulla, koska ne ovat jo ns. oikeassa käytössä veeällillä.
Vaikka tulkinnat tuntuvatkin vääriltä, niin mitään perusteluja en löydä. Ei ole mitään, millä voisi todistaa, että joku tulkinta ei ole oikein, vaan sotii esim. lähimmäisenrakkautta vastaan.
Kunnon vl rinnastaa ei-veeällät aina uskon ulkopuolelle ja siten hänellä on oikeus roiskia Raamatun sanoja tuomioksi kaikille muille. Hänellä on oikeus käyttää sitä erottelevaa puukkoa meihin kaikkiin. Se on hänen "verinen" velvollisuutensa, jotta oma autuus ei olisi hempeilyn vuoksi vaarassa. Siihenkin löytyy sopiva R:n paikka!
En halua sotkea sinun ajatuksiasi. Sinä kestät varmaan tällaisetkin pohdinnat. Siitä olen vakuuttunut tuon kirjoituksesi perusteella.
Vastaus tuohon, on myöntää itsensä kaikkiin syntieihin vikapääksi, ja lopettaa kokonaan itse itsensä puolustelu, (tiedän, ei ole helppoa).
Mutta koska me olemme jokainen ihminen kokovika, myöskin se ihminen joka sinua osoittaa sormellaan ja aiheuttaa kirvelyä sinun rikki revityissä haavoissasi, hän on samalla viivalla avuttomana ja pallo hukassa. Se on vain maski, että hän esiintyy uhmakkaana tuomarina, sen naamion takana värisee heikko ihminen, tämäkin on hyvä muistaa. Hänellä on nuo edellä mainitus kevätjuhlaliikkeet fasadeina.
Totuus on kuitebkin se, että Jumala järjesti meille puolustajan syyttäjää vastaan ihan itse. ITSESTÄÄN hän lähetti kaikkien syntiemme sovittajan ja puolustajan joka on Jeesus Kristus. Siksi kehoitan: Rohkaise nyt itsesi uskomaan IHAN armosta ja Jumalan rakkkauden tähden autuaaksi!!!
Ainut neuvo heikolle on, "pakene Kristuksen verihaavojen turviin," sillä kaikki on sinun edestäsi jo täytetty, ja verinen risti on velkakirjasi päällä vedetty. Kun sen sydämestäsi USKOT, niin sen jo omistat. Silloin vihollisen voima ei enää pelota sinua. Tämä on suostumista armoon ilman omia ansioita.
Ja alla on teksti, Jeesus Kristus Jumalan Poika Vapahtaja, sinun armahtajasi ja rakastajasi.
Aamen.
Minusta on hyvä että jaksat kirjoittaa tänne asialliseen tyyliisi ja pitää hiukan toisenlaista näkökulmaa esillä. Jossain toisaalla sanoit luulevasi, että Sinua pidetään täällä räävittömänä (vai mikä se adjektiivi nyt oli), mutta ainakin minä olen aina ajatellut, että olet yksinomaan rehellinen. Kokemukset vl-liikkeestä ovat Sinua kovasti haavoittaneet.
Ainakin itse olen paljonkin miettinyt kertomaasi. Kokemuksesi ja niiden jättämät jäljet osoittavat, miten syvästä ja herkästä inhimillisyyden osasta on hengellisissä asioissa kysymys. Ylimielisyydellä ja ymmärtämättömyydellä voi sopivassa tilaisuudessa aiheuttaa aivan kohtuutonta tuskaa lähimmäiselle.
Siksi totuuden ja rakkauden tulisi AINA kulkea rinnakkain, ilman toista ei ole toista.
Toivon Sinulle voimia muistoinesi.
On parempi, etten vastaa kommentteihisi. Muistan aiemmat viestisi ja osaan lukea vastaavia kirjoituksiasi muultakin.
Sinänsä tuo oli lohdullinen kirjoitus, mutta jatko ei sitä olekaan, jos jatkamme keskustelua. Lakisaarnaa pukkaa tännekin päin.... Minulle, "katumattomalle x-vl:lle"!
Tiesin, että otat kirjoitukseni niin kuin olen sen tarkoittanutkin.
Tietysti haluaisin kirjoittaa iloisemmin uskonasioista ja levittää sitä lohtua, mitä itsekin olen saanut rakastavilta lähimmäisiltäni sekä henkisellä että hengellisellä alueella.
Mutta täällä olen useimmin tässä toisessa tehtävässä. Olen kertomassa uskonnon aiheuttamasta vammasta itsessäni ja läheisissä ihmissuhteissani.
Niille, joilla ei ole vastaavia kokemuksia, tämä voi tuntua liioittelulta ja jopa omien vikojen peittely-yrityksiltä ja toisten mustamaalaamiselta.
Rehellisyys on periaatteeni, mutta yritän sitoa sen ystävällisyyteen ja tahdikkuuteen. Joskus rehellisyys omanitsen puolustamisessa ja omien rajojen suojelemisessa aiheuttaa ristiriitoja ylpeiden ja vallanhaluisten ihmisten kanssa. Sen otan vastaan ja kärsin tahollani seuraukset, vaikkapa yksinäisyyden.
Minulla on parasta aikaa muutamien kunnon veeällien kanssa sellainen tilanne, että en halua olla tekemisissä heidän kanssaan vapaaehtoisesti ja iloisesti.
Olen jotenkin herkistynyt tuntemaan tuon loukkaavan alueen, josta ylempänä kirjoitin. Siksi tavallinen pintaläppä ei oikein lennä! Tosin en ole mielenosoituksellisen torjuvakaan. Vastaan kun kysytään, ihan fiksusti.
Nyt on se tilanne. Mutta jos tulee asioiden selvittämisen aika, olen siihen valmis, enkä halua kostaa. Tosin se ei ole helppoa. Oma paha Minä nostaa päätään ja haluaa antaa potut pottuina ja loukkaukset loukkauksina.
Rukouksen mielellä on tarkoitus kohdata näitäkin, mutta vasta sitten kun sen aika on. Ei liian aikaisin ja asioiden ollessa raakileina mielessä.
Ymmärrät miksi kirjoitan näin. Omasta itsestähän me puhumme ja omista ongelmistamme. Minä en pysty maalailemaan yleisiä, neutraaleja linjoja oman sisimpäni unohtaen. Lähden liikkeelle siitä ja sinne haluan sisältöä ja elämisen evästä. Ymmärrystä ja hyväksyntää - juuri tällaisena kuin olen. Se on tarpeeni, enkä salaa sitä täälläkään.
Kuten sanoin joskus aiemmin, niin Kristukselle syntinsä tunnustava saa aina häneltä armon.
Huomaa syntinsä tunnustava, ei siis syntejään tunnustava.
Synti on siis vain yksi ja se sanoo aina saman lauseen Jumalan sanan edessä: "Sanoiko Jumala todella niin".
No sillä tiellä, jolla älyllistetään ja kyseenalaistetaan Jumalan sanaa, ei saa sitä rauhaa jonka Jumala antaa, koska Jumalan rauha on kaikkea ihmisen ymmärrystä ylempi rauha.
Eli kokonaan syntinen saa, ja hän tarvitseekin kokonaisen Kristuksen vanhurskauden, jonka hän saa USKOLLA omistaa sellaisena kun hän on.
Helmasyntejään puolustelevilla riittää siinä hommassa työtä loppiäkseen. Työläs on potkia tutkainta vastaan.
Jonka Jumala on käteensä ottanut, niin hän ilmoittaa kyllä paitsi armon, niin myöskin synnin ja tuomion, se on Pyhän Hengen tehtävä.
Ei sen parempaa voi ihmioselle tapahtua kun se, että hän tulee jo täällä armon ajassa tuomituksi Kristuksen armolla ja laupeudella.
Kristus on tullut nimittäin juuri syntisiä pelastamaan, ja siksi on todella ihanaa olla armahdettu syntinen.
Luin kirjoituksesi. Ei muuta.
et taida olla vl. Vl:t ovat "uskomasa".
Kun kaksi eri hengellisen taustan omaavaa henkilöä lukevat saman kirjoituksen, niin lopputulema on erilainen.
Kuva jonka saat minun kirjoituksestani on hyvin paljon sinun tämän hetken tilannettasi vastaavan näköinen.
Sen olen todennut vastauksistasi, että viestini ei ole mennyt perille sellaisena jollaisena sen olen lähettänyt.
...kenellekään perille, koska sinulla on vastaukset toisen puolesta valmiina, sanoipa kuka hyvänsä mitä hyvänsä asioista.
Sinulla ainakin on, mitä minä olen seurannut nimimerkkisi edesottamuksia.
Minulla on kaikki ne vastaukset käytössäni, mitä Jumala sanassaan Raamatussa antaa. Siinä kirjassa on kaikki kirjoitettuna, mitä autuuteen ja iankaikkiseen elämään tarvitaan.
Mutta sinä et tunne oikein omaa tilaasi itseäsi, ainoastaan sinun etusormesi on hyvin kehittynyt muiden osoittelussa.
Huomaamatta on kuitenkin jäänyt sellainen tärkeä seikka, että kun erusormesi osoittaa muita, niin samalla kolme sormeasi osittaa sinua itseäsi.
...omasta puolestani vastaukset, mutta ei toisen puolesta, niin kuin sinulla on tapana esittää, sanoipa toinen mitä hyvänsä.
Kantasi olet jo etukäteen lukinnut ja elät suurissa ennakkoasenteissa ja ennakkoluuloissa, tietämättä toisen ihmisen taustoista ja kokemuksista.
Olet oikeassa 3 sormea osoittaa itseäni ja peukalo maahan.
"Mutta sinä et tunne oikein omaa tilaasi itseäsi"
Sinä tunnut tietävän varsin hyvin kenen tahansa tilan, ellei ole samaa mieltä kanssasi.
Etkö muista, miten kauan olen keskustellut kanssasi ilman mitään laseja -ihan rehellisesti Sinua kunnioittaen.
Mutta se ei ole mahdollista, jos ajatukseni tuntuvat Sinusta vääriltä ja haluat korjata niitä.
En ole niitä muuttanut veeällien painostuksesta, vielä vähemmän Sinulla on siihen valtaa.
Jumala yksin minua muuttakoon ja valaiskoon Hengellään! Toisen ihmisen vaatimukseen synnin olemuksen oikeassa ymmärtämisessä en lähde.
Ikinä en ole puhunut sanaakaan minulle taikka jollekin muulle ihmiselle kelpaamisesta!
Minulle ei tarvitse kenenkään kelvata eikä tehdä minulle tiliä! Minulle se on ihan yksi lysti vaikka päätäsi mäntyyn löisit.
Mutta totta kai Kristuksessa olevana haluan varoittaa opettamasta ihmisiä vähättelemään syntejään, ne ovat kuitenkin jokainen synti Kristuksen tuskanhien ja veren hinta.
Sinulla ikäänkuin nurin päin käännetyt vanhoillislestadiolaisen silmälasit. Kun sinulle puhuu sellaisesta synnistä jonka - Jumalan sana -synniksi selkeästi osoittaa, niin sunä saat aina "vanhoillis- allergisen" kohtauksen.
Kristityt uskovat Jeesukseen Kristukseen, siten että hänen vanhurskautensa on USKON KAUTTA kristityn vanhurskaus.
Ja Kristuksen lähellä ollen kirkastuu myöskin synti synniksi täysin rurvallisesti, kenenkään sitä korvaan toitottamattakin. Jumalan Henki ilmoittaa synnin.
Uskon minä nyt vähemmälläkin hyvä mies, että juuri Nuin on sinun asiasi.
...masturbointi avioliitossa synti, jos ketään ei loukkaa?
Kyllä kuule näin on, että sinä et kuuntele, mitä toisella on oikeasti sanottavaa, vaan jos ajatukset poikkeaa sinun uskonkäsityksista, niin ihminen on välittömästi hengellisesti kuollut, eikä ymmärrä Kristuksesta ja vanhurskaudesta yhtään mitään.
En tiedä, mitkä lasit sinulla on silmillä, mutta läpi niistä ei näe. Taitaa olla itserakkauden peilit lasien siäspuolella ja sehän näyttää kauniilta, kun ulkopuoli on yhdentekevä. Vasemmassa lississäsi on ilmeisesti pienen pieni reikä, jonka kautta tarkastelet ihmisiä pala palalta ja etsit vikoja, onnistut varmasti, koska kaikissa on vikaa.
1. Kor. 7:1 Mutta mitä siihen tulee, mistä kirjoititte, niin hyvä on miehelle olla naiseen ryhtymättä;
1. Kor. 7:2 mutta haureuden syntien välttämiseksi
*)- olkoon kullakin miehellä oma vaimonsa, ja
*)- kullakin naisella aviomiehensä.
1. Kor. 7:3
*) - Täyttäköön mies velvollisuutensa vaimoansa kohtaan,
*) - ja samoin vaimo miestänsä kohtaan.
1. Kor. 7:4
*) - Vaimon ruumis ei ole hänen omassa, vaan hänen miehensä vallassa;
*) - samoin ei miehenkään ruumis ole hänen omassa, vaan vaimon vallassa.
Kuinka mies, joka julistaa muille ettei sperman tippa saa soljua ohi emättimen, menee itse huussiin runkkamaan itsensä viemäriin hyvällä omallatunnolla?
Lakkaa nyt jo jankuttamasta!
Minä tuneen Jumalan sanan myös sydämessäni, enkä ainostaan huulillani. Ja parannusta saarnaan synnistä se on varma asia, sitä eivät siveät synnintekijät voi estää!!
...sinulla on joku käsittämätön tarve pyrkiä vaikuttamaan jopa avioliiton sisäiseen elämään suoltamalla huuliltasi noita käsittämättömiä rajoituksia(lue:lakioppi).
Avioliitossa mies ja vaimo on tullut yhdeksi lihaksi. Jos masturbointi kuuluu esileikkikouluun, niin mitä ihmeen tekemistä sillä on viemäriverkoston kanssa? Oletko tiennyt, että masturboinnissa voi olla vaimo/mies vieressäkin, eikä tarvitse mihinkään navetan taakse mennä.
Kuka mies on muuten julistanut, ettei spermatippa saa soljua ohi emättimen?
Ei tämä ole jankuttamista, vaan keskustelua.
Kuten jo sanoin, lues äijä nyt Raamattua äläkä höpötä.
Et sinä minulle tiliä tee elämästäsi, vaan sille Herralle, joka itsensä on Raamatussa ilmoittanut.
Tästä lähdetään ja tästä lähden minäkin, ei minulle ole muuta Raamattua kun tämä sama kun
sinullakin.
...ihan kiitettävästi.
En minä tiliä teekään sinulle, onneksi.
Sinä vain vaadit ihmisiä "tilille", ellei satu olemaan samaa mieltä kanssasi, eli poikkeava mielipide sinun näkökantaasi tarkoittaa, että sinun silmissä on hengellisesti kuollut ja ymmärtämätön.
En halua sanoa sinulle enää sanaakaan!
Tämänhän menee jo pornon puolelle! Onko tarkoituksesi tuottaa meille seksistisiä mielikuvia? Houkutella meidät syntiin?
Miten itse voit ns. puhtaasti kirjoittaa, ettei ajatuksesi saastu tuollaisissa aiheissa?
Nyt top tykkänään x-vl. Minä olen sanonut että tämä on syntiä, ja sinä olet yksi tämän synnin puolustajista ollut koko ajan toweri vlm toweri admadan kanssa. TE olette sitä kilvan puolustaneet.
Kuinka kehtaat tämän rivon synninharjoituksen ja sen puolustelun nyt kääntää minun synnikseni?
Kyllä pimeätä on touhu, sen minä sanon. Oikein tekohurskasta. Mistä tällainen kiero kaksinaismoralistinen hurskastelu ja hyijyttely nousee?
Nyt top tykkänään x-vl. Pysypäs asiassa!
Minä olen sanonut että tämä on syntiä, ja sinä olet yksi tämän synnin puolustajista, ollut koko ajan toweri vlm toweri admadan kanssa.
TE olette sitä kilvan puolustaneet ja admada oikein yklistänyt Jumalan suurena lahjana. Voi pimeyttä sanon minä.
Kuinka sinä kehtaat tämän rivon synninharjoituksen ja sen puolustelun nyt kääntää minun synnikseni? Olenhan saarnannut siitä synnistä parannusta jo usean vuoden täällä.
Kyllä pimeätä on touhu, sen minä sanon.
Oikein tekohurskasta. Mistä tällainen kiero kaksinaismoralistinen hurskastelu ja hyijyttely NYT nousee?
Ha ha ha ha. Vielä tuollaisiin ihmisiin pitäsi luottaa! Kauhea uho ensin, ja sitten 9 minuutin kuluttua taas tekohurskasta vuodatusta. Juuri siitä synnistä mistä olen parannusta saarnannut ja kaiki vanhoillisten haukkumiset saanut palkakseni. Ja mitä sinä itse on puolustellut kynsin ja hampain.
Voi anna mun kaikki kestää x-vl.
Nyt on ehkä parempi siirtyä sinun näissä asioissa kuulijan paikalle hetkeksi.
...ivallinen?
Parannusta kyllä "osaat" saarnata, mutta ivallisuuteesi ei ole missään mitään oikeutta, ei minkään syyn varjolla, johan tämän tiedät Raamattua lukeneena.
Ei ole sinun asiasi, miten itse kukin toimii tällä palstalla. Jos aikoo poistua ja ei poistukaan, niin sen perusteellako on sinusta tahdikasta ja Kristitylle tunnusomaista alkaa ivalliseen kirjoitteluun?
Ei sinua ole kukaan haukkunut, vaikka ei ole samaa mieltä ollutkaan asioista.
Ihmettelen hänen pilkallista nauruaan muille. Missä tuota pilkallisuutta opetetaan? Ei mielestäni Raamatussa - eikä ry:llä. Luin tässä tuoreimpia viestejä ja "uskosalta" tuntuu unohtuvan ainakin rakkaus eli kannattaako silloin lähteä muita neuvomaan? Vaikka olisi oikeassakin, meneekö viesti perille jos viestinviejä ivaa? Tietysti olemme vain ihmisiä, mutta kyllä olisi hyvä alhaalta päin lähestyä muita...
Mitä sinä sitten tuppaat likaiset sormesi joka väliinm jos sinulle ei ole perusteluja opetuksillesi ja syntiä puolustelet täällä?
Se on saletti että joika sanoo ettei runkkaus ole syntiä, ei hän ole uskossa ja hänelle kuuluu lain herättävä saarna.
Viestien lähetysajoista näkee, että vaikenemista vannonut ihminen kirjoittaa sopimattoman itsevanhurskaan ja tekopyhän viestinsä minulle 9 minuutin kuluttua vannomisestaan.
Ihminen joka ensin puolustaa syntiä, kun se synniksi julistetaan, julistaa tekopyhyyttään parannussaarnaajalle kohta perään, niin en tosiaan enää tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa.
Anteeksi nyt vain mutta eikö teillä itsessänne riitä syntejä ja tekopyhyyttä vaikka muille jakaa, kuitenkin olette parannussaarnaajan niskassa kiinni kuin täit.
...palsta ja jokaiseen kommenttiin on kaikilla vapaus kommentoida halusitpa sitä tai et.
Minä kiinnitän huomiota sinun sivistymättömiin käytöstapoihisi.
Onko avioliitossa seksille rajoitukset?
...eikä vannonut yhtään mitään.
"En halua sanoa sinulle enää sanaakaan!"
Sanoa voi vaikka ei haluaisikaan. Jospa hän sanoi vasten tahotaan sinulle, mutta sanoi silti.
Miksikö kommentoin sinulle? Siksi, että käyttäydyt huonosti ja voisit tykönäsi miettiä, miten suhtautua toisiin ihmisiin.
Hedelmistään puu tunnetaan.
...
...
Käykäähän seuroissa.
että kuulette sellaista opetusta mistä uusin Päivämies takasivullaan kertoo näin:
"Kotitelevisio on kristillisyyden yhteisellä päätöksellä todettu sellaiseksi, ettei se tuntoa turmelevan sisältönsä vuoksi ole sopiva uskovaiseen kotiin. Tänään löytyy Internetistä ja kännykästä samoja ohjelmia kuin televisiosta. Pysykäämme valveilla, oli yhteinen toteamus."
"Kilpaurheilu saattaa alkaa kiinnostaa niin paljon, etteivät sen seuraamiseen enää riitä radio ja lehtiartikkelit. Kilpa-areena ei ole Jumalan lapsen paikka. Emme istu siellä missä pilkkaajat istuvat, todettiin useissa puheenvuoroissa."
"Kun evankeliumi saa hoitaa ja vahvistaa uskoa, näkyvät Jumalan lapsen elämässä uskon hedelmät. Haluamme etsiä Jumalan sanan neuvoja elämämme tilanteisiin. Pyhä Henki synnyttää Jumalan lasten keskuudessa rakkauden ja yksimielisyyden. Se on uskon hdelmää."
"Kotitelevisio on kristillisyyden yhteisellä päätöksellä todettu sellaiseksi, ettei se tuntoa turmelevan sisältönsä vuoksi ole sopiva uskovaiseen kotiin. Tänään löytyy Internetistä ja kännykästä samoja ohjelmia kuin televisiosta. Pysykäämme valveilla, oli yhteinen toteamus."
...jos tietää jollain vl:llä olevan television? Puhuttelenko, nuhtelenko vai miten toimia?
Entä onko tiedossa sitä, saako esimerkiksi uutisia katsoa netin kautta?
vastaisi Koo.